Seuratessani tv:stä uuden ekumeenisen kappelin
vihkijuhlaa, jossa myös ortodoksinen kirkko oli edustettuna usean piispan voimalla, niin huomiotani kiinnitti, tilaisuuden juontajan, luterilaisen papin/piispan kehoitus yhtyä yhteiseen uskontunnustukseen.
Uskontunnustus oli lyhyt. Uskontunnustus oli ristiriidassa kirkkomme uskontunnustuksen kanssa
Pyhän Hengen asemasta. Uskontunnustusta ei löytynyt mistään ortodoksisesta rukous- tai muusta kirjasta. Täysin uusi versio.
Onko nyt hyväksytty jossain ekumeeninen uskontunnustuis johon kuuliaisen ortodoksin tulee
yhtyä piispojemme esimerkin mukaisesti ???
vihkijuhlaa, jossa myös ortodoksinen kirkko oli edustettuna usean piispan voimalla, niin huomiotani kiinnitti, tilaisuuden juontajan, luterilaisen papin/piispan kehoitus yhtyä yhteiseen uskontunnustukseen.
Uskontunnustus oli lyhyt. Uskontunnustus oli ristiriidassa kirkkomme uskontunnustuksen kanssa
Pyhän Hengen asemasta. Uskontunnustusta ei löytynyt mistään ortodoksisesta rukous- tai muusta kirjasta. Täysin uusi versio.
Onko nyt hyväksytty jossain ekumeeninen uskontunnustuis johon kuuliaisen ortodoksin tulee
yhtyä piispojemme esimerkin mukaisesti ???
Vastaukset 21
Vanhimmat
Voisitko täsmentää, että kuinka se meni? Jos se oli tiivistetty niin, että siihen saattoivat kaikki liittyä ilman pelkoa oman uskon menetyksestä eli lyhykäisesti Uskon Jumalaan! ;-)
Tv-ohjelma ei ole nauhalla. Käsitykseni oli ja on, että lyhennelmä perustui läntisen kirkon käyttämään uskontunnustukseen. Pyhän Hengen asema kolminaisuudessa oli joka tapauksessa läntisen kirkon tulkinnan mukainen.
Joka tapauksessa sangen rohkeaa ja erikoista lähteä muokkaamaan uskontunnusta yhteiseen ekumeeniseen muotoon.
Olisi mielenkiitoista kuulla miten se erosi tästä nikealais-konstantinopolilaisesta uusimmasta käännöksestä: http://www.ortodoksi.net/tietopankki/rukoukset/uskontunnustus1.htm
Eikös tuo uusi käännös ole se "oletuskäännös" nykyään kaikkialla? Ainakin kaikissa kirkoissa joissa olen täällä etelässä kanttoroinut on tapana ollut laulaa uskontunnustus tämän uuden käännöksen mukaan.
Se oli todennäköisesti ns. apostolinen uskontunnustus, luterilaisen kirkon virallisia tekstejä.
Vanha Roomalainen kastetunnustus.
Olisiko se ollut alla oleva tunnustus, jota kutsutaan "Apostoliseksi uskontunnustukseksi" ja joka on yleisin luterilaisessa kirkossa käytettävistä uskontunnustuksista?
"Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan,
oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan
eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän."
Luterilaisessa kirkossa tästä tunnustuksesta sanotaan ihan yleisesti, että se on ainoa uskontunnustus, joka on kaikkien kristittyjen yhteinen. Monet tuskin edes tietävät, että sitä ei ole hyväksynyt mikään vanhan kirkon kirkolliskokous ja että se on käytössä vain kristinuskon roomalaisessa haarassa. Opillisesti en tosin näe siinä mitään ortodoksisuuden kanssa ristiriitaista, ongelma on enemmänkin siinä, että se on hieman ympäripyöreä, eli ei yhtä yksityiskohtainen kuin Nikean-Konstantinopolin tunnustus.
että Suomen ev.lut kirkon piispat eivät jostain syystä voineet hyväksyä kirkkonsa käyttöön Nikelais-Konstantinopolilaisen tunnustuksen lausetta "Uskon yhteen, pyhään, katoliseen kirkkoon".
Perustelu oli hieman outo: sanasta "katolinen" tulee kuulemma ensisijaisesti mieleen roomalaiskatolinen kirkko. Eikö tuosta nyt olisi valistuksella selvinnyt?
"Perustelu oli hieman outo: sanasta "katolinen" tulee kuulemma ensisijaisesti mieleen roomalaiskatolinen kirkko."
Eikö kaikille sitten tule siitä mieleen ainoa Kristuksen perustama kirkko, joka on suurempi kuin kaikki muut kirkot yhteensä. Meidän uskonnonoetuksen mukaan kristyt jakautuvat roomalais katolisiin, ortodokseihin ja protestantteihin. Olen luullut (ihan oikeasti), että kreikkalaiskatoliset kirkot ovat osa samaa katolista kirkkoa eivätkä kuulu ortodoksiseen kirkkoon. Olenko ymmärtänyt väärin?
Vaikka kreikan sana katholikos tarkoittaakin yleistä, niin jos puhutaan katolisesta kirkosta, niin tarkoitetaan yleensä vain roomalaiskatolista kirkkoa. Näin ainakin suomen kielessä ja suomen kielen sanakirjoissa. Ei se asia siitä selittämällä miksikään muutu.
Kyllä joissain versioissa on Suomen ev.lut. kirkossakin käytettu sanaa 'katolinen', koska muistan jonkun joskus kyseistä "uudistusta" kauheasti paheksuneen. Hänelle ei ollut tullut mieleenkään, että kyseinen sana voisi tarkoittaa jotain muutakin kuin sitä, että Suomen ev.lut. kirkko oli palaamassa paavin helmaan. Yleisessä kielenkäytössähän suomen kielessä (ja monissa muissakin) on viime vuosikymmeninä vakiintunut sanan 'katolinen' merkitykseksi juuri Rooman kirkkoa tarkoittava merkitys.
Venäjäksi ongelma on muuten ratkaistu kätevästi siten, että roomalaiskatolisuudesta puhuttaessa käytetään sanaa 'katolicheskij' ja yleismaailmallista kirkkoa tarkoitettaessa sanaa 'kafolicheskij'. Tosin Venäjän ortodoksisen kirkon slaavinkielisissä kirjoituksissa, ainakin uskontunnustuksessa, käytetään sen vastineena ihan omakielistä sanaa 'sobornyj'.
Niin. Veikkaisin kyllä, että jos kysyisi katugallupissa suomalaisilta, mitä sana katolinen tarkoittaa, niin kovin harvalle tulisi mieleen merkitys "yleinen".
Itse ajattelen kuuluvani yhteen, katoliseen ortodoksiseen kirkkoon. Omassa kielenkäytössäni termi "katolinen" on siis ehkä ennemmin muotoutunut tarkoittamaan käsitettä "ei-protestanttinen".
Rakas Kirahvi ! Olet karannut tutuilta kotilaitumilta ! Hätistelikö Sinua siellä paha metsämies, kuiva tuuli vai pistelevä herhiläislauma ? Kun yllät korkealle puihin, ymmärrä, että alemmaksi jääneen on vaikea nähdä laajaa savannia kuten sinä.
Liekaan ja mars...
Harhaoppisten kanssa ei rukoilla eikä niiden vääristelemiä "uskontunnustuksia" käytetä. Sillä selvä.
Olipa maallikko, piispa tai pappi, joka muuta opettaa, on harhaoppinen ja itsensä kirkollisesta yhteydestä poissulkenut. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää, olipa sitten titteli tai oppiarvo mikä tahansa.
Kirkon luomaa jutskaa tuo harhaisuus; voi itse kukin tarkistaa omaa oikeaoppineisuuttaan tuolta pääkirjasta (Raamatusta). Laki ja profeetat on yksi sama ja täyttyy sananmukaisesti; rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi (tietty Jumalaa ensin).
Paavali vielä lisäsi pakanoille että haureutta pitäisi välttää (tekee syntiä itseään vastaan). Me olemme luonnostamme pakanoita joten mitä onkaan se oikea-oppisuus?
Kuten totesin aiemmin niin uskontunnustus oli täysin outo. Ilmeisesti lyhennelmä luterilaisten käyttämästä versiosta.
Ekumenian tiet ovat mutkaisia ja täynnä kuoppia ja eksymisen vaara harhapoluille on suuri.
kolmannessa uskonkohdassa sanotaan mm. Kristillinen kirkko on yksi, pyhä, yhteinen ja apostolinen. Kirkko on yksi, koska sillä on yksi Herra ja yhteinen usko. Kirkko on pyhä, koska Pyhä Henki vaikuttaa sen keskuudessa. Kirkko on yhteinen ja yleinen eli katolinen, koska se on lähetetty palvelemaan Jumalan sanalla kaikkia kansoja. Kirkko on apostolinen, koska se elää Jeesuksen ensimmäisten opetuslasten välittämästä evankeliumista.
Turust
Kaikille kristillisisille kirkoille yhteisinä tunnustuskirjoina pidetään ns. Vanhan kirkon kolmea tunnustusta, jotka ovat Apostolinen uskontunnustus, Nikean (eli nikealais-konstantinopolilainen) uskontunnustus sekä Athanasiuksen uskontunnustus. Tosin näistä viimeinen ei ole ollut varsinaisesti käytössä idän kirkon piirissä ja on selvästi myöhäisempi kuin muut.
Sen sijaan sekä Apostolinen että Nikealainen uskontunnustus on ollut käytössä jo jakamattoman kirkon aikana ja niiden virallinen asema on tunnustettu mm. myöhäisantiikin aikana pidetyissä kirkolliskokouksissa. Suurimmassa osassa kristillisiä kirkkoja uskontunnustus luetaan osana jokaista jumalanpalvelusta.
Periaatteessa varhaisin kristillinen uskontunnustus on lause: "Kristus on Herra." Tämä tuo esille kristillisen uskon ytimen: Jeesus on ylösnoussut (Kristus) ja Jumalan poika (Herra).
Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustukseen liittyy Idän- ja Lännen kirkkojen välinen ns. filioque kysymys jonka vuoksi ekumenisissa tilaisuuksissa tavallisemmin käytetään Apostolista uskontunnustusta. Näin arvelelisin menetellyn myös mainitsemassasi tilaisuudessa.
Turust
Missä kokouksessa ns. apostolinen uskontunnustus on hyväksytty? Olen nimittäin lukenut painetuista lähteistä ihan päinvastaisiakin väitteitä, joihin yllä taisin viitatakin, eli että apostolinen uskontunnustus ei ole koskaan hyväksytty missään kirkolliskokouksessa, vaan on Rooman seurakunnasta muualle levinnyt kastetunnustus.
Tässä ev.lut. kirkon sanahausta nopeasti löytämäni selitys, joka voisi viitata 300 luvun konsiileihin.
"Apostolinen uskontunnustus
Apostolinen uskontunnustus (Symbolum Apostolicum) on vanhin ja meilläkin tunnetuin varhaiskirkon yleisistä (katolisista) eli ekumeenisista uskontunnustuksista. Se ilmaisee uskon kolmiyhteiseen Jumalaan. Apostolinen uskontunnustus kehittyi Rooman seurakunnan kastetunnustuksesta lännen kristikunnan uskontunnustukseksi. Se alkaa sanoilla: Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.
Messussa uskontunnustus luetaan saarnan jälkeen. Se voi olla joko apostolinen tai Nikean uskontunnustus." (lisäyksellä "ja pojasta")
Oikean tiedon löytämiseksi sanat Symbolum Apostolicum saattaisivat olla sopivat hakusanat.
Kuten huomaat en voi olla läheskään varma asiasta.
Luterilaisessa katekismuksessa ns. Apostolinen uskontunnustus sisältyy yhteen lauseeseen.
Turust
Saatat hyvinkin olla oikeassa, ettei ns. Apostolista uskontunnustusta ole kirkkojen kesken hyväksytty 300 luvun konsiileissa.
Löysin tällaisenkin mielipiteen: Apostolisen uskontunnustuksen nimellä tunnetaan Etelä-Ranskassa noin vuonna 600 syntynyt julistus, joka paavi Innocentius III aikana 1200-luvun alussa sai katolisen kirkon virallisen uskontunnustuksen aseman.
Apostolien kanssa tällä julistuksella ei ole mitään tekemistä. Oikea apostolinen tunnustus löytyy Raamatussa, Matteuksen evankeliumin kuudennentoista luvun kuudennessatoista jakeessa, Johanneksen evankeliumin ensimmäisen luvun jakeessa neljäkymmentä yhdeksän ja niin edelleen. Oikea apostolinen tunnustus on kaikessa lyhykäisyydessään "Jeesus on Herra".
Ev.lut. kirkon jäsenet ovat yleisesti opetettu tunnustamaan uskonsa tuon ns. Apostolisen uskontunnustuksen mukaan.
Turust
" Olen luullut (ihan oikeasti), että kreikkalaiskatoliset kirkot ovat osa samaa katolista kirkkoa eivätkä kuulu ortodoksiseen kirkkoon. Olenko ymmärtänyt väärin?"
-- Jos käytät sanaa kreikkalaiskatolinen Suomessa, se ymmärretään ortodoksiksi. Tämä sana oli käytössä 1900-luvun alkupuolella, kun haluttiin erottautua venäläisistä.
Englannin kielessä sen sijaan Greek Catholic voi tarkoittaa montaa eri uskonnon haaraa:
- Libanonissa niitä (entisiä) ortodokseja, jotka tunnustavat Rooman paavin, mutta toimittavat itäisen riituksen mukaan
- myöskin Venäjän alueen ns. uniaateista olen kuullut käytettävän tätä termiä
Mutta missään nimessä englannissa Greek Catholic ei tarkoita ortodoksia, kuten se suomessa voi tarkoittaa.
Vaikeaa, eikö?