Annat itsestäsi omahyväisen, toisen yläpuolelle asettuvan kuvan. Syö itse omat sanasi, makustele ja ole aito ihminen.
naiselta
naiselta
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minkäs sille tekee, kun on vain oma itsensä. Olenko minä sitten luonnostaan muiden yläpuolella, kun en ole ryvettänyt itseäni? Olen aina yrittänyt lentää tutkan alapuolella, mutta ei naiset sellaisestakaan tykkää. Minä olen tehnyt hyvää ja auttanut paljon. Paljon enemmän kuin moni. Vastapainona en ole ikinä kostanut kenellekkään. Minussa ei ole sitä puolta.
Jokainen joka tutkii todella itseään, ei puhu noin.
Minusta tuntuu, että et usko muiden ihmisten olevan erilaisia kuin sinä itse. Siksi näet, että muut esittää. Olen aiheuttanut pahaa mieltä ihmisille sen tiedän, mutta en tee sitä ikinä ilkeyttäni. Tai edes tahallani. Jos unohtaa itsensä, niin mielenterveys kärsii ja itsensä puolustamisessa tulee joskus nokkapokkaa muiden kanssa.
Tarkemmin ajateltuna en ole ollenkaan omahyväinen. Törmään vain huonoitsetuntoisiin ihmisiin. Minä ajattelen kelpaavani jos saan mahdollisuuden, kun taas monet tuntuu pohtivan, että riittävätkö he toiselle.
Tartuit aloitukseen jostain syystä. Se syy on sinulle arvoitus. Itselläni on myös tekemistä oman itseni kanssa.
Tartuin, koska huomaan ihmisten ajattelevan minun olevan omahyväinen tai jotain. Enkä oikein tiedä miten muuttaisin sitä. Minä en puhu pinnallisesti asioista vaan olen syvällinen pohtija ja minulla on näkökulmia ja mielipiteitä. Sitten kun minut oppii tuntemaan, niin moni tuntuu jopa yllättyvän. Ulkokuori ja sisältö ei vastaa toisiaan. Se on myös huono juttu, koska silloin pettyy ne jotka lähestyy ulkokuoren perusteella ja toisia se habitus ajaa kauemmas, vaikka ei oltaisi yhtään ajatuksia vaihdettu. Ihmiset on niin ennakkoluuloisia kun taas itse kohtaan jokaisen ihmisen ihmisenä. Naistenkin kanssa se on haaste, koska naiset odottaa miehen lähestyvän niiden asioiden tiimoilta mitkä miehiä yleensä naisissa kiinnostaa. Minä näen henkilön kun taas moni näkee omat halunsa ja toiveensa toisissa ihmisissä.
Miksi ei voisi välillä puhua pinnallisesti asioista. Pelkkä syvällinen ajattelu käy helposti raskaaksi ja on melko tylsääkin.
Olen itse myös syvällinen pohtija, mutta arvostan ihmisiä, jotka eivät aina sukella syvään päätyyn vaan osaavat tehdä elämästä kepeämpää ja siten hauskempaa.
Voi puhua pinnallisemminkin. Mutta itse olen nurinkurinen siinä, että puhun rennommin vasta kun tunnen ihmistä. Alkoholia käytän vain hyvässä seurassa ja harvakseltaan. Siitä tulee huono olo ja draamaa yleensä sekä pitkässä juoksussa ei tee hyvää mielialalle. Saatan puhua kepeästi mielenkiintoni kohteista mutta yleensä sekin nähdään kerskailuna kun tietää asioita tai panostaa johonkin mikä on itselle tärkeää.
Molempia on kai hyvä olla sopivasti.
Itse ajattelen, että jos on sinut oman itsensä kanssa, ei haittaa, mitä muut ajattelevat. Jos joku sanoo pinnalliseksi, sanokoon. Itse tietää kuitenkin, ettei se ole koko totuus.
Miksi omat sanansa pitäisi syödä- oletko sinä joutunut tekemään niin?😉
Joskus on hyvä makustella omia sanojaan ja elämän ohjeitaan. Olen useasti syönyt sanani, sitä kutsutaan henkiseksi kasvuksi ja kehitykseksi. Lisäksi tykkään heittää ilmoille ajatuksia, jotka eivät ole täysin pureksittuja ja seurata, miten muut reagoivat niihin. On hyvin kiintoisaa nähdä, miten erilaiset ihmiset vastaavat ajatuksiin omista lähtökohdiltaan käsin.
Eli tykkäät ns johtaa kansaa?
Kyllä tuosta on löydettävissä myös tuo ulottuvuus liittyen luotettavuuteen. Ymmärrän kyllä, että sanansa mittainen on yleensä vastakohta sanojen syönnille.
Ajattelen vain, että on hyvä antaa tietynlainen väljyys sille, että oivaltaa jotain uutta ja muuttaa siksi ajatuksiaan.
Tietysti jos lupaa jotain toiselle, se pitäisi pystyä lähtökohtaisesti täyttämään… jos ei pysty, voiko vedota siihen, että olen kasvanut ihmisenä toiseen suuntaan ja en enää pystykään pitämään lupaustani. Esimerkki tällaisesta lupauksesta on avioliittolupaus. Siinähän luvataan toiselle tahtoa myötä- ja vastoinkäymisissä. Moni syö sanansa ja perustelee sitä sillä, ettei enää huvitakaan tahtoa.