Saako lääkkeestä kieltäytyä? Pakkohoito

Olipa töykeää. Jos häntä painostetaan ja kysyy asiasta, onko v.ttuiltava? Varmasti lääkkeiden tyrkytystä on laajemmaltikkin koska iso bisnes kyseessä eikä psykoja kukaan valvo.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa töykeää. Jos häntä painostetaan ja kysyy asiasta, onko v.ttuiltava? Varmasti lääkkeiden tyrkytystä on laajemmaltikkin koska iso bisnes kyseessä eikä psykoja kukaan valvo.

Lue lisää

Foorumille tulee varmasti aika ajoin ihmisiä jotka tarvitsevat tietoa ja apua tilanteeseensa, mutta valitettavasti tämä ei ole sellainen foorumi jossa autetaan, ja avuntarvitsijat häviävät kyllä nopeasti.

Tätä foorumia, ja useita aloituksia kun katselee, niin tulee hyvin nopeasti se mielikuva, että nämä toimivat lääkkeiden haittavaikutusten esitelminä, eikä suinkaan kansanomaisina ongelmina tai avunpyyntöinä.

Tietysti osa niistä voi olla ihan aitojakin avunpyyntöjä, mutta seassa on selvästi myös itse tehtailtuja. Ainakin niihin vastaileva porukka on se yksi ja sama, joiden tarkoitus ei ole auttaa ihmistä.

Tai sitten olen väärässä, mutta siinä vetoan omaan lääkitsemättömään luulosairauteeni.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa töykeää. Jos häntä painostetaan ja kysyy asiasta, onko v.ttuiltava? Varmasti lääkkeiden tyrkytystä on laajemmaltikkin koska iso bisnes kyseessä eikä psykoja kukaan valvo.

Lue lisää

Ei ole kysymys bisensistä, ainoastaa auttaa sairasta enemmän normaaliin elämiseen. Äkoska eyåt ole edes töissä hoito alalla niin et ilmeisesti ymmärrä näitä asioista, ainoastaan luulottelet omiaai. Lääkkket kirjoitetaan tarpeeseen eikä mihinkään muuhun

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole kysymys bisensistä, ainoastaa auttaa sairasta enemmän normaaliin elämiseen. Äkoska eyåt ole edes töissä hoito alalla niin et ilmeisesti ymmärrä näitä asioista, ainoastaan luulottelet omiaai. Lääkkket kirjoitetaan tarpeeseen eikä mihinkään muuhun

Lue lisää

Kerropa nyt viisaana vielä sekin, miten se tarve katsotaan olemassa olevaksi ?
Itseni kohdalla olisi ilmeisesti riittänyt sellainen syy lääkitykselle, kun minulla on kauan sitten ollut mielenterveyden kanssa ongelmia.
Ja niitä olisi sitten kuulemma pitänyt lääkkeellä ennaltaehkäistä vielä siinä vaiheessa, kun oli jo vuosia mennyt hyvin, ja pitkään ilman lääkkeitäkin.
Vaan hyvinpä ovat ongelmat poissa pysyneet ihan ilman niitä lääkkeitäkin.

Se kun ei ole aina ihan itsestään selvää, tarvitseeko ihminen lääkkeitä ihan oikeasti, vai voisiko pärjätä ilmankin.
Joskus niitä määrätään aika kepeistä syistä, ja joskus vielä turhan isoilla annostuksillakin.

Anonyymi kirjoitti:

Kerropa nyt viisaana vielä sekin, miten se tarve katsotaan olemassa olevaksi ?
Itseni kohdalla olisi ilmeisesti riittänyt sellainen syy lääkitykselle, kun minulla on kauan sitten ollut mielenterveyden kanssa ongelmia.
Ja niitä olisi sitten kuulemma pitänyt lääkkeellä ennaltaehkäistä vielä siinä vaiheessa, kun oli jo vuosia mennyt hyvin, ja pitkään ilman lääkkeitäkin.
Vaan hyvinpä ovat ongelmat poissa pysyneet ihan ilman niitä lääkkeitäkin.

Se kun ei ole aina ihan itsestään selvää, tarvitseeko ihminen lääkkeitä ihan oikeasti, vai voisiko pärjätä ilmankin.
Joskus niitä määrätään aika kepeistä syistä, ja joskus vielä turhan isoilla annostuksillakin.

Lue lisää

Kyllähän jos se ärhäkkä ajatusvääristymä puskee väkisin sieltä läpi niin silloin hoitohenkilökunnalla on hyvinkin perusteltua ajatella, että lääkkeestä voisi olla hyötyä

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän jos se ärhäkkä ajatusvääristymä puskee väkisin sieltä läpi niin silloin hoitohenkilökunnalla on hyvinkin perusteltua ajatella, että lääkkeestä voisi olla hyötyä

Kyllähän tuo on täysin ymmärrettävää, jos on oikeasti ärhäkkä ajatusvääristymä.
Mutta sellaista ei aina kaikilla ole, ja silti lääkärin luota yleensä lähdetään resepti/reseptit " kourassa ", nykyään tosin sähköisenä.
Ajatus ei aina ole vääristynyt, vaikka itse usein osaakin sanoa mielipiteensä asioista, mutta se, joka on kuulemassa, esim. lääkäri, voi itse vastaanottaa potilaan sanoman väärällä tavalla, tai ajatella siitä väärin.
Useimmiten kun ihminen jotain sanoo, kuullun ymmärtäminen on kuulija vastuulla.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa töykeää. Jos häntä painostetaan ja kysyy asiasta, onko v.ttuiltava? Varmasti lääkkeiden tyrkytystä on laajemmaltikkin koska iso bisnes kyseessä eikä psykoja kukaan valvo.

Lue lisää

Ei lääkkeitä turhan tähden kirjoiteta kyllä niiden tarpeessa silloin on kun lääkäri sen niin näkee.

Anonyymi kirjoitti:

Kerropa nyt viisaana vielä sekin, miten se tarve katsotaan olemassa olevaksi ?
Itseni kohdalla olisi ilmeisesti riittänyt sellainen syy lääkitykselle, kun minulla on kauan sitten ollut mielenterveyden kanssa ongelmia.
Ja niitä olisi sitten kuulemma pitänyt lääkkeellä ennaltaehkäistä vielä siinä vaiheessa, kun oli jo vuosia mennyt hyvin, ja pitkään ilman lääkkeitäkin.
Vaan hyvinpä ovat ongelmat poissa pysyneet ihan ilman niitä lääkkeitäkin.

Se kun ei ole aina ihan itsestään selvää, tarvitseeko ihminen lääkkeitä ihan oikeasti, vai voisiko pärjätä ilmankin.
Joskus niitä määrätään aika kepeistä syistä, ja joskus vielä turhan isoilla annostuksillakin.

Lue lisää

Mistäs sinä kenenkään tarpeet tiedät mitä lääkäri on jollekin kirjoittanut . Yleensä lääke kirjoitetaan siksi että katsotaan potilaan sitä tarvitsevan. Siis kaikki potilaat eivät näe omaa tilaansa niin kun ulkopuoliset sen näkevät.
Ja kun lääkäri kirjoittaa lääkkeitä niin ainoastaan sen vuoksi että potilas tulisi pian terveemmäksi, siis muuta tarkoitukset ovat keksittyjä ihmisiltä joilla ei ole mitään tietoa lääketieteestä . Ei muka haluta syödä lääkkeitä, ennemmin haluavat tulla aina vaan sairaammaksi

Tuo kommentti oli töykeä.
Ihminen kysyy neuvoa, ja sun viestistä vois tulkita, että sua ei kiinnosta pätkääkään toisen asia. Jos ei kiinnosta, niin en tajua miksi ees vaivaudu kommentoimaan 🙄

Anonyymi kirjoitti:

Foorumille tulee varmasti aika ajoin ihmisiä jotka tarvitsevat tietoa ja apua tilanteeseensa, mutta valitettavasti tämä ei ole sellainen foorumi jossa autetaan, ja avuntarvitsijat häviävät kyllä nopeasti.

Tätä foorumia, ja useita aloituksia kun katselee, niin tulee hyvin nopeasti se mielikuva, että nämä toimivat lääkkeiden haittavaikutusten esitelminä, eikä suinkaan kansanomaisina ongelmina tai avunpyyntöinä.

Tietysti osa niistä voi olla ihan aitojakin avunpyyntöjä, mutta seassa on selvästi myös itse tehtailtuja. Ainakin niihin vastaileva porukka on se yksi ja sama, joiden tarkoitus ei ole auttaa ihmistä.

Tai sitten olen väärässä, mutta siinä vetoan omaan lääkitsemättömään luulosairauteeni.

Lue lisää

Voi olla, että jotkut tehtailee aloituksia, mutta varmasti joukossa on myös sellaisia joissa ihminen oikeasti kaipaa apua/neuvoa.
Oli miten oli, mutta mun mielestä jokaisella on velvollisuus ees jotenkin reagoida.
Ei vaadi varmaan paljoa vaivaa, että laittaa jonkun positiivisen tsemppaavan viestin, ja loppuun paikkoja/numeroita joista saa apua.
Siellä ruudun takana voi aina olla joku, joka oikeasti tarvii apua.
Se on sitten eri asia, moniko pitää paikkansa. Tosin en usko, että moni järkevä ihminen lähtee esittämään mt-ongelmasta ihmistä.

Onko sinun oltava ilkeä toiselle ihmiselle joka miettii omaa tilaansa

Anonyymi kirjoitti:

Onko sinun oltava ilkeä toiselle ihmiselle joka miettii omaa tilaansa

Nettikettiin tietysti kuuluu, ettei oltaisi ihan niin ilkeitä, mutta näilä tietyillä foorumeilla käy aina niin, että se kuplassa elävä porukka ei suvaitse että heidän kuplaansa tullaan puhkaisemaan todellisuudella, ja homma menee aina aika ajoin hapokkaaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Nettikettiin tietysti kuuluu, ettei oltaisi ihan niin ilkeitä, mutta näilä tietyillä foorumeilla käy aina niin, että se kuplassa elävä porukka ei suvaitse että heidän kuplaansa tullaan puhkaisemaan todellisuudella, ja homma menee aina aika ajoin hapokkaaksi.

Lue lisää

Kyllä näillä palstoilla huomaa, että monilla ihmisillä on tosi paha olla, käyttäytyvät sillä tavalla, miten ns. terve ja hyvinvoiva ei käyttäydy.
Jos/kun itse voi hyvin, ei silloin ala haukkua ja ilkeästi arvostella muita tai heidän mielipiteitään.

No mulle on nyt käynyt niin, että minähän pärjään ILMAN lääkitystä itseasiassa lääkitys aiheuttaa mulle ANAFYLAKSIAN, joka on luonteeltaan sellainen, ettei siihen ole ”LÄÄKETTÄ”). Kuitenkin minulle tehdyn MIELENTILATUTKiMUKSEN (tehnyt lääkäri A.L pelkkien ”asiakirjojen tai niiden puutteiden” avulla) mukaan minun oli ko. PIIKKI otettava muiden turvallisuuden takaamiseksi. No minä olin sitten kuukausia hENKI HIEVÄRISSÄ ja nyt kävikin selville, että mitään mielentilatutkimusta ei oltukaan tehty, VAAN ”rY##iEN propakandaa, jota LEViTTi em. hENKILö. Tämä siis sen jälkeen, kun sitouduin loppuiän PAKKOPIIKKIIN.

Anonyymi kirjoitti:

No mulle on nyt käynyt niin, että minähän pärjään ILMAN lääkitystä itseasiassa lääkitys aiheuttaa mulle ANAFYLAKSIAN, joka on luonteeltaan sellainen, ettei siihen ole ”LÄÄKETTÄ”). Kuitenkin minulle tehdyn MIELENTILATUTKiMUKSEN (tehnyt lääkäri A.L pelkkien ”asiakirjojen tai niiden puutteiden” avulla) mukaan minun oli ko. PIIKKI otettava muiden turvallisuuden takaamiseksi. No minä olin sitten kuukausia hENKI HIEVÄRISSÄ ja nyt kävikin selville, että mitään mielentilatutkimusta ei oltukaan tehty, VAAN ”rY##iEN propakandaa, jota LEViTTi em. hENKILö. Tämä siis sen jälkeen, kun sitouduin loppuiän PAKKOPIIKKIIN.

Lue lisää

JatkaN vielä. No nyt olen siis ILMEISESti lOPPUELämÄn hoiToJaKSolla psykoosioSasto P3. KysynKin nyT, mikä On Oikea taho, joNNe valiTuKSEN Voi LähetTÄä oikEUSturvAn taKAAmiseKsI?

Anonyymi kirjoitti:

JatkaN vielä. No nyt olen siis ILMEISESti lOPPUELämÄn hoiToJaKSolla psykoosioSasto P3. KysynKin nyT, mikä On Oikea taho, joNNe valiTuKSEN Voi LähetTÄä oikEUSturvAn taKAAmiseKsI?

Lue lisää

Pyydä siellä, että saisit jutella potilasasiamiehen kanssa.
Henkilökunnalla ei ole oikeutta kieltää sulta potilasasiamiehen tapaamista.
Se ihminen osaa neuvoa, miten asiassa eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

JatkaN vielä. No nyt olen siis ILMEISESti lOPPUELämÄn hoiToJaKSolla psykoosioSasto P3. KysynKin nyT, mikä On Oikea taho, joNNe valiTuKSEN Voi LähetTÄä oikEUSturvAn taKAAmiseKsI?

Lue lisää

Ei ole pakko. Suomessa ei ole pakko syödä mitään lääkkeitä. Jos sinulle niin valehdellaan, ota yhteys lakiasiaintoimistoon ja haasta oikeuteen.

Anonyymi kirjoitti:

No mulle on nyt käynyt niin, että minähän pärjään ILMAN lääkitystä itseasiassa lääkitys aiheuttaa mulle ANAFYLAKSIAN, joka on luonteeltaan sellainen, ettei siihen ole ”LÄÄKETTÄ”). Kuitenkin minulle tehdyn MIELENTILATUTKiMUKSEN (tehnyt lääkäri A.L pelkkien ”asiakirjojen tai niiden puutteiden” avulla) mukaan minun oli ko. PIIKKI otettava muiden turvallisuuden takaamiseksi. No minä olin sitten kuukausia hENKI HIEVÄRISSÄ ja nyt kävikin selville, että mitään mielentilatutkimusta ei oltukaan tehty, VAAN ”rY##iEN propakandaa, jota LEViTTi em. hENKILö. Tämä siis sen jälkeen, kun sitouduin loppuiän PAKKOPIIKKIIN.

Lue lisää

Totta ihmeessä vointi on parempi ilman neuroleptejä. Neuroleptit voivat olla hätäratkaisu akuutissa tilanteessa. Mutta eivät vuosia tai loppuelämän käytettäväksi. Jos loppuelämäksi joutuu neuroleptikoukkuun, vii sanoa hyvästi elämälle. Se on ohi.

Anonyymi kirjoitti:

Totta ihmeessä vointi on parempi ilman neuroleptejä. Neuroleptit voivat olla hätäratkaisu akuutissa tilanteessa. Mutta eivät vuosia tai loppuelämän käytettäväksi. Jos loppuelämäksi joutuu neuroleptikoukkuun, vii sanoa hyvästi elämälle. Se on ohi.

Lue lisää

Hyvän olon hakemisen lisäksi ihmisen täytyy myös pystyä pitämään huolen itsestään ja olemaan samaan aikaan yhteiskunta kelpoinen. Niiden puute on ihan samallatavalla kuolemaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole pakko. Suomessa ei ole pakko syödä mitään lääkkeitä. Jos sinulle niin valehdellaan, ota yhteys lakiasiaintoimistoon ja haasta oikeuteen.

Sairaalassa on pakko syödä lääkkeitä, jos niitä annetaan. Mutta ei muualla.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvän olon hakemisen lisäksi ihmisen täytyy myös pystyä pitämään huolen itsestään ja olemaan samaan aikaan yhteiskunta kelpoinen. Niiden puute on ihan samallatavalla kuolemaksi.

Lue lisää

Tekevätkö huumeet yhteiskuntakelpoiseksi?

Anonyymi kirjoitti:

Hyvän olon hakemisen lisäksi ihmisen täytyy myös pystyä pitämään huolen itsestään ja olemaan samaan aikaan yhteiskunta kelpoinen. Niiden puute on ihan samallatavalla kuolemaksi.

Lue lisää

Neuroleptit aiheuttavat ikävä kyllä pärjäämättömyyttä elämässä. Niitä käyttäessä ei pysty pitämään itsestään huolta. Jos yhteiskuntakelpoisuus on sitä, että lamatetaan ihminen liikuntakyvyttömäksi makaamaan eristyneenä sängyssä vuodesta toiseen, niin kyllä ollaan hakoteillä yhteiskuntakelpoisuudessa. Vai onko se tarkoitus, että saadaan ihminen pois muiden silmistä, kun ei pysty liikkumaan? Arvaa vaan, kuinka kaupassa käyminen, siivoaminen ja puhtaus hoituvat sängyn pohjalla maatessa lähes tajuttomana. Eivät mitenkään ilman ulkopuolista apua. Toiset joutuvat juoksemaan yhtenään hoitamassa kaikki asiat. Kyllä täytyy olla vähäjärkisiä tuollaisia lääkkeitä määränneet lääkärit.

Anonyymi kirjoitti:

Neuroleptit aiheuttavat ikävä kyllä pärjäämättömyyttä elämässä. Niitä käyttäessä ei pysty pitämään itsestään huolta. Jos yhteiskuntakelpoisuus on sitä, että lamatetaan ihminen liikuntakyvyttömäksi makaamaan eristyneenä sängyssä vuodesta toiseen, niin kyllä ollaan hakoteillä yhteiskuntakelpoisuudessa. Vai onko se tarkoitus, että saadaan ihminen pois muiden silmistä, kun ei pysty liikkumaan? Arvaa vaan, kuinka kaupassa käyminen, siivoaminen ja puhtaus hoituvat sängyn pohjalla maatessa lähes tajuttomana. Eivät mitenkään ilman ulkopuolista apua. Toiset joutuvat juoksemaan yhtenään hoitamassa kaikki asiat. Kyllä täytyy olla vähäjärkisiä tuollaisia lääkkeitä määränneet lääkärit.

Lue lisää

On vuosien takaa kokemusta, kun lääkittiin neurolepteillä, osastolla meni sängyssä makaamiseksi.
Kun vain makasin, väitettiin masennukseksi, siihen masennuslääkkeet.
Ne aiheutti maniaa, jota lääkittiin siihen tarkoitetulla lääkkeellä.

Lopputulos oli, että vuosikausia tuli syötyä erilaisia lääkkeitä päällekkäin, oikea " sekametelisoppa ".
Ei enää ikinä samanlaista omalle kohdalle, toista kertaa en varmasti selviäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole pakko. Suomessa ei ole pakko syödä mitään lääkkeitä. Jos sinulle niin valehdellaan, ota yhteys lakiasiaintoimistoon ja haasta oikeuteen.

Riippuu sairaalasta, jos tarvitaan uusia pitkäaikaispotilaita niin sulla voi mennä jopa kuutta
eri neuroleptia joka päivä. Läkkeestä kyllä voi kieltäytyä , mut yritä saada ulkopuolelta apua.

Anonyymi kirjoitti:

Tekevätkö huumeet yhteiskuntakelpoiseksi?

Eikös koko jauhojengi episodi lähtenyt siitä ajatuksesta, että tietyt bilehuumeet hyvinkin tekevät ei vain yhteiskunta kelpoiseksi vaan jopa yhteiskunnan eliitti kelpoiseksi.

Itse en tosin käytä, tai suosittele kenellekkään.

Anonyymi kirjoitti:

Neuroleptit aiheuttavat ikävä kyllä pärjäämättömyyttä elämässä. Niitä käyttäessä ei pysty pitämään itsestään huolta. Jos yhteiskuntakelpoisuus on sitä, että lamatetaan ihminen liikuntakyvyttömäksi makaamaan eristyneenä sängyssä vuodesta toiseen, niin kyllä ollaan hakoteillä yhteiskuntakelpoisuudessa. Vai onko se tarkoitus, että saadaan ihminen pois muiden silmistä, kun ei pysty liikkumaan? Arvaa vaan, kuinka kaupassa käyminen, siivoaminen ja puhtaus hoituvat sängyn pohjalla maatessa lähes tajuttomana. Eivät mitenkään ilman ulkopuolista apua. Toiset joutuvat juoksemaan yhtenään hoitamassa kaikki asiat. Kyllä täytyy olla vähäjärkisiä tuollaisia lääkkeitä määränneet lääkärit.

Lue lisää

Tuo on kuvaus sairaudesta eikä lääkkeistä

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on kuvaus sairaudesta eikä lääkkeistä

Höpöhöpö. Ja lehmät lentää. Kun vähitellen vähentää neuroleptejä, jja lopulta lopettaa niiden käytön, liikuntakyky palautuu vähennysten tahdissa. Neuroleptien tarkoitus on lamata. Sanoohan sekin jo selvästi. Kun ihminen lamataan, siinä ei liikuta minnekään. Vangitkin ovat vapaampia kuon neurolepteissä oleva ihminen. Neutoleptit vaikuttavat keskushermoston motoriikkaan eli liikuntakykyyn. Mutta moni alalla oleva työtekijäkään ei sitä tiedä. Tai tekeytyy tietämättömäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö. Ja lehmät lentää. Kun vähitellen vähentää neuroleptejä, jja lopulta lopettaa niiden käytön, liikuntakyky palautuu vähennysten tahdissa. Neuroleptien tarkoitus on lamata. Sanoohan sekin jo selvästi. Kun ihminen lamataan, siinä ei liikuta minnekään. Vangitkin ovat vapaampia kuon neurolepteissä oleva ihminen. Neutoleptit vaikuttavat keskushermoston motoriikkaan eli liikuntakykyyn. Mutta moni alalla oleva työtekijäkään ei sitä tiedä. Tai tekeytyy tietämättömäksi.

Lue lisää

Lisään vielä, että esimerkiksi Risperidonia käytetään vankien lamaamiseen. Siinä vähän mietittävää, miten ne toimivat. Jos lamataan, niin siinä ei liikuta minnekään. Raksuttaako?

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä, että esimerkiksi Risperidonia käytetään vankien lamaamiseen. Siinä vähän mietittävää, miten ne toimivat. Jos lamataan, niin siinä ei liikuta minnekään. Raksuttaako?

Lue lisää

Niin tässä varmaan ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen päästään asian ytimeen tälllä foorumilla.

Miksi sinun mielestä mielenterveyspotilaat pitäisi pistää ikuisiski ajoiksi suljetulle osastolle, sen sijaan että he voisivat lääkkeiden avulla elää yhteiskunnassa?

Totuutta ei voi muuttaa sillä, että itse kieltäytyy puhumasta siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Totta ihmeessä vointi on parempi ilman neuroleptejä. Neuroleptit voivat olla hätäratkaisu akuutissa tilanteessa. Mutta eivät vuosia tai loppuelämän käytettäväksi. Jos loppuelämäksi joutuu neuroleptikoukkuun, vii sanoa hyvästi elämälle. Se on ohi.

Lue lisää

Minä en usko, että oikea psykiatri kirjoittaa sellaisia lääkkeitä, että elämä ohi.

Anonyymi kirjoitti:

Neuroleptit aiheuttavat ikävä kyllä pärjäämättömyyttä elämässä. Niitä käyttäessä ei pysty pitämään itsestään huolta. Jos yhteiskuntakelpoisuus on sitä, että lamatetaan ihminen liikuntakyvyttömäksi makaamaan eristyneenä sängyssä vuodesta toiseen, niin kyllä ollaan hakoteillä yhteiskuntakelpoisuudessa. Vai onko se tarkoitus, että saadaan ihminen pois muiden silmistä, kun ei pysty liikkumaan? Arvaa vaan, kuinka kaupassa käyminen, siivoaminen ja puhtaus hoituvat sängyn pohjalla maatessa lähes tajuttomana. Eivät mitenkään ilman ulkopuolista apua. Toiset joutuvat juoksemaan yhtenään hoitamassa kaikki asiat. Kyllä täytyy olla vähäjärkisiä tuollaisia lääkkeitä määränneet lääkärit.

Lue lisää

Täytyy olla varmaan tosi vahva neurolepti, jos ihminen menee liikkumattomaksi

Anonyymi kirjoitti:

Tekevätkö huumeet yhteiskuntakelpoiseksi?

Olin lääkittynä mukana yhteiskunnassa, mutta olin muiden mielestä kelvoton.
Ryyppäsin ja kohelsin, usein psykoosissa, joskus deliriumissa.
Riippuu toki siitä, millä yhteiskunta kelpoisuus " mitataan ".

Anonyymi kirjoitti:

Niin tässä varmaan ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen päästään asian ytimeen tälllä foorumilla.

Miksi sinun mielestä mielenterveyspotilaat pitäisi pistää ikuisiski ajoiksi suljetulle osastolle, sen sijaan että he voisivat lääkkeiden avulla elää yhteiskunnassa?

Totuutta ei voi muuttaa sillä, että itse kieltäytyy puhumasta siitä.

Lue lisää

Mistäköhän se johtui, kun söin suuria määriä eri lääkkeitä monet vuodet, ja olin vähän väliä osastoilla ?
Kun pääsin lääkkeistä eroon, ei ole tarvinnut olla osastolla kertaakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Täytyy olla varmaan tosi vahva neurolepti, jos ihminen menee liikkumattomaksi

Minullakin oli paljon lääkkeitä käytössä, mutta ei ne liikuntakykyä täysin lamaannuttanut.
Aivojen liikkeet ( toiminnan ) tosin pitivät jumissa.

Anonyymi kirjoitti:

Mistäköhän se johtui, kun söin suuria määriä eri lääkkeitä monet vuodet, ja olin vähän väliä osastoilla ?
Kun pääsin lääkkeistä eroon, ei ole tarvinnut olla osastolla kertaakaan.

Lue lisää

Miksiköhän, ensin pitää olla tillin tallin, ja joutua osastolle, että saa lääkkeet.

Miksi ihmiset eivät voi huvikseen aloittaa läkkeiden syöntiä, ja joutua sen jälkeen osastolle?

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö. Ja lehmät lentää. Kun vähitellen vähentää neuroleptejä, jja lopulta lopettaa niiden käytön, liikuntakyky palautuu vähennysten tahdissa. Neuroleptien tarkoitus on lamata. Sanoohan sekin jo selvästi. Kun ihminen lamataan, siinä ei liikuta minnekään. Vangitkin ovat vapaampia kuon neurolepteissä oleva ihminen. Neutoleptit vaikuttavat keskushermoston motoriikkaan eli liikuntakykyyn. Mutta moni alalla oleva työtekijäkään ei sitä tiedä. Tai tekeytyy tietämättömäksi.

Lue lisää

Käyttäessäni kauan sitten runsaasti neuroleptejä, sekä muitakin lääkkeitä, en ollut liikuntakyvytön.
Raajat ja keho toimivat ja liikkuivat, ainoa mikä pysähtyi oli aivot. Tunteet ja ajatukset takkusivat, ja oli jatkuva sekava olo.
Liikuntakyvyttömyys voi aiheutua myös syystä että jää itse makaamaan paikoilleen, joka ei välttämättä johdu lääkkeistä vaan omasta jaksamisesta ja jopa viitsimisestä. Eikä ne johdu lääkkeistä vaan sairaudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän, ensin pitää olla tillin tallin, ja joutua osastolle, että saa lääkkeet.

Miksi ihmiset eivät voi huvikseen aloittaa läkkeiden syöntiä, ja joutua sen jälkeen osastolle?

Lue lisää

Kuka alkaisi huvikseen popsia psyykenlääkkeitä ?

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän, ensin pitää olla tillin tallin, ja joutua osastolle, että saa lääkkeet.

Miksi ihmiset eivät voi huvikseen aloittaa läkkeiden syöntiä, ja joutua sen jälkeen osastolle?

Lue lisää

Tavallaan minulla kävi aikoinaan niin päin.
Sain paniikkihäiriöön rauhoittavia perusterveydenhuollosta, joita sitten käytin alkoholin kanssa sekaisin, aikaa kului, sekakäyttö jatkui.
Kävihän se psyyken päälle ajan myötä, ja sitten alkoi osastohoidot. Ensimmäisen kerran vietiin osastolle psykoosissa.
Sitä en tiedä, söinkö lääkkeitä huvikseen. Ehkäpä, koska ne lisäsivät sekavaa olotilaa alkoholin kanssa nautittuna, ja silloisessa elämäntilanteessa tavoitteenani oli olla mahdollisimman sekaisin.

Opettele kirjoittamaan.

Minun on ainakin pakko käydä lääkärin vastaanotolla tietyin väliajoin. Ja uskallan väittää, että tiedän miltä lääkkeissäolo tuntuu paremmin kuin lääkäri, joka ei niitä lääkkeitä käytä. En ole aloittaja.

Vaikuttipa vähän mutu- ( musta tuntuu ) tekstiltä.
Siis jos lääkäri määrää jonkin lääkkeen, ja siitä saa pahoja sivuoireita, tai tulee muuten paha olla, niin on aivan mahdollista, että vaihdetaan tilalle joku toinen lääke.

Ainakin ymmärtäväinen lääkäri toimii niin, itsekin olen sellaiseen joskus onnekseni törmännyt.
Minulle tuli kerran tilanne, kun olin lääkkeen käytön lopettanut, ja kerroin lääkärille, niin hän sanoi " jos avohoito ei riitä...", lause jäi kesken jostain kumman syystä.
Sanoin siihen, että kyllä mua hoitaa saa, puhutaan nyt tästä lääkkeestä.
On täysi lupa sanoa, jos joku lääke ei yksinkertaisesti sovi itselle.

Ja anteeksi, miten sinä ( 9:45:31 ) voit tietää, mitä kuuluu taudin kuvaan, kirjoituksestasi saa käsityksen, ettet itse kärsi mt-ongelmista ja lääkityksistä. Vai olenko täysin väärässä ?

Anonyymi kirjoitti:

Opettele kirjoittamaan.

Hei tähän kuvaamaasi kirjoitusongelmaan löytyi vanha mutta todella hyvä artikkeli.
Kannattaa tutustua.

https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisista-paljastui-yhteinen-piirre-ovat-mantteja/

Anonyymi kirjoitti:

Hei tähän kuvaamaasi kirjoitusongelmaan löytyi vanha mutta todella hyvä artikkeli.
Kannattaa tutustua.

https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisista-paljastui-yhteinen-piirre-ovat-mantteja/

Lue lisää

Opettelee vaan jättämään nuo välit pois ennen pisteitä, pilkkuja ja kysymysmerkkiä, niin ei kukaan huomauttele.

Anonyymi kirjoitti:

Opettelee vaan jättämään nuo välit pois ennen pisteitä, pilkkuja ja kysymysmerkkiä, niin ei kukaan huomauttele.

Jos ihmisellä sattuu olemaan vaikka lukihäiriö, niin kyllä niitä virheitä tulee väkisinkin.
Ja todellakin, mäntit niistä huomauttelee.
Silti kaikki kuitenkin ymmärtävät, mitä joku kirjoittaa ja tarkoittaa, vaikka virheitä olisikin.

Anonyymi kirjoitti:

Hei tähän kuvaamaasi kirjoitusongelmaan löytyi vanha mutta todella hyvä artikkeli.
Kannattaa tutustua.

https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisista-paljastui-yhteinen-piirre-ovat-mantteja/

Lue lisää

Ja esim minulla eivät asetukset ole suomeksi koneellani, joten silloin ei kone tunnista kaikki sanoja ja vääntää sanat ihan toisiksi mitä alunperin olen kirjoittanut ne , joten pitää katsoa tarkkaan joka sana siltikin pääsee vääriä sanoja usein mukaan .

Niin ja eräällä toisella ihmisellä on luku ja kirjoitus häiriö joten joka kerta kun näen näiden pilkun viilaajien huomauttelevat niin tietää että niillä on ongelma ja ilkeillessään huomauttelevat missä kulloinkin pilkku tai piste on ihan pakko olla , näitä ei pidetä mitenkään viisainta , jos olisivat niin ajattelisivat niin ajattelisivat on ihmisiä joilla on vaikeuksia kirjoittamisessa , ja lopulta eivät uskalla edes kirjoittaa, kun pelkäävät tätä huomauttelemista. Ei tämä ketju ole mikään kaunokirjoitusta sivu missä leikitään opettajaa toisille. Annetaan kaikkien olla mukana ilman huomauttelemista .

Anonyymi kirjoitti:

Ja esim minulla eivät asetukset ole suomeksi koneellani, joten silloin ei kone tunnista kaikki sanoja ja vääntää sanat ihan toisiksi mitä alunperin olen kirjoittanut ne , joten pitää katsoa tarkkaan joka sana siltikin pääsee vääriä sanoja usein mukaan .

Niin ja eräällä toisella ihmisellä on luku ja kirjoitus häiriö joten joka kerta kun näen näiden pilkun viilaajien huomauttelevat niin tietää että niillä on ongelma ja ilkeillessään huomauttelevat missä kulloinkin pilkku tai piste on ihan pakko olla , näitä ei pidetä mitenkään viisainta , jos olisivat niin ajattelisivat niin ajattelisivat on ihmisiä joilla on vaikeuksia kirjoittamisessa , ja lopulta eivät uskalla edes kirjoittaa, kun pelkäävät tätä huomauttelemista. Ei tämä ketju ole mikään kaunokirjoitusta sivu missä leikitään opettajaa toisille. Annetaan kaikkien olla mukana ilman huomauttelemista .

Lue lisää

Voi hyvää päivää tämä "tauteihin kuuluu myös epäluuloisuus". Sinä se jaksat. :D Minun ei ainakaan tarvinnut olla epäluuloinen kun tajusin että lääke oli haitallinen. En ole sairaudentunnoton, hoitokielteinen vai mitä muita näitä psykiatrian hallintatermejä olikaan jolla yritetään tehdä potilaasta hallittava tollo jonka ymmärrys ei riitä ymmärtämään psykiatrian kaikkivoipaisuutta ja hänen kritiikkinsä on varmaan aina "hänen tautinsa" vika. Muutuin hoitokielteiseksi tajutessani kuinka haitallisia lääkkeet on. Terapiaa voin ottaa mutta näen myös psykiatriassa ongelmaksi yksityisyyden menetyksen ynnä muun miksi mietin haluanko lähtökohtaisesti ollenkaan käydä keskustelemassa yksityisasioistani. Että koituuko siitä avusta enempi haittaa vaiko hyötyä. Lääkkeissä ei ole hankala sanoa kumpaa koitua enemmän.

Sitten yksi argumentti on no miksi menit psykiatriaan. Myönnä että olet sairas, myönnä. En myönnä. Olen ihminen, sorruin vaikeiden asioiden alla. Se ei tarkoita että olen viallinen, kroonisesti sairas. Psykiatrian potilas on ikuisen epäilyksen alla arvostelukyvyltään jos on tiettyjä leimoja.

Tällä kokemuksella ja ymmärrykselläni psykiatriasta en lääkeorientoituneelle psykiatrille olisi ikänäni kävellyt jos olisin ymmärtänyt miten hommat toimii.

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvää päivää tämä "tauteihin kuuluu myös epäluuloisuus". Sinä se jaksat. :D Minun ei ainakaan tarvinnut olla epäluuloinen kun tajusin että lääke oli haitallinen. En ole sairaudentunnoton, hoitokielteinen vai mitä muita näitä psykiatrian hallintatermejä olikaan jolla yritetään tehdä potilaasta hallittava tollo jonka ymmärrys ei riitä ymmärtämään psykiatrian kaikkivoipaisuutta ja hänen kritiikkinsä on varmaan aina "hänen tautinsa" vika. Muutuin hoitokielteiseksi tajutessani kuinka haitallisia lääkkeet on. Terapiaa voin ottaa mutta näen myös psykiatriassa ongelmaksi yksityisyyden menetyksen ynnä muun miksi mietin haluanko lähtökohtaisesti ollenkaan käydä keskustelemassa yksityisasioistani. Että koituuko siitä avusta enempi haittaa vaiko hyötyä. Lääkkeissä ei ole hankala sanoa kumpaa koitua enemmän.

Sitten yksi argumentti on no miksi menit psykiatriaan. Myönnä että olet sairas, myönnä. En myönnä. Olen ihminen, sorruin vaikeiden asioiden alla. Se ei tarkoita että olen viallinen, kroonisesti sairas. Psykiatrian potilas on ikuisen epäilyksen alla arvostelukyvyltään jos on tiettyjä leimoja.

Tällä kokemuksella ja ymmärrykselläni psykiatriasta en lääkeorientoituneelle psykiatrille olisi ikänäni kävellyt jos olisin ymmärtänyt miten hommat toimii.

Lue lisää

Toi leimajuttu on niin totta.
Pelkästään terveydenhuollon puolella, kun somaattisen puolen lääkärit näkevät psykiatrian merkinnät, on liian usein potilaan kohtelukin ala-arvoista.
Jotkut ammatti-ihmiset kun tietävät mitä psyk.diagnoosien takana on, millainen mikäkin näistä sairauksista on, niin potilaasta ajatellaan heti, että tuo varmasti käyttäytyy samalla tavalla kuin " sairauteen " on ominaista, kun onhan sillä tuo diagnoosi.

Käyttäisin nimitystä asennevamma, silloin kun kuvitellaan, että ihminen olisi samanlainen kuin diagnoosinsa.
Eivät edes välitä, milloin joku diagnoosi on annettu ( joillain se voi olla 30-40 vuoden takainen ).
Ihmiset pystyvät muuttumaan, ja jopa parantumaankin myös mt-ongelmista.

Anonyymi kirjoitti:

Opettelee vaan jättämään nuo välit pois ennen pisteitä, pilkkuja ja kysymysmerkkiä, niin ei kukaan huomauttele.

Minkä väriSEN lipUN alla KYSEINEN laiva SEILAA? Kun voidAAN täLLaisTa teHDÄ?

Psyykkiset häiriöt eivät ole sairauksia.

Kyllä se pseudotieteen tekijä palkkaa siltäkin ajalta saa joten ei sille mitään haittaa ole tyytymättömästäkään asiakkaasta, päinvastoin.

Olenko mä tuttu, jos sulle keitän huttu?

Järkyttävää. Mutta aivan totta. Tuollaiset tuntemukset eivät ole harvinaisia. Kukaan lääkäri tai hoitaja eivät ole itse käyttäneet tai edes kokeilleet neuroleptejä. He luulevat ”auttavansa”.

Anonyymi kirjoitti:

Järkyttävää. Mutta aivan totta. Tuollaiset tuntemukset eivät ole harvinaisia. Kukaan lääkäri tai hoitaja eivät ole itse käyttäneet tai edes kokeilleet neuroleptejä. He luulevat ”auttavansa”.

Lue lisää

Tilastojen mukaan itsemurhat ovat vähentyneet samaan aikaan kun lääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Haluatko selittää miksi näin?

Anonyymi kirjoitti:

Järkyttävää. Mutta aivan totta. Tuollaiset tuntemukset eivät ole harvinaisia. Kukaan lääkäri tai hoitaja eivät ole itse käyttäneet tai edes kokeilleet neuroleptejä. He luulevat ”auttavansa”.

Lue lisää

Esimerkiksi Risperidonista sanotaan, että sitä saisi käyttää vain kuusi viikkoa yhteen painoon. Arvaa, noudattavatko psykiatrit tätä ohjeistusta. Eivät noudata. Minäkin jäin koulkuun siihen 13 vuodeksi. Sitä toitotetaan, että se on ” , loppuelämän” . Viis siitä, vaikka ne tekevät olon helvetilliseksi, ja ainoa ratkaisu niistä eroon pääsemiseksi on kävellä junan alle. Luulevat sitäkin miekenterveyden häiiöksi, vaikka kyse on helvetillisestä myrkystä. Heillä kun on ne käypähoitosuositukset. Kyse on kuitenkin huumausaineista.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi Risperidonista sanotaan, että sitä saisi käyttää vain kuusi viikkoa yhteen painoon. Arvaa, noudattavatko psykiatrit tätä ohjeistusta. Eivät noudata. Minäkin jäin koulkuun siihen 13 vuodeksi. Sitä toitotetaan, että se on ” , loppuelämän” . Viis siitä, vaikka ne tekevät olon helvetilliseksi, ja ainoa ratkaisu niistä eroon pääsemiseksi on kävellä junan alle. Luulevat sitäkin miekenterveyden häiiöksi, vaikka kyse on helvetillisestä myrkystä. Heillä kun on ne käypähoitosuositukset. Kyse on kuitenkin huumausaineista.

Lue lisää

Kun on joutunut psykiatrian hyrrään, niin ihmisen sanomiset eivät merkitse mitään. Uskottavuus on mennyt.

Anonyymi kirjoitti:

Tilastojen mukaan itsemurhat ovat vähentyneet samaan aikaan kun lääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Haluatko selittää miksi näin?

Tiastoista en tiedä, mutta neuroleptiorjuudessa ei paljon muuta pyöri mielessä kuin kävella junan alle.

Anonyymi kirjoitti:

Järkyttävää. Mutta aivan totta. Tuollaiset tuntemukset eivät ole harvinaisia. Kukaan lääkäri tai hoitaja eivät ole itse käyttäneet tai edes kokeilleet neuroleptejä. He luulevat ”auttavansa”.

Lue lisää

Pakkomielteet on psykoottisia vaivoja. Esim. Vainoaminen,seuraaminen, toisten yllyttäminenkimppuun valheellisin keinoin, täällä uhkaileminen toisen mt-tuhoamisella, matkiminen, vaik se ei aina onnistu, törkee valehteleminen, siis elämän tuhoaminen keinolla millä hyvänsä! Toisten asioihin puuttuminen, ilman lupaa ym!

Anonyymi kirjoitti:

Kun on joutunut psykiatrian hyrrään, niin ihmisen sanomiset eivät merkitse mitään. Uskottavuus on mennyt.

Voi voi, ja kun tulee parempaan kuntoon, niin sanomiset ovat ihan merkittäviä ja uskottavuuskin palautuu.

Oletko mahdollisesti alalla? Kun tuo kirjoittamasi teksti oli niin kovin kyseisellä alalla olevien suusta ja ajatusmaailmasta tulevaa. Ja ei sisällä ja on vailla mitään itsekritiikkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko mahdollisesti alalla? Kun tuo kirjoittamasi teksti oli niin kovin kyseisellä alalla olevien suusta ja ajatusmaailmasta tulevaa. Ja ei sisällä ja on vailla mitään itsekritiikkiä.

Lue lisää

Mä en usko, että tuon edellisen kirjoittaja olisi itse alalla, mutta siitä huomaa, että on kokenut ja nähnyt jonkun läheisen psykoottisen, psykoosisairautta sairastavan ihmisen elämää.

En ole lähelläkään lääkemyönteisyyttä itse, mutta tiedän myöskin, kuinka joillain psykooseja sairastavilla ne lääkkeet on se ainoa vaihtoehto, esim. Leponex-lääkitys.
Muutamia kertoja olen nähnyt, kuinka psykoosisairaalle ihmiselle käy, kun ovat lopettaneet lääkitykset.

Tuossakin mainittiin juuri tuo Leponex, minustakin se on vihoviimeinen lääke, jota tulisi kokeilla, jos muut eivät auta/riitä.
Kyseisellä lääkkeellä on haittoja, mutta kyllä siitä on vaikeasti sairaat, esim. kroonisesti skitsofreniaa sairastavat monet hyötyneet.

Mikä sitten kenestäkin parempi tai huonompi.
Olen itse sitä mieltä, että kyllä joskus akuuttiin vaiheeseen voi jokin lääke olla hyväkin juttu, mutta sitä en ole ikinä ymmärtänyt, kun niitä kuulemma pitäisi käyttää loppuelämän ajan, oli tilanne sairauden kanssa mikä tahansa.
Ja sekin vielä ihmetyttää, kuinka herkästi ja vähäisistäkin syistä niitä saatetaan määrätä, lähes mihin vain mielen häiriöiden pieniinkin ongelmiin, jotka voisivat hyvinkin mennä ohi ihan keskusteluavulla, tms.

Näillä palstoillahan ihmiset kertovat omia kokemuksiaan ja mielipiteitään, se, että joku kertoo jonkun hyötyneen jostain lääkkeestä, ei tarkoita heti sitä, että kirjoittaja olisi joku sairaanhoidon ammattilainen.
Tosiasia on sekin, mitä lähempää mt-ongelmia ja ongelmaisia on mahdollista nähdä ja tuntea, jos ei ihan omakohtaista ongelmaa ole, niin näkemys ja tieto kaikesta on aivan erilaista kuin etäämmältä asioita seuranneella, tai mahdollisesti vain kyseisistä asioista kuulleella.
Vaikka itse on, tai olisi, eri mieltä, niin suotakoon toisille oikeus omiin mielipiteisiinsä.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko mahdollisesti alalla? Kun tuo kirjoittamasi teksti oli niin kovin kyseisellä alalla olevien suusta ja ajatusmaailmasta tulevaa. Ja ei sisällä ja on vailla mitään itsekritiikkiä.

Lue lisää

Eikö täälläkään ole parempaa argumenttia kuin "oletko alalla?"

Mikä siinä on niin vaikeeta uskoa, että kaikki ihmiset eivät ole sairaudentunnottomia, vaan aidosti yrittävät pärjätä omien ongelmiensa kanssa, eivätkä aina sälytä niitä toisten niskaan.

Yleensä Leponexia syövät ihmiset ovat käyneet aikamoisen arsenaalin läpi "lääkkeitä", eikä heitä ole oikeasti yritetty hoitaa millään tavalla muuten. Hoito on ollut "psykoedukaatiota", toistuvia lääkityksen vaihtoja, syrjäytymistä ja jatkuvasti uusiutuvia psykooseja. He ovat valmiiksi neurologisesti sairaita, koska heidän hermostonsa on adaptoitunut erinäisten mömmöjen vaikutuksiin. Vähän samaan tapaan vuosikymmeniä rauhoittavia ja alkoholia vetänyt sekakäyttäjä saa ihmetellä, miksi hän saa jatkuvia paniikkikohtauksia vuodesta toiseen, vaikka psykiatrit ovat hänen sairauttaan tunnollisesti hoitaneet. Totta kai sitä vetää rauhoittavia, kun se hetkeksi estää paniikkikohtauksen eli vieroitusoireet ja niiden tulemisen. Tällaisille ihmisille ei kukaan edes sano suoraan, että "hoito" itsessään ylläpitää paniikkikohtauksia ja pelkotiloja. Nämä sekakäyttäjät (joita Suomessa on paljon) oikeasti uskovat (koska psykiatrit ovat näin selittäneet), että he hoitavat kroonista sairautta nimeltä paniikkihäiriö päihdehäiriöllään.

Jos ihminen on sekaisin, vakavasti traumatisoitunut, persoonallisuushäiriöinen ja äärimmäisen turvaton, on tuollainen vuosikausien hyvin lääkekeskeinen, ihmisen oireita äärimmäisen vahvasti patologisoiva hoito vain omiaan kroonistamaan "sairautta" eli psykoottiseksi tulkittuja ajatus- ja käyttäytymismalleja. Kuten kaikki ajattelu ja käyttäytyminen, myös psykoottinen reagointi on polkuriippuvaista ja vahvistuu, mitä enemmän sitä vahvistetaan. Kun kukaan ei pura ihmisen psykoottisen oireilun taustalla olevia ongelmia ja ristiriitoja, niin ne eivät voi muuta kuin kroonistua. Neuroleptit keskimäärin ovat erittäin tehottomia psykoosin estäjiä, vieroitusoireita ne kyllä estävät tehokkaasti. Relapsitutkimuksissa "psykoosi" määritellään tavalla, joka ei usemmiten täytä psykoosin kriteerejä, eikä sairaalahoitoonkaan joutuminen vieroitusoireiden takia ole merkki mistään selkeästä psykoosista. Havaintoaineistoon pohjautuvissa ei satunnaistetuissa tutkimuksissa on havaittu, että monet psykoosisairaat tosiaan oireilevat lääkityksen lopetettuaan enemmän kuin lääkityt muutaman kuukauden, mutta vuosikausien ja vuosikymmenien aikana nämä enemmän psykoosioireista kärsivät ovat jokaisella mittarilla arvioituna yleensä terveempiä ja toimintakykyisempiä. Tämä kertoo siitä, että hermosto tarvitsee aikaa toipua ja että jos sosiaalinen ympäristö ei sitä mahdollista oikeanlaisella psykososiaalisella tuella, niin ihmisestä tulee kroonisesti toimintakyvytön ja hän kuolee 20 vuotta aikaisemmin kuin normaaliväestö.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä Leponexia syövät ihmiset ovat käyneet aikamoisen arsenaalin läpi "lääkkeitä", eikä heitä ole oikeasti yritetty hoitaa millään tavalla muuten. Hoito on ollut "psykoedukaatiota", toistuvia lääkityksen vaihtoja, syrjäytymistä ja jatkuvasti uusiutuvia psykooseja. He ovat valmiiksi neurologisesti sairaita, koska heidän hermostonsa on adaptoitunut erinäisten mömmöjen vaikutuksiin. Vähän samaan tapaan vuosikymmeniä rauhoittavia ja alkoholia vetänyt sekakäyttäjä saa ihmetellä, miksi hän saa jatkuvia paniikkikohtauksia vuodesta toiseen, vaikka psykiatrit ovat hänen sairauttaan tunnollisesti hoitaneet. Totta kai sitä vetää rauhoittavia, kun se hetkeksi estää paniikkikohtauksen eli vieroitusoireet ja niiden tulemisen. Tällaisille ihmisille ei kukaan edes sano suoraan, että "hoito" itsessään ylläpitää paniikkikohtauksia ja pelkotiloja. Nämä sekakäyttäjät (joita Suomessa on paljon) oikeasti uskovat (koska psykiatrit ovat näin selittäneet), että he hoitavat kroonista sairautta nimeltä paniikkihäiriö päihdehäiriöllään.

Jos ihminen on sekaisin, vakavasti traumatisoitunut, persoonallisuushäiriöinen ja äärimmäisen turvaton, on tuollainen vuosikausien hyvin lääkekeskeinen, ihmisen oireita äärimmäisen vahvasti patologisoiva hoito vain omiaan kroonistamaan "sairautta" eli psykoottiseksi tulkittuja ajatus- ja käyttäytymismalleja. Kuten kaikki ajattelu ja käyttäytyminen, myös psykoottinen reagointi on polkuriippuvaista ja vahvistuu, mitä enemmän sitä vahvistetaan. Kun kukaan ei pura ihmisen psykoottisen oireilun taustalla olevia ongelmia ja ristiriitoja, niin ne eivät voi muuta kuin kroonistua. Neuroleptit keskimäärin ovat erittäin tehottomia psykoosin estäjiä, vieroitusoireita ne kyllä estävät tehokkaasti. Relapsitutkimuksissa "psykoosi" määritellään tavalla, joka ei usemmiten täytä psykoosin kriteerejä, eikä sairaalahoitoonkaan joutuminen vieroitusoireiden takia ole merkki mistään selkeästä psykoosista. Havaintoaineistoon pohjautuvissa ei satunnaistetuissa tutkimuksissa on havaittu, että monet psykoosisairaat tosiaan oireilevat lääkityksen lopetettuaan enemmän kuin lääkityt muutaman kuukauden, mutta vuosikausien ja vuosikymmenien aikana nämä enemmän psykoosioireista kärsivät ovat jokaisella mittarilla arvioituna yleensä terveempiä ja toimintakykyisempiä. Tämä kertoo siitä, että hermosto tarvitsee aikaa toipua ja että jos sosiaalinen ympäristö ei sitä mahdollista oikeanlaisella psykososiaalisella tuella, niin ihmisestä tulee kroonisesti toimintakyvytön ja hän kuolee 20 vuotta aikaisemmin kuin normaaliväestö.

Lue lisää

Oletko alalla, kun tunnut tietävän kaikki syyt?

Anonyymi kirjoitti:

Oletko mahdollisesti alalla? Kun tuo kirjoittamasi teksti oli niin kovin kyseisellä alalla olevien suusta ja ajatusmaailmasta tulevaa. Ja ei sisällä ja on vailla mitään itsekritiikkiä.

Lue lisää

En ole. Mutta minullakin on diagnosoitu skitsofrenia, minulla se on ihan perinnöllinen ja olen eläkkeellä ollut jo 20 vuotta. Ja olen siis jo vähän iäkkäämpi nainen. Ei päihteitä, elämänhallinta kunnossa, harrastuksia riittää niin mulla menee ihan kivasti. Psykoosiherkkyyttä ei minulla ole, joten lääkitys on sen mukainen.

Mietippä sinä myös sitä, miten mt-potilaita "hoidettiin" Suomessakin reilu sata vuotta sitten
Tiedätkö mistä sana "seinähullu" tulee? Se on suomalainen kutsumanimi mt-ihmiselle jonka psykoosit hoidettiin kahlitsemalla potilas seinään. Tai mieti lobotomiaa, siitä ei ole sitäkään aikaa.

Lääkkeet ei ole täydellisiä kuten ei mikään täälä ole. Niitä parannetaan kokoajan myös. Tulevaisuudessa varmaan on lääkkeitä, jotka eivät väsytä, uskon näin.

Ihan hyvä jos mt-potilaallakin on itsetuntoa ja itsekunnioitusta. Joillekkin asioille ei vaan voi mitään ja kahdesta pahasta on valittava se pienempi. En minäkään voi käydä töissä vaikka haluaisin ansaita rahaa kuten muutkin. Olen tosi toimelias ihminen luonteeltani. Kaikki päivät olen yksin kotona 95 %. En voi käyttää edes somea eikä sukulaiset tai muut halua olla mun kans tekemisissä kun oon niin "outo". Ne haistaa se skitsofrenian, jotkut kiusaa ja nauraa selän takana, pitää tyhmänä ja naiivina.

Joten tiedän kyllä ja olen nähnyt aika sairaita ihmisiä tällä tielläni. Ja laidasta laitaan hoitokuntaa. Jotkut hyviä, jotkut perseestä suurin osa siltä väliltä.

Voithan aina pitää leponexista parin kolmen päivän taukoja, niin saat hetkeksi kummastakin päästä röörit puhtaaksi:)

Toivon sulle, et löydät oman tasapainosi👍

Anonyymi kirjoitti:

En ole. Mutta minullakin on diagnosoitu skitsofrenia, minulla se on ihan perinnöllinen ja olen eläkkeellä ollut jo 20 vuotta. Ja olen siis jo vähän iäkkäämpi nainen. Ei päihteitä, elämänhallinta kunnossa, harrastuksia riittää niin mulla menee ihan kivasti. Psykoosiherkkyyttä ei minulla ole, joten lääkitys on sen mukainen.

Mietippä sinä myös sitä, miten mt-potilaita "hoidettiin" Suomessakin reilu sata vuotta sitten
Tiedätkö mistä sana "seinähullu" tulee? Se on suomalainen kutsumanimi mt-ihmiselle jonka psykoosit hoidettiin kahlitsemalla potilas seinään. Tai mieti lobotomiaa, siitä ei ole sitäkään aikaa.

Lääkkeet ei ole täydellisiä kuten ei mikään täälä ole. Niitä parannetaan kokoajan myös. Tulevaisuudessa varmaan on lääkkeitä, jotka eivät väsytä, uskon näin.

Ihan hyvä jos mt-potilaallakin on itsetuntoa ja itsekunnioitusta. Joillekkin asioille ei vaan voi mitään ja kahdesta pahasta on valittava se pienempi. En minäkään voi käydä töissä vaikka haluaisin ansaita rahaa kuten muutkin. Olen tosi toimelias ihminen luonteeltani. Kaikki päivät olen yksin kotona 95 %. En voi käyttää edes somea eikä sukulaiset tai muut halua olla mun kans tekemisissä kun oon niin "outo". Ne haistaa se skitsofrenian, jotkut kiusaa ja nauraa selän takana, pitää tyhmänä ja naiivina.

Joten tiedän kyllä ja olen nähnyt aika sairaita ihmisiä tällä tielläni. Ja laidasta laitaan hoitokuntaa. Jotkut hyviä, jotkut perseestä suurin osa siltä väliltä.

Voithan aina pitää leponexista parin kolmen päivän taukoja, niin saat hetkeksi kummastakin päästä röörit puhtaaksi:)

Toivon sulle, et löydät oman tasapainosi👍

Lue lisää

Tossa kohtaa olet vähän väärässä, kun kirjoitat että muut haistaa skitsofrenian, ja nauravat selän takana.
Sehän ei ole niin, ehkä sinä itse ajattelet niin, mutta se ei ole totuus.
Ensinnäkään kukaan ei voi tietää, mitä hänen selkänsä takana tapahtuu. Siis jos itse ei ole paikalla kuulemassa tai näkemässä, niin on turhaa olettaa tai kuvitella mitään, mitä toiset puhuisivat.
Tässä kohtaa tulee se itsetunto kyseeseen.
Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen ei kuvittele, kuinka toiset nauraisivat tai puhuisivat selän takana. Tai jos sattuisivat jotain puhumaankin, niin ei siitä tarvitse välittää. Kun eihän sitä edes itse ole kuulemassa.
Ehkä olet eniten omasta mielestäsi " outo ", jos annat sen häiritä esim. sosiaalista elämääsi.
Kannattaa miettiä, miten toi juttu oikeesti on.

Wau mikä tärkeilevä tyhjäpää

Anonyymi kirjoitti:

En ole. Mutta minullakin on diagnosoitu skitsofrenia, minulla se on ihan perinnöllinen ja olen eläkkeellä ollut jo 20 vuotta. Ja olen siis jo vähän iäkkäämpi nainen. Ei päihteitä, elämänhallinta kunnossa, harrastuksia riittää niin mulla menee ihan kivasti. Psykoosiherkkyyttä ei minulla ole, joten lääkitys on sen mukainen.

Mietippä sinä myös sitä, miten mt-potilaita "hoidettiin" Suomessakin reilu sata vuotta sitten
Tiedätkö mistä sana "seinähullu" tulee? Se on suomalainen kutsumanimi mt-ihmiselle jonka psykoosit hoidettiin kahlitsemalla potilas seinään. Tai mieti lobotomiaa, siitä ei ole sitäkään aikaa.

Lääkkeet ei ole täydellisiä kuten ei mikään täälä ole. Niitä parannetaan kokoajan myös. Tulevaisuudessa varmaan on lääkkeitä, jotka eivät väsytä, uskon näin.

Ihan hyvä jos mt-potilaallakin on itsetuntoa ja itsekunnioitusta. Joillekkin asioille ei vaan voi mitään ja kahdesta pahasta on valittava se pienempi. En minäkään voi käydä töissä vaikka haluaisin ansaita rahaa kuten muutkin. Olen tosi toimelias ihminen luonteeltani. Kaikki päivät olen yksin kotona 95 %. En voi käyttää edes somea eikä sukulaiset tai muut halua olla mun kans tekemisissä kun oon niin "outo". Ne haistaa se skitsofrenian, jotkut kiusaa ja nauraa selän takana, pitää tyhmänä ja naiivina.

Joten tiedän kyllä ja olen nähnyt aika sairaita ihmisiä tällä tielläni. Ja laidasta laitaan hoitokuntaa. Jotkut hyviä, jotkut perseestä suurin osa siltä väliltä.

Voithan aina pitää leponexista parin kolmen päivän taukoja, niin saat hetkeksi kummastakin päästä röörit puhtaaksi:)

Toivon sulle, et löydät oman tasapainosi👍

Lue lisää

Psykiatrit ovat sanoneet lääkehoidon parantuneen vuosikymmenien ajan, mutta mikään muu ei ole parantunut paitsi plasebovaste. Esimerkiksi Leucht et al (2017) tutkivat plasebo- ja lääkevasteen kehittymistä 60 vuoden ajalta plasebokontrolloiduissa lääkekokeissa ja havaitsivat, että lääkevaste ei ole kehittynyt lainkaan. Ainoa mikä on kehittynyt, on plasebovaste eli plasebon ja lääkehoidon ero on entistä pienempi. Tutkijat arvelevat tämän osin johtuvan siitä, että uuden sukupolven neuroleptit aiheuttavat vähemmän havaittavia sivuoireita, mikä vähentää sokkoutuksen purkautumista noissa kokeissa. Sokkoutus on siis parantunut, eli tutkimukset ovat parempilaatuisia. Tämä on toki iloinen uutinen, tosin tutkijat itse ovat huolissaan kokeiden liiallisesta yleistettävyydestä ja laadun kehittymisestä, koska se tarkoittaa pienempää efektikokoa a ja suurempaa plasebovastetta.

https://ajp.psychiatryonline.org/doi/10.1176/appi.ajp.2017.16121358

Varmaan samasta syystä myöskään skitsofreenikoiden ennuste ei ole parantunut, ja vaikka hoito on kovasti kehittynyt, suhteellinen kuolleisuus on noussut. Esimerkiksi Jääskeläinen et al (2012) tekemän systemaattisen tutkimuskatsauksen mukaan skitsofreenikoiden toipumisaste on laskenut, eikä yhteyttä selitä diagnostisten kriteerien muuttuminen, koska laajemmat kriteerit eivät olleet yhteydessä parempaan ennusteeseen. Lisäksi laitoshoidon väheneminen ei selitä ilmiötä, koska muuten köyhissä maissa kuten Intiassa skitsofreenikoiden toipumisaste olisi ollut huonompi (siellä on ollut perinteisesti keskimäärin vähemmän mielisairaaloita). Lisäksi esimerkiksi monien tutkimusten mukaan avoimen dialogin malli vähentää sekä laitoshoidon että työkyvytttömyyseläkkeiden määrää mikä tarkoittaa sitä, että avohoidolla voidaan huomattavasti parantaa hoitotuloksia samaan aikaan, kun lääkityksen määrä puolitetaan. Saha et al (2007) taas tutkivat skitsofreenikoiden suhteellista kuolleisuutta kolmen vuosikymmenen aikana ja havaitsivat saman mikä on havaittu muissakin tutkimuskatsauksissa: hoidon kehittyminen on korreloinut lineaarisesti kohonneen suhteellisen kuolleisuuden kanssa.

https://www-ncbi-nlm-nih-gov.ezproxy.uef.fi:2443/pmc/articles/PMC3796077/
https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/210034

Jos samanlainen heikkenevien hoitotulosten ja kohonneen suhteellisuuden trendi olisi havaittavissa jonkun somaattisen sairauden, kuten diabeteksen hoidossa, joku voisi jopa sanoa, että hoito ei ole kehittynyt. Psykiatriassa taas hoito voi kehittyä samaan aikaan, kun hoidon tulokset heikkenevät. Psykiatrit valehtelevat potilailleen hoidon kehittymisestä, vaikkei siitä ole mitään näyttöä. Potilailla on oikeus tietoon perustuvaan suostumukseen, eikä satuihin jotka pönkittävät psykiatrien viranomaisvaltaa ja erinäisten hoitomenetelmien oikeutusta potilaiden silmissä.

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatrit ovat sanoneet lääkehoidon parantuneen vuosikymmenien ajan, mutta mikään muu ei ole parantunut paitsi plasebovaste. Esimerkiksi Leucht et al (2017) tutkivat plasebo- ja lääkevasteen kehittymistä 60 vuoden ajalta plasebokontrolloiduissa lääkekokeissa ja havaitsivat, että lääkevaste ei ole kehittynyt lainkaan. Ainoa mikä on kehittynyt, on plasebovaste eli plasebon ja lääkehoidon ero on entistä pienempi. Tutkijat arvelevat tämän osin johtuvan siitä, että uuden sukupolven neuroleptit aiheuttavat vähemmän havaittavia sivuoireita, mikä vähentää sokkoutuksen purkautumista noissa kokeissa. Sokkoutus on siis parantunut, eli tutkimukset ovat parempilaatuisia. Tämä on toki iloinen uutinen, tosin tutkijat itse ovat huolissaan kokeiden liiallisesta yleistettävyydestä ja laadun kehittymisestä, koska se tarkoittaa pienempää efektikokoa a ja suurempaa plasebovastetta.

https://ajp.psychiatryonline.org/doi/10.1176/appi.ajp.2017.16121358

Varmaan samasta syystä myöskään skitsofreenikoiden ennuste ei ole parantunut, ja vaikka hoito on kovasti kehittynyt, suhteellinen kuolleisuus on noussut. Esimerkiksi Jääskeläinen et al (2012) tekemän systemaattisen tutkimuskatsauksen mukaan skitsofreenikoiden toipumisaste on laskenut, eikä yhteyttä selitä diagnostisten kriteerien muuttuminen, koska laajemmat kriteerit eivät olleet yhteydessä parempaan ennusteeseen. Lisäksi laitoshoidon väheneminen ei selitä ilmiötä, koska muuten köyhissä maissa kuten Intiassa skitsofreenikoiden toipumisaste olisi ollut huonompi (siellä on ollut perinteisesti keskimäärin vähemmän mielisairaaloita). Lisäksi esimerkiksi monien tutkimusten mukaan avoimen dialogin malli vähentää sekä laitoshoidon että työkyvytttömyyseläkkeiden määrää mikä tarkoittaa sitä, että avohoidolla voidaan huomattavasti parantaa hoitotuloksia samaan aikaan, kun lääkityksen määrä puolitetaan. Saha et al (2007) taas tutkivat skitsofreenikoiden suhteellista kuolleisuutta kolmen vuosikymmenen aikana ja havaitsivat saman mikä on havaittu muissakin tutkimuskatsauksissa: hoidon kehittyminen on korreloinut lineaarisesti kohonneen suhteellisen kuolleisuuden kanssa.

https://www-ncbi-nlm-nih-gov.ezproxy.uef.fi:2443/pmc/articles/PMC3796077/
https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/210034

Jos samanlainen heikkenevien hoitotulosten ja kohonneen suhteellisuuden trendi olisi havaittavissa jonkun somaattisen sairauden, kuten diabeteksen hoidossa, joku voisi jopa sanoa, että hoito ei ole kehittynyt. Psykiatriassa taas hoito voi kehittyä samaan aikaan, kun hoidon tulokset heikkenevät. Psykiatrit valehtelevat potilailleen hoidon kehittymisestä, vaikkei siitä ole mitään näyttöä. Potilailla on oikeus tietoon perustuvaan suostumukseen, eikä satuihin jotka pönkittävät psykiatrien viranomaisvaltaa ja erinäisten hoitomenetelmien oikeutusta potilaiden silmissä.

Lue lisää

Jos käyttäisin lääkkeitä, niin olisin varmaan ihan kiitollinen, että niiden haittavaikutukset vähenevät.

Haittavaikutusten väheneminen, ei muuten ole hoidon heikkenemistä. Leponexi toimii kuin junan vessa, vuodesta toiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos käyttäisin lääkkeitä, niin olisin varmaan ihan kiitollinen, että niiden haittavaikutukset vähenevät.

Haittavaikutusten väheneminen, ei muuten ole hoidon heikkenemistä. Leponexi toimii kuin junan vessa, vuodesta toiseen.

Lue lisää

Tunnen pari ihmistä, jotka ovat käyttäneet Leponexia jo vuosikausia, eivätkä ole muuttuneet millään tavalla. Samalla tavalla kuola valuu, yleisilme on apaattinen ja flegmaattinen, ajatustoiminta vaikuttaa jokseenkin tylsistyneeltä, nukkuvat tosi paljon, ym.
Sivusta katsoen vaikuttaa, että lääkitys ylläpitää jotain ihme olotilaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos käyttäisin lääkkeitä, niin olisin varmaan ihan kiitollinen, että niiden haittavaikutukset vähenevät.

Haittavaikutusten väheneminen, ei muuten ole hoidon heikkenemistä. Leponexi toimii kuin junan vessa, vuodesta toiseen.

Lue lisää

Enhän minä niin väittänytkään, vaan että tutkijat tietävät sokkoutuksen purkautuvan kokeissa, joiden tulosten luotettavuus ja laatu pohjautuu sille, että sokkoutus ei purkaudu. Vanhoissa lääkkeissä sokkoutus purkautuu enemmän kuin uusissa, mutta se ei tarkoita, etteikö sokkoutus purkaudu myös uuden sukupolven neuroleptejä käsittelevissä kokeissa. Ja väitin myös, kuten jokainen lukutaitoinen voi lukea, että meta-analyysin tekijät pitävät sokkoutuksen parantumista huonona asiana ja suosittelevat pienempiä otoksia paremmin valikoiduilla potilailla ELI periaatteessa vähemmän yleistettäviä näytteitä(ei otoksia, koska kokeisiin ei koskaan valikoida ihmisiä satunnaisotannalla -näyte ei ole tosiasiassa koskaan edustava otos perusjoukosta eli kaikista maailman skitsofreenikosita, vaikka niin teeskenneltäisiin) perusjoukosta, jossa saadaan korkeampia efektikokoja. Tutkijat eivät ole tyytyväisiä siihen, että sokkoutus on parantunut, koska se on kallista lääkeyhtiöille. Lääkekokeet maksavat ja jokainen epäonnistunut julkaisematon koe, jossa ero ei ole edes tilastollisesti merkitsevä, maksaa.

Ymmärrätkö sinä, että miksi lääketieteessä käytetään plasebokontrollia? Etenkin oirepohjaisilla häiriöllä tämä on tärkeää, koska lääkevastetta ei voi suoraan mitata millään biomarkkerilla. Plasebokontrollilla yritetään erottaan uskomuksen ja ajan kulumisen vaste lääkkeen aktiivisesta vaikutuksesta. Kun tällaisissa kokeissa plasebokontrolli hajoaa, lääketiede katoaa uskomustieteestä. Et voi tehdä luotettavia hoitosuosituksia lääketieteessä tutkimuksilla, joissa et voi erottaa uskomushoitoa lääkehoidosta. Silloin on aivan sama, onko efektikoko eli lääkkeen vaste suhteessa plasebovasteeseen suuri tai pieni, koska tulos ei ole luotettava. Itse asiassa neuroleptien vaste on tuon meta-analyysin mukaan kohtuullisen heikko suhteessa niiden haittavaikutusprofiiliin, minkä tutkijat itsekin tuovat esille. Mitä se olisi, jos voitaisiin varmistaa, että sokkoutus pysyy 100 % esimerkiksi aktiivisen plasebon avulla? Olisiko se melko heikon sijaan olematon? Tiedätkö miten noita kokeita ylipäätään tehdään ja millä vasteita mitataan? Niitä mitataan laajoilla skaaloilla, joissa on lueteltu käytännössä kaikki inhimilliset tunnereaktiot ja käyttäytymisen piirteet sairauden oireiksi. Skaalat ovat usein niin laajoja ja tiheitä, että oireiden pitää laskea valtavan monta pistettä ennen, kuin lääkäri edes erottaa lääkettä plasebosta. Esimerkiksi paljon käytetyllä PANSS-skaalalla kliinisesti merkitsevä ero plaseboon on arvioitu olevan 16 pistettä, kun keskimääräinen ero plasebon ja neuroleptien välillä on noin 6 pistettä. 16 pistettä on siis se ero, että lääkäri oikeasti tunnistaa eron ihmisen voinnissa. Nuo erot, vaikka ovatkin selkeitä ja tilastollisesti merkitseviä, saadaan siis osittain aikaan skaaloilla, jotka tuottavat paljon pisteitä pienistä muutoksissa ihmisen voinnissa. Ne kvantifioivat ihmisen tunteita ja kokemuksia ja on väliä sillä, millä mittareilla oireita mitataan. Käytännössä siis neuroleptit eivät tuota niin selkeää eroa suhteessa plaseboon, että sitä voisi havaita. Silti niitä pidetään jonain ihmelääkkeinä skitsofreniaan.

Anonyymi kirjoitti:

Enhän minä niin väittänytkään, vaan että tutkijat tietävät sokkoutuksen purkautuvan kokeissa, joiden tulosten luotettavuus ja laatu pohjautuu sille, että sokkoutus ei purkaudu. Vanhoissa lääkkeissä sokkoutus purkautuu enemmän kuin uusissa, mutta se ei tarkoita, etteikö sokkoutus purkaudu myös uuden sukupolven neuroleptejä käsittelevissä kokeissa. Ja väitin myös, kuten jokainen lukutaitoinen voi lukea, että meta-analyysin tekijät pitävät sokkoutuksen parantumista huonona asiana ja suosittelevat pienempiä otoksia paremmin valikoiduilla potilailla ELI periaatteessa vähemmän yleistettäviä näytteitä(ei otoksia, koska kokeisiin ei koskaan valikoida ihmisiä satunnaisotannalla -näyte ei ole tosiasiassa koskaan edustava otos perusjoukosta eli kaikista maailman skitsofreenikosita, vaikka niin teeskenneltäisiin) perusjoukosta, jossa saadaan korkeampia efektikokoja. Tutkijat eivät ole tyytyväisiä siihen, että sokkoutus on parantunut, koska se on kallista lääkeyhtiöille. Lääkekokeet maksavat ja jokainen epäonnistunut julkaisematon koe, jossa ero ei ole edes tilastollisesti merkitsevä, maksaa.

Ymmärrätkö sinä, että miksi lääketieteessä käytetään plasebokontrollia? Etenkin oirepohjaisilla häiriöllä tämä on tärkeää, koska lääkevastetta ei voi suoraan mitata millään biomarkkerilla. Plasebokontrollilla yritetään erottaan uskomuksen ja ajan kulumisen vaste lääkkeen aktiivisesta vaikutuksesta. Kun tällaisissa kokeissa plasebokontrolli hajoaa, lääketiede katoaa uskomustieteestä. Et voi tehdä luotettavia hoitosuosituksia lääketieteessä tutkimuksilla, joissa et voi erottaa uskomushoitoa lääkehoidosta. Silloin on aivan sama, onko efektikoko eli lääkkeen vaste suhteessa plasebovasteeseen suuri tai pieni, koska tulos ei ole luotettava. Itse asiassa neuroleptien vaste on tuon meta-analyysin mukaan kohtuullisen heikko suhteessa niiden haittavaikutusprofiiliin, minkä tutkijat itsekin tuovat esille. Mitä se olisi, jos voitaisiin varmistaa, että sokkoutus pysyy 100 % esimerkiksi aktiivisen plasebon avulla? Olisiko se melko heikon sijaan olematon? Tiedätkö miten noita kokeita ylipäätään tehdään ja millä vasteita mitataan? Niitä mitataan laajoilla skaaloilla, joissa on lueteltu käytännössä kaikki inhimilliset tunnereaktiot ja käyttäytymisen piirteet sairauden oireiksi. Skaalat ovat usein niin laajoja ja tiheitä, että oireiden pitää laskea valtavan monta pistettä ennen, kuin lääkäri edes erottaa lääkettä plasebosta. Esimerkiksi paljon käytetyllä PANSS-skaalalla kliinisesti merkitsevä ero plaseboon on arvioitu olevan 16 pistettä, kun keskimääräinen ero plasebon ja neuroleptien välillä on noin 6 pistettä. 16 pistettä on siis se ero, että lääkäri oikeasti tunnistaa eron ihmisen voinnissa. Nuo erot, vaikka ovatkin selkeitä ja tilastollisesti merkitseviä, saadaan siis osittain aikaan skaaloilla, jotka tuottavat paljon pisteitä pienistä muutoksissa ihmisen voinnissa. Ne kvantifioivat ihmisen tunteita ja kokemuksia ja on väliä sillä, millä mittareilla oireita mitataan. Käytännössä siis neuroleptit eivät tuota niin selkeää eroa suhteessa plaseboon, että sitä voisi havaita. Silti niitä pidetään jonain ihmelääkkeinä skitsofreniaan.

Lue lisää

Mitä salaliitto teorioita täällä taas levitellään?

Kun mielenterveydestä phutaan vaikka vain länsimaissa, niin meillä on helposti
Satoja tuhansia ihmisiä jotka mittaavat tai tutkivat mielenterveyttä.
Kymmeniä tuhansia eri tutkimuksia.
Tuhansia eri organisaatioita
ja satoja eri rahoittajia.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä salaliitto teorioita täällä taas levitellään?

Kun mielenterveydestä phutaan vaikka vain länsimaissa, niin meillä on helposti
Satoja tuhansia ihmisiä jotka mittaavat tai tutkivat mielenterveyttä.
Kymmeniä tuhansia eri tutkimuksia.
Tuhansia eri organisaatioita
ja satoja eri rahoittajia.

Lue lisää

Mielenterveyttä ja siihen liittyviä asioita tutkitaan, joo.
Lääkkeitä, joita hoitoon käytetään, ei tutkita tuhansin tutkimuksin, tai organisaatioin.
Lääketutkimukset tekee yleensä lääkefirmat.

Heh heh. Varmasti painava syy. Itselle määrättiin leponexia, mutta olen pärjännyt mainiosti ilmankin.

Anonyymi kirjoitti:

Heh heh. Varmasti painava syy. Itselle määrättiin leponexia, mutta olen pärjännyt mainiosti ilmankin.

Sait hoitoa ja paranit?

Natseilla on aina "painavia" syitä.

Anonyymi kirjoitti:

Sait hoitoa ja paranit?

Juurikin näin, hoito voi myös parantaa.

Taitaa olla enempi niin päin, että periaatteessa ei ole pakko ottaa lääkkeitä jos pärjää ilman niitä.

Ihan kaikki ei vaan pärjää.