Kuinka toivoisit rakastumisesta puhuttavan? Miten tapailukumppani voisi osoittaa tunteitaan? Kaikki kortit heti pöydälle vai vähittäin tunnustellen? Haluatko avointa keskustelua vai pakenetko sitä? Oletko ehkä viesteillä kertomisen kannalla vaiko aina kasvokkain?
Rakkauden tunteista puhuminen
Anonyymi-ap
57
1126
Vastaukset
- Anonyymi
Kasvokkain ja mahdollisimman avoimesti. Ymmärrän kyllä vaikka ei piirrä kuvaa, mutta liiallinen kiertely ja kaartelu on aika ärsyttävää. En myöskään ole vähättelyn fani, joten isolla volyymilla jos on aihetta.
- Anonyymi
Ehdottomasti kasvokkain, murrosikäiset kysyy viesteillä alaks olee. Aidosti, ilman sumuverhoja tai selittelyä. Pientä tai suurempaa, siitä kerrotaan mitä sydämessä on. Toiselle on myös annettava aikaa reagoida, ettei häivy näyttämöltä saman tien ja jätä hämmästelemään. Sitäkin on tullut koettua ja ihan aikuiselta. Kynttilänvalossa on helppo avautua jos ujostuttaa, noin esimerkiksi. Joskus käy myös niin, että molemmat alkaa puhua yhtä aikaa.
Kasvokkain on luontevinta.
- Anonyymi
Edetään rauhassa. kaikki kortit pöydälle kuulostaa vähän liika yllätykselliseltä. Syntyy pian kiusallinen tilanne jos toinen ei ole varautunut. Pitää ensin kuulostella. Viestit ei sovi tähän tarkoitukseen yhtään. Jos viestein lähtee puhumaan näinkin isosta asiasta, antaa kevyen vaikutelman.
Ei pelkkiä sanoja vain, vaan myös tekoja.
- Anonyymi
Pitääkö heti kosia? Kukin tyylillään, mulle sopisi paremmin vähän myöhemmin kun on jo seurusteltu vuosi tai pari.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö heti kosia? Kukin tyylillään, mulle sopisi paremmin vähän myöhemmin kun on jo seurusteltu vuosi tai pari.
Monet menee nopeaan kihloihin eikä siinä ole mitään väärää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Monet menee nopeaan kihloihin eikä siinä ole mitään väärää.
Ei ole mitään väärää ja itsekin tiedän parin, joka meni kihloihin tokilla treffeillä ja ovat edelleen yhdessä nyt yli kymmenen vuoden kuluttua. Kuitenkin voi jollekin tulla aika puun takaa, jos ekalla kerralla kun puhutaan tunteista kositaan samalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole mitään väärää ja itsekin tiedän parin, joka meni kihloihin tokilla treffeillä ja ovat edelleen yhdessä nyt yli kymmenen vuoden kuluttua. Kuitenkin voi jollekin tulla aika puun takaa, jos ekalla kerralla kun puhutaan tunteista kositaan samalla.
Kaikki mun tutut parit joilla on kestänyt on menneet heti alussa kihloihin. Muilla on mennyt poikki.
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö heti kosia? Kukin tyylillään, mulle sopisi paremmin vähän myöhemmin kun on jo seurusteltu vuosi tai pari.
Ja minä taas en kaipaa edes kihlasormuksia. Voisin toiselle ostaa, mutten itse käytä sormuksia. Epämukavia ja ihonrikkojia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki mun tutut parit joilla on kestänyt on menneet heti alussa kihloihin. Muilla on mennyt poikki.
Toivottavasti löytyy vielä fiksuja naisia jotka ei ole a) häähulluja ja b) etsivät vakavaa suhdetta johon ei kuulu kihlausodotuksia sekä c) ovat silti monogamisia ja romanttisia.
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö heti kosia? Kukin tyylillään, mulle sopisi paremmin vähän myöhemmin kun on jo seurusteltu vuosi tai pari.
😁 No ei pidä, ainakaan mun mielestä. Tuolla kommentillani tarkoitin niitä tunteiden osoituksia. Ite en ainakaan enää, kerrasta oppineena, usko pelkkiä sanoja. En vaikka niitä toisteltas kuinka paljon, sikäli mikäli jos teot ei puhu samaa kieltä. Ja onhan näitä kosinnankin pikajunia 😅, enkä sano jottei niinkin vois tehä jos hyvältä molemmista osapuolista tuntuu. Ite en oo koskaan kosinu, enkä oo tullu vakavasti kosituksikaan. Mutta noin ylipäätään, kyllä mie ainakin haluaisin tutustua kunnolla, enkä pintapuolisesti, jos niinkin vakavaan hommaan on aikomus. Ja tuo on mulle myös vähän semmonen korkeintaan kerran elämässä jos sitäkään juttu.
G-LoveR kirjoitti:
Ja minä taas en kaipaa edes kihlasormuksia. Voisin toiselle ostaa, mutten itse käytä sormuksia. Epämukavia ja ihonrikkojia.
Tatuoitu sormus?
En_osaaEn_tunne kirjoitti:
Tatuoitu sormus?
Heh, ei ikinä. Kyllä se on vaan kumppanin uskottava ja luotettava mun rakkauteeni ilman mitään helyjä ja piirustuksia. Laittakoon hakulaitteen/jäljittimen alkkareihin, jos pelottaa etten ole sitoutunut yhteen, häneen ja vain häneen. 😅
Itse kun en näe mitään vasemman nimettömän koristelua muuna kuin symbolina, joka ei kaikille ole mitään. Pitää olla sen verran reilu, että sanoo kun on varattu, jos joku lähestyy niissä aikeissa kun sormuksia ei näy. Jos tuohon ei kykene, että sanoo olevansa jo varattu ja ei kiitos, niin kaikki muukin on täysin turhaa sätkimistä.G-LoveR kirjoitti:
Heh, ei ikinä. Kyllä se on vaan kumppanin uskottava ja luotettava mun rakkauteeni ilman mitään helyjä ja piirustuksia. Laittakoon hakulaitteen/jäljittimen alkkareihin, jos pelottaa etten ole sitoutunut yhteen, häneen ja vain häneen. 😅
Itse kun en näe mitään vasemman nimettömän koristelua muuna kuin symbolina, joka ei kaikille ole mitään. Pitää olla sen verran reilu, että sanoo kun on varattu, jos joku lähestyy niissä aikeissa kun sormuksia ei näy. Jos tuohon ei kykene, että sanoo olevansa jo varattu ja ei kiitos, niin kaikki muukin on täysin turhaa sätkimistä.Niin tai voi olla oikeakin, riippuen uskostakin.
- Anonyymi
En_osaaEn_tunne kirjoitti:
😁 No ei pidä, ainakaan mun mielestä. Tuolla kommentillani tarkoitin niitä tunteiden osoituksia. Ite en ainakaan enää, kerrasta oppineena, usko pelkkiä sanoja. En vaikka niitä toisteltas kuinka paljon, sikäli mikäli jos teot ei puhu samaa kieltä. Ja onhan näitä kosinnankin pikajunia 😅, enkä sano jottei niinkin vois tehä jos hyvältä molemmista osapuolista tuntuu. Ite en oo koskaan kosinu, enkä oo tullu vakavasti kosituksikaan. Mutta noin ylipäätään, kyllä mie ainakin haluaisin tutustua kunnolla, enkä pintapuolisesti, jos niinkin vakavaan hommaan on aikomus. Ja tuo on mulle myös vähän semmonen korkeintaan kerran elämässä jos sitäkään juttu.
Mikä se teko on jollei kosinta? Sukulaisille esittelykö? Yhteenmuuton ehdottaminen?
G-LoveR kirjoitti:
Niin tai voi olla oikeakin, riippuen uskostakin.
Niin ja minä oon jo 3 x ollut kihloissa ja 1 naimisissa, että oon saanut sormuksia kantaa ja tiiän nuo tunteet. :)
G-LoveR kirjoitti:
Niin ja minä oon jo 3 x ollut kihloissa ja 1 naimisissa, että oon saanut sormuksia kantaa ja tiiän nuo tunteet. :)
Jos joku ihmettelee miksi mulla sormus on menettänyt merkityksensä. Ei ole uusi eikä ihmeellinen asia, eikä toisaalta mikään taekkaan mistään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivottavasti löytyy vielä fiksuja naisia jotka ei ole a) häähulluja ja b) etsivät vakavaa suhdetta johon ei kuulu kihlausodotuksia sekä c) ovat silti monogamisia ja romanttisia.
Mikä ongelma kihloissa ja häissä on?
G-LoveR kirjoitti:
Jos joku ihmettelee miksi mulla sormus on menettänyt merkityksensä. Ei ole uusi eikä ihmeellinen asia, eikä toisaalta mikään taekkaan mistään.
Okei, okei, uskotaan 😁 Mie en käytä sormuksia muutenkaan, jotta vallan hyvin voin olla ilmanki. Eikä mulla oo koskaan ollu haaveissa naimisiin meno.
En_osaaEn_tunne kirjoitti:
Okei, okei, uskotaan 😁 Mie en käytä sormuksia muutenkaan, jotta vallan hyvin voin olla ilmanki. Eikä mulla oo koskaan ollu haaveissa naimisiin meno.
Heh, aattelin selventää kun netissä kaikki tuntuu olevan niin ihmeellistä jollei juurta jaksain avaa. 😅
Anonyymi kirjoitti:
Mikä se teko on jollei kosinta? Sukulaisille esittelykö? Yhteenmuuton ehdottaminen?
Sitä jotta osottaa sen rakkauven, eikä vaan puhu. Huomioi, haluaa vierelle, on tukena tarvittaessa ja kyllähän katsekin paljon kertoo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ongelma kihloissa ja häissä on?
Miten ne oikeastaan liittyvät rakkauden syvyyteen. Eivät mitenkään. Ei kaikki haaveile naimisiinmenosta ja vaimona olemisesta. Lisäksi eivät ole mikään tae suhteen onnistumisesta tai yhdessäpysymisestä, vaikka näin halutaan uskoa.Performanssi, johon tuhlataan yleisesti naurettavan paljon rahaa. Sitten se eroprosessi ja
byrokratiakoneisto. Anonyymi kirjoitti:
Miten ne oikeastaan liittyvät rakkauden syvyyteen. Eivät mitenkään. Ei kaikki haaveile naimisiinmenosta ja vaimona olemisesta. Lisäksi eivät ole mikään tae suhteen onnistumisesta tai yhdessäpysymisestä, vaikka näin halutaan uskoa.Performanssi, johon tuhlataan yleisesti naurettavan paljon rahaa. Sitten se eroprosessi ja
byrokratiakoneisto.Pakko sanoa, että ajattelen nykyään aviossa olleena ja eronneena pitkälti noin. Jotkut bling bling lasit tippui päästäni silloin, vaikkei ne koskaan kunnolla päässä olleetkaan ennen sitäkään.
- Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
Jos joku ihmettelee miksi mulla sormus on menettänyt merkityksensä. Ei ole uusi eikä ihmeellinen asia, eikä toisaalta mikään taekkaan mistään.
Ne joilla on huonoja kokemuksia avioliitosta ei varmaan haluakaan mennä naimisiin enää. Ne taas jotka ei ole vielä olleetkaan naimisissa, haluaa sitä usein. Aika luonnollista mun mielestä. Tunnen kyllä monia eronneitakin, jotka on menneet uudelleen avioon. Näillä ihan okei kokemuksia avioliitosta, vaikka eroon päätyneetkin.
Anonyymi kirjoitti:
Ne joilla on huonoja kokemuksia avioliitosta ei varmaan haluakaan mennä naimisiin enää. Ne taas jotka ei ole vielä olleetkaan naimisissa, haluaa sitä usein. Aika luonnollista mun mielestä. Tunnen kyllä monia eronneitakin, jotka on menneet uudelleen avioon. Näillä ihan okei kokemuksia avioliitosta, vaikka eroon päätyneetkin.
Ei mullakaan ole varsinaisesti huonoa kokemusta. Ei se avioliitto vaan minusta tee mitään hienoa lisää suhteeseen, mitä siinä ei olisi ilmankin. Lähinnä byrokraattinen välinehän se avioliitto on.
Tai juridinen, kun itse en havittele kenenkään omaisuutta hänen kuoltuaan itselleni, niin en koe että avioliitto muuhunkaan vaikuttaisi, kuin kuka saa perinnöt. Ja yhdessä en osta mitään koteja kenenkään kanssa, niin ei mulla oikein ole mitään järkevää syytä avioitua.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne joilla on huonoja kokemuksia avioliitosta ei varmaan haluakaan mennä naimisiin enää. Ne taas jotka ei ole vielä olleetkaan naimisissa, haluaa sitä usein. Aika luonnollista mun mielestä. Tunnen kyllä monia eronneitakin, jotka on menneet uudelleen avioon. Näillä ihan okei kokemuksia avioliitosta, vaikka eroon päätyneetkin.
Sekin vaikuttaa minkälaisessa lapsuudenperheessä on kasvanut, ainakin osittain. Kun näkee lähipiirissä yhdessä parin tai pareja, jotka vain kituuttavat yhdessä vuosia, riitelevät jatkuvasti, eivät kuuntele ja kunnioita toisiaan eikä heitä yhdistä muu kuin lapset, siitä on avioliiton romantisointiajatukset kaukana.
Niin ihanaa naista ei ole myöskään tullut vastaan joka saisi edes harkitsemaan vakavasti asiaa.;) Anonyymi kirjoitti:
Sekin vaikuttaa minkälaisessa lapsuudenperheessä on kasvanut, ainakin osittain. Kun näkee lähipiirissä yhdessä parin tai pareja, jotka vain kituuttavat yhdessä vuosia, riitelevät jatkuvasti, eivät kuuntele ja kunnioita toisiaan eikä heitä yhdistä muu kuin lapset, siitä on avioliiton romantisointiajatukset kaukana.
Niin ihanaa naista ei ole myöskään tullut vastaan joka saisi edes harkitsemaan vakavasti asiaa.;)Sivusta tähän. Mun vanhemmat olivat onnellisessa ja rakkaudellisessa avioliitossa pitkään, kunnes toisen kuolema heidät muutama vuosi sitten erotti. Riitoja oon toki lapsuudessa nähnyt, mutta paljon enemmän sitä rakkauden osoitusta toista kohtaan. Omat suhteet on sitten ollu mitä on. Miehiin en kai oo koskaan tarpeeksi rakastunut, sillä tavalla jotta naimisiin meno ois käynyt oikein mielessäkään. Ja ainoastaan vahvat rakkaustunteet saisi mut semmosta harkitsemaan, mikäli se toiselle olis semmonen iso toive ja haave.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekin vaikuttaa minkälaisessa lapsuudenperheessä on kasvanut, ainakin osittain. Kun näkee lähipiirissä yhdessä parin tai pareja, jotka vain kituuttavat yhdessä vuosia, riitelevät jatkuvasti, eivät kuuntele ja kunnioita toisiaan eikä heitä yhdistä muu kuin lapset, siitä on avioliiton romantisointiajatukset kaukana.
Niin ihanaa naista ei ole myöskään tullut vastaan joka saisi edes harkitsemaan vakavasti asiaa.;)Lisään. En välitä sormuksista enkä juhlista sukulaisten edessä jne.
Sen sijaan arvostan välittämisen osoittamista, avointa keskustelua, hellyyttä ja kosketusta, älykkyyttä, hyvää keskinäistä huumoria, molemminpuolista henkistä tukemista ja seksuaalista kemiaa, tilannetajua, tunnetaitoja, romanttista mielenlaatua, sekä luottamusta ja halua kasvaa yhdessä ihmisinä. Anonyymi kirjoitti:
Lisään. En välitä sormuksista enkä juhlista sukulaisten edessä jne.
Sen sijaan arvostan välittämisen osoittamista, avointa keskustelua, hellyyttä ja kosketusta, älykkyyttä, hyvää keskinäistä huumoria, molemminpuolista henkistä tukemista ja seksuaalista kemiaa, tilannetajua, tunnetaitoja, romanttista mielenlaatua, sekä luottamusta ja halua kasvaa yhdessä ihmisinä.Taas sivusta. 👍🏼👍🏼👍🏼👍🏼👍🏼 Jotku ne osaa. Sanoa ja luetella ne tärkeimmät asiat. Tuohon rimpsuun ei mitään lisättävää, eikä siinä ole myöskään yhtään pois otettavaa.
- Anonyymi
En_osaaEn_tunne kirjoitti:
Taas sivusta. 👍🏼👍🏼👍🏼👍🏼👍🏼 Jotku ne osaa. Sanoa ja luetella ne tärkeimmät asiat. Tuohon rimpsuun ei mitään lisättävää, eikä siinä ole myöskään yhtään pois otettavaa.
On hyvinkin helppo luetella mitä haluaa kumppanilta, niiden saaminen onkin sitten eri juttu. Edes puolia ko. ominaisuuksista.
Anonyymi kirjoitti:
On hyvinkin helppo luetella mitä haluaa kumppanilta, niiden saaminen onkin sitten eri juttu. Edes puolia ko. ominaisuuksista.
😁 Joillekin se luetteleminen on ehkä helppoa, mulle ei. Vaan totta on tuo, että saaminen on eri juttu.
- Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
Ei mullakaan ole varsinaisesti huonoa kokemusta. Ei se avioliitto vaan minusta tee mitään hienoa lisää suhteeseen, mitä siinä ei olisi ilmankin. Lähinnä byrokraattinen välinehän se avioliitto on.
Tai juridinen, kun itse en havittele kenenkään omaisuutta hänen kuoltuaan itselleni, niin en koe että avioliitto muuhunkaan vaikuttaisi, kuin kuka saa perinnöt. Ja yhdessä en osta mitään koteja kenenkään kanssa, niin ei mulla oikein ole mitään järkevää syytä avioitua.Mulle avioliitto merkitsee sitoutumista. Asiat on helpompi hoitaa esim. toisen sairastuessa, jos ollaan virallisesti pari. Sormukset on myös ulkopuolisille merkki varatusta, on niillä edelleen symboliarvo. Avioliitosta ei myöskään lähdetä yhtä helposti kuin avoliitosta ja siksi mietitäön tarkemmin kenen kanssa siihen ryhdytään. Puhumattakaan että avioliitto on romanttisempi konsepti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekin vaikuttaa minkälaisessa lapsuudenperheessä on kasvanut, ainakin osittain. Kun näkee lähipiirissä yhdessä parin tai pareja, jotka vain kituuttavat yhdessä vuosia, riitelevät jatkuvasti, eivät kuuntele ja kunnioita toisiaan eikä heitä yhdistä muu kuin lapset, siitä on avioliiton romantisointiajatukset kaukana.
Niin ihanaa naista ei ole myöskään tullut vastaan joka saisi edes harkitsemaan vakavasti asiaa.;)Varmasti vaikuttaa. Mulla on omista vanhemmista hyvä esimerkki kestävästä ja muutenkin toimivasta avioliitosta. Oletan ilman muuta, että munkin avioliittoni olisi hyvä. Ei mullakaan ole tiedossa vielä sopivaa naista, vaikka muutaman kanssa on tullut harjoiteltua;)
Anonyymi kirjoitti:
Mulle avioliitto merkitsee sitoutumista. Asiat on helpompi hoitaa esim. toisen sairastuessa, jos ollaan virallisesti pari. Sormukset on myös ulkopuolisille merkki varatusta, on niillä edelleen symboliarvo. Avioliitosta ei myöskään lähdetä yhtä helposti kuin avoliitosta ja siksi mietitäön tarkemmin kenen kanssa siihen ryhdytään. Puhumattakaan että avioliitto on romanttisempi konsepti.
Ok. Kyllä mun kumppani on mm. merkitty mun lähiomaiseksi, tietyin valtuuksin kuten olisi aviopuoliso, myös verottajalla lukee puoliso, vaikkei asuta kuin avoliitossa.
Ihmisestä kiinni toikin miten sutoutuu ilman sormuksia. Mä sitoudun 100% kun sitoudun tai en ollenkaan ilman aameniakin. Mutta jollain voi tulla tarve eroilla helpommin ilman tiiliskiveä nilkassa. 🤷🏼♂️- Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
Ok. Kyllä mun kumppani on mm. merkitty mun lähiomaiseksi, tietyin valtuuksin kuten olisi aviopuoliso, myös verottajalla lukee puoliso, vaikkei asuta kuin avoliitossa.
Ihmisestä kiinni toikin miten sutoutuu ilman sormuksia. Mä sitoudun 100% kun sitoudun tai en ollenkaan ilman aameniakin. Mutta jollain voi tulla tarve eroilla helpommin ilman tiiliskiveä nilkassa. 🤷🏼♂️Joo toiset sitoutuu avoliitossakin. Avioliitossa on kuitenkin perinteinen romanttinen vivahde. Sormukset, häät yms juhlallisempaa. En mäkään nuorena ajatellut naimisiin menoa, mutta keski-iällä on alkanut kiinnostaa. Ei suin päin kuitenkaan, ensin seurustellaan että näkee miten sujuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On hyvinkin helppo luetella mitä haluaa kumppanilta, niiden saaminen onkin sitten eri juttu. Edes puolia ko. ominaisuuksista.
Kyllä noi kaikki luetellut luontuu helposti oikean kanssa. Vaatii tosiaan kumppanin joka pystyy samaan.
Anonyymi kirjoitti:
Joo toiset sitoutuu avoliitossakin. Avioliitossa on kuitenkin perinteinen romanttinen vivahde. Sormukset, häät yms juhlallisempaa. En mäkään nuorena ajatellut naimisiin menoa, mutta keski-iällä on alkanut kiinnostaa. Ei suin päin kuitenkaan, ensin seurustellaan että näkee miten sujuu.
Itse menin maistraatissa aikoinaan vihille, kun pakana olen. Pienet juhlat kotona, vain lähimmät 10 ihmistä ja se oli siinä.
Itse en ole ikinä haaveillut isoista häistä tms. mitä häät usein on. En haaveillut edes häistä koskaan, olin jopa todennut etten avioidu ikinä, mutta sitten pyörsin päätökseni. Menin avioon ja vain 4 vuoden päästä erosin.- Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
Itse menin maistraatissa aikoinaan vihille, kun pakana olen. Pienet juhlat kotona, vain lähimmät 10 ihmistä ja se oli siinä.
Itse en ole ikinä haaveillut isoista häistä tms. mitä häät usein on. En haaveillut edes häistä koskaan, olin jopa todennut etten avioidu ikinä, mutta sitten pyörsin päätökseni. Menin avioon ja vain 4 vuoden päästä erosin.Häissä onkin tärkeintä häämatka;) mulla on jo matkakohdekin valittuna. Jälkeenpäin on sittem kiva viettää hääpäivää joka vuosi. On juhlatkin, joku kaunis paikka ja hienot puvut yms. yms. Morsian puuttuu! Olisi pitänyt mennä naimisiin silloin kun olisi ollut tilaisuus. Oli niitä tilaisuuksia kaksikin, mutta silloin en halunnut naimisiin... Ei koskaan osu kohdalleen nää mun jutut!
Anonyymi kirjoitti:
Häissä onkin tärkeintä häämatka;) mulla on jo matkakohdekin valittuna. Jälkeenpäin on sittem kiva viettää hääpäivää joka vuosi. On juhlatkin, joku kaunis paikka ja hienot puvut yms. yms. Morsian puuttuu! Olisi pitänyt mennä naimisiin silloin kun olisi ollut tilaisuus. Oli niitä tilaisuuksia kaksikin, mutta silloin en halunnut naimisiin... Ei koskaan osu kohdalleen nää mun jutut!
Heh, aijaa. Mun häämatka oli maistraatista kotiin. 😂
No toivotaan, että löydät sen häitä haluavan kainaloisen.- Anonyymi
G-LoveR kirjoitti:
Heh, aijaa. Mun häämatka oli maistraatista kotiin. 😂
No toivotaan, että löydät sen häitä haluavan kainaloisen.Kiitti! Ehtii vielä hyvin löytyä. En ole ihan ehdoton tossa naimisessa, jos toinen on täysin vastaan. Katsellaan.
G-LoveR kirjoitti:
Heh, aijaa. Mun häämatka oli maistraatista kotiin. 😂
No toivotaan, että löydät sen häitä haluavan kainaloisen.😅 Menikö ihan suoraan vai ees pienen mutkan kautta?
Anonyymi kirjoitti:
Kiitti! Ehtii vielä hyvin löytyä. En ole ihan ehdoton tossa naimisessa, jos toinen on täysin vastaan. Katsellaan.
Sitten on tietysti tämä kynnyskysymys, jota en kehtaa kysyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä noi kaikki luetellut luontuu helposti oikean kanssa. Vaatii tosiaan kumppanin joka pystyy samaan.
Kaikkea puolittaista ja puolivillaista olisi kyllä tarjolla. Ei tosiaan riitä että toinen katsoo deittiprofiilissa että jahans kiva listaus hyviä asioita mitä itsekin kannattaa ja haluaa, jos ei pysty itse antamaan samaa.
- Anonyymi
En_osaaEn_tunne kirjoitti:
Sitten on tietysti tämä kynnyskysymys, jota en kehtaa kysyä.
Mikä kysymys?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikkea puolittaista ja puolivillaista olisi kyllä tarjolla. Ei tosiaan riitä että toinen katsoo deittiprofiilissa että jahans kiva listaus hyviä asioita mitä itsekin kannattaa ja haluaa, jos ei pysty itse antamaan samaa.
Näinpä. Monelle esim. suoraan ja avoimesti puhuminen on ylittämätön ongelma. Eikä niitä tunnetaitojakaan läheskään kaikilta löydy.
Anonyymi kirjoitti:
Mikä kysymys?
Tuli väärään kohtaan tämä mun kommentti. Piti mennä tuohon oman mutkan kautta vai ei perään ja Geeloverille. Siis ihan vaan, jotta jos häämatka oli maistraatista himppeen, nii kuinka oli kotikynnyksellä. Omin jaloin vai muulla tavalla.
- Anonyymi
Jaa mikä rakkaus? Eteen ei ole tullut mitään molemminpuolisesti tuntuvaa.
Vaatii tietynlaisen tilanteen, rauhallisen ympäristön mielellään ja sen oikean hetken, milloin tuntee, että nyt olisi hyvä aika kertoa tunteistaan. Ja kun kertoo ne, niin itse en ainakaan säästelisi sanoja enkä eleitä, hyvinkin rauhallisesti ja tunteikkaasti kertoisin, mutten kuitenkaan lähtisi heti kosintalinjalle. Sydäntä mukaan ja yhteys tuohon ihmiseen siinä hetkessä .. jätjestäisin mahdollisesti jotain pientä rekvisiittaa esim. kynttilöitä ja muuta pientä kivaa, vähän tyyliin että olisi jo viihtyisä ympäristö ja tunnelma sen mukainen ja siinä voisi olla se hetki, jos toinen näyttää olevan luontevasti siinä mukana. Tietenkään ei sitten kertoisi, jos näyttäisi, että toisella on epämukava olla siinä, niin jättäisin myöhemmäksi. Kyllä sen vaistoaa .. sen oikean hetken. Puitteet ei tietenkään tarvitse olla just noin mitä mainitsin, se oikea hetki voi tulla missä tahansa paikassa ja tilanteessa tietenkin 👍
- Anonyymi
Tämä kuulostaa hyvältä.
Anonyymi kirjoitti:
Tämä kuulostaa hyvältä.
Elämässä tärkeät asiat on aina hyvä puhua kasvokkain ja monelle rakkauden tunnustus on yksi niistä. Kun katsot naistasi syvälle silmiin ja sanot rakastavasi häntä, niin mikään ei voi mennä pieleen..
Täytyy olla tilannetajua ja katsoa kertomiselle oikea hetki❣️
- Anonyymi
Missä vaiheessa suhdetta kertoa tunteistaan? Monennilla treffeillä? Ennen vai jälkeen seksin?
Mielestäni treffailu jonkun kanssa ei vielä ole varsinaisesti suhde, tai no korkeintaan tapailusuhde, jos nyt noin sitä voi nimittää. Ja mikäli on jo seksi kuvioissa mukana, niin silloinhan siinä ei pitäisi olla ongelmaa kertoa tunteistaan eikä ehkä myöskään väliä ennen vai jälkeen seksin. Jos ei ole vielä sen enempää kuin tapailua ja huomaa omien tunteiden syvenneen, voisi varmaan siinä vaiheessa ottaa asian puheeksi ja ihan vaikka kertomalla, että nyt kun on tapailtu, niin olen alkanut huomaamaan tunteita sinua kohtaan ja en enää muita haluakaan tavata ja katsoa, mitä se toinen siihen vastaa. Jos tuntuu vaikealta kysyä ja kertoa suoraan, niin kautta rantain lähestyä tuota asiaa tai jollain muulla tavalla yrittää saada tietää tuon toisen tunteita.
- Anonyymi
Halleluja
- Anonyymi
Kasvokkain ja avointa keskustelua, mutta tilannetajuisesti. Ei hyökkäävästi, mutta ei kierrellen kaarrellen myöskään. Itse puhun mielelläni tunteista heti kun niitä syntyy. Mulle ei myöskään riitä joku tapailu, jos tunteet on mukana. Pidän tapailua muutenkin lyhyenä alkuvaiheena, muutama kuukausi. Siinä ajassa näkee syntyykö jotain vai ei.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta781815Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181699- 161514
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191203En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121194Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61182hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121146Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291131Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61119Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71114