Menikö oikein?

Muista voiman ja vastavoiman laki: auton renkaat aiheuttavat tiehen kitkavoiman ja kitkavoimat aiheuttavat autoon yhtä suuren, mutta vastakkaissuuntaisen voiman, joka saa auton liikkeeseen.

Vierintäkitkaa ei ole olemassa, mutta vierintävastus on.
Vierintävastukseen ei kulu voimaa, vaan se voidaan lakennallisesti huomioida voimana.
Todellisuudessa vierintävastus on kuitenkin energiahäviö, eikä sillä ole mitään vaikutusta auton liikemäärään, eikä impulssilaskuihin.
Vetävän voiman impulssi ei vastaa auton liikemäärän muutosta vain ja ainoastaan kolmesta syystä:
1) ilmanvastusvoimalla on impulssia.
2) ylämäessä painovoiman tien suuntaisella komponentilla on impulssia.
3) vajaavetoisen auton vetämättömien pyörien ja tienpinnan välisellä kitkavoimalla on impulssia.

Vierintävastus ei todellakaan kuulu edellämainittuun joukkoon, sen lisääminen on aina vakava virhe.

Kiihdyttämiseen tarvittava voima on oikein. Impulssi on F*dt, kun dt on voiman vaikutusaika. Impulssi on myös sama kuin liikemäärän muutos, joka on m ( v-v0) eli m v, kun v0=0.

110 N on ilmanvastusvoiman ajan suhteen otettu keskiarvo. Laskemaasi impulssia 890 Ns sille ei kysytty.
Ilmanvastusvoiman maksimi on 100 km/h vauhdissa noin 330 N tyynessä säässä, joten tällä kertaa laskuesimerkin lukuarvot olivat jopa oikeaa suuruusluokkaa. Keskimääräinen impulssihan on siitä noin kolmannes.

Anonyymi kirjoitti:

Kiihdyttämiseen tarvittava voima on oikein. Impulssi on F*dt, kun dt on voiman vaikutusaika. Impulssi on myös sama kuin liikemäärän muutos, joka on m ( v-v0) eli m v, kun v0=0.

Lue lisää

Tuo ei päde tilanteessa jossa esiintyy useampi kuin yksi voima (tässä F).
Silloin liikemäärän muutos = kaikkien voimien impulssien summa.
Yhden voiman (tehtävässä vetävien pyörien ja tienpinnan välisen kitkavoiman) impulssi ei siis todellakaan tällöin vastaa liikemäärän muutosta. Pitää huomioida myös muiden ulkoisten voimien impulssit, mukaan lukien ilmanvastusvoiman impulssi, muttei missään tapauksessa vierintävastusvoiman impulssia, koska kyseessä ei ole ulkoinen todellinen voima, vaan laskennallinen suure voiman yksiköllä, jolla hölmön vallitsevan käytännön mukaan kuvataan todellista energiahäviötä pääosin renkaan sisällä. Niiden vaikutusmekanismi perustuu kumimateriaalin joustoista aiheutuviin matkan muutoksiin, jotka vaikuttavat voiman tekemän työn määrään, koska se on matkasta riippuva. Impulssiin vaikutus on aina tasan nolla, koska voima ei siinä prosessissa muutu eikä aika.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ei päde tilanteessa jossa esiintyy useampi kuin yksi voima (tässä F).
Silloin liikemäärän muutos = kaikkien voimien impulssien summa.
Yhden voiman (tehtävässä vetävien pyörien ja tienpinnan välisen kitkavoiman) impulssi ei siis todellakaan tällöin vastaa liikemäärän muutosta. Pitää huomioida myös muiden ulkoisten voimien impulssit, mukaan lukien ilmanvastusvoiman impulssi, muttei missään tapauksessa vierintävastusvoiman impulssia, koska kyseessä ei ole ulkoinen todellinen voima, vaan laskennallinen suure voiman yksiköllä, jolla hölmön vallitsevan käytännön mukaan kuvataan todellista energiahäviötä pääosin renkaan sisällä. Niiden vaikutusmekanismi perustuu kumimateriaalin joustoista aiheutuviin matkan muutoksiin, jotka vaikuttavat voiman tekemän työn määrään, koska se on matkasta riippuva. Impulssiin vaikutus on aina tasan nolla, koska voima ei siinä prosessissa muutu eikä aika.

Lue lisää

F oli tuossa se kiihdyttämiseen tarvittava voima. Vain kiihdytys muuttaa liikemäärää. Impulssi on liikemäärän muutos.

Anonyymi kirjoitti:

F oli tuossa se kiihdyttämiseen tarvittava voima. Vain kiihdytys muuttaa liikemäärää. Impulssi on liikemäärän muutos.

Jos siis auto liikkuu pienellä nopudella, niin ilmanvastus oli liki nolla. Silti tarvitaan voimaa liikkeen ylläpitämiseksi vierintäkitkan takia, mutta nopeus (liikemäärä) ei kasva. Jos nopeus on suurempi, niin myös ilmanvastuksen voittamiseen tarvitaan voimaa, mutta edelleenkään nopeus ei kasva. Jos halutaan kiihdyttää, niin voimaa on lisättävä noiden yli.

Anonyymi kirjoitti:

Jos siis auto liikkuu pienellä nopudella, niin ilmanvastus oli liki nolla. Silti tarvitaan voimaa liikkeen ylläpitämiseksi vierintäkitkan takia, mutta nopeus (liikemäärä) ei kasva. Jos nopeus on suurempi, niin myös ilmanvastuksen voittamiseen tarvitaan voimaa, mutta edelleenkään nopeus ei kasva. Jos halutaan kiihdyttää, niin voimaa on lisättävä noiden yli.

Lue lisää

Älä nyt viitsi !

Tehtävässä kysyttiin liikemäärän muutosta, se on m*dv, eli 2500*100/3,5 kNs.

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt viitsi !

Tehtävässä kysyttiin liikemäärän muutosta, se on m*dv, eli 2500*100/3,5 kNs.

Siis 69,4 kNs

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt viitsi !

Tehtävässä kysyttiin liikemäärän muutosta, se on m*dv, eli 2500*100/3,5 kNs.

No tuotahan minä olen koko ajan yrittänyt kertoa. Ei näköjään mene viesti perille. Kannattaa lukea viesti huolellisesti, tai antaa olla kommentoimatta.

Anonyymi kirjoitti:

No tuotahan minä olen koko ajan yrittänyt kertoa. Ei näköjään mene viesti perille. Kannattaa lukea viesti huolellisesti, tai antaa olla kommentoimatta.

Jospa itse lukisit avauksen ja miettisit miten nuo sekavat tarinasi voimista vastuksista tai nopeudenmuutoksista liittyvät asiaan, se liikemäärä on m*v, vakiomassalla sen muutos on mm*dv, kaikki muu on turhaa "käsien heiluttelua"-

Anonyymi kirjoitti:

Jospa itse lukisit avauksen ja miettisit miten nuo sekavat tarinasi voimista vastuksista tai nopeudenmuutoksista liittyvät asiaan, se liikemäärä on m*v, vakiomassalla sen muutos on mm*dv, kaikki muu on turhaa "käsien heiluttelua"-

Lue lisää

Kommenttini ovat hyvin selkeitä ja johdonmukaisia. Olet ilmeisesti sekoittanut näitä. En ole suinkaan kaikkia ketjun kommentteja kirjoittanut. Minulle asiassa ei ole mitään epäselvää. En kuitenkaan yleensä anna näihin koulutehtäviin valmiita vastauksia. Ymmärtäen opittu ei unohdu.

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt viitsi !

Tehtävässä kysyttiin liikemäärän muutosta, se on m*dv, eli 2500*100/3,5 kNs.

"Tehtävässä kysyttiin liikemäärän muutosta"

No ei todellakaan kysytty!

Vaan kitkavoiman impulssia, mikä ei ole lainkaan sama asia, koska vastusvoimillakin on impulssia. Tässä vielä lainaus tehtävänannosta:
"Kuinka suuren impulssin kitkavoima antaa autolle kiihdytyksen aikana?"

Anonyymi kirjoitti:

Jos siis auto liikkuu pienellä nopudella, niin ilmanvastus oli liki nolla. Silti tarvitaan voimaa liikkeen ylläpitämiseksi vierintäkitkan takia, mutta nopeus (liikemäärä) ei kasva. Jos nopeus on suurempi, niin myös ilmanvastuksen voittamiseen tarvitaan voimaa, mutta edelleenkään nopeus ei kasva. Jos halutaan kiihdyttää, niin voimaa on lisättävä noiden yli.

Lue lisää

"Jos siis auto liikkuu pienellä nopeudella, niin ilmanvastus oli liki nolla. Silti tarvitaan voimaa liikkeen ylläpitämiseksi vierintäkitkan takia, mutta nopeus (liikemäärä) ei kasva"

Ja taas väärin.
Jos ilmanvastusta ei huomioida (koska pieni) ja jos auto on vaakasuoralla tiellä, niin liikkeen ylläpitämiseksi tarvittavan voiman suuruus on tasan nolla. Toisin sanoen jos kitkakerroin tienpinnan ja renkaan välillä on nolla, ei auto hidastu lainkaan. Mutta silloin pyörillä on kulmakiihtyvyyttä vastakkaiseen suuntaan kuin kulmanopeutta, eli niiden pyöriminen hidastuu ja lopulta lakkaa. Sillä ei ole mitään vaikutusta auton nopeuteen niin kauan kuin edellä mainittu kitkakerroin todella on nolla.
Edelleenkin vierintäkitkaa ei ole edes olemassa, eikä vierintävastus laskennallisena ja todellisuuteen perustumattomana suureena (= matemaattinen abstraktio, jota tekniikassa käytetään) vaikuta yhtään mitään auton kiihtyvyyteen.

Anonyymi kirjoitti:

No tuotahan minä olen koko ajan yrittänyt kertoa. Ei näköjään mene viesti perille. Kannattaa lukea viesti huolellisesti, tai antaa olla kommentoimatta.

Katsopa peiliin ja noudata omaa kehotustasi. Tehtävässä ei kysytty liikemäärän muutosta. Eli olet yrittänyt koko ajan (omien sanojesi mukaan) kertoa jotain aivan muuta kuin olisi pitänyt.

Anonyymi kirjoitti:

"Tehtävässä kysyttiin liikemäärän muutosta"

No ei todellakaan kysytty!

Vaan kitkavoiman impulssia, mikä ei ole lainkaan sama asia, koska vastusvoimillakin on impulssia. Tässä vielä lainaus tehtävänannosta:
"Kuinka suuren impulssin kitkavoima antaa autolle kiihdytyksen aikana?"

Lue lisää

Kysymys oli:

"Kuinka suuren impulssin kitkavoima antaa autolle kiihdytyksen aikana?"

Impulssi on massalle aiheutettu liikemäärän muutos,eli tässä m*dv.

Ilmeisesti samaan tehtävään kuuluu jokin jatkokysymys, johon tarvitaan myös voimien suuruudet, tähän niitä ei tarvita.

Anonyymi kirjoitti:

Katsopa peiliin ja noudata omaa kehotustasi. Tehtävässä ei kysytty liikemäärän muutosta. Eli olet yrittänyt koko ajan (omien sanojesi mukaan) kertoa jotain aivan muuta kuin olisi pitänyt.

Lue lisää

Hyvä näin.

Mitä pitäisi kertoa ihmiselle fysiikasta, jos hän ei edes ymmärrä että mitä on impulssi ?

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys oli:

"Kuinka suuren impulssin kitkavoima antaa autolle kiihdytyksen aikana?"

Impulssi on massalle aiheutettu liikemäärän muutos,eli tässä m*dv.

Ilmeisesti samaan tehtävään kuuluu jokin jatkokysymys, johon tarvitaan myös voimien suuruudet, tähän niitä ei tarvita.

Lue lisää

Ja taas väärin.
m*dv on liikemäärän impulssi, ja se ei todellakaan ole sama asia eikä edes yhtäsuuri kuin tehtävässä kysytty kitkavoiman impulssi, mikä taas on F_kitka*dt.

Opettele edes fysiikan alkeet ennekuin tulet tänne pätemään virheellisine luuloinesi.

Anonyymi kirjoitti:

Ja taas väärin.
m*dv on liikemäärän impulssi, ja se ei todellakaan ole sama asia eikä edes yhtäsuuri kuin tehtävässä kysytty kitkavoiman impulssi, mikä taas on F_kitka*dt.

Opettele edes fysiikan alkeet ennekuin tulet tänne pätemään virheellisine luuloinesi.

Lue lisää

Mikäs nyt vaivaa ?

Enpä olisi uskonut että näin alkeita joutuu selittämään fysiikkapalstalla.

Impulssi on määritelty dI = F dt.

Newtonin toinen kertoo että F = ma, , ja vakio voimalla ja massalla saadaan Fdt = mdV (adt =dv), joista vasenta puolta kutsutaan impulssiksi ja oikeaa puolta liikemäärän muutokseksi.

Jos jo tämä on liian vaikea ymmärrettävä, niin ilmeisesti keskustelupalstan valinta ei ole täysin onnistunut.

Anonyymi kirjoitti:

Ja taas väärin.
m*dv on liikemäärän impulssi, ja se ei todellakaan ole sama asia eikä edes yhtäsuuri kuin tehtävässä kysytty kitkavoiman impulssi, mikä taas on F_kitka*dt.

Opettele edes fysiikan alkeet ennekuin tulet tänne pätemään virheellisine luuloinesi.

Lue lisää

Häh ?
F_kitka on kokonaisvoima, josta osa menee vastuksiin, ja auton liikemäärään impulssina vain m*dvV

Anonyymi kirjoitti:

Häh ?
F_kitka on kokonaisvoima, josta osa menee vastuksiin, ja auton liikemäärään impulssina vain m*dvV

F_kitka ei ole kokonaisvoima, vaan kitkavoima.
Voima ei mene minnekään, ei edes vastuksiin. Se vaan vaikuttaa niin kauan kuin vaikuttaa.
Kyseisen kitkavoiman impulssi (jota tehtävässä kysyttiin) on F_kitka kertaa delta_t.
Se on ihan eri suuruinen kuin liikemäärän muutos m*delta_v, jota ei kysytty.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäs nyt vaivaa ?

Enpä olisi uskonut että näin alkeita joutuu selittämään fysiikkapalstalla.

Impulssi on määritelty dI = F dt.

Newtonin toinen kertoo että F = ma, , ja vakio voimalla ja massalla saadaan Fdt = mdV (adt =dv), joista vasenta puolta kutsutaan impulssiksi ja oikeaa puolta liikemäärän muutokseksi.

Jos jo tämä on liian vaikea ymmärrettävä, niin ilmeisesti keskustelupalstan valinta ei ole täysin onnistunut.

Lue lisää

Kertaa peruskoulun fysiikan kurssit, niin sinullekin selviää että voimia voi olla useampi samassakin tilanteessa.
Tällöin Voiman F1 impulssi I1 = F1*delta_t, ja newtonin toinen kuuluu samoilla merkinnöillä F1 F2 F3 = m*a, eikä suinkaan F1=m*a kuten tuossa luulit.

Anonyymi kirjoitti:

Kertaa peruskoulun fysiikan kurssit, niin sinullekin selviää että voimia voi olla useampi samassakin tilanteessa.
Tällöin Voiman F1 impulssi I1 = F1*delta_t, ja newtonin toinen kuuluu samoilla merkinnöillä F1 F2 F3 = m*a, eikä suinkaan F1=m*a kuten tuossa luulit.

Lue lisää

Niinpä.
Voimia voi olla vaikka mihin suuntaan ja vaikka kuinka paljon, mutta liikemäärään vaikuttaa vain liikesuuntainen resultantti, ja tehtävässä se ei ole kitkavoima, kertailitpa alkeitasi mistä tahansa.

Joo. Ota huomioon kaikki tekijät joita tehtävässä ei ole annettu.Esim. se, että liikeenepoliisi pysäyttää välillä. Tai tielle tullut sikalauma on puskettava pois edestä.

Jo on vaikeaa.
Kun tiedetään että auto kiihtyy tietyssä ajassa tiettyyn nopeuteen, niin kiihtyvyyden (a) on oltava V/t, ja autoa kiihdyttävän voiman ja massan suhteen on oltava yhtä suuri kuin (a), eli V/t=F/m.
Tuo on sama kuin F*t = m**V.
Voit laskea tuosta voiman, jos haluat tietää sen suuruuden.

Anonyymi kirjoitti:

Jo on vaikeaa.
Kun tiedetään että auto kiihtyy tietyssä ajassa tiettyyn nopeuteen, niin kiihtyvyyden (a) on oltava V/t, ja autoa kiihdyttävän voiman ja massan suhteen on oltava yhtä suuri kuin (a), eli V/t=F/m.
Tuo on sama kuin F*t = m**V.
Voit laskea tuosta voiman, jos haluat tietää sen suuruuden.

Lue lisää

"auton kiihtyvyys on (100/3,6)/7,9 = 3,52 m/s² → kiihdyttämiseen tarvittava minimivoima on 2500*3,52 = 8790 N"

vaan mikä on se vastaus aloittajan kysymykseen?

Anonyymi kirjoitti:

"auton kiihtyvyys on (100/3,6)/7,9 = 3,52 m/s² → kiihdyttämiseen tarvittava minimivoima on 2500*3,52 = 8790 N"

vaan mikä on se vastaus aloittajan kysymykseen?

Tuossa edellähän se jo oli, impulssi on F*t (=m*v).