Velvollisuuksia ja huolehdittavaa on ihan liikaa. Sitten joskus, kun muista huolehtimisen tarve vähenee on jo itse elämän ehtoopuolella ja vaivainen. Vähäiset on ilonaiheet elämässä. Surun taakkaa on kannettavaksi moninverroin enemmän. Kun jaksaisi sen kaiken kantaa ja päästä eteenpäin. Kun voimavarat riittäisivät.
Väsynyt kaikkeen
Anonyymi-ap
2787
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuolta minustakin tuntui vähän aikaa sitten. Nyt on alkanut hieman helpottamaan. Vähitellen sain asiat siihen malliin, että pystyin ottamaan huilia. Liian paljon ja nopealla aikataululla. Muista olla armollinen itsellesi.
Toivottavasti sinulla on ystäviä jotka auttavat taakkasi kanssa. Surutkin helpottaa hieman, kun ne pääsee purkamaan jollekkin läheiselle.