Amigan äänipiiri on vieläkin hyvä: ECS/AGA-Amigoilla saa 14 bit/56 kHz

Kyllä Amigan äänipiiri on oikein hyvä, emme tässä puhuneet muistin riittävyydestä, mutta prosessorin avulla voidaan myös syöttää dataa Amigan äänipiirille, jolloin kaikki sampledata tulee suoraan FAST-muistista, esim. A1200:ssa voi olla 256 megaa muistia, ja vanhoissa Amigoissa 8 megaa FAST-muistia. Myös näytteenottotaajuuden rajoitus 28-56 kHz:iin perustuu DMA:n nopeuteen, mutta jos dataa syötetään prosessorin avulla, niin päästään korkeampiin lukuihin, mutta siihen ei ole oikeastaan tarvetta muuten kuin muistin ja miksauksen puolesta.

Tämä ei ole vain teoreettista, vaan myös A500:n peleissä käytettiin joskus tätä mahdollisuutta, esim. Alien Breed-pelissä, jossa 512 kt:n lisämuistista syötettiin samplet suoraan äänipiirille, jolloin chip-muistia jäi enemmän grafiikalle.

CD-tason äänissä ei olisi ollut mitään järkeä esim. A500:ssa, koska veisi liikaa muistia hyötyyn nähden, jo sekunnin mittainen sample veisi 88 kt muistia sekunnissa ja muistia oli vain 0,5-1 megatavua käytössä A500:ssa. Käytännössä jo 8 bitin äänipiirin kapasiteetti jäi käyttämättä A500:ssa muistirajoitusten vuoksi, joten näytteenottotaajuus oli sampleissa paljon pienempi peleissä kuin 28 kHz.

Nykyään muisti ei ole enää ongelma Amigoissa, joten Amigan äänipiiriä voi käyttää paremmin hyväksi - esim. 12 bitin äänenlaatu on ihan tarpeeksi hyvä, että korva ei sitä helpolla erota CD-tasoisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Amigan äänipiiri on oikein hyvä, emme tässä puhuneet muistin riittävyydestä, mutta prosessorin avulla voidaan myös syöttää dataa Amigan äänipiirille, jolloin kaikki sampledata tulee suoraan FAST-muistista, esim. A1200:ssa voi olla 256 megaa muistia, ja vanhoissa Amigoissa 8 megaa FAST-muistia. Myös näytteenottotaajuuden rajoitus 28-56 kHz:iin perustuu DMA:n nopeuteen, mutta jos dataa syötetään prosessorin avulla, niin päästään korkeampiin lukuihin, mutta siihen ei ole oikeastaan tarvetta muuten kuin muistin ja miksauksen puolesta.

Tämä ei ole vain teoreettista, vaan myös A500:n peleissä käytettiin joskus tätä mahdollisuutta, esim. Alien Breed-pelissä, jossa 512 kt:n lisämuistista syötettiin samplet suoraan äänipiirille, jolloin chip-muistia jäi enemmän grafiikalle.

CD-tason äänissä ei olisi ollut mitään järkeä esim. A500:ssa, koska veisi liikaa muistia hyötyyn nähden, jo sekunnin mittainen sample veisi 88 kt muistia sekunnissa ja muistia oli vain 0,5-1 megatavua käytössä A500:ssa. Käytännössä jo 8 bitin äänipiirin kapasiteetti jäi käyttämättä A500:ssa muistirajoitusten vuoksi, joten näytteenottotaajuus oli sampleissa paljon pienempi peleissä kuin 28 kHz.

Nykyään muisti ei ole enää ongelma Amigoissa, joten Amigan äänipiiriä voi käyttää paremmin hyväksi - esim. 12 bitin äänenlaatu on ihan tarpeeksi hyvä, että korva ei sitä helpolla erota CD-tasoisesta.

Lue lisää

"Kyllä Amigan äänipiiri on oikein hyvä, emme tässä puhuneet muistin riittävyydestä, mutta prosessorin avulla voidaan myös syöttää dataa Amigan äänipiirille, jolloin kaikki sampledata tulee suoraan FAST-muistista, esim. A1200:ssa voi olla 256 megaa muistia, ja vanhoissa Amigoissa 8 megaa FAST-muistia. "

Oikeasti vanhoissa Amigoissa oli 512kt muistia, joskus 1989-1992 pystyi jo olettamaan että olisi 1024Mt.

"CD-tason äänissä ei olisi ollut mitään järkeä esim. A500:ssa, koska veisi liikaa muistia hyötyyn nähden, jo sekunnin mittainen sample veisi 88 kt muistia sekunnissa ja muistia oli vain 0,5-1 megatavua käytössä A500:ssa. "

CD-tasoinen ääni vei jotain 150kt sekunnissa. Sehän oli 16-bit stereo ja sai miksattua niin raskaasti että Amiga ei olisi voinut reaaliajassa sitä tehdä.

Amiga 500:ssa sen sijaan kannatti oikeastaan kompressoida 8-bit samplet vaikka 3 tai 4 bittiseksi ADPCM koodauksella ja rajata vaikka 22050Hz tai 11050Hz riippuen onko onko diskantti vai bassoääni, purkaa ne levykkeeltä 8-bittiseksi muistiin ja sitten miksailee sampleja lennossa. Näin siis peleissä että grafiikatkin sopi levykkeelle. Puhetta ei oikein kannattanut tallentaa levykeaikana.

Muisti ja tallennustila oli sen verran niukkaa vielä CD-levyjen aikana kun videokuva ja grafiikat söi osansa että audio oli kannattavaa kompressoida, vaikka juurikin 4 bittiseksi ADPCM:llä ja 22050Hz niin sitten suhteellisen moderni äänimaailma yhdessä pelikartassa tai huoneessa menisi vaikka 512kt muistiin pakattuna. Sehän ei olisi kuin vain noin 47s ääntä, että jos peli on full talkie, äänitehosteet ja musiikit mukaan niin eihän siihen paljoa sovi että äänenlaadusta helposti karsittiin. Joissakin peleissä sitten striimattiin suoraan CD-audiota taustalla mutta se vei melko paljon tilaa.

DVD-levyjen aikana ei enää äänenlaadussa tarvinnut tinkiä.

Amiga-malleissa on 2 alipäästösuodinta, toinen niistä on "LED-filtteri", mutta sen pystyi helposti kytkemään pois yhdellä assemblerkäskyllä. Mutta toista alipäästösuodinta ei pysty kytkemään pois, ellei sitten mene piirilevylle asti ja ota sitä pois. Vanhemmissa Amiga-malleissa, kuten A500:ssa LED-filtterin poiskytkeminen ei siis riitä, vaan toinen alipäästösuodin on vielä päällä. Tämän vuoksi vanhemmisssa Amiga-malleissa on sumea ääni korkeilla taajuuksilla, ja A1200:ssa kirkkaampi ääni.

----------------- - Rolloff --- - Cutoff -------------
Amiga 500 | 6 dB/oct | 4900 Hz , RC-filter
Amiga 500 (LED) | 12 dB/oct | 3275 Hz , Butterworth
Amiga 1200 | 6 dB/oct | 28867 Hz , As is
Amiga 1200 (LED) | 2x12 dB/oct | 3275 Hz , Butterworth

IBM PC yhteensopiville oli Adlib äänikortti vuonna 1987.

Se ei soittanut digitoitua sampleja mutta onnistui yhdeksänkanavainen musiikki. Tai sitten 6 kanavainen musiikki mutta mutta sai 5 erilaista lyömäsoitinta.

FM synteesi tuolla kuullosti tältä: https://www.youtube.com/watch?v=FjHon6yg-r8

Tosiaan on olennaista huomioida se, että vaikka Amiga kykeni soittamaan digitoiduilla sampleilla musiikkia, ne samplet eivät voineet olla kovinkaan pitkiä kun muistia oli niin vähän.

Anonyymi kirjoitti:

IBM PC yhteensopiville oli Adlib äänikortti vuonna 1987.

Se ei soittanut digitoitua sampleja mutta onnistui yhdeksänkanavainen musiikki. Tai sitten 6 kanavainen musiikki mutta mutta sai 5 erilaista lyömäsoitinta.

FM synteesi tuolla kuullosti tältä: https://www.youtube.com/watch?v=FjHon6yg-r8

Tosiaan on olennaista huomioida se, että vaikka Amiga kykeni soittamaan digitoiduilla sampleilla musiikkia, ne samplet eivät voineet olla kovinkaan pitkiä kun muistia oli niin vähän.

Lue lisää

Mutta saipahan Amigaan muistinlisäyksen vai eikö muka saanut? Minä ainakin muistelen että siihen sai sellaisen.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta saipahan Amigaan muistinlisäyksen vai eikö muka saanut? Minä ainakin muistelen että siihen sai sellaisen.

Tottahan toki, mutta 80-luvulla isompi muistimäärä oli hyvin kallista kaikilla tietokoneilla. A500:lle tyypillinen muistinlaajennus oli 512 kt, mutta myöhemmin kovalevyjen mukana tuli 2-8 megatavua FAST-muistia, joka laitettiin kiinni A500:n sivulla olevaan laajennusväylään. A1200:lle saa sitten jo 256 megatavua muistia, mutta vielä 90-luvulla moinen muistimäärä olisi ollut kallista.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta saipahan Amigaan muistinlisäyksen vai eikö muka saanut? Minä ainakin muistelen että siihen sai sellaisen.

Kyllä. 512kt muistin lisäystä saattoi odottaa olevan joskus 1989 eteenpäin, että silloin se alkoi olla jo edullista että olisi sitten ollut 1Mt muisti.

Mutta se määrä on silti hyvin vähäinen ja edelleen rajoitti tallennustila. Pienellä laskimen näpyttelyllä ja hintatasolla selviää, että vuosien 1985-1988 Amigoilla sai sen 512kt muistia joka riitti käytännössä siihen, että pelin kapasiteetti oli 1-6 levykettä ja yhdelle levykkeelle menisi kompressoimattana noin 40 näytöllistä kuvamateriaalia. Se tarkoittaa sitä, että peleissä piti tallentaa kuvia 3 bit/pikseli tai 4 bit/pikseli jos haluaa tehdä jotain hienompaa kuin Pacmanin. Eli riippuen kompression tehokkuudesta, tallennettavien kuvien määrästä ja paljon niihin on bittejä käytetty, että paljon jää tilaa tallentaa ääniraidoille.

1989-1992 jos olettaisi että muisti olisi laajennettu 1Mt ja pelit veisi vaikka 1-7 levykettä, olisi muistia ja tallennustilaa edelleen hyvin vähän.

Ne formaatit vaan eivät ole kovin hyviä musiikille. Audiokompressio meni niin hyväksi ja tallennustila kasvoi, että noiden kanssa ei ole ollut mitään järkeä tuhertaa aikoihin.

Nykypäivänä instrumentit vievät enemmän tilaa kuin pakattu musiikkitiedosto ja prosessointi vie paljon enemmän CPU:a kuin valmiin musiikin purkaminen. Nuo tracker tiedostomuodot ovat ajalta jolloin CPU ei jaksanut purkaa paremmin pakattua ääntä ja muistia ja tallennustilaa ei ollut.

Tracker soundtrackit käytännössä katosi 2000-luvun alkuvuosina.

Anonyymi kirjoitti:

Ne formaatit vaan eivät ole kovin hyviä musiikille. Audiokompressio meni niin hyväksi ja tallennustila kasvoi, että noiden kanssa ei ole ollut mitään järkeä tuhertaa aikoihin.

Nykypäivänä instrumentit vievät enemmän tilaa kuin pakattu musiikkitiedosto ja prosessointi vie paljon enemmän CPU:a kuin valmiin musiikin purkaminen. Nuo tracker tiedostomuodot ovat ajalta jolloin CPU ei jaksanut purkaa paremmin pakattua ääntä ja muistia ja tallennustilaa ei ollut.

Tracker soundtrackit käytännössä katosi 2000-luvun alkuvuosina.

Lue lisää

Ei asia nyt ihan noinkaan mene. MP3-tiedostomuoto on vain formaatti, sillä ei mitään pysty säveltämään. Kun teet tietokonemusiikkia, tarvitset kuitenkin jonkinlaisen editorin, jolla sampleista teet musiikin. Voit tietysti tallentaa tracker-musiikin myös mp3-tiedostona, tai käyttää jotain toista tapaa tehdä musiikkia. Harrastelijoille trackerit sopivat edelleen, sillä ne eivät maksa mitään.

Mutta harvoin on mp3-tiedosto pienempi kuin trackertiedosto. Jos katsot niitä tracker-sävellysten kokoja, niin huomaat että koko voi olla 50 kt-2 Mt, harvemmin mikään tracker-tiedosto on yli 2 megaa. 2 megalla että saa pitkää mp3-tiedostoa, lieneeköhän keskimäärin minuutin verran musiikkia, riippuen laadusta ja kompressiosta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei asia nyt ihan noinkaan mene. MP3-tiedostomuoto on vain formaatti, sillä ei mitään pysty säveltämään. Kun teet tietokonemusiikkia, tarvitset kuitenkin jonkinlaisen editorin, jolla sampleista teet musiikin. Voit tietysti tallentaa tracker-musiikin myös mp3-tiedostona, tai käyttää jotain toista tapaa tehdä musiikkia. Harrastelijoille trackerit sopivat edelleen, sillä ne eivät maksa mitään.

Mutta harvoin on mp3-tiedosto pienempi kuin trackertiedosto. Jos katsot niitä tracker-sävellysten kokoja, niin huomaat että koko voi olla 50 kt-2 Mt, harvemmin mikään tracker-tiedosto on yli 2 megaa. 2 megalla että saa pitkää mp3-tiedostoa, lieneeköhän keskimäärin minuutin verran musiikkia, riippuen laadusta ja kompressiosta.

Lue lisää

Sitä kun softat laskee kaikuja, suotimia, chorusta, syntetisoi tuhat aaltomuotoa kerralla tms. niin se vaatii prosessorin jossa korkea single core suorituskyky. Nuo musiikintekosoftat tiettävästi säikeistyvät vähän hölmösti että siinä joku 5GHz prossu paahtaa sitten täysillä yhdellä corella ja muut ei.

Niin ei tuollaista kannata realtime soittaa että laskee sen valmiiksi raidaksi vaikka mp3:ksi.

Ja tuo sitten vaaditaan että kuullostaa hyvältä, eikä paskalta niinkuin 30v sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä kun softat laskee kaikuja, suotimia, chorusta, syntetisoi tuhat aaltomuotoa kerralla tms. niin se vaatii prosessorin jossa korkea single core suorituskyky. Nuo musiikintekosoftat tiettävästi säikeistyvät vähän hölmösti että siinä joku 5GHz prossu paahtaa sitten täysillä yhdellä corella ja muut ei.

Niin ei tuollaista kannata realtime soittaa että laskee sen valmiiksi raidaksi vaikka mp3:ksi.

Ja tuo sitten vaaditaan että kuullostaa hyvältä, eikä paskalta niinkuin 30v sitten.

Lue lisää

Jep, nuo ei-reaaliaikaiset musiikinteko-ohjelmat eivät oikein kuulu tähän keskusteluun, jos niitä musiikkeja haluaa Amigalle tehdä vaikka johonkin peliin, niin niitä voi myös tehdä, kuten muille koneille. En vaan ole vakuuttunut siitä että musiikki menisi yleensä paremmaksi vs. tracker-musiikit.

Itselläni on tuhansien tracker-musiikkien kokoelma, ja mieluummin niitä kuuntelen kuin mp3:ia. Tietysti tracker-musiikeista on valtaosa täyttä roskaa, kuten myös mp3-musiikeista. Tulee mieleen vain muutamia hyviä mp3-musiikkeja esim. 90-luvun tai 2000-luvun alun Assembly partyistä, joita olisi vaikeaa tehdä trackereilla samalla laadulla.

Se on vähän sama asia 3D-pelien kanssa, mitkä tehdään nykyisin vaikka PS5:lle ja PC:lle, mitä enemmän tehoja vaaditaan, sen huonompi peli. Se oli ihan sama vaikka vielä 80-luvun loppupuolella, kun C64:n peleistä yritettiin tehdä näyttävämpiä, mutta niistä tuli yleensä vain huonompia.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä kun softat laskee kaikuja, suotimia, chorusta, syntetisoi tuhat aaltomuotoa kerralla tms. niin se vaatii prosessorin jossa korkea single core suorituskyky. Nuo musiikintekosoftat tiettävästi säikeistyvät vähän hölmösti että siinä joku 5GHz prossu paahtaa sitten täysillä yhdellä corella ja muut ei.

Niin ei tuollaista kannata realtime soittaa että laskee sen valmiiksi raidaksi vaikka mp3:ksi.

Ja tuo sitten vaaditaan että kuullostaa hyvältä, eikä paskalta niinkuin 30v sitten.

Lue lisää

"Sitä kun softat laskee kaikuja, suotimia, chorusta, syntetisoi tuhat aaltomuotoa kerralla tms. niin se vaatii prosessorin jossa korkea single core suorituskyky. Nuo musiikintekosoftat tiettävästi säikeistyvät vähän hölmösti että siinä joku 5GHz prossu paahtaa sitten täysillä yhdellä corella ja muut ei."

Justiinsa katsoin Reaper DAW niin kaikki 4 corea käytössä, rasitus n.30% kohtuullisen paljon efektejä ja raitoja sisältävässä kappaleessa... Siis realtime soitossa.

C64:n SID-piiri ei tuota laadukasta audiota. Pitää olla lahjakas että sillä saa hyvää jälkeä aikaiseksi, esim. Rob Hubbard, Martin Galway, ja Ben Daglish olivat kuuluisia C64:n pelimusiikin tekijöitä.

Tässä tapauksessa mp3-remiksaus toimii, sillä parhaissa C64:n sävellyksissä on ideaa, jolloin instrumenttien vaihtaminen kunnollisiin sampleihin tuottaa yleensä paremman lopputuloksen. C64:n soundit kun tahtovat olla melkoista kohinaa, krähinää, rutinaa ja kitinää, ne soitetaan matalalla näytteenottotaajuudella, ja äänikanavia on vain 3.

Niitä remixejä löytyy mm. C64:lle ja Amigalle, josta voi itse mennä katsomaan
https://remix64.com/
https://amigaremix.com/

Anonyymi kirjoitti:

C64:n SID-piiri ei tuota laadukasta audiota. Pitää olla lahjakas että sillä saa hyvää jälkeä aikaiseksi, esim. Rob Hubbard, Martin Galway, ja Ben Daglish olivat kuuluisia C64:n pelimusiikin tekijöitä.

Tässä tapauksessa mp3-remiksaus toimii, sillä parhaissa C64:n sävellyksissä on ideaa, jolloin instrumenttien vaihtaminen kunnollisiin sampleihin tuottaa yleensä paremman lopputuloksen. C64:n soundit kun tahtovat olla melkoista kohinaa, krähinää, rutinaa ja kitinää, ne soitetaan matalalla näytteenottotaajuudella, ja äänikanavia on vain 3.

Niitä remixejä löytyy mm. C64:lle ja Amigalle, josta voi itse mennä katsomaan
https://remix64.com/
https://amigaremix.com/

Lue lisää

Nimenomaan SID tuottaa laadukasta audiota, toisin kuin ketjussa hehkutettu onneton Amigan äänipiiri. Piirillä on edelleen oma harrastajakuntansa, ja on tehty jopa "tupla-SID"-viritelmiä. http://henning-liebenau.de/mixsid/

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan SID tuottaa laadukasta audiota, toisin kuin ketjussa hehkutettu onneton Amigan äänipiiri. Piirillä on edelleen oma harrastajakuntansa, ja on tehty jopa "tupla-SID"-viritelmiä. http://henning-liebenau.de/mixsid/

Lue lisää

SID-piiriä voi myös emuloida tarkasti, esim. Amigallekin tuli äskettäin tarkempi SID-emulaatio, mutta se vaatii 68060-prosessorin toimiakseen. Vanhempi versio toimii jo 68000-koneessa, mutta se ei ole yhtä hyvä. En itse pidä SID-musiikista niin paljon, mutta arvostan kyllä niitä, jotka ovat sillä saaneet hyvää jälkeä aikaiseksi.

Amigan äänipiiri on kyllä hyvä ollakseen vuodelta 1985, eikä silti mikään HIFI-laitteelle tehty, venyy aika hyviin suorituksiin. Amigan äänipiiriä ei koskaan päivitetty parempaan , mutta 16-bit äänikortteja sai tietysti myös Amigalle, mutta ei niitä kukaan ostanut.

Anonyymi kirjoitti:

SID-piiriä voi myös emuloida tarkasti, esim. Amigallekin tuli äskettäin tarkempi SID-emulaatio, mutta se vaatii 68060-prosessorin toimiakseen. Vanhempi versio toimii jo 68000-koneessa, mutta se ei ole yhtä hyvä. En itse pidä SID-musiikista niin paljon, mutta arvostan kyllä niitä, jotka ovat sillä saaneet hyvää jälkeä aikaiseksi.

Amigan äänipiiri on kyllä hyvä ollakseen vuodelta 1985, eikä silti mikään HIFI-laitteelle tehty, venyy aika hyviin suorituksiin. Amigan äänipiiriä ei koskaan päivitetty parempaan , mutta 16-bit äänikortteja sai tietysti myös Amigalle, mutta ei niitä kukaan ostanut.

Lue lisää

SID-emuloinnit eivät vastaa alkuperäistä, kuten jo aiemmin on todettu.

Kyse ei ole pitääkö joku jostain musiikista, vaan siitä, että SID tuottaa laadukkaampaa ääntä. Piiri on ollut kysyttyä tavaraa myös syntikkapiireissä.

Anonyymi kirjoitti:

SID-emuloinnit eivät vastaa alkuperäistä, kuten jo aiemmin on todettu.

Kyse ei ole pitääkö joku jostain musiikista, vaan siitä, että SID tuottaa laadukkaampaa ääntä. Piiri on ollut kysyttyä tavaraa myös syntikkapiireissä.

Lue lisää

On ihan hölynpölyä väittää että C64:n äänipiiri olisi parempi kuin Amigan. Kaikki sen tietävät, jotka siirtyivät C64:sta Amigaan, miten äänet ja musiikki paranivat roimasti peleissä. Se, että SID-piiriä käytetään vieläkin, ei johdu siitä että se olisi jotenkin parempi kuin muut äänipiirit, vaan lisänä audiovalikoimaan. Mutta ei kukaan pelkällä SID-piirillä tuota ammattilaistason musiikkia.

Kyllä SID-piiriä pystyy emuloimaan nykyään ihan hyvin, mutta se vaatii paljon CPU-tehoa, jos haluaa tarkan emulaation. Jo epätarkemmat emulaatiot, jotka toimivat vaikka 68000:lla ovatriittävän hyviä monille, mutta niistä pystyy kyllä huomaamaan selvästi, ettei vastaa ihan alkuperäistä.

Anonyymi kirjoitti:

On ihan hölynpölyä väittää että C64:n äänipiiri olisi parempi kuin Amigan. Kaikki sen tietävät, jotka siirtyivät C64:sta Amigaan, miten äänet ja musiikki paranivat roimasti peleissä. Se, että SID-piiriä käytetään vieläkin, ei johdu siitä että se olisi jotenkin parempi kuin muut äänipiirit, vaan lisänä audiovalikoimaan. Mutta ei kukaan pelkällä SID-piirillä tuota ammattilaistason musiikkia.

Kyllä SID-piiriä pystyy emuloimaan nykyään ihan hyvin, mutta se vaatii paljon CPU-tehoa, jos haluaa tarkan emulaation. Jo epätarkemmat emulaatiot, jotka toimivat vaikka 68000:lla ovatriittävän hyviä monille, mutta niistä pystyy kyllä huomaamaan selvästi, ettei vastaa ihan alkuperäistä.

Lue lisää

SID tuottaa parempaa ääntä kuin Amigan kökkö sampleihin perustuva Paula.

Amigan tullessa vuonna 1985 myyntiin oli CD-soittimet jo muodissa. Niiden 16-bittinen ääni oli ihan eri luokkaa mitä Amigan 8-bittinen muutaman kilohertsin kaistale. Periaatehan niissä on sama, analogista ääntä muutettu digitaaliseksi ja sitten päinvastoin. Me harrastelijat kolvailtiin ad-muuntimia itsekin.

Kuten aiemmin kirjoitettu, kyse ei ole nyt siitä mitä äänipiirillä on "sävelletty", vaan mikä on äänen tekninen laatu.

Ammattitason musiikkia tehtiin Atari ST:llä, jossa oli vakiona midi-liitäntä.

Anonyymi kirjoitti:

SID tuottaa parempaa ääntä kuin Amigan kökkö sampleihin perustuva Paula.

Amigan tullessa vuonna 1985 myyntiin oli CD-soittimet jo muodissa. Niiden 16-bittinen ääni oli ihan eri luokkaa mitä Amigan 8-bittinen muutaman kilohertsin kaistale. Periaatehan niissä on sama, analogista ääntä muutettu digitaaliseksi ja sitten päinvastoin. Me harrastelijat kolvailtiin ad-muuntimia itsekin.

Kuten aiemmin kirjoitettu, kyse ei ole nyt siitä mitä äänipiirillä on "sävelletty", vaan mikä on äänen tekninen laatu.

Ammattitason musiikkia tehtiin Atari ST:llä, jossa oli vakiona midi-liitäntä.

Lue lisää

Jospa menisit vaihteeksi muualle trollailemaan? Tämä palsta on tarkoitettu Amigalle eikä C64:lle/SID-piirille. Lisäksi ne asiat mitä kirjoitat, eivät pidä paikkaansa. Amigan äänipiirissä ei ole mikään "muutaman kilohertsin kaistale", vaan DMA:lla 28-56 kHz, ja copperin tai prosessorin avulla voi myös syöttää sampleja äänipiirille, jolloin päästään teoriassa noin 1,79 MHz:iin asti. Myöskään 8-bit ei ole absoluuttinen rajoitus, vaan kuten on käynyt ilmi, parempaakin on tarjolla. Amigan äänipiirissä on myös ominaisuuksia, joita ei ole kaikkia tutkittu ja käytetty hyväksi.

Amigan äänipiirillä voidaan emuloida myös hyvin C64:n äänipiiriä, mutta C64:n ei pysty emuloimaan Amigan äänipiiriä millään tavalla.

Atari ST:n äänipiiri on myös surkea, saattaa olla jopa huonompi kuin C64:n SID.

Anonyymi kirjoitti:

Jospa menisit vaihteeksi muualle trollailemaan? Tämä palsta on tarkoitettu Amigalle eikä C64:lle/SID-piirille. Lisäksi ne asiat mitä kirjoitat, eivät pidä paikkaansa. Amigan äänipiirissä ei ole mikään "muutaman kilohertsin kaistale", vaan DMA:lla 28-56 kHz, ja copperin tai prosessorin avulla voi myös syöttää sampleja äänipiirille, jolloin päästään teoriassa noin 1,79 MHz:iin asti. Myöskään 8-bit ei ole absoluuttinen rajoitus, vaan kuten on käynyt ilmi, parempaakin on tarjolla. Amigan äänipiirissä on myös ominaisuuksia, joita ei ole kaikkia tutkittu ja käytetty hyväksi.

Amigan äänipiirillä voidaan emuloida myös hyvin C64:n äänipiiriä, mutta C64:n ei pysty emuloimaan Amigan äänipiiriä millään tavalla.

Atari ST:n äänipiiri on myös surkea, saattaa olla jopa huonompi kuin C64:n SID.

Lue lisää

Sinä tässä näköjään trollailet, kun fanaattisesti koitat kehua melkoisen kehnoa äänipiiriä. Amigan äänipiiri ei tuottanut läheskään CD-tasioista ääntä, jota oli siihen aikaan jo tarjolla.

Amigan äänipiirin emulaatio tuottaa yhtä kökköä saundia mihin se kykenee. Ei ole alkuperäisen SID:n voittanutta siinäkään lajissa.

Atarilla tehtiin musiikkia midi-instrumenteilla.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä tässä näköjään trollailet, kun fanaattisesti koitat kehua melkoisen kehnoa äänipiiriä. Amigan äänipiiri ei tuottanut läheskään CD-tasioista ääntä, jota oli siihen aikaan jo tarjolla.

Amigan äänipiirin emulaatio tuottaa yhtä kökköä saundia mihin se kykenee. Ei ole alkuperäisen SID:n voittanutta siinäkään lajissa.

Atarilla tehtiin musiikkia midi-instrumenteilla.

Lue lisää

Ei minkään kotimikron/tietokoneen/pelikonsolin äänipiiri tuottanut CD-tason ääntä ainakaan 80-luvulla, CD-laite on sitten erikseen. Jos olisit seurannut tätä keskustelua tällä palstalla olisit huomannut että tietokoneiden muisti ei lisäksi riittäisi edes CD-tason ääneen silloin 80-luvulla, koska samplet veisivät tavattoman paljon muistia siihen nähden mitä oli saatavilla.