Olen pahoillani siitä, että vielä säännöllisesti nähdessämme asiat välillämme ajautuivat suuntaan, joka ei ollut kummallekaan hyvästä. Harmittaa puolestasi, ettet pystynyt visualisoimaan pitkän tähtäimen tulevaisuuskuvaa myönteisemmin, kuin mitä ajattelit ja omasta puolestani kaduttaa, ettei käyttäytymiseni onnistunut vakuuttamaan sinua siitä.
Minä tietenkin edelleen kaipaan, mikä on ilmeistä, kun kerran kirjoitan tänne, mutta minä myös tiedän, ettet sinä puolestasi voi puhua kaipauksestasi kenenkään kanssa rehellisesti. Molemmat kannamme taakkojamme, minä jaksan kyllä, vaikka tiedän sen olevan loputon tie, mutta vieläkin huolin sinusta, jaksatkohan sinä omasi?
Minä tietenkin edelleen kaipaan, mikä on ilmeistä, kun kerran kirjoitan tänne, mutta minä myös tiedän, ettet sinä puolestasi voi puhua kaipauksestasi kenenkään kanssa rehellisesti. Molemmat kannamme taakkojamme, minä jaksan kyllä, vaikka tiedän sen olevan loputon tie, mutta vieläkin huolin sinusta, jaksatkohan sinä omasi?
Vastaukset 84
Vanhimmat
Miten te kehtaatte? Muka välittätte toisesta. Varmaan nyt helpottaa kun joku tuntematon vastaa että "Hei kyllä pärjään. "
Miksi vastaat noin tökerösti hienolle kirjoitukselle?
Mikä näitä palstalaisia vaivaa?
Mitä hienoa tuossa on? Jos huolissaan jostain niin kyllä jossain muualla se osoitetaan kuin anonyymi palstalla. Ei aitoa nähnytkään.
Mikä teitä vaivaa? Roikkua nyt jossain illuusiossa että joku välittää. Joka ei tee yhtään mitään oikeasti. Ei se ole välittämistä . Se jolle viesti kirjoitettu toinen voi parhaillaan olla hyppäämässä junan alle. Sitä ei voi tietää.
Et sitten itse roiku täällä.
Annetaan olla.
Minä roikun ihan missä haluan. Tee mitä lystäät kuulu mulle.
Kyllä kirjoitus aito on 100%. Emme vain olleet kykeneväisiä tuolloin yhteensovittamaan kokonaisuuksiamme (molemmilla epäilemättä elämä nykyään hionut särmöjä), vaikka molemmat toisessa paljoin erittäin miellyttävää tuolloin tunsikin.
Tänään mietin olisiko tänä päivänä samoin vai olisiko tunteet laimenneet vai olisiko maailman meno muokannut odotuksia joustavammiksi -ap
Jep. Hienoa. Ja tämä muuttaa mitä? Ei yhtään mitään.
Sä et olet hyvä ihminen
Ei kannata niitä omia ennakkoluulojaan tänne kirjoittaa.
Jos sä nyt jumalauta välität ihmisestä ja oot huolissaan. Niin ethän sä nyt altista sitä kertomaan jaksamisestaan ja voinnistaan koko Suomen roudittavaksi ja naurettavaksi. Oma omatunto kaipaa ilmeisesti vaan helpotusta. Tämä kätevä keino . Ei tarvitse oikeasti välittää paskaakaan.
Sitä minä en ole, ainakaan jos käytetään yleisimpiä keinoja sen arviointiin. Mitattiinpa hyvyys melkein miten tahansa, niin niiden parametrien kärjessä minä en ole. Olen erittäin sisäpiirisuuntautunut ja melkein missä tahansa laajassa yhteisössä tämä ennustaa heikkoa menestyvyyttä. -ap
Mitä vielä :) aina täysillä epätasapainossa eteenpäin kuten aina. Myönnettäköön silti, että aina väliin voin ottaa tiltit.. Ei vakavaa, paitsi joskus
niin herkkää liikutuin, tuskin mulle 😥
En jaksa. Voisitko tulla tänne?
Sairaita ihmisiä on olemassa. Jätä rauhaan.
Onko rakkaus sairautta?
Aloitus ei ole rakkautta lähelläkään
Joidenkin psyk. alalla toimivien toimijoiden mukaan rakkaus ON häiriötila aivokemioissa. Minä en ajattele niin, koska haluan uskoa inhimillisyyden olevan normaalia ihmisille. -ap
Hyvin sanoit!
Juu🍿😳🍿... hyvä keskustelu! 😄
Onko kysymys varatuista
No ap on selkeästi varattu, koska kirjoittaa noin. Häntä harmittaa, kun toinen on lopettanut tapailun todennäköisesti juuri siitä samasta syystä, että ap varattu. Jos ei olisi varattu, niin olisi selvittänyt tämän asian kasvotusten. Nyt pelkää jäävänsä puolisolleen kiinni, jos tapaa toista..
Kuinka kauan on siitä kun näimme säännöllisesti? Kyllä minäkin kaipaan..
Vuosia, muttei kymmentä. -ap
Kuinka paljon puuttuu kymmenestä?
Lieneekö sillä merkitystä, kun tunteet ovat nykyään alle vuoden kestävää kulutustavaraa? Kstson, mutta en näe. Yritän tuntea, mutta nykyaika tekee parhaansa epäonnistumiseni eteen. Molemmat jatkamme eloamme, ilman mitään merkkiä valoisemmuudesta. Se on meidän molempien luonto. -ap
Mistä varmaksi tiedät että se toinenkin välittää?
Olen miettinyt tuota, että paljonko pystytään nykyisellä politiikalla ja aivopesulla vaikuttamaan siihen, että parisuhteissa tulee vaikeuksia. Kuuluu agendaan, että ihmiset ajautuvat yksinäisyyteen. Erillään eläviä ihmisiä on helpompi hallita siinä kokonaisuudessa.
Näin oli ja on.
Haluaisin myös pyytää anteeksi, että kaikki meni niin kuin meni. Kaipauksesta on vaikea puhua, koska se pitäisi tapahtua oikealla tavalla.
Voiko kaivata väärin? Uusi ajatus.
Ei voi. - ap
Et ole aloittaja, mutta vastaisin samoin. - ap
Pahoillaan tässä pitää olla, minun siis. Jospa pyytäisin anteeksi näin, ehkä löydät siitä jotain sellaista, mistä koituu hellä kosketus sydämeesi.
Olipa kerran pieni, no keskikokoinen ihminen. Hämmentynein ajatuksin hän löysi tiensä paikkaan, jossa ei ajatellut olevan mitään nähtävää. Kuinka ollakaan, tässä paikassa oli nähtävänä jotain sellaista, mistä tuo keskisuuri ihminen ei koskaan ollut edes koskaan osannut haaveilla. Kaikki tuo hämmentävä olotila sokaisi ihmisen, kuin joku muu olisi ottanut tuon ihmisen haltuunsa. Ihminen mietti, pohti omaa käyttäytymistään monenmonta kertaa ihmetyksen vallassa, löytämättä vastausta. Yhä tuo ihminen miettii, välillä hymyillen, toisinaan kyynelehtien. Surren yhä omaa kömpelyyttään, törmätessään johonkin ymmärrystä suurempaan. Toivoen sen ymmärrystä suuremman törmäyksen tajunneen silti sen syvimmän, tunteneen lämmön läpi hölmön käytöksen. Anteeksi.
Onhan sellainen laulukin, hölmö sydän. Mutta joo, hyvin kuvailit tuon epävarmuuden tunneaallokossa. Toivottavasti ajatuksesi selkenevät.
Minkäänlainen anteeksipyyntö ei ole tarpeen, koska en usko kummankaan satuttaneen tarkoituksellisesti. -ap
Olkoonkin hölmö sydän, silti se ei sillon eikä nytkään oo paha. Sen tietää, ken sinne on tiensä löytänyt. Toivottavasti myös hän.
Ei ole taakka. Enpä tuohon muuta pysty sanomaan.
Aina ei löydy selityksiä miksi asiat menivät kuten menivät. Jossittelu ei auta.Joskus on päästettävä irti..
Voi . . malauta en jaksa enää mitään muuta 💭🤍
Olet ahkera kirjoittelija. Suosittelen muita foorumeja. Hän ei lue eikä tunnista vaikka lukisi.
En ole. Saatan kirjoittaa keskimäärin kerran parissa kuukaudessa. -ap
:) noh, tervetuloa palstalle. Huolesi on ihan turha
Mitä hyötyä on kirjoittaa korulausein anteeksipyyntöä tänne?
Ilman mitään tunnisteita sinusta tai hänestä kirjoituksellasi ei ole mitään merkitystä. Ehkä yrität vain keventää omaatuntoasi.
Oletteko miettinyt jos tänne kirjoittaa vaikka näin ikäänkuin aloittaja on hänen helpompaa jäsentää ajatuksia kun saa ajatukset ulos ja sitten jos kohtaisi kohteen voi olla helpompaa jo puhua aiheesta
Ehkäpä sitten niin
Peilaatko omaa tilannettasi vai oletko vain tarkkanäköinen?
Siinä mietittävää ilman sarvia sinulle. -ap
Voisin tästä vaikka tunnistaa sinut/ hänet. Mikä estää sen, ettet tee mitään? Minä en tällä kertaa ole valunut palstan ulkopuolelle. Huudellut kyllä täällä olen aika tunnisteellisesti. Mikä sinua estää, ettet ole tunnisteellinen? Pelko että oikeesti jotain voisi tapahtua? Miksi tulla kirjoittamaan, jos ei toivo mitään tapahtuvaksi? Pelko kasvojen menetyksestä? Hitsi kun 8 vuotta sitten taisin tehdä melkein kaiken paitsi seisoa päälläni, että olisin saanut huomiosi/ hänen huomionsa. Vaikkei siitä silloin mitään tullutkaan, koska olin hyvin "raakile"
Ja niin, selkeytyneet ne on. Jos mietin mennyttä, vertaan sitä nykyhetkeen, on muutos olemassa.
Yhä mietin häntä, mutta nykyään mietin että miltä mahtaisi tuntua halata häntä, olla hetki hiljaa ja tuntea se kaikki mikä kokematta jäi. Tiedätkö, syleillä, suukottaa ja ihan vaan olla. Puhella niitä näitä ja oppia tuntemaan se oikea toinen. Ilman minkäänlaista peittelyä tai esitystä, olla itsejämme.
-tiedät kyllä
Huono tilanne, jos niitä rooleja on päässyt syntymään eikä uskalla olla oma itsensä. Se on jonkinlainen itsepuolustusmekanismista syntynyt käytösmalli. Kun pelkää sitä toista. Pelkää että toinen pääsee satuttamaan. Parasta olisi, kun voisi olla toisen kanssa rennosti, nauttia vaan siitä olosta sekä kerätä voimia pahaa maailmaa vastaan. En ominut tätäkään, itselläni vaan ollut vastaava kokemus.
Ap elää harhoissa, niitä sit tänne kirjoittelee ps. Ketään et pakolla saa, vaik kuin ka lurittelet! Lieneekö noin härski kiusaaja! Jättäkää se syyttömän ihmisen kyttääminen, joka on valheilla aikaan saatu! Kaikki tpisten kyttääjät on suljetun kamaa!
Tuhoon tuomittu aloitus. Palstan miinusäoiset naiset eivät kykene käsittelemään noita sanoja. (not witch words but literally)
Voi mies olen pahoillani ettet kyennyt näkemään pitemmälle tulevaisuuteen. Kaipaan nikn paljon että laitan sinulle viestiä tönne. Mistä et voi mitenkään tunnistaa sitä itselesi osoitetuks.i Minä pärjään kyllä tämän ikävän kanssa. No koska puhun siitä kaikille. Porukat onnellisesti hyppien menemään. Mutta mietin kuinka sinä niin hauraana miehenä oikein pärjäilet ikäväsi kanssa . Haluatko nyt itkeä tänne vähän kuinka raskasta sinulle tämä on?
Porskutan menemään onnellisesti hyppien. *
Tämä ei ole minulle ylitsepääsemättömän raskasta, mutta luulen tämän olevan ylpeydestä johtuvaa inhimillistä typeryyttä. -ap
Näillä siis mennään.
Ei tietenkään ole raskasta. Jos se ei ole rakkautta. Niin eihän se missään tunnu. Naiset kun vaistoaa asioita ja ymmärtää enemmän kuin sanovat.
Tuskinpa minulla näin viimeksi viime vuonna.
Jos suora puhe puuttuu, mitäpä siinä tulevaisuudenkuvia käy hahmottamaan? Mistä tiedät miten kukakin taakkansa kantaa? Sanoisin että se on vaan kannettava.
Mua on piesty elämän aikana niin paljon henkisesti ja fyysisesti ettei mua riko mikään.....
Kuuuhhhh. Uuuhhhh.
Valivali. Uihhhh.
Både och.
- miehelle, "miehelle"
😅😅😅😅😅😅😅🐤😅🐤🐤🐤🐤🐤
Sitäkö pusket zyyttömiin ihmisiin? Esim. Naapuriin? Sairasta touhua!
Taisi nainen lukea sinua kuin avointa kirjaa. Näki karun todellisuuden kauniiden sanojen takana. Ja sellainen ihminen kyllä pärjää, jota ei hevillä höynäytetä, ei huolta.
Mulle on aiva se ja sama vaikka tunnistaisin hänet tai itseni näistä kirjoituksista. En tee mitään nöiden kirjoitusten perusteella.
Jos oikean elämän puolella ei tapahdu mitään niin sitten ei. Minusta se ei ollut kiinni.
Mieheltä naiselle.
Eli et tehnyt mitään asian eteen. Tyypillistä.
Ole hyvä ja hyväksy. Meillä ei ole ollut suhdetta, enkä kaipaa. Yhden kanssa meillä oli suhde, hän ei kirjoittele näin. Meillä ei ole vihaa, ehkä näemme joskus ja saamme oikean suhteen. Kumpikin tiedostaa että tämä ei ole oikea suhde, vaan vaatii kanssakäymistä ihan oikeassa elämässä.
Emme ole samalla alalla tai tee töitä yhdessä. Suhde perustui vapaa aikaan, emme ikävöi toistemme olemusta itsessä. Vieressä voisi olla kiva 🙂
Saat sinä pahoillasi olla ja kyllä on syytäkin, jos minulta kysytään, mutta se ei silti muuta mitään. Tuo taakkahöpinäsi on kovin ulkokultaista, ei sua oikeesti kiinnosta pashaakaan.
Kiinnostaisi tietää, mitä haet näillä kirjoituksillasi? Vertaistukea? Yhteyttä naiseen? Pelkkää peilailua kun ei pysty oikeasti olemaan yhteydessä? Terveisin T***i
Mikään ei voita palstailua, edes Irl saa tällaisiä viboja.
Kiitos kirjoituksestasi, aloittaja. Jos minulle kirjoitit, niin minusta vain tuntui aikoinaan monet kerrat todella pahalta se, kun näit kiinnostukseni sinua kohtaan satavarmasti, mutta.. Ensin menit "karkuun".. Sitten oli usein joku niistä naisistasi paikalla. Tai ainakin olin tietoinen silloisista seurustelu-/ asuinkumppaneistasi, mikä puolestaan vähensi halukkuuttani tutustua paremmin ja aiheutti sen tunteen, ettet kuitenkaan olisi tosissani suhteeni.
Kylläpä tesktisi kolahti, vaikka on ollut pakko mennä eteenpäin. Eteenpäin tarkoittaa vain sitä, että on ollut pakko ymmärtää etten häntä saa. Ei tunteeni ole kokonaan poistunut ja yksi näkeminen luultavasti keikauttaisi kaiken takaisin alkuun ja tunteiden hyökyaaltoon. Silti olen kotitöitä tehnyt, paljon olenkin tehnyt. Vasta hetken olen alkanut kiinnostua muista miehistä ja menen tilanteisiin, jossa voisi tutustua ihmisiin. Suhteita tai edes tapailuja en kuitenkaan ole aloittanut, ainakaan vielä.
Tekstisi osuu myös kaikkeen tapahtuneeseen, mutta sama osuu moneen muuhunkin.
Joko voit jättää kaiken taakse tai sitten voit yrittää ja katsoa mihin se johtaa. Se vaatii vain soittoa/viestiä, esim. Olisi kiva nähdä ja tuletko käymään/majoitatko minut jos tulen sinne/tulen sinne ja voitas käydä kahvilla/lähdetkö risteilylle vaikka tammikuussa? Ilman selkeästi kiinnostusta osoittavaa yhteydenottoa ei alkua voi tulla. Jos hän tekisi aloitteen, tottakai sinkkuna lähtisin katsomaan miltä tapaaminen tuntuu molemmista.
Taakat on kevyempiä kun toinen on tukemassa. Taakat ei ole este, vaikka työtä sen kanssa voi joutua tekemään yksin tai yhdessä. Tähän saakka olen selvinnyt, vaikka välillä voi koville ottaa.
Nii. Oisko se ollu se kun saboit ettet vois vähempää välittää. Nii, oisko.
Eiköhän tässä selvitä, tuo taakka tappaa jokaisen kysymyksen ja tavallaan tekee kaikesta helpompaa kun vaihtoehtoa ei oikeastaan edes ole.
Ikävöinnistä ei ole ollut kyse, mutta tiedän mikä on sinun taakkasi ja on vain kulunut liikaa aikaa ja tapahtunut liian paljon sellaista, mikä on saanut aikaan pahaa oloa monella tapaa. Silloin kun hätä oli suurin, kun se vaikutti paljon työntekemiseen olisin tarvinnut apua. Nyt pysyvä tunne on se, etten halua edes nähdä sinua, saati että voisin auttaa sinua sinun vaikeassa tilanteessasi.
Elämä tahtoo yllättää sillä miten ahtaisiin uomiin se ihmisen ajaa. Ja pitäisi armotta hylätä se mitä ei voi pelastaa, heittää pois kelvoton ja haudata se minkä suinkin kykenee. Ja antaa pois kelvollinen. Silti vieläkin jää sitä kannettavaa, taakaksi asti. Mutta sitten se ettei olisi mitään, se olisi toisenlainen kantamus, tuskin kevyt sekään. Täytyisi olla jokin lempeämpi välimuoto.
Harmittaahan se kun et arvostanut. No mutta, uutta päin.
Pelkkää harhaa
Hei oikeesti, annetaan nyt vaan olla.
Hyi
Otappa yhteyttä siihen naiseen irl
Vai kielsikö se sua tekemästä niin?
Miksi päättelet, että nainen ei pystyisi puhumaan välillänne tapahtuneista asioista toisille? Ja rehellisesti.
Kiinnostaa, että kauanko olet ollut palstalla. Montako vuotta? Kirjoitat ilmeisesti joka kerta eri henkilölle.
Eli suomeksi sanottuna ns vituiks män ja selität itsellesi asian tällaisella kaunopuheella parhain päin. Nainen ei pystynyt visualisoimaan yhteistä tulevaisuutta, eli juoksi vuorille