Lääkäriliitto: Raskauden ehkäisy ja keskeyttäminen

Jatkuu

”sosiaalisista syistä”. Alaikäiseltä ei vaadita vanhempien tai huoltajan lupaa.

Suomessa laki sallii raskauden keskeyttämisen 12 ensimmäisen raskausviikon aikana ja Valviran luvalla sen jälkeenkin 20. raskausviikkoon asti. Jos raskaus keskeytetään sikiön sairauden takia, tarvitaan aina Valviran lupa. Näillä niin sanotuilla sikiöindikaatioilla on mahdollista suorittaa keskeytys vielä 24. raskausviikon loppuun mennessä, jos sikiöllä on luotettavalla tutkimuksella todettu vaikea kehityshäiriö.

Suomessa suurin osa raskaudenkeskeytyksistä tehdään ennen kahdettatoista raskausviikkoa (93 % vuonna 2018). Niin sanottuja myöhäisiä keskeytyksiä tehdään vähän, vain noin yksi prosentti tehtiin raskauden keston ollessa 20–24 raskausviikkoa. Raskaudenkeskeytysten määrä on vähentynyt. Vuonna 2018 niitä tehtiin 8602, mikä oli pienin määrä raskauden keskeyttämisestä annetun lain voimaantulon jälkeen. Nykyisin Suomessa tehdään suurin osa keskeytyksistä lääkkeellisesti, 97,4 % vuonna 2018. Etiikan tai oikeuden näkökulmasta lääkkeellinen tai kirurginen keskeytys eivät eroa toisistaan.

Jokaisen raskaudenkeskeytystä hakevan naisen tulisi saada asiallista, tukea antavaa neuvontaa, jossa otetaan huomioon hänen elämäntilanteensa ja -olosuhteet. Tällainen neuvonta ei syyllistä keskeytyksen hakijaa, ja se jättää ratkaisun raskauden keskeyttämisestä hakijan itsensä tehtäväksi. Ratkaisu voi olla naiselle vaikea ja sillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia, minkä vuoksi naisella tulisi aina olla mahdollisuus saada keskusteluapua aborttikokemuksen työstämiseen. Merkittävät psyykkiset seuraukset ovat raskaudenkeskeytyksen jälkeen harvinaisia. Joka tapauksessa on tärkeää, että keskeytykseen päätynyttä naista hoidetaan empaattisesti ja tarvittaessa tarjotaan mahdollisuutta psyykkiseen tukeen. Jatkuu

Jatkuu::

Ehkäisyneuvonta on pakollinen osa raskaudenkeskeytystoimintaa. Erityisesti on otettava huomioon pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät, kuten kapseli ja kierukka, jos raskauden alkamisen taustalla on ollut vaikeus toteuttaa luotettavaa ehkäisyä esimerkiksi kondomin tai ehkäisypillereiden avulla.

Lääkärin käsitellessä ehkäisyä tai raskauden keskeyttämistä koskevia kysymyksiä asiaan vaikuttavat myös hänen omat eettiset periaatteensa. Hän saattaa nähdä ristiriitaa raskauden keskeyttämisen ja elämän kunnioittamisen periaatteen välillä. Lääkärillä on oikeus toimia vakaumuksensa mukaisesti, mutta tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa potilaan oikeutta saada tarvitsemaansa hoitoa, ehkäisyä tai raskauden keskeytystä.

Raskaudenkeskeytys tehdään Suomessa Valviran tähän tarkoitukseen hyväksymissä keskeyttämissairaaloissa. Julkisessa terveydenhuollossa raskaudenkeskeytys kuuluu lääkärien virkavelvollisuuksiin. Lääkärin olisi hyvä ottaa tämä huomioon erikoisalan valinnassa ja työhön hakeutuessaan. Myös perusterveydenhuollossa lääkäri voi joutua ottamaan kantaa keskeytyksiin. Lääkäriliitto on antanut omantunnonvapauden soveltamisesta suosituksen, jonka mukaan lääkärin tulee kertoa esimiehelleen ja lähimmille kollegoilleen aikomuksestaan käyttää omantunnonvapautta tietyissä toimenpiteissä. Tarvittaessa asiasta on informoitava myös muuta henkilöstöä ja potilaita, mikäli sillä on merkitystä, kenen lääkärin vastaanotolle potilas hakeutuu. Jos lääkärin vakaumus ei salli sitä, että hän osallistuu millään tavalla raskaudenkeskeytyksen järjestämiseen, asia tulee hoitaa työnjohdollisin ja kollegiaalisin keinoin. (Ks. Professionalismi ja kollegiaalisuus)