Kysymys ammattilaisille?

Monenlaisiin täysin epäasiallisiin viesteihin tulee kyllä vastauksia pilvin pimein, mutta........

Kun kysyy oikein asiaa, ketään ei näköjään oikeat asiat kiinnosta, olisi kiva saada eri näkökulmia ja mielipiteitä. Jos niitä teillä ammattilaisilla on ?

Luulisi löytyvän eri näkökulmia kun kerrankin olisi mahdollisuus puhua oikeen asiaakin nimittäin hypnoosista ?

Sain aika epämääräisen ja laiskan kuvan koko porukasta, sori?

Odotin enemmän kirjoitti:

Monenlaisiin täysin epäasiallisiin viesteihin tulee kyllä vastauksia pilvin pimein, mutta........

Kun kysyy oikein asiaa, ketään ei näköjään oikeat asiat kiinnosta, olisi kiva saada eri näkökulmia ja mielipiteitä. Jos niitä teillä ammattilaisilla on ?

Luulisi löytyvän eri näkökulmia kun kerrankin olisi mahdollisuus puhua oikeen asiaakin nimittäin hypnoosista ?

Sain aika epämääräisen ja laiskan kuvan koko porukasta, sori?

Vastatkaa mielellään tuohon kysymykseen, älkää pohtiko toisarvoisia asioita, miksi muuten pohdit kaikenmaailman aulikkeja ? Jos et osaa vastata ko. kysymykseen miksi soitat suutasi ? Ja ikäsi oli ?

Juuri tuota tarkoitin, asiallisiin kysymyksiin ei saa vastausta vaan mietitään kaikkea mahdollista ja mahdotonta, ja joku vielä esiintyy ja vastailee toisten puolesta, ompa fiksua sakkia!
tähänkäin kysymykseen ei tullut kuin yksi asiallinen vastaus tosin hieman vaikeasti, ja monta täysin asian kuulumatonta, mistä tuo johtuu ??
Nimim. ei ainakaan teidän tulevia asiakkaita

vastatkaa kysymykseen kirjoitti:

Vastatkaa mielellään tuohon kysymykseen, älkää pohtiko toisarvoisia asioita, miksi muuten pohdit kaikenmaailman aulikkeja ? Jos et osaa vastata ko. kysymykseen miksi soitat suutasi ? Ja ikäsi oli ?

Juuri tuota tarkoitin, asiallisiin kysymyksiin ei saa vastausta vaan mietitään kaikkea mahdollista ja mahdotonta, ja joku vielä esiintyy ja vastailee toisten puolesta, ompa fiksua sakkia!
tähänkäin kysymykseen ei tullut kuin yksi asiallinen vastaus tosin hieman vaikeasti, ja monta täysin asian kuulumatonta, mistä tuo johtuu ??
Nimim. ei ainakaan teidän tulevia asiakkaita

Sait vastaukset kysymyksiin, joita esitit.

Kun nuo ovat hyvin pitkälti faktatietoa joissa ei ole tulkinnanvaraa, miksi noita samoja vastauksia pitäisi toistaa täällä sata kertaa. Thanatos vastasi, ja koska kukaan ei ole eri mieltä, ei ole tarvetta vastailla noihin enempää.

Eikö tuo iän kysyminen muuten ole toisarvoinen asia?

Ajattelin kommentoida suoraan jatkeena kysymyksiisi, vaikka siihen oli jo annettu Thanatoksen taholta suppeita vastauksia. Olen itse aiemmin vedonnut tämän palstan asialliseen keskustelulinjaan. Siksi haluan nyt tuoda esille muutamia näkökohtia esittämiesi kysymysten tiimoilta. Oma ongelmani on almanakka ja siitä johtuen pulma jakaa aikaani tälle palstalle, koska teen pitkiä työpäiviä koostuen suurimmalta osalta käytännön hypnoterapiatyöstä.

Seuraavassa pohdiskelen teemoja kysymystesi pohjalta:

1) Miksi hypnotisoidaan?

Kysymyksesi on eri sisältöinen ajateltaessa asiaa hypnoosia pyytävän asiakkaan kuin hypnoosia tekevän ammattihenkilön kannalta.

Oma näkövinkkelini asiaan on sekä psykologin vastaanotto, jossa toteutan hypnoterapiaa, että hypnoterapiakouluttajan näkökulma, kun opetan terveydenhuollon ammattihenkilöitä tekemään hypnoterapiaa.

a) Kun ajatellaan asiaa terveydenhuoltopalveluja hakevan asiakkaan näkökulmasta,

niin asiakas ei ensisijaisesti etsi/hae hypnoosikokemuksia, vaan hän hakee apua sairauteensa/vaivaansa. Hänen kannaltaan ei ole keskeistä, tehdäänkö hypnoosia vaiko jotain muuta, kunhan hän saa sen avun, mitä hakee.

On mahdollista, että apua hakiessaan asiakas/potilas saa kuulla ensimmäisen kerran elämässään terapeutilta/lääkäriltä/psykologilta tms. ajatuksen hypnoosista ja joutuu sitten miettimään valmiuttaan siihen.

On myös mahdollista, että asiakas ennen vastaanotolle hakeutumistaan on kuullut hypnoosista eri tavoin esim. tuttaviltaan tai on itse siitä lukenut tai saanut suosituksen joltakulta ammatti-ihmiseltä. Tällöinkin kuitenkin ensisijainen motiivi on saada apu vaivaansa, johon sitten kenties ajattelee saamansa informaation pohjalta, että hypnoosi olisi hyvä keino.

Asiakkaan näkökulmaa voidaan pohtia myös muissa kuin terveydenhuollollisissa kysymyksissä. Hän saattaa hakea apua esim. oman suorituskykynsä parantamiseksi vaikkapa urheilussa tai taiteessa tms. ja on saanut vihjeitä/tietoa, että hypnoosi voisi siinä auttaa.

Aivan oma asiakkaan näkökulma on, jos hän vapaaehtoisesti hakeutuu koehenkilöksi esim. jossain hypnoosishowssa (ns. lavahypnoosi), jossa hypnoosi-ilmiöitä eri syistä kuten hauskuuttamissyistä esitellään yleisölle ja jossa ei ole asiakkaan kannalta minkäänlaisia terapeuttisia tavoitteita. Tämä alue on itselleni arvoitus, että miksi ihmiset haluavat tulla tällaisiin koehenkilöiksi. Voidaankin itse asiassa kysyä, miksi? Onko se elämyksen hakua, halua olla esillä, näkyvillä vaiko jotain muuta? Siihen en itse asiassa osaa vastata.

b)Sitten muutama kommentti hypnoosia tekevän ammatti-ihmisen näkökulmasta.

Yleisluontoisesti palvelutehtävässä olevan ammatti-ihmisen roolina on auttaa asiakasta niin, että asiakas saavuttaa omat tavoitteensa mahdollisimman hyvin. Tässä tehtävässä ammattihenkilö sitten käyttää osaamiaan keinoja. Näihin keinovalikoimiin voi sisältyä eriasteisesti hypnoositilan ja siihen liittyvien menettelytapojen käyttö riippuen ammatti-ihmisen tiedoista, taidoista ja kokemuksista. Hypnoosi ja sen hyödyntäminen on siis alisteinen sille idealle, minkä parhaiten uskotaan auttavan asiakasta saavuttamaan tavoitteensa.

Omassa praktiikassa psykologina ja neuropsykologina asiakkaan tavoitteet voivat olla moninaiset. Osa on sellaisia, etten keksi niiden saavuttamisen auttamiseksi hypnoosista minkäänlaista lisää enkä edes yritä käyttää hypnoosia. Omassa asiakasaineistossani kuitenkin
suurimmalla osalla on sellaisia pulmia ja tavoitteita, että hypnoosin käyttö on perusteltua joko asiakkaan omasta aloitteesta tai minun ehdotuksestani. Oma motiivini käyttää tällöin hypnoosia on se, että omaan sillä sektorilla laajan kokemuksen ja uskon sen hyödyllisyyteen asiakkaan tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Hypnoterapiakouluttajan tehtävässä teen hypnoosi-ja hypnoterapiamalleja eli demoja opettaakseni koulutuksessa oleville hypnoosin ja hypnoterapian tekemisen taitoja. Tällöin demohenkilöksi suostuvalta edellytetään vapaaehtoisuutta. Ja aina kun joku on mallihenkilönä yleisön edessä (myös suljetussa koulutustilaisuudessa) on tärkeää muistaa ammattieettiset ja tietosuojaperiaatteet.

Tässä yhteydessä nostan esille myös kriittisen näkemykseni ajatellen suurelle yleisölle tehtäviä lavahypnoosishow-esityksiä. Lavahypnoosiesityksiä järjestävät ammattilaiset ovat tyypillisesti hyvin taitavia sekä hypnoosi-ilmiöiden esille loihtimisessa että sen valikoimisessa, keitä he valitsevat näyttämölle näkyviksi demoihmisiksi (=syvähypnoosihenkilöt), joilla on erityinen herkkyys todentaa mitä erilaisimpia hypnoosi-ilmiöitä. Tästä valintaperiaatteesta en tässä yhteydessä enempää pohdiskele.

On oma tärkeä kysymyksensä juuri se MIKSI suurelle yleisölle lavahypnoosishowta järjestävät ihmiset järjestävät näitä esityksiä. Se on kenties heidän elinkeinonsa, kenties mukana on joitakin muita motiiveja, joita minä en tiedä. Joissakin maissa kuten Ruotsissa on suoranainen laki, joka kieltää huvitustarkoituksessa tehtävät lavahypnoosishowt. Lavahypnoosiesityksiä voidaan periaatteessa puoltaa mm. siitä syystä, että ne tuovat julkisuuteen eräitä (=marginaalisia) hypnoosi-ilmiöitä kenties hämmästyttävyyksineen. Kriittisinä näkökulmina mm. se, että julkisuudessa tulee esille hypnoosista vain erittäin kapea ja vinoutunut kuva, jolla ei ole kovin paljon hyötyä terapeuttisessa hypnoosityöskentelyssä. Saattaa luoda sellaisia vinoutuneita hypnoosimielikuvia, jotka jopa estävät hypnoosin laajempaa terapeuttista hyödyntämistä. Ja mikä hankalinta, lavahypnoosiesityksiin saattaa sisältyä vaaroja sekä esillä olevien demoihmisten että yleisön kannalta. Näistä asioista on käyty myös oikeutta mm. Englannissa. On riski, että demohenkilöksi hakeutuu häiriintyneitä ihmisiä, joilla demotilanteissa aktivoituu vaikeitakin sairausilmiöitä. On myös riski, että yleisön joukossa joku hypnoosiherkkä ihminen vahingossa siirtyy hypnoottiseen tilaan ilman valvontaa/ohjausta, että miten toimia, jos näin tapahtuu.

2) Onko kaikkia mahdollista hypnotisoida?

Thanatos esitti luvun, että 15% ihmisistä ei mene hypnoosiin. Tosiasiassa meillä ei ole tarkkaa empiiristä tutkimusaineistoa siitä porsenttiluvusta, jotka eivät mene hypnoosiin. Asiasta on esitetty tiettyjä todennäköisyyksiä joidenkin tutkimushavaintojen pohjalta. On esitetty lukuja, että esim. 10-15 % ei mene hypnoosiin.

Mainitut todennäköisyysarvailut pohjautuvat todentuviin hypnoosi-ilmiöihin käytännön tilanteissa. Nykyään ajatellaan, että hypnoosin pääsemisen kyky on tietynlainen suhteellisen vakiintunyt ihmisen kyky, joka jakautuu ihmisten keskuudessa kenties n.s normaalijakauman puitteissa. Osa siis kuuluu korostuneen hypnoosiherkkiin ja osa siihen joukkoon, jotka eivät mene hypnoosiin edes niin halutessaan. Hypnoosiin menemiseen nimittäin vaikuttaa myös henkilön itsensä motiivi/suostumnus. Ihmisellä on siis tietynlainen perusominaisuus myös hypnoosiherkkyyden (joskus sillä tarkoitetaan samaa kuin suggestioherkkyys)osalta. On sitten oma kysymyksensä, miten hyvin saadaan erilaisilla johdatteluilla (hypnoosi-induktio) esille ihmisen oma perusominaisuus mennä hypnoosiin. On mahdollista, että arkikäytännössä (myös tieteellisissä koeasetelmissa) osa ihmisen piilevistä hypnoosiominaisuuksista jää eri syistä esille tulematta.

Edellä mainituista syistä siksi emme tarkkaan tiedä, kuinka moni osa ihmisistä ei pääse hypnoosiin edes silloin, kun sitä esille loihtivat induktiot ovat hänelle parhaat mahdolliset. Käsitykseni on että parhaista menetelmistä huolimatta on tietty joukko ihmisiä, joille ei saada aikaan minkäänlaista hypnoositilaa huolimatta heidän omasta motivoituneisuudestaan. Sellainen joukko on kuitenkin pieni. Minun käsitykseni mukaan jopa alle 10%.

3) Voiko kuka tahansa hypnotisoida?

Teoriassa kyllä, mutta käytännössä ei kuka tahansa, kun ajatellaan koko väestöä. Periaatteessa perustason hypnoosiin johdattelutekniikat ovat hyvin helposti opittavissa. On sitten lisähaasteensa luoda riittävä luottamus hypnoosiin johdattelijan ja siihen menijän välillä. Mikäli luottamus puuttuu, ihminen ei mene hypnoosiin. Itsesuojeluvaistot estävät sen.

Siis moni meistä voi oppia niin halutessaan tekniikan johdattaa toinen perustason hypnoosiin. Seuraava kysymys kuuluu kuitenkin, mitä sitten tehdään, kun toinen on hypnoosissa. Se onkin jo suurempi haaste ja ammattitaitoa eri asteisesti edellyttävä juttu.

Perusperiaate on, että hypnoosia käyttävän on syytä tuntea sekä hypnoosi-ilmiö ja siihen liittyvät tekniikat että se maaperä, mihin ja missä hypnoosia sovelletaan. Eli jos käyttää hypnoosia psyykkisten häiriöiden tai somaattisten sairauksien hoitamiseen on tärkeää tuntea, mitä nämä häiriöt/sairaudet ovat sekä diagnosoinnin että hoitoperiaatteiden osalta. Samoin jos hypnoosia käytetään urheiluvalmennuksessa, on syytä tuntea sitä urheilua, missä suorituskykyä halutaan edistää.
Tai jos hypnoosia soveltaa alueella, jota itse ei tunne, niin toimii yhteistyössä ammatti-henkilön kanssa, joka tuntee tätä erityisaluetta.

4)Missä hypnotisoitu henkilö on?

Mielenkiintoinen kysymys. Fyysisesti ja konkreettisesti hän on täsmälleen siinä paikassa, missä hypnoosi tapahtuu. Sen sijaan hypnoosissa oleva voi ajatuksissaan ja tunteissaan olla missä tahansa eli kokonaan muualla kuin missä hypnoosi tehdään. On filosofisesti mielenkiintoinen kysymys, missä hän silloin on psyykkisesti. Tässä ei ole kyse ruumiista irtautumis-ilmiöstä, vaan mielikuvituksen riippumattomuudesta aika- ja paikkarajoituksista. Hypnoositilassa ihminen periaatteessa vähentää tarkkaavuuttaan ajankohtaiseen ympäristöön (siksi sanotaan mm. että on kaventuneessa mielen- tai tajunnantilassa) Toisaalta hypnoosissa ihminen lisää tyypillisesti keskittyneisyyttä erilaisiin sisäisiin kokemuksiin ja kuvitelmiin jopa laajentaen ja voimistaen niitä. Siihen juuri pohjautuu moni terapeuttinen mahdollisuus muistaen samalla että hypnoosissa mieleenpalautuvat muistot aiemmista elämänvaiheista eivät ole samaa kuin objektiivinen tosi menneinä aikoina. Ihminen muistaa myös hypnoosissa tietynlaisten muistilainalaisuuksien suotimien lävitse omine muuntumineen. Näitä mielikuvien ja muistumien muuntumismahdollisuuksia voidaan monin tavoin hyödyntää terapiassa vaikkapa traumaattisten tuskakokemusten lievittämiseksi/neutraloimiseksi.

psykologihypnoterapeutti kirjoitti:

Ajattelin kommentoida suoraan jatkeena kysymyksiisi, vaikka siihen oli jo annettu Thanatoksen taholta suppeita vastauksia. Olen itse aiemmin vedonnut tämän palstan asialliseen keskustelulinjaan. Siksi haluan nyt tuoda esille muutamia näkökohtia esittämiesi kysymysten tiimoilta. Oma ongelmani on almanakka ja siitä johtuen pulma jakaa aikaani tälle palstalle, koska teen pitkiä työpäiviä koostuen suurimmalta osalta käytännön hypnoterapiatyöstä.

Seuraavassa pohdiskelen teemoja kysymystesi pohjalta:

1) Miksi hypnotisoidaan?

Kysymyksesi on eri sisältöinen ajateltaessa asiaa hypnoosia pyytävän asiakkaan kuin hypnoosia tekevän ammattihenkilön kannalta.

Oma näkövinkkelini asiaan on sekä psykologin vastaanotto, jossa toteutan hypnoterapiaa, että hypnoterapiakouluttajan näkökulma, kun opetan terveydenhuollon ammattihenkilöitä tekemään hypnoterapiaa.

a) Kun ajatellaan asiaa terveydenhuoltopalveluja hakevan asiakkaan näkökulmasta,

niin asiakas ei ensisijaisesti etsi/hae hypnoosikokemuksia, vaan hän hakee apua sairauteensa/vaivaansa. Hänen kannaltaan ei ole keskeistä, tehdäänkö hypnoosia vaiko jotain muuta, kunhan hän saa sen avun, mitä hakee.

On mahdollista, että apua hakiessaan asiakas/potilas saa kuulla ensimmäisen kerran elämässään terapeutilta/lääkäriltä/psykologilta tms. ajatuksen hypnoosista ja joutuu sitten miettimään valmiuttaan siihen.

On myös mahdollista, että asiakas ennen vastaanotolle hakeutumistaan on kuullut hypnoosista eri tavoin esim. tuttaviltaan tai on itse siitä lukenut tai saanut suosituksen joltakulta ammatti-ihmiseltä. Tällöinkin kuitenkin ensisijainen motiivi on saada apu vaivaansa, johon sitten kenties ajattelee saamansa informaation pohjalta, että hypnoosi olisi hyvä keino.

Asiakkaan näkökulmaa voidaan pohtia myös muissa kuin terveydenhuollollisissa kysymyksissä. Hän saattaa hakea apua esim. oman suorituskykynsä parantamiseksi vaikkapa urheilussa tai taiteessa tms. ja on saanut vihjeitä/tietoa, että hypnoosi voisi siinä auttaa.

Aivan oma asiakkaan näkökulma on, jos hän vapaaehtoisesti hakeutuu koehenkilöksi esim. jossain hypnoosishowssa (ns. lavahypnoosi), jossa hypnoosi-ilmiöitä eri syistä kuten hauskuuttamissyistä esitellään yleisölle ja jossa ei ole asiakkaan kannalta minkäänlaisia terapeuttisia tavoitteita. Tämä alue on itselleni arvoitus, että miksi ihmiset haluavat tulla tällaisiin koehenkilöiksi. Voidaankin itse asiassa kysyä, miksi? Onko se elämyksen hakua, halua olla esillä, näkyvillä vaiko jotain muuta? Siihen en itse asiassa osaa vastata.

b)Sitten muutama kommentti hypnoosia tekevän ammatti-ihmisen näkökulmasta.

Yleisluontoisesti palvelutehtävässä olevan ammatti-ihmisen roolina on auttaa asiakasta niin, että asiakas saavuttaa omat tavoitteensa mahdollisimman hyvin. Tässä tehtävässä ammattihenkilö sitten käyttää osaamiaan keinoja. Näihin keinovalikoimiin voi sisältyä eriasteisesti hypnoositilan ja siihen liittyvien menettelytapojen käyttö riippuen ammatti-ihmisen tiedoista, taidoista ja kokemuksista. Hypnoosi ja sen hyödyntäminen on siis alisteinen sille idealle, minkä parhaiten uskotaan auttavan asiakasta saavuttamaan tavoitteensa.

Omassa praktiikassa psykologina ja neuropsykologina asiakkaan tavoitteet voivat olla moninaiset. Osa on sellaisia, etten keksi niiden saavuttamisen auttamiseksi hypnoosista minkäänlaista lisää enkä edes yritä käyttää hypnoosia. Omassa asiakasaineistossani kuitenkin
suurimmalla osalla on sellaisia pulmia ja tavoitteita, että hypnoosin käyttö on perusteltua joko asiakkaan omasta aloitteesta tai minun ehdotuksestani. Oma motiivini käyttää tällöin hypnoosia on se, että omaan sillä sektorilla laajan kokemuksen ja uskon sen hyödyllisyyteen asiakkaan tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Hypnoterapiakouluttajan tehtävässä teen hypnoosi-ja hypnoterapiamalleja eli demoja opettaakseni koulutuksessa oleville hypnoosin ja hypnoterapian tekemisen taitoja. Tällöin demohenkilöksi suostuvalta edellytetään vapaaehtoisuutta. Ja aina kun joku on mallihenkilönä yleisön edessä (myös suljetussa koulutustilaisuudessa) on tärkeää muistaa ammattieettiset ja tietosuojaperiaatteet.

Tässä yhteydessä nostan esille myös kriittisen näkemykseni ajatellen suurelle yleisölle tehtäviä lavahypnoosishow-esityksiä. Lavahypnoosiesityksiä järjestävät ammattilaiset ovat tyypillisesti hyvin taitavia sekä hypnoosi-ilmiöiden esille loihtimisessa että sen valikoimisessa, keitä he valitsevat näyttämölle näkyviksi demoihmisiksi (=syvähypnoosihenkilöt), joilla on erityinen herkkyys todentaa mitä erilaisimpia hypnoosi-ilmiöitä. Tästä valintaperiaatteesta en tässä yhteydessä enempää pohdiskele.

On oma tärkeä kysymyksensä juuri se MIKSI suurelle yleisölle lavahypnoosishowta järjestävät ihmiset järjestävät näitä esityksiä. Se on kenties heidän elinkeinonsa, kenties mukana on joitakin muita motiiveja, joita minä en tiedä. Joissakin maissa kuten Ruotsissa on suoranainen laki, joka kieltää huvitustarkoituksessa tehtävät lavahypnoosishowt. Lavahypnoosiesityksiä voidaan periaatteessa puoltaa mm. siitä syystä, että ne tuovat julkisuuteen eräitä (=marginaalisia) hypnoosi-ilmiöitä kenties hämmästyttävyyksineen. Kriittisinä näkökulmina mm. se, että julkisuudessa tulee esille hypnoosista vain erittäin kapea ja vinoutunut kuva, jolla ei ole kovin paljon hyötyä terapeuttisessa hypnoosityöskentelyssä. Saattaa luoda sellaisia vinoutuneita hypnoosimielikuvia, jotka jopa estävät hypnoosin laajempaa terapeuttista hyödyntämistä. Ja mikä hankalinta, lavahypnoosiesityksiin saattaa sisältyä vaaroja sekä esillä olevien demoihmisten että yleisön kannalta. Näistä asioista on käyty myös oikeutta mm. Englannissa. On riski, että demohenkilöksi hakeutuu häiriintyneitä ihmisiä, joilla demotilanteissa aktivoituu vaikeitakin sairausilmiöitä. On myös riski, että yleisön joukossa joku hypnoosiherkkä ihminen vahingossa siirtyy hypnoottiseen tilaan ilman valvontaa/ohjausta, että miten toimia, jos näin tapahtuu.

2) Onko kaikkia mahdollista hypnotisoida?

Thanatos esitti luvun, että 15% ihmisistä ei mene hypnoosiin. Tosiasiassa meillä ei ole tarkkaa empiiristä tutkimusaineistoa siitä porsenttiluvusta, jotka eivät mene hypnoosiin. Asiasta on esitetty tiettyjä todennäköisyyksiä joidenkin tutkimushavaintojen pohjalta. On esitetty lukuja, että esim. 10-15 % ei mene hypnoosiin.

Mainitut todennäköisyysarvailut pohjautuvat todentuviin hypnoosi-ilmiöihin käytännön tilanteissa. Nykyään ajatellaan, että hypnoosin pääsemisen kyky on tietynlainen suhteellisen vakiintunyt ihmisen kyky, joka jakautuu ihmisten keskuudessa kenties n.s normaalijakauman puitteissa. Osa siis kuuluu korostuneen hypnoosiherkkiin ja osa siihen joukkoon, jotka eivät mene hypnoosiin edes niin halutessaan. Hypnoosiin menemiseen nimittäin vaikuttaa myös henkilön itsensä motiivi/suostumnus. Ihmisellä on siis tietynlainen perusominaisuus myös hypnoosiherkkyyden (joskus sillä tarkoitetaan samaa kuin suggestioherkkyys)osalta. On sitten oma kysymyksensä, miten hyvin saadaan erilaisilla johdatteluilla (hypnoosi-induktio) esille ihmisen oma perusominaisuus mennä hypnoosiin. On mahdollista, että arkikäytännössä (myös tieteellisissä koeasetelmissa) osa ihmisen piilevistä hypnoosiominaisuuksista jää eri syistä esille tulematta.

Edellä mainituista syistä siksi emme tarkkaan tiedä, kuinka moni osa ihmisistä ei pääse hypnoosiin edes silloin, kun sitä esille loihtivat induktiot ovat hänelle parhaat mahdolliset. Käsitykseni on että parhaista menetelmistä huolimatta on tietty joukko ihmisiä, joille ei saada aikaan minkäänlaista hypnoositilaa huolimatta heidän omasta motivoituneisuudestaan. Sellainen joukko on kuitenkin pieni. Minun käsitykseni mukaan jopa alle 10%.

3) Voiko kuka tahansa hypnotisoida?

Teoriassa kyllä, mutta käytännössä ei kuka tahansa, kun ajatellaan koko väestöä. Periaatteessa perustason hypnoosiin johdattelutekniikat ovat hyvin helposti opittavissa. On sitten lisähaasteensa luoda riittävä luottamus hypnoosiin johdattelijan ja siihen menijän välillä. Mikäli luottamus puuttuu, ihminen ei mene hypnoosiin. Itsesuojeluvaistot estävät sen.

Siis moni meistä voi oppia niin halutessaan tekniikan johdattaa toinen perustason hypnoosiin. Seuraava kysymys kuuluu kuitenkin, mitä sitten tehdään, kun toinen on hypnoosissa. Se onkin jo suurempi haaste ja ammattitaitoa eri asteisesti edellyttävä juttu.

Perusperiaate on, että hypnoosia käyttävän on syytä tuntea sekä hypnoosi-ilmiö ja siihen liittyvät tekniikat että se maaperä, mihin ja missä hypnoosia sovelletaan. Eli jos käyttää hypnoosia psyykkisten häiriöiden tai somaattisten sairauksien hoitamiseen on tärkeää tuntea, mitä nämä häiriöt/sairaudet ovat sekä diagnosoinnin että hoitoperiaatteiden osalta. Samoin jos hypnoosia käytetään urheiluvalmennuksessa, on syytä tuntea sitä urheilua, missä suorituskykyä halutaan edistää.
Tai jos hypnoosia soveltaa alueella, jota itse ei tunne, niin toimii yhteistyössä ammatti-henkilön kanssa, joka tuntee tätä erityisaluetta.

4)Missä hypnotisoitu henkilö on?

Mielenkiintoinen kysymys. Fyysisesti ja konkreettisesti hän on täsmälleen siinä paikassa, missä hypnoosi tapahtuu. Sen sijaan hypnoosissa oleva voi ajatuksissaan ja tunteissaan olla missä tahansa eli kokonaan muualla kuin missä hypnoosi tehdään. On filosofisesti mielenkiintoinen kysymys, missä hän silloin on psyykkisesti. Tässä ei ole kyse ruumiista irtautumis-ilmiöstä, vaan mielikuvituksen riippumattomuudesta aika- ja paikkarajoituksista. Hypnoositilassa ihminen periaatteessa vähentää tarkkaavuuttaan ajankohtaiseen ympäristöön (siksi sanotaan mm. että on kaventuneessa mielen- tai tajunnantilassa) Toisaalta hypnoosissa ihminen lisää tyypillisesti keskittyneisyyttä erilaisiin sisäisiin kokemuksiin ja kuvitelmiin jopa laajentaen ja voimistaen niitä. Siihen juuri pohjautuu moni terapeuttinen mahdollisuus muistaen samalla että hypnoosissa mieleenpalautuvat muistot aiemmista elämänvaiheista eivät ole samaa kuin objektiivinen tosi menneinä aikoina. Ihminen muistaa myös hypnoosissa tietynlaisten muistilainalaisuuksien suotimien lävitse omine muuntumineen. Näitä mielikuvien ja muistumien muuntumismahdollisuuksia voidaan monin tavoin hyödyntää terapiassa vaikkapa traumaattisten tuskakokemusten lievittämiseksi/neutraloimiseksi.

Hienoa!!! Juuri tällaisia asiallisia ja monipuolisia kirjoituksia tänne on kaivattukin. Kiitokset kirjoittajalle.

kirjoittajalle kirjoitti:

Hienoa!!! Juuri tällaisia asiallisia ja monipuolisia kirjoituksia tänne on kaivattukin. Kiitokset kirjoittajalle.

Hyvin vastattu. Ainoa pieni epäkohta oli lavahypnoosin esityskielto Ruotsissa...Lähinnä kiellettyä on seksuaalisuuteen yms henk.kohtaisuuksiin menevät esitykset. Helsingissä Savoyssa esiintynyt kanadalainen Sailesh lähti Tukholmaan seuraavalle keikalle ja häntä arvelutti se, miten ruotsalainen yleisö ottaa hänet vastaan. Sailesh mietti myös sitä mahdollisuutta, että kaikkia Savoyssa tehtyjä juttuja ei ehkä voitaisi tehdä Ruotsissa...

Olen aulikki blaamisi meedio