miten selviätte taloudellisesti

Terve!
Kysymykseni näkyykin jo tuossa otsikossa.
Taas on sellainen kuukausi kun ei meinaa rahat riittää.
On ostettava lääkkeet lapselle,maksettava laskut,ostettava vaippoja sekä ruuat ja mekkokin olisi ostettava itselle ja tyttärelle kun sisarellani on lakkiaiset.Kun kaikki menot ynnää
jäädään tässä kuussa plussan puolelle vajaa 40 e.
Eli mihinkään päähän pisto ostoksiin ei ole varaa.

Miten te selviätte vaikeista ajoista?
Pannaas nyt mammat ne parhaat vinkit kehiin?

Olen itsekin tullut aika taitavaksi pennin venyttäjäksi mutta onkohan jotain jota tämä minimiäitiyspäiväraha mamma ei ole tullut ajatelleeksi,missä sitä voisi vielä säästää.

Onko jotain todella huokeita ja halpoja ruokia jota voisi valmistaa?
212645
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

käytetään on tietysti ne
-kirpparit, ihan sellasia parempia juhla vaatteitakin oon löytäny.
-itse ompelen myös
-meillä iso-mummolla on kanoja joten munia riittää
-pinaattikeitto,manna-,riisi- yms puurot,kasvis keitot,hernekeitto(itsetehtynä) ja peruna laatikot on halpoja kun vaan tekee isoja annoxia ja pakastaa.
-ylipäätään kun tekee ruuat siitä mitä kaapista löytyy eikä siitä mitä tekee mieli niin säästää.
-leivon itse kaikki pullat ja leivät!
-vaipan säästää kun antaa paljo ilmakylpyjä... =)
Itse mietin joka päivä samaa enkä enään keksi mitään!

Äänestä
  • Makaronilaatikko.Halpa,helppo ja maistuva ruoka.

    Äänestä

  • yksi ruoka... kirjoitti:

    Makaronilaatikko.Halpa,helppo ja maistuva ruoka.

    onhan se halpaa ja hyvää, mutta siinä on vaan hiilihydraattia ja se ei pidä nälkää kauaa poissa kuten liha. Mutta jos on rahat tiukilla niin eipä sitä kyllä ole varaa kauheesti parempaankaan ruokaan :(

    Äänestä

  • Eiköhän ole niin, että hernekeitto itse tehtynä
    tulee nykyään kalliimmaksi kuin kaupasta säilykkeenä ostettu? Ainakin, jos haluaa siihen laittaa edes vähän lihaa. Tosin jauhelihastakin sen voi tehdä,
    mutta en tiedä onko se sen edullisempaa...Jos pelkkiä herneitä alkaa liotella, niin sitten se ei paljon maksa.

    Äänestä

  • venyttelijä kirjoitti:

    Eiköhän ole niin, että hernekeitto itse tehtynä
    tulee nykyään kalliimmaksi kuin kaupasta säilykkeenä ostettu? Ainakin, jos haluaa siihen laittaa edes vähän lihaa. Tosin jauhelihastakin sen voi tehdä,
    mutta en tiedä onko se sen edullisempaa...Jos pelkkiä herneitä alkaa liotella, niin sitten se ei paljon maksa.

    Yhdestä kuivahernepussin puolikkaasta saa ihan jumalattoman määrän hernesoppaa, lihaa ei tarvitse välttämättä ollenkaan, porkkanaa ja muita juureksia (jotka on tosi halpoja) hieman ja tulee aivan älyttömän hyvääkin vielä. Makuasioitahan nämä toki ovat. Purkkihernekeitoista mikään ei vedä maultaan vertoja, ehkä korkeintaan pääsee samaan hinnaltakin. Yhdestä purkistahan ei tule kuin 2-3 lautasellista. Pitääpä ihan vielä huomenna käydä kaupassa ja laskeskella.

    Äänestä

  • viivi kirjoitti:

    onhan se halpaa ja hyvää, mutta siinä on vaan hiilihydraattia ja se ei pidä nälkää kauaa poissa kuten liha. Mutta jos on rahat tiukilla niin eipä sitä kyllä ole varaa kauheesti parempaankaan ruokaan :(

    silakkoita uuniin ja perunamuusia viereen!

    Äänestä

  • herniksen ystävä kirjoitti:

    Yhdestä kuivahernepussin puolikkaasta saa ihan jumalattoman määrän hernesoppaa, lihaa ei tarvitse välttämättä ollenkaan, porkkanaa ja muita juureksia (jotka on tosi halpoja) hieman ja tulee aivan älyttömän hyvääkin vielä. Makuasioitahan nämä toki ovat. Purkkihernekeitoista mikään ei vedä maultaan vertoja, ehkä korkeintaan pääsee samaan hinnaltakin. Yhdestä purkistahan ei tule kuin 2-3 lautasellista. Pitääpä ihan vielä huomenna käydä kaupassa ja laskeskella.

    siitä hernekeitosta ilman lihaa.

    Äänestä

  • ohje! kirjoitti:

    siitä hernekeitosta ilman lihaa.

    Kävinpä hakemassa kilon pussin herneitä, maksoi K-kaupassa 1,19, joten puolet tuosta mitä nyt kasvisten osuudeksi tuleekaan, niin eipä ole kallista! Pussin kyljestä joskus katsoin sen kasvishernekeiton ohjeen ja otin ylöskin, mutta harmi kun en nyt löydä...eikä tuon pussin kyljessä ollut sitä. No suurin piirtein näin se meni:

    500 g herneitä liotetaan yön yli 3 litrassa vettä. Seuraavana päivänä keitetään n. 2 tuntia (mitä kauemmin ja pienemmällä lämmöllä, sen parempi ja lämmitettäessä vielä paranee). Loppuvaiheessa, ehkä tunnin kypsentämisen jälkeen lisätään hienonnetut sipuli, pari porkkanaa, pala lanttua, valkosipulia. Mausteita maun mukaan: suolan voi laittaa jo alkuvaiheessa, lisäksi meiramia (jotain muutakin yrttimaustetta voi laittaa mutta tuo ainakin sopii). Maun mukaan voi noita juureksiakin laittaa, viimeksi taisin jättää lantun pois ja ihan hyvää tuli. Kinkkua laitan joskus ihan lopuksi, sitähän voi laittaa kullekin sen mukaan haluaako syödä.

    Äänestä

ainakin käytetään "röyhkeästi" kaikkia puolituttujakin hyväksi, jos vain saadaan halvemmalla ostettua jotakin. Jotain saadaan ilmaiseksikin (esim. vessapaperit) ja johonkin annetaan sitten aina rahaa että tuo sitä ja tätä.

Äänestä
  • aikanani samoja juttuja ja keksin käydä diakonissan juttusilla. Ajattelin, jos ei nämä "maalliset" auta niin ainakin kirkolliset. Sain apua ja vanhimman lapsen rippileiriin lisäksi maksuvapautusedun.

    Äänestä

  • äippä3 kirjoitti:

    aikanani samoja juttuja ja keksin käydä diakonissan juttusilla. Ajattelin, jos ei nämä "maalliset" auta niin ainakin kirkolliset. Sain apua ja vanhimman lapsen rippileiriin lisäksi maksuvapautusedun.

    Itse en kuulu kirkkoon ja olen vieläpä pakana.
    Vietän siis pakanallisia pyhiä jne .
    Joten kirkko tuskin minua auttaa=)
    Täytyy vaan venyttää penniä ja toivoa ettei mitään suurempia meno eriä tule.
    Vaikka jostain kumman syystä aina kun on tiukinta jostain tupsahtaa rahaa.Usein joku vanha sukulainen tai muu yllättää rahallisesti.
    Tai meillä on sitten vaan ollu pirunmoinen tuuri.
    Taisi olla tälläkin kertaa.Kun kirjoitin tätä olin varma ettei selvitä mutta kummasti se piristi mieli alaa kun mies ilmoitti että oli saanu ison palkan korotuksen.
    Joo ja tuleehan sitä vähemmälläkin toimeen.

    Äänestä

  • aiheen aloittaja kirjoitti:

    Itse en kuulu kirkkoon ja olen vieläpä pakana.
    Vietän siis pakanallisia pyhiä jne .
    Joten kirkko tuskin minua auttaa=)
    Täytyy vaan venyttää penniä ja toivoa ettei mitään suurempia meno eriä tule.
    Vaikka jostain kumman syystä aina kun on tiukinta jostain tupsahtaa rahaa.Usein joku vanha sukulainen tai muu yllättää rahallisesti.
    Tai meillä on sitten vaan ollu pirunmoinen tuuri.
    Taisi olla tälläkin kertaa.Kun kirjoitin tätä olin varma ettei selvitä mutta kummasti se piristi mieli alaa kun mies ilmoitti että oli saanu ison palkan korotuksen.
    Joo ja tuleehan sitä vähemmälläkin toimeen.

    ja kun lapsesi on sen ikäinen,että haluat jättää hänet hoitoon.

    Ainainen penninvenyttäminen kyllä aiheuttaa suurimmat riidat perheessä,mitään et voi syödä,et käydä missään,et voi ikinä mitään kivaa ostaa.

    Muistan aina miehen armeija-ajan jolloin itse opiskelin,siihen en enää halua. Bensaa riitti autossa sen verran, että kouluun ja takasin pääsin.

    Minimi ä-raha on kyllä tosi surkea ja hattua tarvii niille nostaa,jotka sillä jotenkin pärjäävät.

    Mieheni käy työssä ja hoitaa vuoden vanhaa poikaamme,kun itse olen viikonloppuisin ja joskus iltaisin töissä.

    Mielestäni jos on mahdollisuus käydä töissä vaihtoehtona "kituuttamiselle",niin kannattaa säästää hermoja ja hankkia lisätienestiä.

    Marttyyriksi ei kannata ruveta.Tämä tosin onkin minun mielipiteeni,mutta onhan meillä asuntolaina maksettavana ja hyvästä ja ravitsevasta ruoasta en tingi.

    Kirpparilta mekin ostetaan suurin osa poikamme vaatteista,sukulaisilta saa käytettynä lasten tavaroita,en osta valmisruokia(kuin tosi harvoin),leivon,pakastan jos kaupassa on hyviä tarjouksia.Yleensä tiettynä viikonpäivänä on kaupassa "alekori"(ainakin prismassa) jossa on -40% seuraavana päivänä vanhaksi meneviä tuotteita. Ostan niitä ison kasan ja pakastan "hätävaroiksi".

    Jaksamista teille:)

    Äänestä

  • Nuori äiti kirjoitti:

    ja kun lapsesi on sen ikäinen,että haluat jättää hänet hoitoon.

    Ainainen penninvenyttäminen kyllä aiheuttaa suurimmat riidat perheessä,mitään et voi syödä,et käydä missään,et voi ikinä mitään kivaa ostaa.

    Muistan aina miehen armeija-ajan jolloin itse opiskelin,siihen en enää halua. Bensaa riitti autossa sen verran, että kouluun ja takasin pääsin.

    Minimi ä-raha on kyllä tosi surkea ja hattua tarvii niille nostaa,jotka sillä jotenkin pärjäävät.

    Mieheni käy työssä ja hoitaa vuoden vanhaa poikaamme,kun itse olen viikonloppuisin ja joskus iltaisin töissä.

    Mielestäni jos on mahdollisuus käydä töissä vaihtoehtona "kituuttamiselle",niin kannattaa säästää hermoja ja hankkia lisätienestiä.

    Marttyyriksi ei kannata ruveta.Tämä tosin onkin minun mielipiteeni,mutta onhan meillä asuntolaina maksettavana ja hyvästä ja ravitsevasta ruoasta en tingi.

    Kirpparilta mekin ostetaan suurin osa poikamme vaatteista,sukulaisilta saa käytettynä lasten tavaroita,en osta valmisruokia(kuin tosi harvoin),leivon,pakastan jos kaupassa on hyviä tarjouksia.Yleensä tiettynä viikonpäivänä on kaupassa "alekori"(ainakin prismassa) jossa on -40% seuraavana päivänä vanhaksi meneviä tuotteita. Ostan niitä ison kasan ja pakastan "hätävaroiksi".

    Jaksamista teille:)

    Joo olen itsekin nuori äiti,kahden lapsen nuori äiti.
    Ja eiköhän se ole kaikille ihan päivänselvää kun lapset on tarpeeksi isoja ne laitetaan päivähoitoon ja mennään itse töihin.
    Mun on kyllä pakko sanoa että kyllä tuolla minimilläkin yleensä pärjää tässä kuussa vaan menee tiukille.
    Kun menimme mieheni kanssa naimisiin ja jo itse asiassa ennen sitä sovimme että riidellä voi mutta rahasta ei tapella koskaan.
    Eikä muuten olla tapeltu.Rahasta ei ole kannattavaa tapella sitten se kannattaisi jos jokaisesta raha riidasta kilahtais rahaa pankkitilille.

    Monet ovat tulleet säälivästi taputtelemaan meitä olalle;että voi teitä raukkoja kuinka te nyt pärjäättä sillä pikkurahalla.

    Onhan se vähemmän kuin esikoisen kanssa saamani 800 e per/kk. Mutta on vaikea ajatella kaikkea aina rahassa.
    Olemme tehneet näitä lapsia yhteensä 4 vuotta ja mikään raha ei nyt korvaa sitä laatuaikaa jonka vietän näiden lasten kanssa kotona.

    Tulehaan sitä vaikeita aikoja toisinaan niillekin perheille jossa molemmat vanhemmat on kotona.


    Mulla on nyt täällä koton 3 v tyttö ja 7kk vanha tyttö enkä edes harkitse menoa töihin ennenkuin pienimmäinen on 2 vuotta.

    Jos noita lapsia tekee pitää myös varautua siihen että tulot tippuu ja että lapset tarvitsee aikaa.

    Musta tuntuu että lapset arvostaa arki iltoina enemmän sitä että äiti ja isi on niiden kanssa ulkona tai sisällä leikkimässä lego insinöörejä kuin että äiti painais viikonloput ja illat duunia jotta saa rahaa ostaa itselleen jotain pientä kivaa ja että pääsis ulos useemmin.

    Näillä tuloilla me käydään normaalisti 2 kk ulkona ja se sisältää yleensä leffassa käynnin ja ulkona syömisen ja usein lapset on vielä mummolassa yökylässä joten saadaan miehen kanssa vielä kotona kahden keskistä laatuaikaa.

    Usein se asenne myös ratkaisee aika paljon.

    Vaikka rahaa ei olekaan niin paljon että sitä voisi takkaan nakella .Makaamme usein miehen kanssa sylitysten sängyssä ja toteamme etteä meillä on ihanat ,terveet(esikoisella on krooninen sairaus mutta pahemminkin voisi olla)lapset,kaunis koti,aina ruokaa kaapeissa,laskut saadaan maksettua.
    Ollaan itse terveitä ja saadaan olla turvallisesti kotona.Maailmassa on niin paljon ihmisiä naisia,miehiä ja lapsia joilla ei ole kotia,ei edes omaa maata jotka joutuvat selviämään sodista ja muista kauheuksista.
    Tavallisesti sitä ei ees ihmiset ajattele.
    Ja me tarraudutaan miehen kanssa toisiimme ja kiitetään että meillä on asiat näinkin hyvin kuin on.
    Pakko ottaa esimerkki omasta perheestä.
    Äitini on 50 vuotias nainen,ravintolapäällikkö ammatiltaan.Työskennellyt ulkomailla laatu ravintoloissa.
    Oltuaan 7 vuotta kotona äitini lähti takaisin töihin sillä mentaliteetilla että nyt tehdään rahaa.
    Äiti teki töitä 3 vuotta ja eräänä kesä aamuna muutama päivää ennen hänen 40 vuotispäiväänsä .
    Löysin äitini puoli kuolleena keittiön lattialta,sydänkohtaus tuon ikäisenä.

    Ja oliko se sen väärti . Joo oli rahaa mutta mitä väliä sillä on jos kuolee kun painaa hullunlailla duunia.

    Onneksi äitini tuli järkiinsä ja vaihtoi uransa pienen lastentarhan keittiöön ja 6 tuntisiin työpäiviin.

    Palkka pienempi mutta asiat kannattaa laittaa tärkeys järjestykseen.

    Itsekin haluan lapseni muistavan mieluummin ne yhteiset kotona vietetyt hetket kuin sen että äiti oli aina töissä.

    Olisin vain halunnut kuulla miten muut perheet sumplii asiansa siinä vaiheessa kun se tiukka hetki tulee.

    Äänestä

  • aiheen aloittaja kirjoitti:

    Joo olen itsekin nuori äiti,kahden lapsen nuori äiti.
    Ja eiköhän se ole kaikille ihan päivänselvää kun lapset on tarpeeksi isoja ne laitetaan päivähoitoon ja mennään itse töihin.
    Mun on kyllä pakko sanoa että kyllä tuolla minimilläkin yleensä pärjää tässä kuussa vaan menee tiukille.
    Kun menimme mieheni kanssa naimisiin ja jo itse asiassa ennen sitä sovimme että riidellä voi mutta rahasta ei tapella koskaan.
    Eikä muuten olla tapeltu.Rahasta ei ole kannattavaa tapella sitten se kannattaisi jos jokaisesta raha riidasta kilahtais rahaa pankkitilille.

    Monet ovat tulleet säälivästi taputtelemaan meitä olalle;että voi teitä raukkoja kuinka te nyt pärjäättä sillä pikkurahalla.

    Onhan se vähemmän kuin esikoisen kanssa saamani 800 e per/kk. Mutta on vaikea ajatella kaikkea aina rahassa.
    Olemme tehneet näitä lapsia yhteensä 4 vuotta ja mikään raha ei nyt korvaa sitä laatuaikaa jonka vietän näiden lasten kanssa kotona.

    Tulehaan sitä vaikeita aikoja toisinaan niillekin perheille jossa molemmat vanhemmat on kotona.


    Mulla on nyt täällä koton 3 v tyttö ja 7kk vanha tyttö enkä edes harkitse menoa töihin ennenkuin pienimmäinen on 2 vuotta.

    Jos noita lapsia tekee pitää myös varautua siihen että tulot tippuu ja että lapset tarvitsee aikaa.

    Musta tuntuu että lapset arvostaa arki iltoina enemmän sitä että äiti ja isi on niiden kanssa ulkona tai sisällä leikkimässä lego insinöörejä kuin että äiti painais viikonloput ja illat duunia jotta saa rahaa ostaa itselleen jotain pientä kivaa ja että pääsis ulos useemmin.

    Näillä tuloilla me käydään normaalisti 2 kk ulkona ja se sisältää yleensä leffassa käynnin ja ulkona syömisen ja usein lapset on vielä mummolassa yökylässä joten saadaan miehen kanssa vielä kotona kahden keskistä laatuaikaa.

    Usein se asenne myös ratkaisee aika paljon.

    Vaikka rahaa ei olekaan niin paljon että sitä voisi takkaan nakella .Makaamme usein miehen kanssa sylitysten sängyssä ja toteamme etteä meillä on ihanat ,terveet(esikoisella on krooninen sairaus mutta pahemminkin voisi olla)lapset,kaunis koti,aina ruokaa kaapeissa,laskut saadaan maksettua.
    Ollaan itse terveitä ja saadaan olla turvallisesti kotona.Maailmassa on niin paljon ihmisiä naisia,miehiä ja lapsia joilla ei ole kotia,ei edes omaa maata jotka joutuvat selviämään sodista ja muista kauheuksista.
    Tavallisesti sitä ei ees ihmiset ajattele.
    Ja me tarraudutaan miehen kanssa toisiimme ja kiitetään että meillä on asiat näinkin hyvin kuin on.
    Pakko ottaa esimerkki omasta perheestä.
    Äitini on 50 vuotias nainen,ravintolapäällikkö ammatiltaan.Työskennellyt ulkomailla laatu ravintoloissa.
    Oltuaan 7 vuotta kotona äitini lähti takaisin töihin sillä mentaliteetilla että nyt tehdään rahaa.
    Äiti teki töitä 3 vuotta ja eräänä kesä aamuna muutama päivää ennen hänen 40 vuotispäiväänsä .
    Löysin äitini puoli kuolleena keittiön lattialta,sydänkohtaus tuon ikäisenä.

    Ja oliko se sen väärti . Joo oli rahaa mutta mitä väliä sillä on jos kuolee kun painaa hullunlailla duunia.

    Onneksi äitini tuli järkiinsä ja vaihtoi uransa pienen lastentarhan keittiöön ja 6 tuntisiin työpäiviin.

    Palkka pienempi mutta asiat kannattaa laittaa tärkeys järjestykseen.

    Itsekin haluan lapseni muistavan mieluummin ne yhteiset kotona vietetyt hetket kuin sen että äiti oli aina töissä.

    Olisin vain halunnut kuulla miten muut perheet sumplii asiansa siinä vaiheessa kun se tiukka hetki tulee.

    eli n.1000 euroa ja sillä elätään lapsnikin.

    Äänestä

  • aiheen aloittaja kirjoitti:

    Joo olen itsekin nuori äiti,kahden lapsen nuori äiti.
    Ja eiköhän se ole kaikille ihan päivänselvää kun lapset on tarpeeksi isoja ne laitetaan päivähoitoon ja mennään itse töihin.
    Mun on kyllä pakko sanoa että kyllä tuolla minimilläkin yleensä pärjää tässä kuussa vaan menee tiukille.
    Kun menimme mieheni kanssa naimisiin ja jo itse asiassa ennen sitä sovimme että riidellä voi mutta rahasta ei tapella koskaan.
    Eikä muuten olla tapeltu.Rahasta ei ole kannattavaa tapella sitten se kannattaisi jos jokaisesta raha riidasta kilahtais rahaa pankkitilille.

    Monet ovat tulleet säälivästi taputtelemaan meitä olalle;että voi teitä raukkoja kuinka te nyt pärjäättä sillä pikkurahalla.

    Onhan se vähemmän kuin esikoisen kanssa saamani 800 e per/kk. Mutta on vaikea ajatella kaikkea aina rahassa.
    Olemme tehneet näitä lapsia yhteensä 4 vuotta ja mikään raha ei nyt korvaa sitä laatuaikaa jonka vietän näiden lasten kanssa kotona.

    Tulehaan sitä vaikeita aikoja toisinaan niillekin perheille jossa molemmat vanhemmat on kotona.


    Mulla on nyt täällä koton 3 v tyttö ja 7kk vanha tyttö enkä edes harkitse menoa töihin ennenkuin pienimmäinen on 2 vuotta.

    Jos noita lapsia tekee pitää myös varautua siihen että tulot tippuu ja että lapset tarvitsee aikaa.

    Musta tuntuu että lapset arvostaa arki iltoina enemmän sitä että äiti ja isi on niiden kanssa ulkona tai sisällä leikkimässä lego insinöörejä kuin että äiti painais viikonloput ja illat duunia jotta saa rahaa ostaa itselleen jotain pientä kivaa ja että pääsis ulos useemmin.

    Näillä tuloilla me käydään normaalisti 2 kk ulkona ja se sisältää yleensä leffassa käynnin ja ulkona syömisen ja usein lapset on vielä mummolassa yökylässä joten saadaan miehen kanssa vielä kotona kahden keskistä laatuaikaa.

    Usein se asenne myös ratkaisee aika paljon.

    Vaikka rahaa ei olekaan niin paljon että sitä voisi takkaan nakella .Makaamme usein miehen kanssa sylitysten sängyssä ja toteamme etteä meillä on ihanat ,terveet(esikoisella on krooninen sairaus mutta pahemminkin voisi olla)lapset,kaunis koti,aina ruokaa kaapeissa,laskut saadaan maksettua.
    Ollaan itse terveitä ja saadaan olla turvallisesti kotona.Maailmassa on niin paljon ihmisiä naisia,miehiä ja lapsia joilla ei ole kotia,ei edes omaa maata jotka joutuvat selviämään sodista ja muista kauheuksista.
    Tavallisesti sitä ei ees ihmiset ajattele.
    Ja me tarraudutaan miehen kanssa toisiimme ja kiitetään että meillä on asiat näinkin hyvin kuin on.
    Pakko ottaa esimerkki omasta perheestä.
    Äitini on 50 vuotias nainen,ravintolapäällikkö ammatiltaan.Työskennellyt ulkomailla laatu ravintoloissa.
    Oltuaan 7 vuotta kotona äitini lähti takaisin töihin sillä mentaliteetilla että nyt tehdään rahaa.
    Äiti teki töitä 3 vuotta ja eräänä kesä aamuna muutama päivää ennen hänen 40 vuotispäiväänsä .
    Löysin äitini puoli kuolleena keittiön lattialta,sydänkohtaus tuon ikäisenä.

    Ja oliko se sen väärti . Joo oli rahaa mutta mitä väliä sillä on jos kuolee kun painaa hullunlailla duunia.

    Onneksi äitini tuli järkiinsä ja vaihtoi uransa pienen lastentarhan keittiöön ja 6 tuntisiin työpäiviin.

    Palkka pienempi mutta asiat kannattaa laittaa tärkeys järjestykseen.

    Itsekin haluan lapseni muistavan mieluummin ne yhteiset kotona vietetyt hetket kuin sen että äiti oli aina töissä.

    Olisin vain halunnut kuulla miten muut perheet sumplii asiansa siinä vaiheessa kun se tiukka hetki tulee.

    Voi miten tuntui hyvälle lukea tuo tekstisi!
    Mielestäni arvomaailmasi on todella kohdillaan ja on hienoa että meitä samalla tavalla ajattelevia löytyy muitakin. Itse olen nyt kolmannen lapsen saatuamme jäänyt kotiin ja ilmoitin heti työpaikalle että aion jäädä hoitovapaalle. Tarkoitus on olla kotona siihen asti kun nuorin on 3 vuotias ja ehkä sen jälkeen vielä osittaiselle hoitovapaalle.
    Olen nyt jo huomannut miten toiset kummeksuen kyselee että miten tulette toimeen ja miten rahat riittää... Meilläkin on suuret asuntolainat joita maksetaan vielä loppuikämme, mutta silti en edes ajattele tuota rahallista puolta verrattuna siihen miten tärkeää ja arvokasta on se lasten kanssa vietetty aika. Vähälläkin tulee toimeen jos vain haluaa ja onneksi on kuitenkin mies joka tienaa. Perheessämme on aina kaikki rahat olleet yhteisiä, eli pakolliset laskut maksetaan ensiksi, ruoasta olen vähän huono säästämään, mutta nyt täytyy siihenkin taas opetella. Kaikki ylimääräiset on karsittu jo nyt pois mikä ei ole välttämätöntä; meille ei tule mitään lehtiä emmekä osta mitään sellaista "turhaa" mitä ennen tuli hankittua vaikkei olisi aina ehkä tarvittukaan. Meillä on myös aina pidetty pientä vararahastoa pahan päivän varalle, eli jos yllättäen joku kodinkone tms. hajoaa ja joudutaan hankkimaan tilalle uusi. Sieltä otetaan rahaa vain hätätapauksissa.
    Lapset on ihania ja vain lapsia niin lyhyen hetken. Töitä tässä ehtii tehdä vielä pitkään ennen eläkeikää, näin olen asian itsekseni pähkäillyt!

    Äänestä

puutteenperän sivut. Siellä on loistavia vinkkejä nuukailuun. Martta-kerholla on sellainen kuin penninvenyttäjän käsikirja, kannattaa lainata ja lukea.
Ruokiin saat vaihtelua ja makua lisää, kun raastaat esim. jauhelihakastikkeeseen sekaan porkkanaa, ja lisäät paseerattua tomaattia (kumpikaan aines ei maksa paljoa, ja jatkaa hyvin soossia). Rehtiin nuukina aikoina pataljoonasoppaa, so. kattilaan vettä, liemikuutio, ja kaikkea, mitä kaapista löytyi, perunaa, sipulia, porkkanaa, lanttua, jne jne ja jos oli, laitettiin lihaa.
Peltileipä on kans hyvää, siitä voi tehdä suolaista tai makeaa.
1/2l vettä
vatkaa kiivaasti joukkoon jauhoja
jos käytät kuivahiivaa, lisää tässä,tavall.hiiva tuolla alussa sekoitetaan alkuliemeen
lisää öljyä/margariinia
jos on puuronjämät, lisää tässävaiheessa
vatkaa vielä,
lisää jauhoja jos tarvii
joukkoon voit laittaa myös ryynejä/porkkanaraastetta ymsyms
taikina saa olla löysää
kaada leivinpaperilla vuoratulle pellille, kohota ja paista 225 ast. n.15-20 min.
Josko näistä olis vähän avuks.

Äänestä
  • vai peltileipä..:) mahtaa olla kovaa..?

    Äänestä

  • ;)) kirjoitti:

    vai peltileipä..:) mahtaa olla kovaa..?

    siitä, kun se kaadetaan leivinpaperin päälle ja nostatetaan suoraan pellillä. Samalla tavalla tehdään peltipullaa, nopeaa tehdä, mutta ei säily kauaa, on niin hyvää.
    Olen senverran huumorintajuton, etten ymmärtänyt vitsiä joka tuossa oli.

    Äänestä

Täytyy sanoa että tekstisi kuulosti varsin tutulta. Juuri ennen tilipäivää usein ei jääkaapissa näytä olevan juurikaan muuta kuin valo.Henkisesti se on raastavaa. Syödään siinä sitten parit päivät makaroonia/pottuja eri muodoissaan. Nyt on tässä tulossa vielä omat yo-juhlat,jotka taidetaan viettää nyyttäriperiaatteella.Kun miehen ja mun tulot yhteensä on n.1400e ja kolme lastakin on ei siinä paljon juhlia järjestellä.Nyt alkaa olla meikäläisen henkinen kantti koetuksella ja välillä tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Aina kun tuntuu tulevan takapakkia, luvatut työpaikat menevät toiselle, lapset sairastuvat(yhdella astma/dysfasia,yhdellä mbd).Sanookaa miten saisin itseni tästä suosta irti???

Äänestä

Esim. puuro on halpaa ja helppoa laittaa.
En käyttänyt kertakäyttöisiä vaippoja. Ompelin ne ihan oikesti lakanoista ja pesin pesukoneessa ja silitin ne.

Enimmäkseen laittoin itse ruokaa ja näin säästyi aika hyvin.

Äänestä

Meillä myös on rahat aina tiukoilla, olen nyt hoitovapaalla enkä suunnittele edes vielä töihin menoa, lapseni on vasta 10kk.Ja toinen lapsi olisi myös tervetullut.Enkä tiedä rikastuuko sillä töihin menolla nyt niin kovasti en saa muuta kuin pätkätöitä vaikka koulutus löytyy.Kun nykymaailmassa ei vakivirkoja pahemmin anneta.
Meillä käytetään hyväksi kirpputorit ja tyttäreni on saanut paljon vaatteita tutuilta.Itse leivon paljon ja teen ruuat itse, valmiina ostan vain jos on ihan pakko.Kyllä sitä kummasti aina selviää siihen seuraavaan rahapäivään.Iloista kesän alkua kaikille!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaikeiden aikojen yli? kirjoitti:

Terve!
Kysymykseni näkyykin jo tuossa otsikossa.
Taas on sellainen kuukausi kun ei meinaa rahat riittää.
On ostettava lääkkeet lapselle,maksettava laskut,ostettava vaippoja sekä ruuat ja mekkokin olisi ostettava itselle ja tyttärelle kun sisarellani on lakkiaiset.Kun kaikki menot ynnää
jäädään tässä kuussa plussan puolelle vajaa 40 e.
Eli mihinkään päähän pisto ostoksiin ei ole varaa.

Miten te selviätte vaikeista ajoista?
Pannaas nyt mammat ne parhaat vinkit kehiin?

Olen itsekin tullut aika taitavaksi pennin venyttäjäksi mutta onkohan jotain jota tämä minimiäitiyspäiväraha mamma ei ole tullut ajatelleeksi,missä sitä voisi vielä säästää.

Onko jotain todella huokeita ja halpoja ruokia jota voisi valmistaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu