Proteiinin tarve, huoleton hiilihydraattien mättö

Asiasta kiinnostuneille.

Kestävän tuotannon vastakohta on tehotuotanto. Tiedoksi, että riisi on maailman suosituimpia ruokakasveja, ja sen tuotanto synnyttää 12 prosenttia kaikista metaanipäästöistä ja kuluttaa valtavat määrät vettä. Yhden riisikilon tuotantoon kuluu jopa 5000 litraa vettä, perunan tuontantoon vain 200 litraa, mutta yksi lihakilo vaatii yli 16000 litraa vettä. Aasiassa riisiä kuluu vajaa 80 kiloa vuodessa henkeä kohden keskiarvona, Euroopassa vastaava riisinkulutus on 6 kiloa vuodessa henkeä kohden. Suomessa vehnää ja perunaa kuluu kumpaakin 50 kiloa sekä ruista ja kauraa vajaa 15 kiloa vuodessa henkeä kohden.

Perunan hiilijalanjälki on 80 g CO2 ekvivalenttia / raaka 1 kg. Vertailun vuoksi esimerkiksi riisin luku on 2,76 kg CO2 ekvivalenttia / 1 kg, ja kaikkien kotimaisten viljojen hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg. Maidon päästöt ovat alle 2 kg CO2 ekv/kg, mutta juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, joten juuston hiilijalanjälki on yli 10 kg CO2 ekv/kg.

Maissi on erittäin nopeakasvuinen, kelpaa hyvin ihmisellä, mutta sitä käytetään runsaasti eläinrehuna. Eniten energiaa kuluu tehomaatilalla tuotettuun naudanlihaaan ja possunlihaan. Suomessa naudanliha aiheuttaa noin 15 kg CO2 ekv/kg päästöt. Porsaanlihan päästöt ovat lähes 6 kg CO2 ekv/kg, broilerin noin 4 kg ja kananmunien 2,7 kg. Riistalihan käyttö on ympäristöystävällistä.

Rasvoista vähiten ilmastovaikutuksia on margariinilla ja rypsiöljyllä, joiden hiilijalanjälki on n. 1 kg CO2 ekv/kg. Oliiviöljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla, jolla se on n. 4,8 kg CO2 ekv/kg. Terveellisimpiä pehmeän rasvan lähteitä ovat rypsiöljy ja kalat. Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä (3 kg CO2 ekv/kg).

Suomalaisen ruokavalion ilmastopäästöistä 45 prosenttia tulee lihasta ja 20 prosenttia maidosta. Voisimme tulla toimeen myös pelkällä kasvisruualla tai syödä enemmän kasviksista tehtyä ruokaa. Luomuperuna yhdessä kalan, broilerin, kananmunien ja rypsiöljyn muodostaa parhaan kestävän kehityksen ruokavalion. Naudanliha ja juusto ovat huono vaihtoehto.

Ruoka ei kohta riitä kaikille. Jos laihduttaja haluaa valita parhaan kahden tuotteen kokonaisuuden, se on luomuperuna ja luonnosta pyydetty kala tai riista, vaihtoehtona kala, broiler ja kananmuna.

Anonyymi kirjoitti:

Asiasta kiinnostuneille.

Kestävän tuotannon vastakohta on tehotuotanto. Tiedoksi, että riisi on maailman suosituimpia ruokakasveja, ja sen tuotanto synnyttää 12 prosenttia kaikista metaanipäästöistä ja kuluttaa valtavat määrät vettä. Yhden riisikilon tuotantoon kuluu jopa 5000 litraa vettä, perunan tuontantoon vain 200 litraa, mutta yksi lihakilo vaatii yli 16000 litraa vettä. Aasiassa riisiä kuluu vajaa 80 kiloa vuodessa henkeä kohden keskiarvona, Euroopassa vastaava riisinkulutus on 6 kiloa vuodessa henkeä kohden. Suomessa vehnää ja perunaa kuluu kumpaakin 50 kiloa sekä ruista ja kauraa vajaa 15 kiloa vuodessa henkeä kohden.

Perunan hiilijalanjälki on 80 g CO2 ekvivalenttia / raaka 1 kg. Vertailun vuoksi esimerkiksi riisin luku on 2,76 kg CO2 ekvivalenttia / 1 kg, ja kaikkien kotimaisten viljojen hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg. Maidon päästöt ovat alle 2 kg CO2 ekv/kg, mutta juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, joten juuston hiilijalanjälki on yli 10 kg CO2 ekv/kg.

Maissi on erittäin nopeakasvuinen, kelpaa hyvin ihmisellä, mutta sitä käytetään runsaasti eläinrehuna. Eniten energiaa kuluu tehomaatilalla tuotettuun naudanlihaaan ja possunlihaan. Suomessa naudanliha aiheuttaa noin 15 kg CO2 ekv/kg päästöt. Porsaanlihan päästöt ovat lähes 6 kg CO2 ekv/kg, broilerin noin 4 kg ja kananmunien 2,7 kg. Riistalihan käyttö on ympäristöystävällistä.

Rasvoista vähiten ilmastovaikutuksia on margariinilla ja rypsiöljyllä, joiden hiilijalanjälki on n. 1 kg CO2 ekv/kg. Oliiviöljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla, jolla se on n. 4,8 kg CO2 ekv/kg. Terveellisimpiä pehmeän rasvan lähteitä ovat rypsiöljy ja kalat. Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä (3 kg CO2 ekv/kg).

Suomalaisen ruokavalion ilmastopäästöistä 45 prosenttia tulee lihasta ja 20 prosenttia maidosta. Voisimme tulla toimeen myös pelkällä kasvisruualla tai syödä enemmän kasviksista tehtyä ruokaa. Luomuperuna yhdessä kalan, broilerin, kananmunien ja rypsiöljyn muodostaa parhaan kestävän kehityksen ruokavalion. Naudanliha ja juusto ovat huono vaihtoehto.

Ruoka ei kohta riitä kaikille. Jos laihduttaja haluaa valita parhaan kahden tuotteen kokonaisuuden, se on luomuperuna ja luonnosta pyydetty kala tai riista, vaihtoehtona kala, broiler ja kananmuna.

Lue lisää

Meillä on luomuviljelyssä ongelmana ravinteiden huuhtoutuminen ja kun luomu tuottaa per hehtaari vähemmän niin ongelma korostuu. Erityisesti luomuliha on tässä suhteessa huono.

Riisiä voidaan kasvattaa myös kuivalla maalla mutta se on työläämpää. Kotona en käytä riisiä muuhun kuin risottoon ja sushiin ja minulla bulguuri on korvannut muuten riisin.

Palkokasveja soisi käytettävän enemmän.

Tuotannon kannalta meillä on jonkin verran peltoja joilla ei voi kasvattaa muuta kuin ruohoa eli tuossa suhteessa lihan/maidon tuotanto on perusteltua.

Kun ruoka muodostaa noin kolmasosan ilmastovaikutuksista niin kasvissyöjän ilmastovaikutus on noin 20% pienempi kuin keskivertokuluttajan. Laardaajan ilmastovaikutus taasen on ehkä 100% suurempi kuin keskivertokuluttajan. Paljon suurempi tietysti jos kuluttaa paljon naudanlihaa ja maitorasvaa.