Sopiva väkimäärä Suomeen

Anonyymi-ap

Mikä on Suomen kantokyky energian- ja ruoantuotannon suhteen?

Suomessa on nyt energiapula, koska tuontienergiasta on haluttu eroon, mutta onko mietitty sitä, että kuinka iso väkimäärä voi ylipäätään elää Suomen ilmastossa ilman tuontienergiaa?

55

320

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Vain Venäjän tuonnista on haluttu eroon. Tulevaisuudessa ehkä myös muualta tulevasta öljyn- ja kivihiilen tuonnista, mutta vasta kun korvaavaa energiaa on käytössä riittävästi. Sähköä tuodaan Ruotsista ja Norjasta, eikä se tuonti ole varmaan mihinkään muuttumassa.
      Kyse ei niinkään ole väestömäärästä, vaan energiantuotannon infrasta. Esimerkiksi Hollannin väestötiheys on n. 22 kertainen Suomeen verrattuna, eikä silläkään ole öljylähteitä.

      Ruoantuotannon suhteen Suomi ei ole omavarainen nytkään. Suomessa tuotetaan maitoa, munia, lihaa ja viljaa riittävästi, mutta parikymmentä prosenttia elintarvikkeista on tuontia. Peruselintarvikkeiden tuotantoa olisi melko helppo lisätä, kun tilaa meillä on.

      • Anonyymi

        Se, ettei Suomi ole ruuan tuotannon suhteen omavarainen voi kostautua. Hollanti on paljon lauhkeammalla alueella, joten esim. lämmön tarve ei ole yhtä kriittinen kuin Suomessa.

        Sopiva väkimäärä lienee se, joka jää tulevissa kriiseissä henkiin.

        Mitä tarkoitat tällä? "Kyse ei niinkään ole väestömäärästä, vaan energiantuotannon infrasta."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se, ettei Suomi ole ruuan tuotannon suhteen omavarainen voi kostautua. Hollanti on paljon lauhkeammalla alueella, joten esim. lämmön tarve ei ole yhtä kriittinen kuin Suomessa.

        Sopiva väkimäärä lienee se, joka jää tulevissa kriiseissä henkiin.

        Mitä tarkoitat tällä? "Kyse ei niinkään ole väestömäärästä, vaan energiantuotannon infrasta."

        Hollannissa asukastiheys on yli 22 kertainen Suomeen nähden. On alue miten lauhkea tahansa, Hollannin pitää kyetä tuottamaan energiaa monin verroin Suomea enemmän.

        Eikä alue edes ole kovin lauhkea. Hollannin kanavissa luistellaaan useina talvina.
        Hollannissa joulukuusta huhtikuuhun yön alin lämpötila on keskimäärin 3 astetta ja ylin 7,2 astetta. Kyllä Hollannissakin lämmitystä tarvitaan. Ja sitten muu energia sen lisäksi.

        Mitä omavaraisuuteen tulee, niin nykyään tuskin yksikään maa on ruoan tuotannon suhteen omavarainen ehkä joitain maatalousvaltaisia kehitysmaita lukuun ottamatta. Sellaiseen omavaraisuuteen voitaisiin päästä, että ihmiset eivät kuolisi nälkään, mutta jos mietit kaupan ruokahyllyjä, niin melkoinen määrä on tuotteita, joita ei Suomessa pystytä kasvattamaan.

        Jotenkin haiskahtaa persujen maahanmuuttopolitiikan puolustelulta. Onko tarkoituksesi osoittaa, ettei Suomeen ole varaa ottaa lisää populaa? Jos on, niin ei ainakaan sen syyn takia, että energia tai ruoka sen takia loppuisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hollannissa asukastiheys on yli 22 kertainen Suomeen nähden. On alue miten lauhkea tahansa, Hollannin pitää kyetä tuottamaan energiaa monin verroin Suomea enemmän.

        Eikä alue edes ole kovin lauhkea. Hollannin kanavissa luistellaaan useina talvina.
        Hollannissa joulukuusta huhtikuuhun yön alin lämpötila on keskimäärin 3 astetta ja ylin 7,2 astetta. Kyllä Hollannissakin lämmitystä tarvitaan. Ja sitten muu energia sen lisäksi.

        Mitä omavaraisuuteen tulee, niin nykyään tuskin yksikään maa on ruoan tuotannon suhteen omavarainen ehkä joitain maatalousvaltaisia kehitysmaita lukuun ottamatta. Sellaiseen omavaraisuuteen voitaisiin päästä, että ihmiset eivät kuolisi nälkään, mutta jos mietit kaupan ruokahyllyjä, niin melkoinen määrä on tuotteita, joita ei Suomessa pystytä kasvattamaan.

        Jotenkin haiskahtaa persujen maahanmuuttopolitiikan puolustelulta. Onko tarkoituksesi osoittaa, ettei Suomeen ole varaa ottaa lisää populaa? Jos on, niin ei ainakaan sen syyn takia, että energia tai ruoka sen takia loppuisi.

        Siis päivän ylin lämpötila on keskimäärin 7.2 astetta. Päivälämpötila johtuu paljolti siitä, että Atlantin pintalämpötila on tuona ajankohtana 5 -> 9 astetta ja vallitsevat tuyulet lännestä.


      • Anonyymi

        Suurin osa tuontiruuasta on täysin turhaa esim. banaani voidaan korvata vaikka nauriilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hollannissa asukastiheys on yli 22 kertainen Suomeen nähden. On alue miten lauhkea tahansa, Hollannin pitää kyetä tuottamaan energiaa monin verroin Suomea enemmän.

        Eikä alue edes ole kovin lauhkea. Hollannin kanavissa luistellaaan useina talvina.
        Hollannissa joulukuusta huhtikuuhun yön alin lämpötila on keskimäärin 3 astetta ja ylin 7,2 astetta. Kyllä Hollannissakin lämmitystä tarvitaan. Ja sitten muu energia sen lisäksi.

        Mitä omavaraisuuteen tulee, niin nykyään tuskin yksikään maa on ruoan tuotannon suhteen omavarainen ehkä joitain maatalousvaltaisia kehitysmaita lukuun ottamatta. Sellaiseen omavaraisuuteen voitaisiin päästä, että ihmiset eivät kuolisi nälkään, mutta jos mietit kaupan ruokahyllyjä, niin melkoinen määrä on tuotteita, joita ei Suomessa pystytä kasvattamaan.

        Jotenkin haiskahtaa persujen maahanmuuttopolitiikan puolustelulta. Onko tarkoituksesi osoittaa, ettei Suomeen ole varaa ottaa lisää populaa? Jos on, niin ei ainakaan sen syyn takia, että energia tai ruoka sen takia loppuisi.

        "Jotenkin haiskahtaa persujen maahanmuuttopolitiikan puolustelulta. Onko tarkoituksesi osoittaa, ettei Suomeen ole varaa ottaa lisää populaa? Jos on, niin ei ainakaan sen syyn takia, että energia tai ruoka sen takia loppuisi."

        Jos halutaan tehdä ilmastopolitiikkaa niin rajat pitäisi laittaa tiukasti kiinni Suomessa. Nimittäin jokainen lämpimistä maista tuleva lisää hiilidioksidipäästöjään huomattavasti. Jos halutaan lisää maahanmuuttajia niin kaikilla ilmastotavoitteilla voidaan pyyhkiä takapuolta.

        Itse asiassa ilmastonmuutosta voisi torjua parhaiten, jos Suomen väkiluku vähenisi paljon nykyisestä. Yksi parhaimmista ilmastotoimista on muuttaa pois Suomesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hollannissa asukastiheys on yli 22 kertainen Suomeen nähden. On alue miten lauhkea tahansa, Hollannin pitää kyetä tuottamaan energiaa monin verroin Suomea enemmän.

        Eikä alue edes ole kovin lauhkea. Hollannin kanavissa luistellaaan useina talvina.
        Hollannissa joulukuusta huhtikuuhun yön alin lämpötila on keskimäärin 3 astetta ja ylin 7,2 astetta. Kyllä Hollannissakin lämmitystä tarvitaan. Ja sitten muu energia sen lisäksi.

        Mitä omavaraisuuteen tulee, niin nykyään tuskin yksikään maa on ruoan tuotannon suhteen omavarainen ehkä joitain maatalousvaltaisia kehitysmaita lukuun ottamatta. Sellaiseen omavaraisuuteen voitaisiin päästä, että ihmiset eivät kuolisi nälkään, mutta jos mietit kaupan ruokahyllyjä, niin melkoinen määrä on tuotteita, joita ei Suomessa pystytä kasvattamaan.

        Jotenkin haiskahtaa persujen maahanmuuttopolitiikan puolustelulta. Onko tarkoituksesi osoittaa, ettei Suomeen ole varaa ottaa lisää populaa? Jos on, niin ei ainakaan sen syyn takia, että energia tai ruoka sen takia loppuisi.

        "Sellaiseen omavaraisuuteen voitaisiin päästä, että ihmiset eivät kuolisi nälkään, mutta jos mietit kaupan ruokahyllyjä, niin melkoinen määrä on tuotteita, joita ei Suomessa pystytä kasvattamaan."

        Ja kaikki ne voidaan korvata suomalaisilla tuotteilla. On täysin mahdollista elää koko elämänsä syömättä grammaakaan ulkomaista ruokaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jotenkin haiskahtaa persujen maahanmuuttopolitiikan puolustelulta. Onko tarkoituksesi osoittaa, ettei Suomeen ole varaa ottaa lisää populaa? Jos on, niin ei ainakaan sen syyn takia, että energia tai ruoka sen takia loppuisi."

        Jos halutaan tehdä ilmastopolitiikkaa niin rajat pitäisi laittaa tiukasti kiinni Suomessa. Nimittäin jokainen lämpimistä maista tuleva lisää hiilidioksidipäästöjään huomattavasti. Jos halutaan lisää maahanmuuttajia niin kaikilla ilmastotavoitteilla voidaan pyyhkiä takapuolta.

        Itse asiassa ilmastonmuutosta voisi torjua parhaiten, jos Suomen väkiluku vähenisi paljon nykyisestä. Yksi parhaimmista ilmastotoimista on muuttaa pois Suomesta.

        Näinhän se on. Jo Keski-Euroopassa ihmisen energiankulutus on paljon pienempi kuin Suomessa, mikäli tulokas ei ala autoilemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jotenkin haiskahtaa persujen maahanmuuttopolitiikan puolustelulta. Onko tarkoituksesi osoittaa, ettei Suomeen ole varaa ottaa lisää populaa? Jos on, niin ei ainakaan sen syyn takia, että energia tai ruoka sen takia loppuisi."

        Jos halutaan tehdä ilmastopolitiikkaa niin rajat pitäisi laittaa tiukasti kiinni Suomessa. Nimittäin jokainen lämpimistä maista tuleva lisää hiilidioksidipäästöjään huomattavasti. Jos halutaan lisää maahanmuuttajia niin kaikilla ilmastotavoitteilla voidaan pyyhkiä takapuolta.

        Itse asiassa ilmastonmuutosta voisi torjua parhaiten, jos Suomen väkiluku vähenisi paljon nykyisestä. Yksi parhaimmista ilmastotoimista on muuttaa pois Suomesta.

        Juurikin niin, puoliarktisena alueena pitkään säilyvä Suomi ei ole asutuksen kasvattamisen järkevä vaihtoehto.
        Ei edes kaupungeissa eikä muuallakaan.

        Eikä ole ollut sitä edes Rooman aikaan fenneistä säilyneissä Tacituksen kirjoituksissa.

        Ruotsin Tukholman pohjoisempien osien asukasmäärä on vähäisempi kuin vastaava Suomen vastaavilla leveysasteilla, Ruotsin asutustiheys korkeampi sielläkin maan eteläosissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sellaiseen omavaraisuuteen voitaisiin päästä, että ihmiset eivät kuolisi nälkään, mutta jos mietit kaupan ruokahyllyjä, niin melkoinen määrä on tuotteita, joita ei Suomessa pystytä kasvattamaan."

        Ja kaikki ne voidaan korvata suomalaisilla tuotteilla. On täysin mahdollista elää koko elämänsä syömättä grammaakaan ulkomaista ruokaa.

        "On täysin mahdollista elää koko elämänsä syömättä grammaakaan ulkomaista ruokaa."

        Mahdollista kyllä, tavoiteltavaa ei.
        Suomessa ei taida olla suolakaivoksia eikä edes sinappi kasva täällä pippurista puhumattakaan. Jo menisi mauttomiksi safkat, jos ei olisi tuontimausteita.
        Nokipannukaffetkin saisi kala- ja riistareissulla unohtaa, kun korvikkeesta ei aidon kahvin korvaajaksi ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "On täysin mahdollista elää koko elämänsä syömättä grammaakaan ulkomaista ruokaa."

        Mahdollista kyllä, tavoiteltavaa ei.
        Suomessa ei taida olla suolakaivoksia eikä edes sinappi kasva täällä pippurista puhumattakaan. Jo menisi mauttomiksi safkat, jos ei olisi tuontimausteita.
        Nokipannukaffetkin saisi kala- ja riistareissulla unohtaa, kun korvikkeesta ei aidon kahvin korvaajaksi ole.

        Suolaa pystyttäisiin tuottamaan Suomessakin, jos haluttaisiin. Sinappia pystyttäisiin helposti kasvattamaan Suomessa, sitä vain ei pahemmin ole tehty jostain syystä. Vielä yli 30 vuotta sitten sinappipeltoja oli noin 500 hehtaaria, mutta sen jälkeen sinapin viljely on vähentynyt olemattomiin. Joten jos 30 vuotta sitten jo pystyi viljelemään sinappia niin nyt sen pitäisi olla vielä helpompaa.

        Eikä kahvi ole elämän kannalta pakollista. Itse tunnen monia, jotka eivät juo kahvia eikä myöskään teetä.

        Ja miten niin ei ole suositeltaa? Kaikki ravintoaineet saadaan suomalaisesta ruoasta eikä mitään puutetta tulisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suolaa pystyttäisiin tuottamaan Suomessakin, jos haluttaisiin. Sinappia pystyttäisiin helposti kasvattamaan Suomessa, sitä vain ei pahemmin ole tehty jostain syystä. Vielä yli 30 vuotta sitten sinappipeltoja oli noin 500 hehtaaria, mutta sen jälkeen sinapin viljely on vähentynyt olemattomiin. Joten jos 30 vuotta sitten jo pystyi viljelemään sinappia niin nyt sen pitäisi olla vielä helpompaa.

        Eikä kahvi ole elämän kannalta pakollista. Itse tunnen monia, jotka eivät juo kahvia eikä myöskään teetä.

        Ja miten niin ei ole suositeltaa? Kaikki ravintoaineet saadaan suomalaisesta ruoasta eikä mitään puutetta tulisi.

        Lisään... Itse asiassa monilla pelloilla kasvaa sinappia, jota ei koskaan korjata. Sinappi vain sekoitetaan syksyllä maahan lannoitteeksi seuraavan vuoden viljelyä varten. Ja näin tapahtuu ihan Pohjanmaalla, eli näinkin pohjoisessa sinappi kasvaa. Sen satoa ei vain korjata.


    • Anonyymi

      Tätä sopisi laajemminkin pohtia. Meitä on täällä liikaa jos ruokaa ja energiaa ei riitä kaikille. Mitä tälle asialle voisi tehdä?

      • Lisää ydinvoimaloita. Viherpiipertäjien takia meillä ei ole niitä tarpeeksi, ja hiilivoimalat on myös suljettu.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        Lisää ydinvoimaloita. Viherpiipertäjien takia meillä ei ole niitä tarpeeksi, ja hiilivoimalat on myös suljettu.

        Ehkä talouden edellytyksia on heikentäneet erilaiset pidemmän ajan käytännöt ja lopulta esim. vakautta tuoneista hintasäätelyistä vapautuminen on globalisaation muodossa tuonut kilpailun talouden tekijöinä sen tilalle.
        Tähän ei ole valmistauduttu ja siinä on päädytti äärimmäisiin irtiottoihin ja se ei ole toteutunut onnistuneesti eikä siihen ole ollut valmiutta.
        Näitä olivat 90-luvun pankkikriisit ja muut.

        Nykyisin tilalle tulleet myös muut ympäristön vaatimukset, joilla näyttää olevan pääosin haittoja toipumisessa lisänä aikaisempien kausien kriiseistä.
        Myös tietoinen omavaraisuuden säilyttäminen ei ole ollut arvossaan. hyötyajattelu on ohittanut lyhytnäköisyydessään suuresti kansallisomaisuuden säilyttämisen arvoja.

        Suomen kansantalous ei ole kehittynyt hallitusti, kuten Ruotsi pitkäjänteisemmän politiikan harjoittamisessa on siinä onnistunut paremmin.

        Vihreä siirtymä ei tunnista kansantalouden kantavuutta näkemyksissään.
        Se toimii vastoin järkevän kansantalouden edellytyksiä.


    • Ihmisiähän on liikaa globaalisti. Sitä sopisi länsimaissa miettiä, eikä evankelioinnin yhteydessä kieltää ehkäisyä ja perhesuunnittelua esim. Afrikassa.

      Intiassa ja Kiinassa kun elintaso nousee, niin ihmiskunta tulee olemaan kirjaimellisesti kaulaa myöten paskassa.

      • Anonyymi

        Suomalaisen hiilijalanjälki on iso. Mitä muuta voisimme tehdä kuin nostaa energian hintaa, päästääksemme eroon suomalaisista? Jos näytämme esimerkkiä, niin kyllä muu maailma seuraa perästä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaisen hiilijalanjälki on iso. Mitä muuta voisimme tehdä kuin nostaa energian hintaa, päästääksemme eroon suomalaisista? Jos näytämme esimerkkiä, niin kyllä muu maailma seuraa perästä.

        Jos edesmenneen Pentti Linkolan opein Suomen alueen kantokyky olisi noin puoli miljoonaa henkilöä, niin niin pienellä porukalla ei ympäristöä rasitettaisi liikaa, vaikka pääosa (lämmitys)energiasta tuotettaisiinkin puulla, ja sähkö tuuli- ja vesivoimalla.

        Perhesuunnittelun pitäisi Suomessa olla vientituote ja pääasiallinen kehitysavun kohde.


      • Anonyymi
        kollimaattori kirjoitti:

        Jos edesmenneen Pentti Linkolan opein Suomen alueen kantokyky olisi noin puoli miljoonaa henkilöä, niin niin pienellä porukalla ei ympäristöä rasitettaisi liikaa, vaikka pääosa (lämmitys)energiasta tuotettaisiinkin puulla, ja sähkö tuuli- ja vesivoimalla.

        Perhesuunnittelun pitäisi Suomessa olla vientituote ja pääasiallinen kehitysavun kohde.

        Miksi sinun kohdalla ehkäisy epäonnistui?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaisen hiilijalanjälki on iso. Mitä muuta voisimme tehdä kuin nostaa energian hintaa, päästääksemme eroon suomalaisista? Jos näytämme esimerkkiä, niin kyllä muu maailma seuraa perästä.

        Suomi voi näyttää esimerkkiä siirtymisessä puhtaaseen energiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi voi näyttää esimerkkiä siirtymisessä puhtaaseen energiaan.

        Tulemme olemaan varoittava esimerkki kansasta, joka siirtyi vihreässä hurmoksessa esiteolliseen aikaan. Olemme tuhon tiellä, massiivisen talousahdingon kynnyksellä, mutta se kai on ollut vihreitten tavoitekin.


      • Voi olla päinvastoin myös, että mitä enemmän ihmisiä, sitä parempi, koska silloin me voimme saavuttaa enemmän asioita. Historiallisesti enemmän ihmisiä on aina ollut hyvä asia.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        Voi olla päinvastoin myös, että mitä enemmän ihmisiä, sitä parempi, koska silloin me voimme saavuttaa enemmän asioita. Historiallisesti enemmän ihmisiä on aina ollut hyvä asia.

        "Historiallisesti enemmän ihmisiä on aina ollut hyvä asia." Siellä, missä niillä on varaa elää, eli lauhkeammilla alueilla. Lisäksi Suomi on juuri sitoutunut suojelemaan 30 % pinta-alastaan. Se tarkoittaa myös sitä, että maamme kantokyky elättää täällä ihmisiä pienenee 30 %.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulemme olemaan varoittava esimerkki kansasta, joka siirtyi vihreässä hurmoksessa esiteolliseen aikaan. Olemme tuhon tiellä, massiivisen talousahdingon kynnyksellä, mutta se kai on ollut vihreitten tavoitekin.

        Vihreä muunnos lienee vain yksi kriisi entisten lisäksi viimeisen 20 vuoden aikana.
        Tavallisesti kriisit ohittuvat kun asioita tarkastellaan uudelleen ja todetaan haittojen aiheuttajat ja vaikutukset ja tarvittavat korjaukset toteutetaan.

        Ikävä että näihin menee usein aikaa, jonka voisi todeta jo varhaisemmassakin vaiheessa.
        Vaikea tosin uskoa miten sekavaksi aj epävarmaksi 2020-luku on muuttunut.
        Eipä olisi v. 1990 voinut kuvitella kehityksen nykyistä suuntaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaisen hiilijalanjälki on iso. Mitä muuta voisimme tehdä kuin nostaa energian hintaa, päästääksemme eroon suomalaisista? Jos näytämme esimerkkiä, niin kyllä muu maailma seuraa perästä.

        Ei eroon suomalaisista, vaan eroon fossiilisista polttoaineista.

        Persujen pölhöpopulismi on tyhmyydessään puisevaa luettavaa, mutta ilmeisesti se on suunnattukin sille kansanosalle, joka populisteja äänestää. Eivät taida korkealla olla Gaussin käyrällä ÄO:n suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulemme olemaan varoittava esimerkki kansasta, joka siirtyi vihreässä hurmoksessa esiteolliseen aikaan. Olemme tuhon tiellä, massiivisen talousahdingon kynnyksellä, mutta se kai on ollut vihreitten tavoitekin.

        Edustaako vetytalous, ydinvoima, tuuli- ja aurinkovoima mielestäsi esiteollista aikaa?

        Ihmettelen, että edes persut viitsivät viljellä tuollaista paskaa. Ovatko persujen äänestäjät todella niin tyhmiä, että tuollainen pelottelu uppoaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Historiallisesti enemmän ihmisiä on aina ollut hyvä asia." Siellä, missä niillä on varaa elää, eli lauhkeammilla alueilla. Lisäksi Suomi on juuri sitoutunut suojelemaan 30 % pinta-alastaan. Se tarkoittaa myös sitä, että maamme kantokyky elättää täällä ihmisiä pienenee 30 %.

        Ei maamme kantokyky korreloi suoraan hyödynnettävään pinta-alaan. Tuollaiset älylliset aivopierut eivät kovin hyvää kerro esittäjästään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vihreä muunnos lienee vain yksi kriisi entisten lisäksi viimeisen 20 vuoden aikana.
        Tavallisesti kriisit ohittuvat kun asioita tarkastellaan uudelleen ja todetaan haittojen aiheuttajat ja vaikutukset ja tarvittavat korjaukset toteutetaan.

        Ikävä että näihin menee usein aikaa, jonka voisi todeta jo varhaisemmassakin vaiheessa.
        Vaikea tosin uskoa miten sekavaksi aj epävarmaksi 2020-luku on muuttunut.
        Eipä olisi v. 1990 voinut kuvitella kehityksen nykyistä suuntaa.

        Ne, jotka seurasivat aikaansa, näkivät vihreän siirtymän tarpeellisuuden jo 1990 luvulla. Valitettavasti poliitikkomme vaan heräsivät siihen liian myöhään. Tutkijoita ei voi syyttää. Tietoa oli saatavilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edustaako vetytalous, ydinvoima, tuuli- ja aurinkovoima mielestäsi esiteollista aikaa?

        Ihmettelen, että edes persut viitsivät viljellä tuollaista paskaa. Ovatko persujen äänestäjät todella niin tyhmiä, että tuollainen pelottelu uppoaa?

        Vetytalous on kaukainen haave ja hyötysuhde on niin heikko, ettei toteudu välttämättä koskaan. Vetyä ei ole saatu kannattavaksi muissakaan tuulivoimamaissa, niin miksi seonnistuisi Suomessa?

        Pitää myös huomata, että valtaosa meidän tuulimyllyistä on käyttöikänsä lopussa jo 15 - 20 vuoden kuluessa. Ts. vetytaloutta varten meidän tulee rakentaa tuulimyllytkin uudestaan. Kansantaloutemme köyhtyy sellaista vauhtia vihreän siirtymän seurauksena, että tuskin meillä on sellaiseen edes varaa, eikä pian edes haluakaan.

        Tuuli- ja aurinkovoima tuottaa, mitä tuottaa ja ydinvoiman riskit ovat suuret. Kivikautta kohti tässä mennään.


    • Anonyymi

      Me pärjäisimme ihan samalla energiankulutuksella kuin oli 60-luvulla. Jos vaan haluaisimme. Varmaan pienemmälläkin. Ongelmana on elintapamme ja "jatkuvan talouskasvun pakkomielle".

      • Anonyymi

        Totta kai pärjäisimme, mutta eri asia on, että haluammeko. Tosin energiankulutus on vähentynyt paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Ongelmana vain on, että sähkön osuus energiasta on lisääntynyt, kun taas esimerkiksi öljyn osuus on vähentynyt.

        Kun esimerkiksi öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön niin se vähentää energiankulutusta, mutta lisää sähkön kulutusta.


      • Anonyymi

        Maalla pärjättäisiin, mutta kaupungistuminen on nostanut kulutusta, ml. energiankulutus. Maalla elää köyhempi väestönosa ja maalla on eletty pakon sanelemana tähänkin asti omavaraisemmin. Luulenkin, että tämä energiakriisi koettelee hyvätuloisia eniten, koska heidänkin on nyt ensimmäisen kerran mietittävä kulutustottumuksiaan uudelleen. Köyhät kaupunkilaiset ovat kurjimmassa asemassa kun heiltä puuttuvat vaihtoehdot.


      • Anonyymi

        Outoa.
        1960-luvulla televisio kulutti 100 W. 1980-luvulla tietokone vei 50 W. Jollakulla peräti 150 W.
        Nykyään voi samat asiat hoitaa läppärillä joka vie 4 W.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Outoa.
        1960-luvulla televisio kulutti 100 W. 1980-luvulla tietokone vei 50 W. Jollakulla peräti 150 W.
        Nykyään voi samat asiat hoitaa läppärillä joka vie 4 W.

        En tiedä mistä nuo luvut keksit, mutta normaali pienitehoinen läppäri vie 30-40 W nykyaikanakin. En usko, että mikään läppäri vie vain 4 W.

        Ja nuo vanhat tietokoneetkin veivät paljon enemmän virtaa kuin väität. Nykyaikanakin pelikäytössä olevat pöytätietokoneet (kyllä, pelaajat käyttävät edelleen pöytätietokoneita) voivat ylittää pelaamisen aikana 500 W. Minkä päälle tulee vielä näytön kuluttama virta. Jopa uusimmissa pelikonsoleissa virran kulutus voi olla 200 W.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä mistä nuo luvut keksit, mutta normaali pienitehoinen läppäri vie 30-40 W nykyaikanakin. En usko, että mikään läppäri vie vain 4 W.

        Ja nuo vanhat tietokoneetkin veivät paljon enemmän virtaa kuin väität. Nykyaikanakin pelikäytössä olevat pöytätietokoneet (kyllä, pelaajat käyttävät edelleen pöytätietokoneita) voivat ylittää pelaamisen aikana 500 W. Minkä päälle tulee vielä näytön kuluttama virta. Jopa uusimmissa pelikonsoleissa virran kulutus voi olla 200 W.

        Uskominen on varmaan tärkeää. Ehkä.
        Minulla on ASUS L210 läppäri joka todellakin syö jotain 3...5 W ihan mittarilla mitattuna.
        Kun akku on tyhjä niin vehje saattaa nykäistä peräti 30 W hetken aikaa kun sen laittaa lataukseen.
        Ihan hyvin tämmöisella pystyy katsomaan youtuben videot ja YLEn ohjelmat.
        C kääntäjäkin löytyy ja jossain lokerossa pesi myöskin DOOM.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskominen on varmaan tärkeää. Ehkä.
        Minulla on ASUS L210 läppäri joka todellakin syö jotain 3...5 W ihan mittarilla mitattuna.
        Kun akku on tyhjä niin vehje saattaa nykäistä peräti 30 W hetken aikaa kun sen laittaa lataukseen.
        Ihan hyvin tämmöisella pystyy katsomaan youtuben videot ja YLEn ohjelmat.
        C kääntäjäkin löytyy ja jossain lokerossa pesi myöskin DOOM.

        Mielenkiintoista on tietysti se, että joku DNA:n WLAN kuluttaa 15 W ja käy kuumana. Sen vuoksi käytän kännykkää joka sekin vie 4 W.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielenkiintoista on tietysti se, että joku DNA:n WLAN kuluttaa 15 W ja käy kuumana. Sen vuoksi käytän kännykkää joka sekin vie 4 W.

        Korjaus edelliseen. Watin tai parin luokkaa näkyy olevan kännykän tehontarve kun näyttö on pimeänä. Eli koko nettisekoilu eli läppäri kännykkä WLAN-tukiasemana vie jonkun 5 wattia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskominen on varmaan tärkeää. Ehkä.
        Minulla on ASUS L210 läppäri joka todellakin syö jotain 3...5 W ihan mittarilla mitattuna.
        Kun akku on tyhjä niin vehje saattaa nykäistä peräti 30 W hetken aikaa kun sen laittaa lataukseen.
        Ihan hyvin tämmöisella pystyy katsomaan youtuben videot ja YLEn ohjelmat.
        C kääntäjäkin löytyy ja jossain lokerossa pesi myöskin DOOM.

        Täytyy olla erittäin heikkotehoinen läppäri, jos noin vähän vie sähköä. Normaalit nykyaikaiset läppärit vievät kymmeniä watteja virtaa eikä tarvitse olla edes tehokas läppäri. Pelkkä normaali erillinen tietokonenäyttö vie noin 30 W.

        Ja esimerkiksi pelkästään vähänkin suurempi TV kuluttaa sähköä kevyesti 100 W ja konsoleista PS5 vie pelin aikana 200 W (ei sisällä TV:n viemää virtaa).

        Ja, kyllä, pelaamiseen tai kovempaa tehoa vaativaan työhön tarvittavat PC:t voivat helposti ylittää 500 W sähkönkulutuksen.

        Ehkä olet mitatessasi unohtanut, että läppäri ei ota jatkuvasti virtaa pistokkeesta. Jos läppärin akku on täynnä niin tietokone ottaa usein virran akusta eikä pistokkeesta vaikka johto kiinni olisikin. Läppäri täyttää akkua vain silloin tällöin, koska näin läppäri säästää akkua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Outoa.
        1960-luvulla televisio kulutti 100 W. 1980-luvulla tietokone vei 50 W. Jollakulla peräti 150 W.
        Nykyään voi samat asiat hoitaa läppärillä joka vie 4 W.

        1960 luvulla oli vain yksi tv kanava ja ohjelmaa tuli pari tuntia illassa.


    • Anonyymi

      Suomen kantokyky perustuu energiaan. Näillä leveysasteilla ei voi nykyään asua ilman kunnollista lämmitystä. Väkimäärän kasvattaminen on perustunut halpaan energiaan, jota on näihin vihreisiin vuosiin asti ollut saatavissa.

      Vuoden päästä nähdään, onko kuolemansyyn paleltumiset lisääntyneet vai ei, mutta aivan selvää on jo nyt, että vihreä politiikka tulee laskemaan elinolosuhteitamme reilusti.

      • Anonyymi

        Vihreä siirtymä on pakollinen, mikäli haluamme elinolosuhteiden säilyvän vielä kymmeniä vuosia eteenpäin hyvinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vihreä siirtymä on pakollinen, mikäli haluamme elinolosuhteiden säilyvän vielä kymmeniä vuosia eteenpäin hyvinä.

        Höpö höpö... Ei tässä mitään hätää ole eikä ole mitään kiirettä tehdä mitään. Sähköautojen tapaisiin typeriin ylihintaisiin ja käyttökelvottomiin kikkelinjatkeisiin ei kannata haaskata rahoja eikä niiden hankkimista valtion pidä tukea yhtään. Ja aurinkopaneelien hankkiminen vasta typerää olisikin, kun ne eivät edes toimi talvella, kun energiaa eniten tarvitaan.


    • Anonyymi

      Tulee vielä se hetki, että ilmastopakolaiset muuttaa Suomesta etelään. Jo nyt moni on laittanut asuntonsa kylmäksi ja asuu Espanjassa.

    • Anonyymi

      Vanhin virallinen tieto Suomen väkiluvusta on vuodelta 1749: 410 000. Miljoona ylitettiin 1814 ja kaksi miljoonaa 1879.

      Vuonna 1879 teollistuminen oli alkutekijöissään ja tuontienergian osuus hyvin pieni. Siispä kaksi miljoonaa on kestävä määrä, jos lähes kaikki saavat elantonsa maataloudesta kuten vuonna 1879.

      • Anonyymi

        Tämä tulee olemaan vihreän siirtymän lopputulos. - Viimeistään silloin olemme päässeet vihreistä eroon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tulee olemaan vihreän siirtymän lopputulos. - Viimeistään silloin olemme päässeet vihreistä eroon.

        Saattaa olla hyvinkin todellinen tulevaisuus, ehkä v. 2100.

        Nykyiset vihreän siirtymän pyrkimykset toteuttavat edelleenkin turvautumista teknologian tuomiin "uusiin energian lähteisiin", joita ei ole selkeästi julkistettu.

        Näitä ei ole kovin monia, lämpö sekä liike-energia, joka sekin on jo lämpöenergian johdannainen tai sitten tarkemmin auringon tuottaman sateisuuden tulos.

        Tuulivoimaa voi pitää sellaisena, olihan se aikaisemmin viljankin jauhamisessa käytössä laajasti koko Euroopassa.

        Tosin sen saatavuus on ajallisesti rajoitettua, eikä ennustettavaa, joten nykyisten talvikausien sähköiset lämmitystavat yksin tuulivoimaan perustuen eivät säilytä nykyisiä asuinoloja ilman muita lämmitystapojen käyttöä.
        Asuntojen lämmityksessä rakenteet tosin varaavat jonkin verran lämpöäkin, mikäli eristykset ovat riittävät, mutta kovin pitkiä lämmityksen katkeamisia ei voi olla.
        Kaupunkien asutus on eniten riippuvaista sähkön saatavuudesta ja ennustettavuudesta.

        Tosin tämä teknologiariippuvuus joka tuulisähköönkin liittyy, ei ole sen lyhyehkön käyttöiän ja rakenteiden vanhenemisen kannalta eduksi. Se myös on tuulisähkön talteenoton kulutekijä, mutta miten tämä edelleenkin toteuttaa vihreyttä tässä materian, tuotannon, logistiikan ja tarvittavien tuulivoimaloiden maa-alueiden ympäristöhaitoissa.
        Mielestäni teknologiariippuvuus ei ole haitatonta tai päästötöntä.
        Miten tämä on huomioitu vihreän siirtymän kokonaisuudessa ?

        Monet muutkin vihreän siirtymän instrumenteista ovat teknologioita, mutta niiden käytön kääntöpuolta ei edelleenkään sisällytetä esitettyjen hyötyjen vastapuolelle, joka olisi kohtuullista perustella.
        Pääosin siksi, että ne ovat korkean teknologian tuotteita, joiden käyttö on mahdollista lunastamalla niitä vastaavilla korkeilla maksuilla.
        Edelleenkään se näidenkin ympäristöhaitattomuus säilyy myyttinä eikä toteudu, jos kokonaisuus tarkemmin yksityiskohtaisen elinkaaren avulla yksilöidään.

        Vaikea on nähdä ympäristön edelleenkään hyötyvän näkyvissä olevasta kasvavasta riippuvuudesta ympäristöteknologioihin, joiden itsensä haittoja ei sisällytetä nykyiseen ympäristöhaittojen puntariin.

        Ympäristöhaittoja pitäisi vähentää, eikä lisätä eikä tietoisesti kasvattaa.

        Vuodet 2023- 2100 tulevat olemaan mielenkiintoinen aikakausi, siihen on aika pitkä aika
        toistaiseksi vielä sopeutua,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saattaa olla hyvinkin todellinen tulevaisuus, ehkä v. 2100.

        Nykyiset vihreän siirtymän pyrkimykset toteuttavat edelleenkin turvautumista teknologian tuomiin "uusiin energian lähteisiin", joita ei ole selkeästi julkistettu.

        Näitä ei ole kovin monia, lämpö sekä liike-energia, joka sekin on jo lämpöenergian johdannainen tai sitten tarkemmin auringon tuottaman sateisuuden tulos.

        Tuulivoimaa voi pitää sellaisena, olihan se aikaisemmin viljankin jauhamisessa käytössä laajasti koko Euroopassa.

        Tosin sen saatavuus on ajallisesti rajoitettua, eikä ennustettavaa, joten nykyisten talvikausien sähköiset lämmitystavat yksin tuulivoimaan perustuen eivät säilytä nykyisiä asuinoloja ilman muita lämmitystapojen käyttöä.
        Asuntojen lämmityksessä rakenteet tosin varaavat jonkin verran lämpöäkin, mikäli eristykset ovat riittävät, mutta kovin pitkiä lämmityksen katkeamisia ei voi olla.
        Kaupunkien asutus on eniten riippuvaista sähkön saatavuudesta ja ennustettavuudesta.

        Tosin tämä teknologiariippuvuus joka tuulisähköönkin liittyy, ei ole sen lyhyehkön käyttöiän ja rakenteiden vanhenemisen kannalta eduksi. Se myös on tuulisähkön talteenoton kulutekijä, mutta miten tämä edelleenkin toteuttaa vihreyttä tässä materian, tuotannon, logistiikan ja tarvittavien tuulivoimaloiden maa-alueiden ympäristöhaitoissa.
        Mielestäni teknologiariippuvuus ei ole haitatonta tai päästötöntä.
        Miten tämä on huomioitu vihreän siirtymän kokonaisuudessa ?

        Monet muutkin vihreän siirtymän instrumenteista ovat teknologioita, mutta niiden käytön kääntöpuolta ei edelleenkään sisällytetä esitettyjen hyötyjen vastapuolelle, joka olisi kohtuullista perustella.
        Pääosin siksi, että ne ovat korkean teknologian tuotteita, joiden käyttö on mahdollista lunastamalla niitä vastaavilla korkeilla maksuilla.
        Edelleenkään se näidenkin ympäristöhaitattomuus säilyy myyttinä eikä toteudu, jos kokonaisuus tarkemmin yksityiskohtaisen elinkaaren avulla yksilöidään.

        Vaikea on nähdä ympäristön edelleenkään hyötyvän näkyvissä olevasta kasvavasta riippuvuudesta ympäristöteknologioihin, joiden itsensä haittoja ei sisällytetä nykyiseen ympäristöhaittojen puntariin.

        Ympäristöhaittoja pitäisi vähentää, eikä lisätä eikä tietoisesti kasvattaa.

        Vuodet 2023- 2100 tulevat olemaan mielenkiintoinen aikakausi, siihen on aika pitkä aika
        toistaiseksi vielä sopeutua,

        Samoilla ajatuksilla. Vihreässä siirtymässä on silmiin pistävää se, että kaikki ratkaisut lisäävät kuluttamista.

        Ratkaisuksi on ehdotettu, mitä mullistavimpia tekniikoita, mutta kaikki ovat tähän mennessä osoittautuneet tyhjäksi siinä vaiheessa kun yhteiskunnan tukirahat ovat loppuneet. Samoin uskon käyvän vedelle. Se kyllä voisi osittain ratkaista tuulivoiman tuoman ongelman, mutta hyötysuhde on niin huono, että tuskin toteutuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoilla ajatuksilla. Vihreässä siirtymässä on silmiin pistävää se, että kaikki ratkaisut lisäävät kuluttamista.

        Ratkaisuksi on ehdotettu, mitä mullistavimpia tekniikoita, mutta kaikki ovat tähän mennessä osoittautuneet tyhjäksi siinä vaiheessa kun yhteiskunnan tukirahat ovat loppuneet. Samoin uskon käyvän vedelle. Se kyllä voisi osittain ratkaista tuulivoiman tuoman ongelman, mutta hyötysuhde on niin huono, että tuskin toteutuu.

        Nyt tätä vihreää siirtymää voi kyseenalaistaa siinäkin onko näiden nykyisten lämpölaitosten polttoaineeksi jotain vihreää ratkaisua tai mikä se voisi olla ?
        Puuhake, turve ovat luontaisia sellaisia, etenkin edelleenkin se puu.
        Onkohan muita ?

        Nyt kun molemmat olisivat ihan oman maan luontaisia lähteitäkin, mutta miksi puuhakettakin on edelleenkin tietojen mukaan tuotava oman maan ulkopuolelta ?
        Eikö jo logistiikkakin ole ympäristöllinen haitta tarvittavassa mittakaavassa ?

        Onko koko vihreä siirtymä mitenkään kestävää kehitystä jos kokonaisuuksia
        tarkastellaan ?
        Mikä on esim. hakelaivalastin kokonaishiilivaikutus jos logistiikka on mukana hiilivaikutuksineen ?

        Olisiko se kivihiili edelleenkin vähemmän haitallinen, jos sen korkeampi lämpöarvo otetaan mukaan ?

        Nykyisin keskusteluissa on mukana näkemyksiä hiilipäästöjen vähentämisestä, mutta miten oikeasti merkittäviä ovat myöskään vähemmän haitallisten vaihtoehtojen edut, jos niidenkin logistiikka tai toimitusketjut tai ne etävaikutukset ovat mukana ?

        Edelleenkin ne etävaikutukset tuntuisivat unohtuvan, jos jossain naapurimaassa metsäpeite puuhakkeen lähteenä vähenee, eikö se sielläkin edelleenkin ole ympäristöllinen haitta ?

        Ympäristöteknologisena tavoitteena voisi pitää kivihiilen savukaasujen tehokkaan puhdistuksen edistämistä, ne lienevät jo korkeita muutenkin.
        Missähän vaiheessa ne nykyisin ovat ?

        Pelkkä luontaisten energiavaihtoehtojen kieltäminen edellyttää todella vastaavien
        muiden energialähteiden olemassaoloa jo nyt.
        Niiden puuttuminen johtaa tietoisesti elinolojen heikkenemiseen.


    • Anonyymi

      Vastaus aloituksen kysymykseen riippuu tasan tarkkaan siitä, millainen elintaso ja elämänlaatu ihmisille olisi tarkoitus antaa.

      Jos luovutaan terveydenhuollosta ja annetaan ihmisten kuolla nuorempina nyt parannettavissa oleviin sairauksiin niin kantokyky kasvaa rajusti. Se tietenkin tarkoittaisi paluuta jonnekin 1800 - luvun olosuhteisiin.

      • Anonyymi

        Siihenhän tämä johtaa.

        Voipi olla, että kohta on viljelysmaa ja suomenhevoset taas arvossaan.

        Kaupunkilaiset pilasivat itse omat elinolosuhteensa. Täällä maalla kyllä pärjätään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siihenhän tämä johtaa.

        Voipi olla, että kohta on viljelysmaa ja suomenhevoset taas arvossaan.

        Kaupunkilaiset pilasivat itse omat elinolosuhteensa. Täällä maalla kyllä pärjätään.

        Maalla toki pärjätään, mutta 1800 - luvulla suomalaisen keskimääräinen elinikä oli aika lyhyt lapsikuolleisuuden, kulkutautien, infektioiden ja onnettomuuksien vuoksi sodista nyt puhumattakaan. Näin siis Suomessa, linkin takana kuva jossa elinajanodote syntymävuoden mukaan piirrettynä:

        https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01025

        "1700-luvun puolivälissä vastasyntyneen elinajanodote oli noin 35 vuotta. Elinajanodote kääntyi kasvuun vasta suurten nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla, ja oli itsenäisyyden alkuvuosina miehillä noin 45 ja naisilla noin 50 vuotta."

        Minun mielestäni ei olisi tarvetta palata noihin vanhoihin "hyviin" aikoihin, jolloin lapsikuolleisuus oli varsin rajua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maalla toki pärjätään, mutta 1800 - luvulla suomalaisen keskimääräinen elinikä oli aika lyhyt lapsikuolleisuuden, kulkutautien, infektioiden ja onnettomuuksien vuoksi sodista nyt puhumattakaan. Näin siis Suomessa, linkin takana kuva jossa elinajanodote syntymävuoden mukaan piirrettynä:

        https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01025

        "1700-luvun puolivälissä vastasyntyneen elinajanodote oli noin 35 vuotta. Elinajanodote kääntyi kasvuun vasta suurten nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla, ja oli itsenäisyyden alkuvuosina miehillä noin 45 ja naisilla noin 50 vuotta."

        Minun mielestäni ei olisi tarvetta palata noihin vanhoihin "hyviin" aikoihin, jolloin lapsikuolleisuus oli varsin rajua.

        En minäkään hevosmieheksi haluaisi, mutta vihreä eliitti meitä siihen voimalla vie.

        Vaikka näkisin asiat toisin, niin enemmistö vie ja nyt kansa on äänestänyt vihervasemmiston valtaan.

        Seuraavaksi valtaan tulee kokoomus, Sdp, vihreät ja Rkp, eikä mikään muutu. Kokoomus on luvannut viedä vihreän siirtymän loppuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään hevosmieheksi haluaisi, mutta vihreä eliitti meitä siihen voimalla vie.

        Vaikka näkisin asiat toisin, niin enemmistö vie ja nyt kansa on äänestänyt vihervasemmiston valtaan.

        Seuraavaksi valtaan tulee kokoomus, Sdp, vihreät ja Rkp, eikä mikään muutu. Kokoomus on luvannut viedä vihreän siirtymän loppuun.

        "Vihreä siirtymä" on verhoiltu vastine teknologian hyödyntämiselle.
        Vihreän siirtymän vaiheina on esim. sähköinen liikkuminen, junat, autot, lämmön talteenotto,lämpökaivot, ilmalämpöpumput jne.

        Kaikki ovat teknisiä välineitä, joilla on oma valmistuksenaikainen elinkaari-haittansa, joka ei ole ahtaasti nähden nolla.

        Onko vihreä ajattelu teknologiaa edistävänä todella vihreäksi nähtävää ?
        Edelleenkin välineellisesti hyödynnetään jotain.

        Vihreänä siirtymänä voisi pitää lyhyitä matalan teknologian valmistus ja tuotantoprosesseja, luontaisia materiaaleja ja paikallisuutta, uusiutuvia materiaaleja sekä kierrätettävyyttä ja pidempää käyttöikää ja yksinkertaisempien ratkaisujen luotettavuutta.

        Lämpöeristeenä vuorivilla tunnetaan , mutta esim. olkilevy ei ole vastaavalla tavalla tunnettu vaihtoehto.

        Vaikuttavat nykyisten käytäntöjen valtavirran vastakohdilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vihreä siirtymä" on verhoiltu vastine teknologian hyödyntämiselle.
        Vihreän siirtymän vaiheina on esim. sähköinen liikkuminen, junat, autot, lämmön talteenotto,lämpökaivot, ilmalämpöpumput jne.

        Kaikki ovat teknisiä välineitä, joilla on oma valmistuksenaikainen elinkaari-haittansa, joka ei ole ahtaasti nähden nolla.

        Onko vihreä ajattelu teknologiaa edistävänä todella vihreäksi nähtävää ?
        Edelleenkin välineellisesti hyödynnetään jotain.

        Vihreänä siirtymänä voisi pitää lyhyitä matalan teknologian valmistus ja tuotantoprosesseja, luontaisia materiaaleja ja paikallisuutta, uusiutuvia materiaaleja sekä kierrätettävyyttä ja pidempää käyttöikää ja yksinkertaisempien ratkaisujen luotettavuutta.

        Lämpöeristeenä vuorivilla tunnetaan , mutta esim. olkilevy ei ole vastaavalla tavalla tunnettu vaihtoehto.

        Vaikuttavat nykyisten käytäntöjen valtavirran vastakohdilta.

        Suomi on harvaan asuttu maa, mutta tietääkseni missään muualla ei asu näin tiheästi ihmisiä, näin pohjoisessa. Ruotsissakin väki painottuu etelään Tukholman pohjoispuoli on Suomea harvempaan asutettu.

        Maassa on silloin liikaa väkeä tai elintaso on liian korkea kun emme pysty asumaan täällä ilman tuontienergiaa. Meidän pitäisi ensin miettiä, mitä energiavaroja meillä on ja minkälaista elintasoa haluamme ylläpitää. Vasta sen jälkeen mitoittaa tänne sopiva asukasluku.

        Tällä hetkellä täällä on selvästi liikaa väkeä kuluttamassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi on harvaan asuttu maa, mutta tietääkseni missään muualla ei asu näin tiheästi ihmisiä, näin pohjoisessa. Ruotsissakin väki painottuu etelään Tukholman pohjoispuoli on Suomea harvempaan asutettu.

        Maassa on silloin liikaa väkeä tai elintaso on liian korkea kun emme pysty asumaan täällä ilman tuontienergiaa. Meidän pitäisi ensin miettiä, mitä energiavaroja meillä on ja minkälaista elintasoa haluamme ylläpitää. Vasta sen jälkeen mitoittaa tänne sopiva asukasluku.

        Tällä hetkellä täällä on selvästi liikaa väkeä kuluttamassa.

        Niinpä, elintason ja elinehtojen tulisi mukautua juuri siihenkin mikä on ulkoisten ilmasto-olojen osuus kansantaloudesta, joka on sijainnista johtuen juuri korkeampi ja toimii haitallisesti myös elinkustannuksissa siinä osuudessa joita ovat pysyvät menot.

        Tämä elinkustannusindeksi vaihtelee suuresti leveysasteiden mukaisesti.
        Asutuskin on pitkään historiassa mukautunut tilanteeseen ja voisiko sanoa vältellyt äärimmäisiä oloja.

        Tässä mielessä muista asuinympäristöstä lähtöisin olevat ideologiat eivät ole elinkelpoisia
        sellaisenaan, mikäli niiden vaikutus on elinkustannuksissa kasvattava.
        Vaikea kuvitella viennin tai minkään muunkaan tuloja tuottavien toimialojen juurikaan
        hyötyvän elinkustannusten jatkuvasta kasvusta.

        Energian käytön kasvu johtunee myös lyhytnäköisistä tukitoimista ja edelleenkin julkisistakin investoinneista, joiden hyötyarvo on vähäinen tai negatiivinen.
        Näitä ovat liiankin edistykselliset hankkeet ja aikomukset kaupungistumisessa, rata ja liikennehankkeissa sekä liiallisissa infrastruktuuriaikomuksissa.

        Taloudellisesti hyödyttävämpää olisi säilyttää nykyinen taso kunnossapidolla, kuin myös näiden kautta elinkustannuksia edelleenkin kasvattamalla.
        AIkakausien edelleenkin näkyvistä rakennustyyleistä voi tunnistaa juuri näiden kulutuskausien jatkuvuuden aikakausikerrostumina.

        Asukamäärään nähden ne ovat ylimitoitettuja myös todellisiin tarpeisiin nähden.
        Kulutuksen kasvattamista pitäisi hidastaa määrätietoisesti tunnistamalla myös ne elinkaari-vaikutukset ja riippuvuudet joita aikeisiin liittyy myös menojen osalta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sille jollekin, tunnistat kyllä

      Etkö kuitenkin huomannut, kuinka välitän ja olen hyvä sinua kohtaan? Se, että olet itse kuin mikäkin omahyväinen, ainakin tässä leikissämme, miten sin
      Ikävä
      400
      3571
    2. Tupoksen koulun oppilaan putoaminen - onnettomuus?

      Kalevassa aamulla uutinen yläkoululaisen putoamisesta koulutiloissa Tupoksella. Rehtori ei avaa asian taustoja - miten tämä on voinut olla mahdollista
      Oulu
      87
      3381
    3. Asbergerihmiset

      Tuossa ehkä olen törmännyt livenä Asberger-ihmiseen ja kuullut nyt parilta naiselta, että millainen on mahdollinen asberger-oireyhtymää kärsivän ihmis
      Sinkut
      324
      1686
    4. Kerrotaanko maailmalle oikeasti Venäjän ja Ukrainan sodan syistä

      Vaikka kuinka yritän olla kartalla edes vähän niin silti on koko ajan pimenossa se syy, miksi Venäjä hyökkää Ukrainaan.. Ei tätä kerrota uutisissa. K
      Maailman menoa
      461
      1453
    5. Raita Sport

      On puhuttu Raita sportti olis mennyt konkursiin pitääkö paikkansa.
      Oulainen
      10
      1138
    6. Eräälle joka varmasti tietää keneltä.

      Kaipaan sinua. Tiedät kuka.
      Ikävä
      48
      1100
    7. Jasminilla uuis kulta

      personal trainer ja elämä hymyilee. https://www.seiska.fi/Kotimaa/Jasmin-Mantyla-ero-ja-uusi-rakas/1182613?undefined
      Kotimaiset julkkisjuorut
      68
      1047
    8. Tauski etsii tasoistaan kumppania, joka on samanlainen kuin hän itse

      Hirvittää ajatella, millainen daami Tauskin määritelmään kuuluu. Siis nainen, jolla lapsia usealle eri miehelle, monta kaatunutta avioliittoa takana,
      Kotimaiset julkkisjuorut
      169
      836
    Aihe