Suhteet vanhempiin ja niiden vaikutus mielerterveyteen

Aikamme yksilökeskeisessä yhteiskunnassa mt-potilaiden suhteista vanhempiin on tullut hylätty aihe. Puhutaan periytymisestä(tottakai skitsofrenia on siinä mielessä periytyvää että perheiden psyykkinen epätasapaino voi jatkua sukupolvien ajan) aivokemioista ja sähköistä vaikka kyse on pohjimmiltaan ihmissuhteisiin liittyvä sairaus. Lapsen geeniperimä on vanhemmilta peräisin jonka takia lapsen dna resonoi psyykkisesti vanhempien geenien kanssa. Psyykkinen yhteys vanhempiin on dna:n samankaltaisuuden takia vahvempi kuin muihin ihmisiin.

Alitajunnan käsite on unohdettu psykiatriassa ja psykologiassa vaikka sen vaikutus käyttäytymiseen on suurempi kuin päivätajunnalla joka on vain alitajunnan pinta.

Lasten ja vanhempien välinen psyykkinen transferenssi on dna:n samankaltaisuuden takia syvempi. Vanhempien traumat ja tunnekokemukset siirtyvät osittain näin psyykkisen transferenssin kautta lapsiin jopa välimatkojen päästä.

Potilaan mielenterveys on osittain vanhempien vastuulla sillä vanhempien libido dominoi potilaan libidoa ainakin niin kauan kunnes tämä on saanut libidoaan vahvistettua vahvemmaksi seksuaalisen aktiviteetin avulla vastakkaisen sukupuolen kanssa(mikä vahvistaa ja tasapainoittaa yksilön libidoa, luonto palkitsee psyykkisellä vahvuudella lisääntymistä harjoittavat).

Psyykenongelmien syvemmät syyt on jätetty unohduksiin koska vanhempien psyykkisen elämän on ajateltu olevan erillinen lasten psyykenelämästä vaikka näin ei ole omien kokemusteni perusteella. Vanhempien traumatisoituminen, tunnekylmyys, vääristynyt tai kielteinen suhde seksuaalisuuteen vaikuttaa lapsiin psyykkisen transferenssin kautta.

Psyykenongelmat latistetaan välittäjäaineiden epätasapainotiloiksi vaikka seksuaalisuuteen kielteisesti suhtautuvien vanhempien pelkkä läsnäolo voi saada mt-potilaan hulluuden partaalle.

On kuin heidän luonnottoman seksuaalisuudenvastainen energiansa dominoisi ja rankaisisi lasta alitajuisesti tämän elinvoimaisesta libidosta jonka keholle seksin harrastaminen olisi yksi perusfunktioista.

Usein psyykenongelmat ja sosiaalinen eristäytyminen alkavat nimenomaan teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa jolloin pyritään luomaan ensimmäisiä seksuaalisia ihmissuhteita ja tästä luonnollisesta tarpeesta ja vanhempien luonnonvastaisista seksuaalikielteisistä asenteista johtuvasta ristiriidasta nuoren mieli voi ajautua eristäytyneeksi ja häiriintyneeksi.

Lapsen dna joutuu alistumaan omien alitajuisten seksuaalisten halujen ja vanhempien dna:n seksuaalikielteisyyden luomaan ristiriitaan mikä johtaa näennäisesti kaoottiseen ja "hulluun" mielenmaisemaan, symbolisesti hullun mielenmaisema on kuitenkin tukahtuneen libidon rappiota.

Seksuaalisuuteen tervehenkisesti ja hyväksyvästi suhtautuvien vanhempien sallima normaali sosiaalisuus(mikä johtaisi seksuaalisiin suhteisiin) sekä suhde alitajuisesti seksuaalisia haluja herättävään sukupuoleen vaikeutuu ja muuttuu vanhempien alitajuisen seksuaalisuudenvastaisuuden takia hankalaksi.

Myös yhtenä koulukiusauksen perimmäisenä syynä voidaan mielestäni pitää seksuaalikielteisiävanhempia joidenka takia lasten on vaikea pärjätä sosiaalisesti. Sosiaalinen elämä on alitajuisesti kiellettyä seksuaalikielteisten vanhempien vaikutuksen alla kasvaneille.

On todella vaikea olla sosiaalinen kun alitajunta hyökkää vastaan koska vanhemman seksuaalikielteinen alitajunta estää osittain lapsen alitajuntaa toimimasta luonnollisella tavalla mikä voisi johtaa sosiaaliseen pärjäämiseen joka taas johtaisi potentiaalisesti seksiin.

Sosiaalisen elämän biologinen tarkoitus on johtaa lisääntymiseen ja seksuaaliseen kanssakäymiseen. Ihmisiä ei olisi olemassa ellei seksuaalisuus olisi perimmäinen ihmistä ohjaava tekijä. Jos vanhemmille seksuaalisuus on kielteinen ja kiusallinen aihe, lapset kärsivät todennäköisesti sosiaalisesta eristäytymisestä ja mielenterveyden ongelmista.

Tämän voi tietysti leimata teoriaksi joka on irrallaan todellisuudesta mutta itse koen vahvasti sen miten vanhempieni(etenkin äitini) pelkkä läsnäolo tai 5km:n päässä oleminen saa minut kokemaan syyllisyyttä seksuaalisuudestani mikä häviää ja lievenee kun olen satojen kilometrien päässä hänestä. En voi kieltää sisäistä kokemustani.

Seksuaalikielteisen yhteiskunnan(ja etenkin kirkon joka on yrittänyt kontrolloida, syyllistää, häpäistä ja liata täysin luonnollista ja ihmiskunnalle elintärkeää seksuaalisuutta vuosisatoja) on otettava vastuu luomastaan kollektiivisesta hulluudesta. Yksilöt tuomitaan hulluuteen seksuaalisesti kielteisten vanhempien takia. Alitajunnalla ei ole tilaa toimia kun vanhemman seksuaalikielteinen dna psyykkisen transferenssin avulla tukahduttaa sen toiminnan osittain.

On ymmärrettävä että seksuaalikielteisillä asenteilla on vakavia seurauksia varsinkin seksuaalikielteisten vanhempien jälkikasvulle lapsen ja vanhemman psyykkisen transferenssin takia.