Paskatoimittajat säätää lain oikeuspellen avulla

Alkuperäisen aloituksen otsikko oli "yksityiselama-julkiseksi".

Taidat olla koko puppuesityksen kirjoittaja, sekoittaessasi rikoksen uhrin ja epäillyn rikoksen uhrin.

Rikoksen uhria ei ole ennen oikeuden päätöstä. Kyseinen *aska esitys koskee tietoja ennen oikeudenkäyntiä ja kun oikeudenkäyntiä ei edes ole olemassa, silloin ei ole olemassa rikoksen "uhria" eikä "syyllistä".

Suurin osa poliisin esitutkinnoista on pelkkää *askaa, eikä niiden perusteista tarvitse tietää yhtään mitään, koska näihin tietoihin kirjataan pelkkää vääristeltyä, valheellista, valikoivaa ja tarkoitushakuista puppua. Kun tähän puppuun yhdistetään perustuslaissa säädettyjen yksityisyyden suojan tiedot, koko esitutkinnasta tulee pelkkä ihmisten mustamaalauksen väline. Lisäksi näihin roskapapereihin kirjatut yksityiselämän tiedotkin ovat usein vääriä ja valheellisia.

HAISTAKAA KOKO SAIRAS PASKASAKKI ***********

Direktiivi ole lainsäädäntöä, vaan velvoite kansallisen lain muuttamiseen direktiivissä määritellysti.
Direktiivin 21 artikla "Oikeus yksityisyyden suojaan" koskee tietoja ennen esitutkinnan päättymistä.
Yksityiselämän tiedot ovat tällä hetkellä ei-julkisia sekä esitutkinnassa ja että sen jälkeen.

Puppuesityksessä vaaditaan yksityiselämän tietojen tulemista julkiseksi esitutkinnan päättymisen jälkeen, direktiivi koskee esitutkinaa.

Eli kirjoituksesi on pelkkää roskaa.

Rikosuhridirektiivi
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:32012L0029
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32012L0029&from=FI#d1e698-57-1

Aiheeseen liittymättömänä asiana, esimerkiksi direktiivin 11 artiklaa, rikosilmoituksen ja syytteeseen saattamattomuuden uudelleen käsittelystä ei ole toteutettu Suomen lainsäädännössä, direktiivin velvoitteen mukaisesti.

Euroopan ja Suomen oikeusperiaatteeseen kuuluu syyttömyysolettama, joka kumotuu vasta oikeuden päätellessä rikoksen tapahtuneen, siksi direktiivin sanamuoto on väärä, kun sanamuodon pitäisi kuulua "mahdollinen uhri". Esimerkiksi esitutkintalaissa ei käytetä sanaa "uhri" vaan asianomistaja, rikoksesta syytetystä käytetään sanaa "rikoksesta epäilty".

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla koko puppuesityksen kirjoittaja, sekoittaessasi rikoksen uhrin ja epäillyn rikoksen uhrin.

Rikoksen uhria ei ole ennen oikeuden päätöstä. Kyseinen *aska esitys koskee tietoja ennen oikeudenkäyntiä ja kun oikeudenkäyntiä ei edes ole olemassa, silloin ei ole olemassa rikoksen "uhria" eikä "syyllistä".

Suurin osa poliisin esitutkinnoista on pelkkää *askaa, eikä niiden perusteista tarvitse tietää yhtään mitään, koska näihin tietoihin kirjataan pelkkää vääristeltyä, valheellista, valikoivaa ja tarkoitushakuista puppua. Kun tähän puppuun yhdistetään perustuslaissa säädettyjen yksityisyyden suojan tiedot, koko esitutkinnasta tulee pelkkä ihmisten mustamaalauksen väline. Lisäksi näihin roskapapereihin kirjatut yksityiselämän tiedotkin ovat usein vääriä ja valheellisia.

HAISTAKAA KOKO SAIRAS PASKASAKKI ***********

Lue lisää

Jos ne tiedot kerran ovat "pelkkää *askaa - vääristeltyä, valheellista, valikoivaa ja tarkoitushakuista puppua" niin mikäs näiden julkaisemisessa mielestäsi olisi ongelma, jos ne kerran eivät pidä paikkaansa? Kyllähän syyttämättäjättämispäätös kertoo aika paljon asioista.

Kuka näitä tietoja kirjaa tai toimittaa? Tässähän voisi olla kyseessä perätön lausuma, olisiko asiasta tuomioita tai oikeudenkäyntejä? Jos ei, miksi ei?

Anonyymi kirjoitti:

Direktiivi ole lainsäädäntöä, vaan velvoite kansallisen lain muuttamiseen direktiivissä määritellysti.
Direktiivin 21 artikla "Oikeus yksityisyyden suojaan" koskee tietoja ennen esitutkinnan päättymistä.
Yksityiselämän tiedot ovat tällä hetkellä ei-julkisia sekä esitutkinnassa ja että sen jälkeen.

Puppuesityksessä vaaditaan yksityiselämän tietojen tulemista julkiseksi esitutkinnan päättymisen jälkeen, direktiivi koskee esitutkinaa.

Eli kirjoituksesi on pelkkää roskaa.

Rikosuhridirektiivi
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:32012L0029
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32012L0029&from=FI#d1e698-57-1

Aiheeseen liittymättömänä asiana, esimerkiksi direktiivin 11 artiklaa, rikosilmoituksen ja syytteeseen saattamattomuuden uudelleen käsittelystä ei ole toteutettu Suomen lainsäädännössä, direktiivin velvoitteen mukaisesti.

Euroopan ja Suomen oikeusperiaatteeseen kuuluu syyttömyysolettama, joka kumotuu vasta oikeuden päätellessä rikoksen tapahtuneen, siksi direktiivin sanamuoto on väärä, kun sanamuodon pitäisi kuulua "mahdollinen uhri". Esimerkiksi esitutkintalaissa ei käytetä sanaa "uhri" vaan asianomistaja, rikoksesta syytetystä käytetään sanaa "rikoksesta epäilty".

Lue lisää

Direktiivi ei ole lainsäädäntöä, mutta direktiivi suojaa tässä nimenomaisessa lainmuutoksessa rikoksen uhrien tietoja siten, ettei Suomi voi muuttaa lainsäädäntöään niin, että rikoksen uhrien tiedot tulisivat julkisiksi. Ei tämä ole tämän vaikeampaa!

"Eli kirjoituksesi on pelkkää roskaa."

Kykysi ymmärtää asiaa on todella vajavainen.

Esitys koskee rikoksen uhrien tietoja esitutkinnassa ja sen jälkeen. Esityksen tullessa voimaan tietojen julkistamisen/salaamisen periaate muuttuu aiempaa joustavmmaksi esitutkinnan päätyttyä.

Anonyymi kirjoitti:

Direktiivi ei ole lainsäädäntöä, mutta direktiivi suojaa tässä nimenomaisessa lainmuutoksessa rikoksen uhrien tietoja siten, ettei Suomi voi muuttaa lainsäädäntöään niin, että rikoksen uhrien tiedot tulisivat julkisiksi. Ei tämä ole tämän vaikeampaa!

"Eli kirjoituksesi on pelkkää roskaa."

Kykysi ymmärtää asiaa on todella vajavainen.

Esitys koskee rikoksen uhrien tietoja esitutkinnassa ja sen jälkeen. Esityksen tullessa voimaan tietojen julkistamisen/salaamisen periaate muuttuu aiempaa joustavmmaksi esitutkinnan päätyttyä.

Lue lisää

Kohta 26 koskee asianomistajaan kohdistuneen rikoksen tietoja. Ei yleisesti yksityiselämään liittyviä tietoja, vaikka myös terveystiedot sisältyvät yksityiselämään.
"Salassa pidettäviä saattaisivat kohdan perusteella olla esimerkiksi rikoksen uhrista otetut valokuvat"

Esityksen uusi 3 momentti kuuluu.
"Poiketen siitä, mitä 1 momentin (yksityiselämän tiedoista) säädetään, tiedot (esitutkinta-asiakirjoissa) ovat kuitenkin julkisia, jos tiedon antaminen on välttämätöntä tutkittavana olleesta asiasta tehdyn päätöksen perusteiden ymmärtämiseksi eikä tietojen antaminen todennäköisesti aiheuttaisi asiaan osalliselle vahinkoa, merkittävää haittaa taikka ilman painavaa syytä kärsimystä."
Tälläiset tulkinnan varaiset edellytykset ovat merkityksettömiä De Facto, ja jatkossa yksityiselämän tiedot ovat julkisia esitutkinta-asiakirjoissa, tietojen julkisuudesta päättävän intresseistä riippuen.
Ja joka tapausessa, yksityiselämän tietojen ollessa julkisia rikotaan Suomen perustuslakia, eivätkä ne voikaan olla julkisia De Jure.

Poliisi ja syyttäjä käyttävät päivänvaloa kestämättömien esitutkintapäätösten hämärtämiseen yksityiselämän salassapitämisen tuomaa koko asiakirjan näkymättömyyttä. Lain "uudistuksessa" on kyse ainoastaan oikeuteen päätymättömistä esitutkinnoista.
Näiden päätösten ymmärtämättömyyden avaaminen osoittaa ainoastaa poliisin ja syyttäjän toiminnan lainvastaisuuden, ja se ei ole seurausta yksityiselämän tietojen julkisuudesta vaan päätöksen lainmukaisten perusteiden puuttumisesta.
Poliisin ja syyttäjän lainvastaista toimintaa ei pidä selvittää julkaisemalla yksityiselämän tietoja, vaan poliisin ja syyttäjän rikollisuutta pitää selvittää erillisellä tutkintavirastolla.
Nyt poliisi alkaa julkaisemaan osittaisia ja asiaa vääristäviä yksityiselämän tietoja asian osatotuutena päätöstensä perusteiksi, jotka julkaistut tiedotkin voivat olla vääriä. Julkiset väärät yksityiselämän tiedot ovat vielä oikeita yksityiselämän tietoja vahingollisempia perustuslain suojaaman yksityiselämän kannalta.

"Julkisuuslain tarkoituksena on antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan käyttöä".
Jos lainvalvonnassa on ongelmia, kuka kuvittelee että "yksilöiden ja yhteisöjen" valvoessa lainvalvontaa sillä olisi jotain merkitystä, kun "yksilöillä ja yhteisöillä" ei ole lainmukaista valtaa valvoa lakia. Tietenkin "yksilöt ja yhteisöt" voivat nostaa poliisia vastaan kanteen oikeudessa, mutta kuinka monesta julkisen vallan rikoksta "yksilöt tai yhteisöt" ovat nostaneet kanteen oikeudessa, ja nostaisivatko ne sellaisen lainvalvojaa vastaan luettuaan jonkin itseensä liittymättömän esitutkintapöytäkirjan." Tämän laki "uudistuksen" tarkoitus ei ole se mikä yllä lukee, vaan se palvelee ainoastaan tekijänsä uteliaisuutta, tällä tiedolla rahan tekemistä ja oman aseman pönkittämistä.

"Niiltä osin kuin tietojen joukossa olisi tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja tietoja, perustuisi tietojen luovuttaminen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan"
"g) käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi;"
Yksityiselämän tietojen julkisuus ei todellakaan turvaa Suomen perustuslain mukaista "yksityiselämän suojaa".
Kuvitellaan että teet rikosilmoituksen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, pitäisikö näiden tietojen olla julkisia että "yksilö tai yhteisö" voisi valvoa asiaan liittyvää rikostutkintaa, kun tämä julkisen vallan käytön valvominen itsessään sisältäisi saman rikoksen kuin jonka selvittämistä "yksityinen tai yhteisö" valvoisi".
Yksityiselämän tietojen julkisuus ei voi perustua tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan.

Oma kysymyksensä on myös, millä perusteella yksityiselämään liittyvät tiedot ovat julkisia oikeudenkäynnin yhteydessä, perustuslaissa säädetystä poiketen.

Anonyymi kirjoitti:

Kohta 26 koskee asianomistajaan kohdistuneen rikoksen tietoja. Ei yleisesti yksityiselämään liittyviä tietoja, vaikka myös terveystiedot sisältyvät yksityiselämään.
"Salassa pidettäviä saattaisivat kohdan perusteella olla esimerkiksi rikoksen uhrista otetut valokuvat"

Esityksen uusi 3 momentti kuuluu.
"Poiketen siitä, mitä 1 momentin (yksityiselämän tiedoista) säädetään, tiedot (esitutkinta-asiakirjoissa) ovat kuitenkin julkisia, jos tiedon antaminen on välttämätöntä tutkittavana olleesta asiasta tehdyn päätöksen perusteiden ymmärtämiseksi eikä tietojen antaminen todennäköisesti aiheuttaisi asiaan osalliselle vahinkoa, merkittävää haittaa taikka ilman painavaa syytä kärsimystä."
Tälläiset tulkinnan varaiset edellytykset ovat merkityksettömiä De Facto, ja jatkossa yksityiselämän tiedot ovat julkisia esitutkinta-asiakirjoissa, tietojen julkisuudesta päättävän intresseistä riippuen.
Ja joka tapausessa, yksityiselämän tietojen ollessa julkisia rikotaan Suomen perustuslakia, eivätkä ne voikaan olla julkisia De Jure.

Poliisi ja syyttäjä käyttävät päivänvaloa kestämättömien esitutkintapäätösten hämärtämiseen yksityiselämän salassapitämisen tuomaa koko asiakirjan näkymättömyyttä. Lain "uudistuksessa" on kyse ainoastaan oikeuteen päätymättömistä esitutkinnoista.
Näiden päätösten ymmärtämättömyyden avaaminen osoittaa ainoastaa poliisin ja syyttäjän toiminnan lainvastaisuuden, ja se ei ole seurausta yksityiselämän tietojen julkisuudesta vaan päätöksen lainmukaisten perusteiden puuttumisesta.
Poliisin ja syyttäjän lainvastaista toimintaa ei pidä selvittää julkaisemalla yksityiselämän tietoja, vaan poliisin ja syyttäjän rikollisuutta pitää selvittää erillisellä tutkintavirastolla.
Nyt poliisi alkaa julkaisemaan osittaisia ja asiaa vääristäviä yksityiselämän tietoja asian osatotuutena päätöstensä perusteiksi, jotka julkaistut tiedotkin voivat olla vääriä. Julkiset väärät yksityiselämän tiedot ovat vielä oikeita yksityiselämän tietoja vahingollisempia perustuslain suojaaman yksityiselämän kannalta.

"Julkisuuslain tarkoituksena on antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan käyttöä".
Jos lainvalvonnassa on ongelmia, kuka kuvittelee että "yksilöiden ja yhteisöjen" valvoessa lainvalvontaa sillä olisi jotain merkitystä, kun "yksilöillä ja yhteisöillä" ei ole lainmukaista valtaa valvoa lakia. Tietenkin "yksilöt ja yhteisöt" voivat nostaa poliisia vastaan kanteen oikeudessa, mutta kuinka monesta julkisen vallan rikoksta "yksilöt tai yhteisöt" ovat nostaneet kanteen oikeudessa, ja nostaisivatko ne sellaisen lainvalvojaa vastaan luettuaan jonkin itseensä liittymättömän esitutkintapöytäkirjan." Tämän laki "uudistuksen" tarkoitus ei ole se mikä yllä lukee, vaan se palvelee ainoastaan tekijänsä uteliaisuutta, tällä tiedolla rahan tekemistä ja oman aseman pönkittämistä.

"Niiltä osin kuin tietojen joukossa olisi tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja tietoja, perustuisi tietojen luovuttaminen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan"
"g) käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi;"
Yksityiselämän tietojen julkisuus ei todellakaan turvaa Suomen perustuslain mukaista "yksityiselämän suojaa".
Kuvitellaan että teet rikosilmoituksen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, pitäisikö näiden tietojen olla julkisia että "yksilö tai yhteisö" voisi valvoa asiaan liittyvää rikostutkintaa, kun tämä julkisen vallan käytön valvominen itsessään sisältäisi saman rikoksen kuin jonka selvittämistä "yksityinen tai yhteisö" valvoisi".
Yksityiselämän tietojen julkisuus ei voi perustua tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan.

Oma kysymyksensä on myös, millä perusteella yksityiselämään liittyvät tiedot ovat julkisia oikeudenkäynnin yhteydessä, perustuslaissa säädetystä poiketen.

Lue lisää

Yleensäkin EU:n tietosuoja-asetus 2016/679 koskee henkilötietojen käsittelyä, ei sen julkisuutta.
Eu ei ole säätänyt asetusta tai edes direktiiviä viranomaisten käsittelemien tietojen julkisuudesta.
Viranomaisten julkisuudesta säädetään Suomen kansallisessa lainsäädännössä ja laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999, jonka lain muutoksessa nyt viitataan yksityiselämän tietojen julkisuuden suhteen EU:n tietosuoja-asetukseen, joka taas ei siis koske tietojen julkisuutta, vaan niiden käsittelyn yleisiä perusteita. Ennen EU:n tietosuoja-asetusta henkilötietojen käsittelystä säädettiin Suomen lainsäädännössä henkilötietolaissa 523/1999
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1999/19990523
EU:n tietosuoja-asetuksen tultua voimaan säädetään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesta henkilötietojen käsittelyn kansallisesta lainsäädäntöosasta tietosuojalaissa 1050/2018
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050

Vaikka EU asetuksen nimessä on sana "tietosuoja" ja sen kansallisessa täydennyksessä sana "tietosuoja", näissä laeissa ei säädetä tietojen suojasta julkisuudelta, vaan yleisesti henkilötietojen käsittelyn laissa säädetyistä perusteista.
Asetuksen nimessä lukee, "luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä", englanniksi "on the protection of natural persons with regard to the processing of personal data", josta englannin kielinen termi, "koskien tietojen prosessointia", kuvaa paremmin että kyseessä on tietojen tekninen käsittely ja tietojen käsittelyn oikeudelliset normit, ei tiedon julkisuus, eivätkä luonnollisten henkilöiden henkilötietojen käsittelyn normit lähtökohtaisesti sisällä tietojen yleistä julkisuutta.
Henkilötiedot ovat yleisen oikeusperiaatteen ja Suomen perustuslain mukaan yksityiselämään kuuluvia tietoja, siksi tietojen yksityisyyttä ei ole erikseen mainittu asetuksessa, lukuun ottamatta sen tavoitteissa lukevaa "Tällä asetuksella suojellaan luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia", joiden perusoikeuksien mukainen yksityiselämän suoja toteutuu asetuksessa käänteisesti siinä että asetuksessa ei ole säädetty henkilötietojen julkisuudesta, henkilötiedot ovat lähtökohtaisesti ja myös Suomen perustuslain mukaan yksityisiä, ei-julkisia.
Asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohdassa muistutetaan tästä yksityiselämän suojasta ja henkilötietojen ei-julkisuudesta muodossa "edellyttäen että perusoikeudet turvataan".

Yhteenvetona.
Eu:n tietosuoja-asetuksessa säädetään henkilötietojen käsittelystä.
Suomen perustuslaissa säädetään henkilötietojen yksityisyydestä.
Laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetään viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kohta 26 koskee asianomistajaan kohdistuneen rikoksen tietoja. Ei yleisesti yksityiselämään liittyviä tietoja, vaikka myös terveystiedot sisältyvät yksityiselämään.
"Salassa pidettäviä saattaisivat kohdan perusteella olla esimerkiksi rikoksen uhrista otetut valokuvat"

Esityksen uusi 3 momentti kuuluu.
"Poiketen siitä, mitä 1 momentin (yksityiselämän tiedoista) säädetään, tiedot (esitutkinta-asiakirjoissa) ovat kuitenkin julkisia, jos tiedon antaminen on välttämätöntä tutkittavana olleesta asiasta tehdyn päätöksen perusteiden ymmärtämiseksi eikä tietojen antaminen todennäköisesti aiheuttaisi asiaan osalliselle vahinkoa, merkittävää haittaa taikka ilman painavaa syytä kärsimystä."
Tälläiset tulkinnan varaiset edellytykset ovat merkityksettömiä De Facto, ja jatkossa yksityiselämän tiedot ovat julkisia esitutkinta-asiakirjoissa, tietojen julkisuudesta päättävän intresseistä riippuen.
Ja joka tapausessa, yksityiselämän tietojen ollessa julkisia rikotaan Suomen perustuslakia, eivätkä ne voikaan olla julkisia De Jure.

Poliisi ja syyttäjä käyttävät päivänvaloa kestämättömien esitutkintapäätösten hämärtämiseen yksityiselämän salassapitämisen tuomaa koko asiakirjan näkymättömyyttä. Lain "uudistuksessa" on kyse ainoastaan oikeuteen päätymättömistä esitutkinnoista.
Näiden päätösten ymmärtämättömyyden avaaminen osoittaa ainoastaa poliisin ja syyttäjän toiminnan lainvastaisuuden, ja se ei ole seurausta yksityiselämän tietojen julkisuudesta vaan päätöksen lainmukaisten perusteiden puuttumisesta.
Poliisin ja syyttäjän lainvastaista toimintaa ei pidä selvittää julkaisemalla yksityiselämän tietoja, vaan poliisin ja syyttäjän rikollisuutta pitää selvittää erillisellä tutkintavirastolla.
Nyt poliisi alkaa julkaisemaan osittaisia ja asiaa vääristäviä yksityiselämän tietoja asian osatotuutena päätöstensä perusteiksi, jotka julkaistut tiedotkin voivat olla vääriä. Julkiset väärät yksityiselämän tiedot ovat vielä oikeita yksityiselämän tietoja vahingollisempia perustuslain suojaaman yksityiselämän kannalta.

"Julkisuuslain tarkoituksena on antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan käyttöä".
Jos lainvalvonnassa on ongelmia, kuka kuvittelee että "yksilöiden ja yhteisöjen" valvoessa lainvalvontaa sillä olisi jotain merkitystä, kun "yksilöillä ja yhteisöillä" ei ole lainmukaista valtaa valvoa lakia. Tietenkin "yksilöt ja yhteisöt" voivat nostaa poliisia vastaan kanteen oikeudessa, mutta kuinka monesta julkisen vallan rikoksta "yksilöt tai yhteisöt" ovat nostaneet kanteen oikeudessa, ja nostaisivatko ne sellaisen lainvalvojaa vastaan luettuaan jonkin itseensä liittymättömän esitutkintapöytäkirjan." Tämän laki "uudistuksen" tarkoitus ei ole se mikä yllä lukee, vaan se palvelee ainoastaan tekijänsä uteliaisuutta, tällä tiedolla rahan tekemistä ja oman aseman pönkittämistä.

"Niiltä osin kuin tietojen joukossa olisi tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja tietoja, perustuisi tietojen luovuttaminen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan"
"g) käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi;"
Yksityiselämän tietojen julkisuus ei todellakaan turvaa Suomen perustuslain mukaista "yksityiselämän suojaa".
Kuvitellaan että teet rikosilmoituksen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, pitäisikö näiden tietojen olla julkisia että "yksilö tai yhteisö" voisi valvoa asiaan liittyvää rikostutkintaa, kun tämä julkisen vallan käytön valvominen itsessään sisältäisi saman rikoksen kuin jonka selvittämistä "yksityinen tai yhteisö" valvoisi".
Yksityiselämän tietojen julkisuus ei voi perustua tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan.

Oma kysymyksensä on myös, millä perusteella yksityiselämään liittyvät tiedot ovat julkisia oikeudenkäynnin yhteydessä, perustuslaissa säädetystä poiketen.

Lue lisää

"Nyt poliisi alkaa julkaisemaan osittaisia ja asiaa vääristäviä yksityiselämän tietoja asian osatotuutena päätöstensä perusteiksi, jotka julkaistut tiedotkin voivat olla vääriä. Julkiset väärät yksityiselämän tiedot ovat vielä oikeita yksityiselämän tietoja vahingollisempia perustuslain suojaaman yksityiselämän kannalta."

Asiat näyttävät aivan erilaisilta kun niistä kerrotaan vain osatotuus.
Osatotuus esittämällä voidaan esitää myös "ymmärrettäviä" päätöksiä, jotka olisivat ymmärtämättömiä kun koko tosuus esitettäisiin.

Kun osatotuus on valheellinen, voidaan myös esittää totuuteen nähden käänteisiä päätöksiä ja kääntää rikosasia päälaelleen, tehdä uhrista syyllinen ja vice versa.

Esitutkinta-asiakirjojen tiedot ovat julkinen häpeärangaistus silloin kun asiaa ei käsitellä oikeudessa, silloin tiedot eivät voi olla osittaisia, kuten ne nyt tulevat olemaan De Facto, sinänsä perustuslain vastaisen lain muutoksen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

"Nyt poliisi alkaa julkaisemaan osittaisia ja asiaa vääristäviä yksityiselämän tietoja asian osatotuutena päätöstensä perusteiksi, jotka julkaistut tiedotkin voivat olla vääriä. Julkiset väärät yksityiselämän tiedot ovat vielä oikeita yksityiselämän tietoja vahingollisempia perustuslain suojaaman yksityiselämän kannalta."

Asiat näyttävät aivan erilaisilta kun niistä kerrotaan vain osatotuus.
Osatotuus esittämällä voidaan esitää myös "ymmärrettäviä" päätöksiä, jotka olisivat ymmärtämättömiä kun koko tosuus esitettäisiin.

Kun osatotuus on valheellinen, voidaan myös esittää totuuteen nähden käänteisiä päätöksiä ja kääntää rikosasia päälaelleen, tehdä uhrista syyllinen ja vice versa.

Esitutkinta-asiakirjojen tiedot ovat julkinen häpeärangaistus silloin kun asiaa ei käsitellä oikeudessa, silloin tiedot eivät voi olla osittaisia, kuten ne nyt tulevat olemaan De Facto, sinänsä perustuslain vastaisen lain muutoksen jälkeen.

Lue lisää

Esitutkinta-asiakirjat ovat nytkin esitutkinnan päätyttyä osittain julkisia. Kun julkisuutta lisätään kaipaamasi totuus laajenee "osatotuudesta" paremmin vastaamaan ihka oikeaa totuutta. Hyvä ja perustuslain mukainen ehdotus!

Anonyymi kirjoitti:

Esitutkinta-asiakirjat ovat nytkin esitutkinnan päätyttyä osittain julkisia. Kun julkisuutta lisätään kaipaamasi totuus laajenee "osatotuudesta" paremmin vastaamaan ihka oikeaa totuutta. Hyvä ja perustuslain mukainen ehdotus!

Lue lisää

Olet ilmeisesti lainvalvontajärjestelmän lainkäyttäjä, ylimielisessä lain, ja tässä tapauksessa perustuslain, mitätöimisessä.
Kaltaisesi lainvalvonnan ongelmat ovat myös mitätöineet koko oikeusvaltion. Emme voi syyttää teitä itsestänne. Voimme vain syyttää heikkoa valtiota, joka ei pysty turvamaan sen vallankäytön lainmukaisuutta.

Heh, kun esitys ei ole lähtöisin hallituksesta vaan roskatoimittajien juoruilun tarpeesta.

Nyt persuhallitus jyrää yksityiselämän tietoja julkiseksi kun aloituksessa mainittu esitys kaatui. Tavoite on täysin sama kuin esityksessä 273/2022, samoin kuin virheelliset perustuslain ja direktiivien vastaiset perustelut.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=36b68e41-af19-40b9-bafc-fca0a08be6c7
Työryhmän mietintö julkisuuslain ajantasaistamisesta
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN /27452/2020

Edelleenkään perustuslain yksityiselämän suoja ja sananvapaus eivät ole "perustuslain vaakakupissa", eikä mikään perustelu kumoa laillisesti yksityiselämän suojaa.

"Jokaisen yksityiselämä on turvattu."
Julkisuuslain "ajantasaistamis" pyrkimys on perustuslainvastainen.

Lue aloituksesta
"Nyt avautuvat rikollisten markkinat kun ihmiset eivät tee enää rikosilmoituksia."

Montako rikosta olet tehnyt.

Onko mielestäsi yksityiselämän suojaan kuuluva liikkuminen ja kaksoiskansalaisuus tieto joka kuuluu jonkun toisen sananvapauteen. Ei todellakaan ole. Ja nyt kokoomus-persuhallitus haluaa heidän perustuslainvastaisista rikollisista päätöksistään valittavien nimet ja yksityiselämän tiedot julkisuuteen, johon ne eivät kuulu. Onko perustuslain vastaisesta liikkumisen rajoittamisesta valittaminen "perätön ilmianto". Ei ole.

Siksi kysyin montako rikosta olet tehnyt? Ja nyt vaadit vielä syyte suojaa.

Ilmeisesti Halla Ahon tekemät kaksi kunnianloukkausrikosilmoitusta vie vinoumien tarkistuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti Halla Ahon tekemät kaksi kunnianloukkausrikosilmoitusta vie vinoumien tarkistuksiin.

Hyvä vai huono keino, jos otamme huomioon että presidentinvaalikin tulee kohtapian.