Millainen levy seuraavaksi?

luetelluista parhain on bitter suites to succubi. Damnation and a day on huonoin ikinä ja nymphetamine on hyvää ei-niin-cradlea. Paras levy on ylivoimaisesti cruelty and the beast. Uuden levyn saundi sais olla enemmän sitä mitä bändi oli yli viisi vuotta sitten.

Nymphetamine on loistava mitä nyt vähän sitä
vaivaa biisien keskinäinen samankaltaisuus.

Mielestäni Damanation And A Day sisältää
joitakin aivan killeri-biisejä, mutta kokonaisuus
ei ihan kanna niin hyvin kuin muissa levyissä.

Bitter...taas sisältää parhaimmistoon kuuluvia
biisejä (mm. Born In A Burial Gown) ja sitä on
mielestäni liikaa haukuttu vain välityöksi.

Midian taasen on aivan omaa luokkaansa.
Eipä taida yhtäkään huonoa vetoa löytyä...

From Cradle...USA-pressi ehkä parempi...

Cruelty...on itse helmi mm. Cruelty brought...
biisin kanssa.

Dusk...klassikko!

V Empire...loistava.

Principle...klassikko!

Sitten nämä kaksi tuplaa (Lovecraft...ja
Live Bait..) menettelevät, mutta eivät paljoa
anna sellaiselle jolta jo kaikki näillä olevat
specut löytyvät.

-----------------------------------------------

No ehkä noista jo edellä huomaa että painotus
tuonne alkupään tuotantoon menee, mutta en nyt
suoraan sanoisi että odottelen jotain "back to
roots" levyä seuraavaksi. Uskon että Filth säilyy
jatkossakin minulle bändinä nro 1. Eli odottelen
vain puhtaasti seuraavaa levyä.

Jos bändi edes yrittäisi palata vähän siihen mitä olivat.. nimittäin mielestäni vanhemmat levyt ovat parempia. Damnation and a day,no.. erittäin omituinen levy Cradlelta mutta jotenkin pidän siitä.

No MINUN MIELESTÄNI Filthillä on väärä kehityssuunta kuten monilla muillakin, kuten hyvinä esimerkkeinä toimivat mm. Dimmu Borgir ja Amorphis. Varsinkin Dimmu Borgirin ja Cradle of Filthin kehityssuunta viittaisi hieman siihen että raha ohjaa kehitystä. En toki sano että näin todella olisi, tämä on vain omaa spekulointiani.

Nymphetamine - kerran olen kuunnellut, toista kertaa en jaksanut...

Damnation and a Day - pari hyvää vetoa, mutta huono kokonaisuus, ehkä huonoin kaikista...

Bitter Suites to Succubi - hyviä biisejä, mutta välityön kuuloinen. Turhia uudelleenlämmityksiä vanhoista kappaleista.

Midian - Aikas kova levy.

From The Cradle To Enslave - hyvä, muttei oikein minkäänlainen kokonaisuus.

Cruelty and the Beast - biisit hyviä, soundit ei. Cross Boxissa pari hyvää coveria.

Dusk... - classic - paras kaikista.

Vempire - Loistolevy ja se feikkikitaristi oli aika hyvä veto...

Principle of Evil Made Flesh - Rupusoundit, mutta sitäkin enemmän nuoruuden intoa, voittaa Damnationin ihan milloin vain.

Liveä ja sitä kokoelmaa en ole edes kuullut, eikä pahemmin edes kiinnosta...

Toivon mukaan uusi levy on helvetin paljon parempi kuin pari edellistä, muuten jää ostamatta.

Että semmosta.

Olinkin unohtanut, että tossa viime vuoden lopulla Nymphetaminen ilmestyttyä, luin Soundista Dani Filthin haastattelun. Siinä Dani oli kertonut että he meinaavat kuulemma tehdä seuraavasta bailulevyn! Mahtaakohan se olla jotain kasarityylistä :D
Niin ja nyt Miasma-lehden uusimmassa numerossa oli Filthin haastattelu ja siinä rumpali kertoi että he ovat nyt heinäkuussa menossa taas studiolle!

Kehitys on kulkenut jatkuvasti täysin helposti ennustettavaan suuntaan, uskoisin seuraavan levyn olevan melko lähelle Midianin ja Nymphetaminen ristisiitosta.

Damnation and a Day on muuten loistolevy.Pitkä, mutta siinä on kantava teema ja täysin omanlaisensa tunnelma. Paljon kuuntelua vaativa levy, joka on varmasti kaikessa mahtipontisuudessaan ja työmäärässään suurin teos mitä ovat tehneet.

no nymphetaminella soitto on vähän pehmentynyt mutta muutenhan levy on täyttä rautaa... damnation and a day on taamalevy ja siksi hiukan erillainen kuin muut...bitter suites to succubilla on monia uudelleen nauhoitettuja kappaleita mutta kokonbaisuus on kiitettävää tasoa