Paniikkikohtaukset

Oon 11v tyttö ja oon saanu mun elämän aikana monta paniikkikohtausta. Eka tuli 8vuotiaana. Sit niitä ei tullu puoleen vuoteen ja sit alko ihan kunnolla. Tammikuu- kesäkuu välillä ei ollu tullu yhtään mut elokuu-tammikuu välissä alkoi tulemaan tosi paljon. Siinä puolen vuoden aikana mulla tuli ihan sika monta paniikkikohtausta. On jatkunut sama juttu jo tänne asti. Mun kaverit tietää jo asiasta ja on osannut rauhoittaa. Mut valitettavasti jotkut ei. Siinä tilanteessa kun kaikki maailman ahdistavat ja stressaavat asiat tunkee sun pään sisään nii ei oo kauheen auttavaa kysyä tai sanoa esim että "oikeesti saatko happee haluutko mun astmapiipusta" "selviitkö oikeesti" "Meil tulee kiire nouse nyt" ja jotaa tonne päin. Oon ite kokenut paljon paniikkikohtauksia joten halusin nyt kertoa omia tarinoitani ja kertoo miten kaveri voi esim auttaa tälläsessä tilanteeesa. Jos sun ystävä, sukulainen tai vaikkapa puolituttu saa paniikkikohtauksen niin KUUNTELE SITÄ!!! Älä rynni heti ihan kiinni ihoon ja oo itekki stressistä että mitä tolle nyt tapahtuu. Kävele rauhallisesti ihmisen eteen ja kysy että saanko tulla viereen. Jos ystävällä on niin kova ahdistus päällä ettei se pysty puhumaan niin kommunikoi. Näytä vaikka käsiä ja sano et oikee käsi on joo ja vasen ei. Jos hän näyttää eitä niin sitten se on ei. Silloin lähdet ja annat hänen olla ja rauhoittua. Kaikki ihmiset eivät halua muita lähelle kun kohtaus iskee. Jotkut haluavat olla yksin. Mutta jos ystäväsi tahtoo sinut lähelle niin koeta rauhoitella häntä. "Ei mitään hätää" "Se kestää vaan hetken kohta on jo parempi olo" "Hengitä rauhallisesti" Muista että jotkin lauseet saattavat myös pahentaa tilannetta. Se riittää myös usein että olet vain läsnä. Se että olet vieressä ja vähän hyssyttelet niin voi saada ihmisen jo paljon parempaan suuntaan. Jos kohtaus iskee julkisella paikalla, ohjaa kaverisi vähän sivuun. Sinun pitää saada sille semmonen fiilis että kukaan muu ei ole täällä vain sinä ja minä. Mä sain kerran kauppakeskus Veturissa todella pahan paniikkikohtaukseb kun olin ystävän kanssa siellä. Oltiin ihan chillisti h&m liikkeessä kunnes mun ystävä huomaa että mulla on kohtaus. Se taluttaa mut rauhallisesti pukukoppiin ja rauhoittelee mua siinä noin puol tuntia. Silloin kohtaus lähti. Se oli semi lyhyt mutta tosi paha. Ihmiset näkivät mutta eivät kiinnittänyt huomiota siihen. Kohtauksen aikana voi useasti olla kuoleman pelko, ahdistus kaikesta, stressi muista ihmisistä jne.. Se saattaa myös rauhoittaa jos höpötät vieressä jotain. Muista Olla itse rauhallinen äläkä esim heiluta käsiäsi vieressä.