Naapuri puuttuu joka asiaan

Asumme pientaloalueella, tähän asti ollaan saatu elellä rauhassa, alueella asuu lähinnä lapsiperheitä.

Viime kesänä naapuritaloon muutti pariskunta, joilla pieni lapsi. Siitä hyvin pian, he tulivat valittamaan, että meiltä kuuluu liikaa lasten elämöintiä. Ja he sanoivat että klo 19 jälkeen ei saisi kuulua mitään ääniä, koska heidän lapsensa iltarutiinit häiriintyy, kun he menevät iltalahdeksalta nukkumaan. Itse kun olen pitänyt ulkona pallon pelaamisen yms elämöinnin takarajana iltayhdeksää. Toki joskus viikonloppuisin kesälomalla asiat hieman venyy.

Olin tottakai ystävällinen naapurille, ja sanoin että voidaan me toki yrittää, mutta asia on hieman haasteellista noin varhaiseen aikaan olla hiljaa.

He ovat sisäihmisiä, he eivät koskaan ulkoile lapsensa kanssa, sälekaihtimet ovat kiinni. Melko usein kuitenkin, kun menemme pihalle, niin naapuri kurkkii sälekaihtimien välistä, ja yritän sitten lapsille muistuttaa, ettei mitään kiljumisia, vaan leikitään ihan rauhallisesti.

Mutta minkäs teet, kun meillä käy paljon lasten kavereita, ja äänitaso väkisinkin nousee. Joskus naapuri on tullut karjumaan portailta jo iltakuuden aikaan lapsille ja heidän kavereille, että nyt se älämölö loppuu. Ja hyvin usein älämölö ei edes ole mielestäni nyt niin ihmeellisen suurta.

Erään kerran olimme sisällä syömässä, kun naapuri tuli soittamaan ovikelloa. Hän sanoi että nyt tuo pyörillä rälläys ja keuliminen pitää loppua. Lapsemme oli siis sisällä. Hän väitti että meidän pojat ajelee kadulla edestakaisin, ja keulii sekä jarruttelee rumia jälkiä tiehen. Okei, meidän lapset eivät ole edes vielä ehtineet ulos, että ketähän siellä rällää, kysyin. Hän sanoi sitten, että no ihan sama, nuo pojat on niitä samoja mitkä meluaa teidän lasten kanssa joka päivä. Ja että ne pojat oli hetken oleskelleet myös minun pihassa, niin sillä periaatteella minä olisin vastuussa, toisten lapsista, jotka ovat lasteni kavereita, ja jotka istuskelivat hetken pihassani tietämättäni, ja ajelivat pyörillä edestakaisin. Hän vain intti, että tuo pitää loppua, tai hän soittaa poliisit. Sanoin sitten että no soita poliisit, ja annoin hänelle poikien isien numerot, ja kehoitin kuitenkin ensin soittamaan poikien isille.

Tällaista on olluy joka viikko, jonkinlainen episodi. Aivan mitättömän pienistä asioista. Hän laittelee viestilappuja postilaatikkooni, mm siitä kun lapseni oli iltakahdeksalta käynyt paiskaamassa kovaäänisesti roskapöntön kannen kiinni, kun oli vienyt roskapussin roskikseen. Ja kirjoitti uhriutuneesti, että taas kerran heidän pienokaisen iltatoimet häiriintyi, kun kuului kauhea paukahdus, ja pienokainen alkoi ihmetellä että mikä paukkuu. Ja tosiaan, poikamme oli vienyt tuolloin joskus iltakasin aikaan roskapussin, mutta en minä ainakaan sisälle asti mitään kuullut. Varmaan siinä on saattanut kansi pamahtaa.

Nykyään olen antanut mennä toisesta korvasta sisään ja ulos. Mutta on silti rasittavaa, varsinkin kun olen pohjimmiltani kiltin luonteinen, enkä halua kenenkään kanssa riidellä. Tekisi mieli joskus sanoa suorat sanat naapurille, mutta ehkä parempi pitää mölyt mahassa.

Lopuksi kysyn, mikä saa ihmisen käyttäytymään tuolla tapaa. Ja siis miehen lisäksi myös nainen on samanlainen, tarkkailevat koko ajan meitä, ja suojelevat pienokaistansa kaikelta. Saa nähdä kun talvi tulee, lumiauroilla on tapana joskus aurailla tiet myöhäänkin illalla, siinähän sitä kolinaa ja jyrinää riittää, että alkavatko valittaa auramiehelle melusta.

En ymmärrä, miksi tuontapaiset ihmiset ylipäätään muuttaa asuinalueelle. Eikö oikea paikka olisi joku korpiasunto, missä naapureita ei olisi lähellä. Myöhemmin myös sattumien summina, vaimon työkaverin mies tiesi jollain tapaa tämän perheen, ja sanoi että samanlaista on kuullut eräältä kaveriltaan, joka asui aiemmin rivitalossa heidän naapurina. Mitään ääntä ei olisi saanut kuulua, ja valittivat joka asiasta. Olivat ilmeisesti jotain ääniyliherkkiä tms.