Jotka ei puhu jos ei itselle jutella? Olenkohna sellainen joka kärsii selektiivisestä mutismista?
Onko muita
Anonyymi-ap
6598
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oletko varma ettei sulla ole sosiaalisten tilanteiden pelkoa?
On aika pahakin sosiaalisten tilanteiden pelko.
Kuule kun toi ekan viesti asia on oireena sosiaalisten tilanteiden pelossa ja liittyy siihen .Eli ei sun kannata etsiä uutta diagnoosia itsellesi.
Näinhän se on ja myös itsellä tuota, joskin muustakin syystä, mutta koen sen enemmän ahdistuksena kuin pelkona. Kyllähän mullakin olisi montakin autismin kriteeriä, jos niin nähtäisiin, mutta eipä vaan ole edes ollut puhetta siitä. Ei mulla kyllä ole sos,til. pelko -diagnoosiakaan. Oireilussa on jonkin verran vaihtelua päivien välillä ja mm. hyvä vireystila auttaa paljon tässäkin - kun aivot raksuttaa paremmin miten toimia, ei ahdista yhtä paljon.
Keskeisimmät syyt liittyy terveydentilaan ja siihen, että olen syrjäytynyt ja yksinkin vielä asun, aika yksin muutenkin ollut jo tosi pitkään, jolloin katoaa tietynlainen rutiini sosiaalisissa tilanteissa ja tilalle tulee aahdistus. Ja eikös nää ole aina kokemusperäisiä eli ei tupsahda yllättäen tyhjästä paitsi jollain hyvin pienellä osalla kai synnynnäisiä. Jollain tavalla sujuu yksin asioilla käyminen tai kahdestaan juttelu, mutta sekin mielusti muuten kuin tosin avarassa tilassa eli ainakin sermit yms. ainakin saisi olla. En mä silti mykkäkoulua pidä, vaikka oliskin inhottavaa.
Monisairas
No se voi olla vaan ihan normivariaatiota ihmishakuisuudessa ja seurantarpeessa. Että joillekin se ventovieraiden kanssa pälätyskin tuntuu tuovan jotain iloa elämään. Sitä voi ajatella myös hienotunteisesti ihmisten haluavan olla omissa oloissaan. Mutta jos pystyy siihen vuorovaikutukseen kun itseä lähestytään ei kai nyt sentään ole aivan toivoton tapaus. Ja jos itseään haluaa hieman hivuttaa puheliaampaan suuntaan kannattaa opetella tarkkailemaan ihmisiä että huomaa paremmin sen onko se oma puhealoite toivottua. Kyllä sen oppii huomaamaan kai jollain tapaa. Ja jos joku sitten on töykeä, niin ei ota siitä itseensä.
Kaikesta pitää nykyään tehdä poikkeavaa. Sitä medikalisaatiota pahimmillaan. Ihminen on sosiaalinen eläin toki mutta liikaa on useimmille liikaa. Kaupungin ihmispaljous voi tuoda stressiä mukanaan sosiaalisemmallekin. Ja pätee toki myös se sääntö että saa olla rauhassakin niin halutessaan. Aikaan ja paikkaan sitoutunutta on se mitä pidetään oikeanlaisena ihmisyytenä.
Näinhän se menee. Mutta eikös sos.til. pelon ytimessä ole just noi töykeät ja vastaavat kommentit eli tästä syystä on sitä puhehaluttomuutta. On vähän pelkistetty sanoo ettei ota itseensä. Mielellään oltaisiin tällöin aina puhumatta riippumatta kumpi tekee aloitteen.
Omalla kohdalla ainakin näin eli yleensä eli jos tietää jonkun kellä tai kuulostelu antaa vmaisen, epäystävällisen, heikon kritiikinsiedon tai ns. luennoivan vaikutelman, katoo puhehalut nopeeta ja mieluummin oikeastaan välttää. Mutta mulla vaikuttaa myös se, että on jonkin verran vaikeuksia sanallistaa tarkoittamallani tavalla puhetta mikä tämäkin tietysti voi olla ahdistusta mutta itsellä se ei ole sitä mutta osaltaan aiheuttaa kyllä. Monia muitakin hankinnaisia syitä omalla kohdalla, mutta kyllä hämmästytti lukea, että suurin osa ko. oireyhtymästä kärsiviä on sellaisia ettei oireilua voi helposti edes havaita ts. olispa vaan tolla tavoin!
Monisairas