Sain juuri tänään kutsun ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelman pääsykokeisiin. Jeeee!!
Nyt olisikin todella mukava kuulla kaikkien kokemuksista ja ajatuksista liittyen pääsykokeisiin ja kuvataiteen opiskeluun.
Kiitos kaikille vastaajille!!
Nyt olisikin todella mukava kuulla kaikkien kokemuksista ja ajatuksista liittyen pääsykokeisiin ja kuvataiteen opiskeluun.
Kiitos kaikille vastaajille!!
Vastaukset 22
Vanhimmat
kuvaamataito on kyllä erittäin hyvä harrastus mutta on täysin naivia kuvitella saavansa siitä ammatin. ajatelkaa, että esim. ammattikoulussa metallipuolelle ei saada aina ryhmiä täytettyä vaikka alalla on valtavasti töitä ja varsin hyvä palkka. sen sijaan kaiken maailman piirustuskouluihin ja kauneudenhoitoalan opistoihin tunkua riittää vaikka töitä ei takaa kukaan! mahtavatko nämä nuoret ajatella että isi ja äiti elättävät heitä lopun ikänsä kun nämä vain taiteilevat.
...siispä, ehdotan sinulle seuraavaa:
mene niiden kuvataidepääsykokeiden sijasta konetekniikan tai metsätalouden alan pääsykokeisiin ja hanki itsellesi kunnon ammatti. sitten kun se on hoidettu voit vanhempana mennä hyvällä omallatunnolla kesäyliopiston tai työväenopiston maalauskursseille. näin sinäkin tunnet tekeväsi jotain hyödyllistä, kannat vastuun itse omasta elämästäsi ja olet virkeämpi!
hyvää kevään jatkoa sinulle!!!
Mutta ehkäpä huomenna jaksan vastata huvittavaan viestiisi.
T: isin elätti.
Kaikki eivät ajattele elämää työnä. Tietenkin itsensä pitää elättää, mutta ainakaan minua EI kiinnosta tehdä konetekniikkaan liittyviä töitä koko elämääni. Olen hyvinkin realistinen koulutushaaveideni ja tulevaisuuteni suhteen.. Mutta siitähän sinä et tiedä mitään. Ennakkoluulosi ja asenteesi vain puhuvat, ehkä kokemuksesikin.
En todellakaan odota, että isäni ja äitini elättäisivät minut. Tiedoksi vain sinulle 'pitkän linjan mies' että olen asunut yksin jo melkein vuoden ja hyvin olen tullut toimeen.
Enkä ole ajatellut elää VAIN taiteilemalla. Sen verran karua elämä on ja sen verran olen itsekin päätellyt.
Tiedätkö edes mihin kuvataidekouluista valmistuneet ihmiset voivat suuntautua?
Ehdotukseesi koulutussuuntautumisestani vastaan näin: vapaaehtoistyössä tunnen tekeväni jotain hyödyllistä, kannan aina vastuun itse omasta elämästäsi ja olen varmasti virkeä!
Hyvää kevään jatkoa sinullekin!!!
PS. Minä osaan jopa käyttää isoja kirjaimia.
annan arvoa tekemällesi vapaaehtoistyölle, riippuen toki hiukan siitä mitä työtä tekee. esim setan vapaaehtoistyö ei välttämättä ole kovinkaan kehuttava asia mutta oletan sinun järkevänä tyttönä kantavan huolta vammaisista, sotainvalideista, kriisialueilla elävistä ihmisistä tms. enkä tuomitse suoralta kädeltä tuota taidemaalausinnostustakaan, varsinkaan kun elämänasenteesi ainakin kuulostaa olevan kohdallaan. maalaaminenkin on kuitenkin parempi kuin ei tekisi mitään, kuten useimmat nuoret...lumilautailusta puhumattakaan. se on kuitenkin luovaa työtä vaikkei työtä sinänsä olekaan. sen sijaan jos haluaa saada taiteen saralla jotain konkreettista aikaiseksi niin siihen täytyy uppoutua täysillä. tuskin galleenikaan olisi saanut kalevalan kuvitusta tehtyä mikäli olisi painanut päivät ruoveden teräsvalimossa tai jossain.
täytyy myöntää, etten kovin hyvin tiedä mihin alalle koulutetut ihmiset voivat suuntautua kun en ole kenenkään sieltä valmistuneen kuullut työllistyneen oikeastaan mihinkään. olepa ystävällinen ja valaise minua tässä asiassa.
jatketaanpa keskustelua muuten sillä, että ennen kuin voi maalata esim. sammon puolustuksen kaltaisen mestariteoksen täytyy tietenkin tehdä vuosien ja taas vuosien ajan erilaisia harjoittelutöitä, eikö niin. mihin te laitatte nuo kaikki töherrykset joista jo itsekin voitte sanoa ettei tämä vielä ole mistään kotoisin. itselleni tämä on ongelma. olen tehnyt tätä skeidaa lähes koko ikäni enkä vieläkään voi sanoa että yksikään maalaus olisi varsinaisesti valmis. siis mihin kaikki tämä ongelmajäte??
ps. kiva, että osaat käyttää isoja kirjaimia mutta helppo homma se täällä on. laittaa vaan virkkeen alkuun isot mutta toista on saksassa, jossa noin joka toinen sana on isolla. itse olen ottanut tavaramerkikseni pelkästään pienet kirjaimet, koska mihin niitä isoja itseasiassa tarvitaan.
Olen itse valmistunut vuosi sitten ammattikorkeasta, kuvataidepuolelta. Jo ennen koulun loppumista pääsin yhteen suomen suurimmista sanomalehdistä kuvittajaksi ja infografiikan tekijäksi. Palkaa tästä toimesta saa kiitettävästi. Eli näin voi yhdellä saralla suuntautua koulun jälkeen. Mutta varsinaiseksi työksi kutsun kuvataidetyötäni. Työskentelen työhuoneellani kaikki muut ajat päivästä ja yöstä, näin "nuoremmalla" iällä se onnistuu vielä helposti. Pian tietysti haluan eroon päivätyöstä ja keskittyä ainoastaan kuvataiteeseen, ja tällähetkellä näyttää siltä että vuoden päästä näin tulee käymään. "Hieman" ihmettelen tätä kommenttia:
"maalaaminenkin on kuitenkin parempi kuin ei tekisi mitään, kuten useimmat nuoret...lumilautailusta puhumattakaan. se on kuitenkin luovaa työtä vaikkei työtä sinänsä olekaan."
Mikähän mahtaa olla sinun työn määritelmä? Mielestäni kuvataiteilijana teen työtä missä olen myös henkisesti sinut itseni kanssa. Lehtialan työssä minut voi korvata, mutta kuvataiteilijana minua ei voi korvata kukaan.
"jatketaanpa keskustelua muuten sillä, että ennen kuin voi maalata esim.sammon puolustuksen kaltaisen mestariteoksen täytyy tietenkin tehdä vuosien ja taas vuosien ajan erilaisia harjoittelutöitä, eikö niin. mihin te laitatte nuo kaikki töherrykset joista jo itsekin voitte sanoa ettei tämä vielä ole mistään kotoisin. itselleni tämä on ongelma. olen tehnyt tätä skeidaa lähes koko ikäni enkä vieläkään voi sanoa että yksikään maalaus olisi varsinaisesti valmis. siis mihin kaikki tämä ongelmajäte?? "
Uusiokäytä, tai vaihtoehtoisesti säilytä. On palkitsevaa katsoa vaikka viidenvuoden takaisia teoksia ja vertailla onko sitä nyt kehittynyt mihinkään. Itse en anna niin suurta painoarvoa tekniikalle, teos voi toimia ilman, että tekiä olisi teknillisesti hyvä. Tämä argumentti ei tietysi päde kuin teoskohtaisesti. Tietysti toivoisin että teoksesi olisivat ideapohjalla niin valmiita ettei sinun kaikki aika mene pohtiessa onko teos teknillisesti hyvä. Tosi ja rehellinen idea paistaa aina läpi.
Mutta aiheena nyt ei ollut kuvataiteen opiskelun kannattavuus, vaan pääsykokeet ja opiskelu muuten kuvataide koulussa!
Muu kritiikki ja tietokin on hauskaa luettavaa..
Kiitos etenkin Masta gutalle.
Jos joku osaa vastata esim. minkälainen pääsykoe on tunnelmaltaan ja vaikeudeltaan muutenkin niin olisin enemmän kuin iloinen lukiessani kokemuksista!!!
Vastaako täällä kukaan edes alkuperäiseen kysymykseen ja viestiin vai poiketaanko joka viestissä sille polulle jonka ensimmäinen kritiikin antaja luo??
Kai mun sitten kannattaa mennä etsimään joku toinen keskustele ja siellä vastata jotain outoa ja samalla johdatella aihe omaani.
Ole oma itsesi, älä plagioi, älä pingota. Siinäpä se, yksinkertaisuudessaan. Itse olin kolmessa perättäisessä pääsykokeessa, eli noin kolme ja puoli viikkoa yhteen menoon. Viimeisessä ja tärkeimmässä ei jaksanut enää pingottaa vaan antoi mennä, silloin kaikki meni ehdottomasti parhaiten.
Vaikeuden määrittelet sinä itse, toivottavasti luova kykysi nousee esille.
Kuvataiteen opiskelusta on tuhat ja yksi mielipidettä, mielestäni yksi koulun tärkeimmistä tehtävistä on muodostaa toimiva piiri, yhteisö, missä koulun loputtua on hyvä toimia. Eli suomeksi, kaveriyhetisö, jonka kanssa esim. voi vuokrata yhteisen työhuoneen tai antaa kritiikkiä. Koulun aikana oppii tuntemaan toisten tyylin kertoa asioita, ja heidän kritiikkiin on helpompi suhtautua, kun he tietävät tyylisi tehdä taidetta. Taidekoulussa on opettajilla aina joku oma tyylinsä, hyviksi opettajiksi heidät tekee, jos he osaavat opettaa sinua liikaa ohjailematta.
Kiitti!!
Missä koulussa muuten olit? Ja kauanko viihdyit sielllä?
4v. Piirustuskoulussa.
Hei hyvät ihmiset! Mikä teitä oikeen vaivaa? Siis mä en ymmärrä kun ihan mistä vaan ammatista kysyy, niin aina joku älypää tulee kertomaan miten surkea tämä ala on ja miten siitä ei saa mitään palkkaa? Siis kävin just lukemassa kun tuolla toisella keskustelu-palstalla puhuttiin merkonomin tutkinnosta, niin siitäkin tuli heti kommentteja: Kupan kassalle kuitenkin!
Eli siis ettekö voisi kerrankin vastata vain itse kysymykseen. Ainakaan minä en huomannut että nimimerkillä "minä" esiintynyt oisi kaivannut mitään kommentteja siitä, kuinka arvokasta tämä työ on tai siitä miten jonkun munapään mielestä siitä ei saa mitään palkkaa jne jne..
Siis keskittykää itse kysymykseen ja jättäkää ne kommentit, joista ei ole kuitenkaan mitään hyötyä. Kuitenkin jokaisesta alasta löytyy jotain huonoa, oli se ala sitten juristi tai siivooja niin molemmista keksii kyllä aivan yhtä paljon huonoja puolia, kun vaan kerää oikeat ihmisen kertomaan kriittisen mielipiteensä.
moi
on todella hienoa että pääsit mutta oletko
ajatellut että siitä tulisi ammatti loppuelämäksi
palkka EI ole hyvä eläke-edut on sitä sun tätä
työilmapiiri todella kireä , vai kuvittelitko
että taiteilijat eivät ole ihmisiä, siis taiteilijat ovat ihmisiä isolla Iillä eli kateutta
ym. lieveilmiöitä on enemmän kuin keskimäärin työpaikoilla joudut luopumaan todella paljosta
verrattuna tavalliseen palkkatyöhön mutta jos
olet todella kiinnostunut alasta niin mikäs siinä
sitten ei muuta kuin onnea
Mitä tarkoitat sillä että joudun luopumaan todella paljosta?
Olen varmasti luopunutkin todella paljosta jo nyt vaikka olenkin vasta 19. En koe olevani normaali.. mikä sitten on normaalia? Tarkoitan vain sitä, että en ole löytänyt vertaisiani. En todellakaan tarkoita ylpeästi että olisin parempi, koen olevani vain erilainen kuin kaikki ikäiseni ja ne tutut, joita vieroksun.
Olen itsestäni sitä mieltä että tarvitsen jotain täysin omaa. Tiedän, että en pysty toimimaan tavallisessa palkkatyössä muiden työkaverina. Joko olen taiteilija tai yksityisyrittäjä.. minkä alanko?? En tiedä. Sitä tässä mietinkin.
Olen vasta nuori ja se onkin asenteeni. Otan juuri nyt täälläkin selvää tietääkseni mihin haluan päätyä ja mitä haluan päättää. Tiedän että taiteilijana ei varmasti saa sitä kaikkea mitä säännöllisestä työstä saa.
Mutta ei kukaan varmaankaan ole taiteilija jos kaikki se muu on tärkeämpää.
Luopumisella tarkoitin sitä, että esim. normaali
perhe-elämä on monesti lähes mahdottomuus esim.
lapset ei välttämättä kuulu menestyvän taiteilijan
imagoon. Samoin urakehitys on hyvin sattumanvaraista, jos sitä on ollenkaan, no ei
sitä kyllä ole monella muullakaan alalla. Mutta
kuten otsikkokin kertoo luopuminen voi olla
todella hieno juttu eli syntyy uutta luovuutta ja sitä nykyisin todella tarvittaisiin eli esim.
tietotekniikka-alalla on hienot laitteet valmiina mutta sitä sisältöäkin tarvittaisiin, eli tulevaisuuden näkymäsi voivat olla todella hyvät.
luovuus=luo uus
"Kirjoittanut: sepe, 26.4.2002 klo 14.39
Luopumisella tarkoitin sitä, että esim. normaali
perhe-elämä on monesti lähes mahdottomuus esim.
lapset ei välttämättä kuulu menestyvän taiteilijan
imagoon."
Ehkä Jenkkilässä, mutta ei suomessa taide-elämä ole niin glamouria. Jos se jollain on, niin olisi syytä tarkistaa arvot, miksi tekee taidetta. Eikä se perhe-elämä mahdonta ole, täytyy vain pitää huoli ettei taiteesta tule samanlaista uraputkea kun on yrityselämässä. Silloin taas olisi itsetutkiskelun paikka. imho.
minäkin opiskelen teatterikorkeakoulussa...
...enkä silti pidä itseäni muita parempana.
(mistä sarjakuvasta?)
...se on se asia mistä tässä on sinun tapauksessasi kysymys. epäröit uravalintaasi koska et perehdy asioihin riittävän huolellisesti.
ralliautoilija rauno aaltosen isä sanoi aikoinaan että `se mitä et osaa itse tehdä, et voi teettää sitä muillakaan`. hän pääsi elämässään pitkälle. sellaisella asenteella ihminen katsos kouluttaa itseään automaattisesti kymmeniin, ellei satoihin ammatteihin, eikä tarvitse miettiä suuntautumista. siispä: ensin täytyy osata perusasiat ennen kuin voi erikoistua!
Ihmiset vain ovat ääliöitä.
Vaikka sanoin että en pidä itseäni muita parempana.. itse asiassa pidän. Ja miksi en saisi sanoa sitä ääneen. Omasta mielestäni ainakin olen parempi kuin useimmat ihmiset, ainakin he jotka tunnen. Tarkoitan lähinnä arvojani. Mutta, mutta..
Hehee..
Mitä mieltä olette siitä jos sanon että suhteilla pääsee pitkälle?
Jos on kaksi saman koulutuksen saanutta ihmistä(millä alalla tahansa), eikö pääsekin se jolla on suhteita joka puolella, pidemmälle ja helpommalla??
suhteet auttaa todella paljon, etenkin paperiteollisuudessa. siellä monesti valitaan huonompi työntekijä kunhan sen äiti tai isä vaan on samassa lafkassa töissä.
mutta sitä tosiasiaa et kuitenkaan voi paeta, että sinun on lopetettava haihattelu ja ryhdyttävä töihin. ei siitä mitään tule että katkerana hengailet asemilla ja haikailet tekeväsi jotain parempaa ja suurempaa.
myönnän, että useimmat ihmiset murskaavat elämänsä näihin yhteiskunnan rattaisiin, tekevät itsestään huoria ja maksavat siitä kalliin hinnan. niin teen minäkin. vaatii vain paljon, paljon enemmän irtautua tästä oravanpyörästä kuin paheksua muita. kyllä sen tietää jokainen.
kysymys kuuluukin, mitä sinä aioit tehdä päästäksesi pois siitä kaikesta joka sinua ahdistaa. suurena pornon ystävänä tiedän tiedän että moni näyttelijä hakee sieltä parempaa elämää, mutta saavuttavatko he sen vai pettävätkö vain itseään. vai pitäisikö sinun muuttaa lappiin ja elää kuten reidar särestöniemi, miestä nyt sen paremmin tuntematta. taiteilijaelämäkään nyt ei välttämättä aina niin kovin hienoa, luulisin.
suuria asioita meillä on tässä pohdittavamme!
mistähän nää kaikki paskanpuhujat tänne ilmestyvät?
sulle sanon et tsemii sinne pääsykokeisiin, mä oon samanikäinen ja samalle alalle pääsin kans valintakokeisiin!!!
Minne päin Suomea suunnistat pääsykokeisiin??
Ootkos kokenut kritiikkiä valintaasi kohtaan?
Ja sulle kanssa onnea! =)
etelä-suomeenhan minä =)
ei oo mitään negatiivista palautetta tullut, on vaan kysytty et mitä tekisin valmistumisen jälkeen? Aika näyttää..tärkeintä on tehdä tällähetkellä juuri niitä asioita jotka kiinnostavat. Noh, kuvataide on kiinnostanu mua kyl aina, joten ongelmaa ei siinä suhteessa ole.
Toivottavasti päästään kouluihimme sisälle!
Ootko moneen kuvataidekouluun hakenut?
Hain nyt kirjoitusten jälkeen ensimmäistä kertaa ja pääsin heti. Etelä-Suomeen myös.
Mut luulenpa että panikoin pääsykokeissa ja siihen loppuu se. Mut ainahan kokemusta seuraavaa kertaa varten on hyvä saada, jos nyt ei tärppäisi.