Uskoi ihmisiin, uskoi ihmisten hyvyyteen. Uskoi elämän mahdollisuuksiin, uskoi rehellisyyteen ja hyvänä olemiseen, teki töitä, piti kiinni kyllä omastaan ja oikeuksistaan. Nelikymppisenä sitä on nähnyt elämän nurjan puolen, rehellinen hyvä elämä on vienyt pitkälle, mutta tietää paremmin mihin ihmiset pystyvät. Sitä ei ole enää sinisilmäinen, oppii tekemään juttuja jotka turvaavat elämää, ei edelleenkään uskalla muilta viedä, ei tosin kehenkään usko tai luota, hyvin harvaan, itsellä niitä on pari ihmistä elämässä sitten on hyvän päivän tuttuja. Oppinut että väkivaltaa en harjoita edelleenkään, mutta tarvittaessa isketään takaisin. Aikuinen nainen ei usko satuihin, ja tarvittaessa osallistuu sitten vaikka mihin jolla nämä touhu loppuu. Ennen kuin elämä on kokonaan ohi.
Parikymppisenä sitä oli sinisilmäinen
Anonyymi-ap
1383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vaikka hyvä olen, vaikka hyvää teen, älä luota siihen hyvyyteeni. Ne ajat on ohi jolloin sympatiaan pystyi vetoomaan, Jumala puheisiin ja ystäviin. Edes sukuni ei tule jatkossa elämästäni kaikkea tietämään. Tai kaikkeen osallistumaan. Älä sinäkään luota että minusta tarpeeksi tietoa nyhdät jotta saat hyötyä. Ihmiset kasvaa ja muuttuu. Henkinen kasvu, se ei aina tarkoita hyvää muille. Se on luontainen tie, jolla turvataan elämää.
Huonot puoleni, minulla on pitkä muisti. Kerran kun paskaa laitat, et sitä helpolla toiste tee. Luottamus jos menee, sitä ei takaisin saada. Kun kerrat käyt kunnolla vastaan, ystävyys on ohi. Harvoin käytän energiaa tappelemiseen ja vääntämiseen, se on niin turhaa, joskus jopa mielelläni häviä rahaa jotta tilanteesta pääsee pois. Toki varmistan ettei onnistu helpolla uudelleen.
Henkilökohtaisesti ihmettelen ihmisiä, jotka luulee että elämässä heitä autetaam pyyteettömästi koska ovat niin rakastettavia. Siis aikuiset. Tai näitä jotka luulee että voivat musertaa kerta toisensa jälkeen ihmisen koska pitävät itseään vahvempana ja parempana. Elämä varmaan opettaa, onneksi minun ei tarvitse.
Joskus musersit parikymppisen, sekään ei onnistunut helpolla, nyt vastassasi on jotain vähän vaikeampaa. Sopii yrittää, näin kovaksi "keitettyä" et ole hetkeen tavannut. On minussa herkkä puoli, suorastaan rakkautta pursuava mutta se puoli ei todellakaan kaikille näy.
Ei sinulla muita keinoja olekaan, kuin "hakkaaminen". Ja paskan levittäminen. Ne keinot muserretaan nyt. Nämä psyukepainostusjutut ovat naurettavia, ne onnistu kerran. Ei toiste. Ja koittaa päivä jolloin tuo kertakin silmillenne vielä levähtää, vähän "ennakkotunnelmia" taisin asiasta antaakin jo.
Kaikkea pahaa vastaa täytyy taistella
Lapsia erityisesti täytyy suojella
Riippuu lapsista. Suojelen omiani. Jos vanhemmat tekee mitä tekee, ymmärrän että heidän lapsensa ei ole kovinkaan "turvassa". Joskus mietin kaikkien lapsia, en enää. Ei ole minun ongelma.
Ei meillä ongelmia olekaan, mutta kyllähän porukka on väistämättä pahaa mieltä tuottanut, joka meidänkin lapsiin on heijastunut. Eikä ketään kiinnostanut. Ei minuakaan, varsinkaan tämän "porukan" pennut. Saavat sitä mitä ovat muille tuottanut. Onneksi ei ole itse tullut tuommoista tehtyä.
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17654927z
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Ihmiset nyt on ihmisiä, niin hyvässä kun pahassakin. Oon minäkin joskus toivonut kohtaavani ihmisen, joka olis just niin hyvä ja kiva kun esittää olevansa, mutta kyllähän se useinmiten pelkäksi rooliksi paljastuu.
Ihan kuin Raamattu kertoisi meille totuuden ihmisistä 🤔
Kun lähtee maailmalle kotikasvatuksesta, jossa rehellisyys,kiltteys toisia kohtaan on tärkein oppi,mutta maailmalla tuleekin vastaan kavereita,jotka pyytävät rahaa, lupaavat maksaa takaisin........?Älkää luottako epärehellisiin!
Toisaalta noin kuuluu olkin. Kolmikymppinen on oletettavasti jo aikuinen, ja nelikymppiseltä oletetaan vastuunkantoa myös työelämässä. Moni nainen järkyttyy kun yhtäkkiä ei pidetäkkään kuin kukkaa kämmenellä. Asian kääntöpuoli on kunnioitus, jonka voi saada.