Jippii. Taas tältä erää ohi. Söi nyt viikkoon kunnolla. Tuon edellisen viikon aikana syönyt juuri sen verran että pysyy hengissä.
Kaava on näköjään toistuva ja samanlainen.
Pienehkö serobiuros kun on mahdoton "juoksunsa" aikana. Nuo syömisongelmat aina ja mahdoton veto hihnassa jota se ei normaalisti tee. Ikkunassa itkeminen ohimenevien koirien perään. Yleinen rauhattomuus, ei hyvä siellä eikä täällä. Ripuli kuuluu myös asiaan.
Koirani on nyt 5 ja puoli vuotta vanha ja tämä on toinen rajumpi juoksuaika koko aikana. Nuorempana niitä oli myös nähtävillä mutta ei noin rajuin oirein. Olisi kiva tietää onko jonkun muun uroksella vastaavaa vai liekö tämä ainut.
Tätä ennen meillä ollut 50 vuoden aikana saksanpaimenia, uroksia kaikki eikä yhdelläkään koskaan ollut mitään tällaista.
Uroskoiran juoksuaika
7
269
Vastaukset
- Anonyymi
Se on seroPi eikö serobi ja toisekseen uronsella ei ole juoksuaikaa eikä "juoksuaikaa". Ja ehdottomasti kannattaa uros kastroida, jos narttujen juoksuaika noin voimakkaasti vaikuttaa. Sillä välttää monet terveysongelmat.
Kokeiltu hormooni-imblanttia jonka kesto oli 6 kk. Koira kun on syntymäarka niin vaikutus oli kauhea. Kun ihminen tai toinen koira tuli polulla vastaan niin koira säntäsi pusikkoon niin että puskat ryskyi ja niin pitkälle kun remmi antoi perään.
Eli kaikkia ja kaikkea karkuun.
Sen syntymäarkuuden olen saanut kaiken pois kulkemalla isoilla teillä ja erilaisissa paikoissa. Nythän kun joku tulee vastaan niin se usein pysähtyy ja jää odottamaan että ihminen on kohdalla. Tapittamalla ihmisen kasvoihin se kerjää huomiota jonka se yleensä saa hymyn muodossa jos ei muuta. Sitten se on tyytyväinen ja voidaan jatkaa matkaa
Sen implantin kanssa jos joku lähestyi niin se saattoi jopa murista. Eli aikamoinen muutos luonteeseen tuli ja päätin että ei ikinä tätä, se ei ollut oma itsensä lainkaan.
En tiedä olisiko tuokin ollut ajan kanssa parannettavissa mutta en haluaisi enää kokeilla uudestaan.
Oikein hyvää vuotta 2023 kaikille, niin koirallisille kuin koirattomillekin.taruolento kirjoitti:
Kokeiltu hormooni-imblanttia jonka kesto oli 6 kk. Koira kun on syntymäarka niin vaikutus oli kauhea. Kun ihminen tai toinen koira tuli polulla vastaan niin koira säntäsi pusikkoon niin että puskat ryskyi ja niin pitkälle kun remmi antoi perään.
Eli kaikkia ja kaikkea karkuun.
Sen syntymäarkuuden olen saanut kaiken pois kulkemalla isoilla teillä ja erilaisissa paikoissa. Nythän kun joku tulee vastaan niin se usein pysähtyy ja jää odottamaan että ihminen on kohdalla. Tapittamalla ihmisen kasvoihin se kerjää huomiota jonka se yleensä saa hymyn muodossa jos ei muuta. Sitten se on tyytyväinen ja voidaan jatkaa matkaa
Sen implantin kanssa jos joku lähestyi niin se saattoi jopa murista. Eli aikamoinen muutos luonteeseen tuli ja päätin että ei ikinä tätä, se ei ollut oma itsensä lainkaan.
En tiedä olisiko tuokin ollut ajan kanssa parannettavissa mutta en haluaisi enää kokeilla uudestaan.
Oikein hyvää vuotta 2023 kaikille, niin koirallisille kuin koirattomillekin.Ei arkaa/epävarmaa urosta kannata kastroida, eikä laittaakaan implanttia. Testosteroni kun vähenee, niin entisestään noit luonteen heikkoudet korostuu.
Lisää toimintaa ja selkeät säännöt, niin sillä pärjää.
Hyvää uutta vuotta myös sinne!tublat kirjoitti:
Ei arkaa/epävarmaa urosta kannata kastroida, eikä laittaakaan implanttia. Testosteroni kun vähenee, niin entisestään noit luonteen heikkoudet korostuu.
Lisää toimintaa ja selkeät säännöt, niin sillä pärjää.
Hyvää uutta vuotta myös sinne!Ei se loppunutkaan, pien huili vaan. Nyt söi taas toissapäivänä mutta muuten homma jatkuu kuin ennenkin. Tänään istuin sängyn reunalla niin se hyppäsi selkääni mitä se ei vielä koskaan ole tehnyt.
Annoin kyytiä kyllä ja uskon että se muistaa mutta kumpi on vahvempi, vietti tai käsky ettei hypitä mun selkään.
Tilaan maanataina ajan lekuriin mutta jos vaihtoehdot ovat implantti tai leikkaus ja niiden vaikutus (siis imblantin) on kokeiltu niin ei sekään houkuttele.
Nyt se arkuus mmikä sillä oli tulisi moninkertaisesti takaisin. Ainakin viimeksi kävi niin ja vaan odotin millon se hemmetin 6 kk tulee täyteen että koirasta tulee taas normaali.
Sen jälkeen ollaan eletty tähän asti normaalisti ja joskus olen huomannut sen enemmän kiinnostuneen esim. hajuista ja pelko että koira taas sekoaa on käunyt mielessä mutta niin ei ole käynyt,
Aikoinaan kun vanha sakuni 12 v rupesi tiputtelemaan verta soitin pieneläinklinikkalle
ja kävimme siellä ja koira sai yhden pistoksen. Se oli joku hormoonipistos ja ongelma loppui siihen. Sen eliaikana se ei enää uusiutunut.
Olen kysynyt monesta paikkaa että leikkaus tai imblantti ovat sama asia. Eli imblantilla voi nähdä millaiseksi koira tulee kun se on leikattu mm.
Nähty on. En tiedä mitä voin tehdä. Eikä nyt ole sellaista hormoonipiikkiä joka auttaisi koiraa kuukauden eteenpäin.
Jos olisin nuori jaksaisin mitä vaan niin kuin olen jaksanutkin. Ikä (69) ja sen mukanaan tuomat sairaudet ottavat osansa niin että jaksaminen on välillä vähissä.
Täytyi olla omaa pihaa kun se nyt korvaa syömisiään veden juonnilla ja käytän sitä nyt ulkona 4 kertaa päivässä entisen kolmen asemasta. Olisi helppo päästää se vaan pissalle pihalle.
Tänäänkin ollaan kävelty 2 tuntia ja hyväähän se tekee minullekin mutta välillä tuntuu että ei vaan jaksa.
Eikö kukaan tiedä mitään vinkkiä muita kuin em. asiat.
Juu, ei uroksella ole niinkään juoksuaikaa. Ne on tyttöjen juttuja ne. Mutta se, että voi välillä olla levottomampi, niin todennäköisesti on joku juoksuinen narttu lähistöllä tai useampikin. Sitten ne hormoonit vaan keikkaa niin, että levottomuutta piisaa ym.
Pienissä roduissaon jokunenkin niitä, jotka on aikas hyvinkin kartalla tytöistä :) se on aika tyypillistäkin.
Kyllä niitten kanssa pärjää, kun vähän työstää. Enemmän liikuntaa ja muutakin toimintaa, niin ajatukset lähtee muualle. Ja kontrolloidaan sitä käytöstä, omistaja määrää tahdin, kuten yleensäkin... Ja ihan samoin kuin normistikkin, ei toivottava käytöstä vaan pois.Kyllä noin mutta meillä se ei riitä. Lääkärissä käytetty ja saanut tammikuussa-23 lääkkeen jonka vaikutus piti olla 5 kk. Nyt on mennyt 1 kk ok ja taas juostaan.
Muuta isompaa ongelmaa ei olisikaan kuin että se lopettaa syömisen.
Ell:liltä sain laihdutusruoka ohjeen ja nimen . Sitä on syöty nyt mutta sen paino on niin paljon alaspäin että huomenna se saa entistä ruokaa.
En oikeasti tiedä enää mitä teen. Implantti poisti haitan mutta koira meni puskiin lähes joka asiasta.
Mietin että jos sain sen syntymäarkuuden kerran jo pois niin olisiko mahdollista että saisin sen implantin/leikkauksen tuottaman arkuuden myös pois.
Toivotonta tämä nyt, en keksi enää mitään.
Nyt olisi hyvät neuvot kalliit.taruolento kirjoitti:
Kyllä noin mutta meillä se ei riitä. Lääkärissä käytetty ja saanut tammikuussa-23 lääkkeen jonka vaikutus piti olla 5 kk. Nyt on mennyt 1 kk ok ja taas juostaan.
Muuta isompaa ongelmaa ei olisikaan kuin että se lopettaa syömisen.
Ell:liltä sain laihdutusruoka ohjeen ja nimen . Sitä on syöty nyt mutta sen paino on niin paljon alaspäin että huomenna se saa entistä ruokaa.
En oikeasti tiedä enää mitä teen. Implantti poisti haitan mutta koira meni puskiin lähes joka asiasta.
Mietin että jos sain sen syntymäarkuuden kerran jo pois niin olisiko mahdollista että saisin sen implantin/leikkauksen tuottaman arkuuden myös pois.
Toivotonta tämä nyt, en keksi enää mitään.
Nyt olisi hyvät neuvot kalliit.Se lääke oli eturauahsen pinentämiseen ja sitä kautta juokuaikoihin . Sen lääkkeen vaikutusaika piti olla 5 kk mutta se oli 1 kk.
Muuten vielä kestäisin mutta kun se lopettaa käytännössä syömisen.
Se määrä minkä se syö on niin pieni että ilman tota ell:lin määräämää laihduspapanaakin se jo olisi laihtunut syystä että se ei syö.
Jesse ei ole "pienikoira" sanan varsinaisessa merkityksessa vaan lekurin mukaan keskikastia eli cokkeriin verrattavissa.
Itse pidän sitä pienenä johtuen kait siitä että ennen oli vaan saksanpaimenia.
Mutta pieni tai suuri on sivuseikka. Tärkeintä on koiran hyvinvointi ja nyt Jessellä on joku häikkä noissa hormoonihommissa jotka pitäisi saada selville.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä et pääse yli, mä en pääse yli
Jäädäänkö kuinka pitkäksi aikaa kärvistelemään omissa kuplissa näihin tunteisiin vai aletaanko puskemaan jo tätä läpi. V1321634- 381552
Hei sinä nainen
Haluan olla rehellinen – olet hämmentänyt minua todella paljon. En ota sinusta mitään selvää, ja ehkä juuri siksi huomaa601296- 681285
Kelan perkeleellinen käytäntö
Kun äiti joutuu hakemaan Kelalta tukia vähien tulojen tähden, niin aina otetaan huomioon lapsen tilillä olevat rahat. Ei2031065- 691044
Mitäs te venäjän puolustajat tekisitte, jos venäjä todella hyökkäisi tänne?
Tää on se mielenkiintoinen kysymys. Tehän olette lähinnä vasemmistolaisia, eikä armeijaa ole käyty, eikä rintamalle mi2631044- 74945
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask napauttavat - Tällaisten ihmisten ei kannata muuttaa Italiaan: "Ei..."
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask toteuttivat oman unelmansa Italiassa. He ostivat kakkoskodin Italian Pugliasta. Lue lisää17897Miksi kaikki jauhaa KAJ:sta
Se bastulauluhan on todella huono, vanhanaikainen ja oikea junttilaulu. Oikein ällöttää, kun idiootit hehkuttaa sitä ps106868