Miten Kuopion kaupunkia tulisi kehittää?

Kuopion kaupunkia tulee kehittää monin eri tavoin. Tärkeimmät kehittymissuunnat ovat talous, asuminen, liikenne, ympäristö ja kulttuuri. Esimerkiksi talouden kehittämiseksi voitaisiin lisätä yritysten määrää ja työpaikkoja sekä kehittää alueen infrastruktuuria. Asumisen kannalta voitaisiin lisätä asuntotarjontaa ja parantaa asukkaiden elämänlaatua. Liikenteen osalta voitaisiin kehittää olemassa olevia joukkoliikenneyhteyksiä ja parantaa väylien ja rautatien kuntoa. Ympäristöä puolestaan voitaisiin parantaa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä sekä sakottaa kadulle räkijöitä.
38912
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 38

Vanhimmat

Ja täältäkö ajattelit saavasi vastauksen? Keksi seuraava typerä aloitus.

Äänestä
  • Häh? Vastaushan on aloituksessani.

    Äänestä

Ei näihin pidä vastailla. Sisäpiiritiedon mukaan politiikot lukevat näitä vaikka julkisesti kukaan ei tunnusta tällaisissa paikoissa roikkuvansa. Ne voivat käyttää sitten vaalitäkynä saamiaan ideoita.

Äänestä
  • Sitä vartenhan täällä keskustellaan, että löytyisi uusia ideoita Kuopion kehittämiseksi. Ihan hyvä vain, jos poliitikot lukevat Kuopio-palstan kommentteja.

    Äänestä

Minnäe voesin etistee tuota kulttuurija, voesin soettoo nokkahuiluva torilla ja hyppelehtiä sukkahoosuissa.

Äänestä
  • Minä voesin soettoo suutanj ja koekkelehtija pieruverkkareissa.

    Äänestä

No metro ja raitiovaunu ois kiva saada myös kuopioon. Ja sit eduskuntatalon vois kans siirtää savon pääkaupunkiin.

Äänestä

Pysäköenninvalvonta ja rahastus pitäs lopettoo kokonaan. Salossakkii pärjeevät hyvästi iliman parkkikyttäystä.

Äänestä
  • Mitä muuta sinne Niuvanniemeen kuuluu?

    Äänestä

Caterpillarilla kumoon koko p**** ja rakennetaan jotain järkevää tilalle.

Äänestä

Kehitetään Kuopiota ihmisten eikä rahan ehdoilla.

Äänestä

Kuopion keskustaan takaisin pelkät keskiolut baarit.

Äänestä
  • Ennen oli joka kylässä keppanabaari. Sai niistä ruokaakin ja kahvia mutta pääasiassa äijät lipitti olutta ja oli muutama böönakin joukossa.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Ennen oli joka kylässä keppanabaari. Sai niistä ruokaakin ja kahvia mutta pääasiassa äijät lipitti olutta ja oli muutama böönakin joukossa.

    Joo keppanabaarit takaisin ja snagarit!!!

    Äänestä

Miksi ruokailututtamisen kehittämisestä ei ollut mitään mainintaa.

Äänestä

Punkkipusikot parkkipaikoiksi. Viheralueiden lisääminen lisää vain punkkien määrää niille otollisten viheriöien takia ja punkit levittävät tauteja, mikä aiheuttaa terveydenhuoltomenojen lisääntymistä.
Punkkien leviämistä ei pidä suosia, niiltä pitää pikemminkin viedä otollisia elinpaikkoja pois joten punkkiviheriöt parkkipaikoiksi, jossa ne alueet ovat hyötykäytössä eikä punkkien elinalueina!

Äänestä

Kehitetään yhdessä Kuopio maailman parhaaksi kaupungiksi.

Oletteko huomanneet kuinka paljon täältä poistuu viestejä. Ei missään muualla maailmassa. Jokin tekninen häiriö se täytyy olla.

Äänestä
  • Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Äänestä

  • Vain Kuopio osiossa ollaan niin tarkkoja että mukava jutustelu ei onnistu, ei muualla maailmassa tukahduteta jutustelua näin pahasti, ei edes kiinassa.
    Siisi ihan oikeasti.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

Äänestä

Lontoolla on Thames, Turulla on Aurajoki, Joensuulla on Pielisjoki. Kuopiolla on vain säälittävä Maljapuro, joka lähes kuivuu kesäisin.
Insinöörit kehittämään Maljapurosta kanava.

Äänestä
  • Maljalahti lainehti ennen Maherrankadulla asti.

    Maljalahtena lainehtineesta nykyisestä Hapelähteenpuistosta ryhdyttiin 1930-luvun alussa rakentamaan Joutsenlammenpuistoa maamme tunnetuimpiin puutarha-arkkitehteihin kuuluneen Bengt Schalinin laatiman suunnitelman pohjalta. Puistorakentaminen oli hidasta ja osa alueesta oli vielä 1970-luvulla kaupunkilaisten venevalkamana. Maljalahti täytettiin lopullisesti 1970-luvun jälkipuoliskolla

    Äänestä

  • Anonyymi00036 kirjoitti:

    Maljalahti lainehti ennen Maherrankadulla asti.

    Maljalahtena lainehtineesta nykyisestä Hapelähteenpuistosta ryhdyttiin 1930-luvun alussa rakentamaan Joutsenlammenpuistoa maamme tunnetuimpiin puutarha-arkkitehteihin kuuluneen Bengt Schalinin laatiman suunnitelman pohjalta. Puistorakentaminen oli hidasta ja osa alueesta oli vielä 1970-luvulla kaupunkilaisten venevalkamana. Maljalahti täytettiin lopullisesti 1970-luvun jälkipuoliskolla

    Puisto on hyvä mutta puro mitätön. Nykytekniikalla ehkä kanava onnistuisi. Puistosta kanavan kanssa tulisi kantakaupungin ykkösvirkistyskohde.

    Äänestä

  • Anonyymi00037 kirjoitti:

    Puisto on hyvä mutta puro mitätön. Nykytekniikalla ehkä kanava onnistuisi. Puistosta kanavan kanssa tulisi kantakaupungin ykkösvirkistyskohde.

    Olen jo kuukausia sitten ehdottanut että Kuopion keskustaan täytyisi kaivaa kanava. Niin lähelle toria kuin mahdollista.
    Sen verran suuri kanava että isommatkin huvijahdit mahtuu kääntymään.
    Viemäröinti ym kaapeloinnit aiheuttaisivat pään vaivaa mutta jos projektissa olisi edes yksi niin älykäs kuin mitä minä olen niin kyllä ongelmat ratkaistaisiin.

    Äänestä

  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Olen jo kuukausia sitten ehdottanut että Kuopion keskustaan täytyisi kaivaa kanava. Niin lähelle toria kuin mahdollista.
    Sen verran suuri kanava että isommatkin huvijahdit mahtuu kääntymään.
    Viemäröinti ym kaapeloinnit aiheuttaisivat pään vaivaa mutta jos projektissa olisi edes yksi niin älykäs kuin mitä minä olen niin kyllä ongelmat ratkaistaisiin.

    Ei olisi kanava.


    Vesiliikennettä varten rakennetut kanavat voidaan jaotella seuraavasti:

    Kanavat, jotka yhdistävät kaksi vesistöaluetta, esimerkiksi Saimaan kanava[1]
    Kanavat, jotka lyhentävät merimatkaa katkaisemalla jonkin kannaksen, esimerkiksi Suezin kanava[2]
    Kanavat, jotka tekevät mahdolliseksi ohittaa kosken tai muuten hankalan kohdan, esimerkiksi Taipaleen kanava[3]
    Vesiliikennettä varten rakennettuihin kanaviin voidaan lukea myös puutavaran uittoa varten rakennetut uittokanavat.

    Äänestä

  • Anonyymi00037 kirjoitti:

    Puisto on hyvä mutta puro mitätön. Nykytekniikalla ehkä kanava onnistuisi. Puistosta kanavan kanssa tulisi kantakaupungin ykkösvirkistyskohde.

    Myös Helsingin keskustaan rakennettiin 1840-luvulla Katajanokan kanava ja paljon myöhemmin, 1990-luvulla, Ruoholahden kanava, mutta niillä ei ole koskaan ollut sanottavaa vesiliikenteellistä merkitystä. Suomen tunnetuin kaupunkikanava on vuonna 1872 valmistunut Rauman Kanali.

    Äänestä

  • Kanava pitäisi rakentaa Hiltulanlahdesta Matkusjärven kautta Hamilahteen jolloin Kuopio olisi saari. Kuopion yhdistäisi mantereeseen viisi siltaa.

    Voitaisiin järjestää vaikka Kuopion ympärisoutu.

    Äänestä

  • Anonyymi00039 kirjoitti:

    Olen jo kuukausia sitten ehdottanut että Kuopion keskustaan täytyisi kaivaa kanava. Niin lähelle toria kuin mahdollista.
    Sen verran suuri kanava että isommatkin huvijahdit mahtuu kääntymään.
    Viemäröinti ym kaapeloinnit aiheuttaisivat pään vaivaa mutta jos projektissa olisi edes yksi niin älykäs kuin mitä minä olen niin kyllä ongelmat ratkaistaisiin.

    Kauneuskanava on Raahessa sijaitseva noin 1,4 kilometriä pitkä huviveneliikenteeseen käytetty avokanava joka yhdistää Pikkulahden ja Kylmäniemenlahden. Nykyisen kanavan paikalla oli alun perin Härkäsalmi-niminen salmi joka erotti Pitkäkarin mantereesta mutta vähitellen tämä salmi kasvoi umpeen.

    Äänestä

  • Anonyymi00045 kirjoitti:

    Myös Helsingin keskustaan rakennettiin 1840-luvulla Katajanokan kanava ja paljon myöhemmin, 1990-luvulla, Ruoholahden kanava, mutta niillä ei ole koskaan ollut sanottavaa vesiliikenteellistä merkitystä. Suomen tunnetuin kaupunkikanava on vuonna 1872 valmistunut Rauman Kanali.

    Kiitos asiallisesta kommentista. Sellaisia tarvitaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00044 kirjoitti:

    Ei olisi kanava.


    Vesiliikennettä varten rakennetut kanavat voidaan jaotella seuraavasti:

    Kanavat, jotka yhdistävät kaksi vesistöaluetta, esimerkiksi Saimaan kanava[1]
    Kanavat, jotka lyhentävät merimatkaa katkaisemalla jonkin kannaksen, esimerkiksi Suezin kanava[2]
    Kanavat, jotka tekevät mahdolliseksi ohittaa kosken tai muuten hankalan kohdan, esimerkiksi Taipaleen kanava[3]
    Vesiliikennettä varten rakennettuihin kanaviin voidaan lukea myös puutavaran uittoa varten rakennetut uittokanavat.

    Maljapuro yhdistää Maljalammen ja Kallaveden.

    Äänestä

  • Anonyymi00050 kirjoitti:

    Kiitos asiallisesta kommentista. Sellaisia tarvitaan.

    Kuopiossa aikoinaan on tyhmästi viitostien rakentamisen takia Maljalampea täytetty ja osa lammesta onkin soistunut. Maljalampea pitäisikin reilusti ruopata, että lampi pärjäisi paremmin ja samalla kai Maljapurossakin virtaisi puhtaampaa vettä Kallaveteen.
    Tällainen maallikon ajatus.

    Äänestä

Kuopiossa on jo yksi kanava.

Kuopiossa rakennettiin vuosina 2006-2007 avokanava Keilankannan läpi. Kannaksen läpi kaivettu kanava on noin 180 metriä pitkä. Kanava muodosti uuden vene- ja laivaväylän Kallaveden selän ja Jynkän venesataman välille. Se lyhensi matkaa eteläisen Kallaveden ja Jynkän venesataman välillä useita kilometrejä.

Äänestä
  • Kiitos asiallisesta kommentista.

    Äänestä

  • Anonyymi00051 kirjoitti:

    Kiitos asiallisesta kommentista.

    Ketjusta on poistettu 15 viestiä.

    Äänestä

Kyllä mä väittäsin et tärkein kehitys suunta olis oli kyseessä mikä tahansa kaupunki rikollisuuden pois kitkeminen että lasten ei tarttis pelätä yksin liikkuessaan

Äänestä

Sitä että torille saakka kaivettava kanava. Voisi aivan torille saakka ajaa veneellä niin kuin Venetsiassa.

Äänestä
  • Se kanava toimisi kätevästi myös baarista palaaville kusilaarina.

    Äänestä

Pitää avata vesistöreitti, sellainen kanava mitä pitkin voi isommatkin retkiveneet kulkea.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 26 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Kuopion kaupunkia tulee kehittää monin eri tavoin. Tärkeimmät kehittymissuunnat ovat talous, asuminen, liikenne, ympäristö ja kulttuuri. Esimerkiksi talouden kehittämiseksi voitaisiin lisätä yritysten määrää ja työpaikkoja sekä kehittää alueen infrastruktuuria. Asumisen kannalta voitaisiin lisätä asuntotarjontaa ja parantaa asukkaiden elämänlaatua. Liikenteen osalta voitaisiin kehittää olemassa olevia joukkoliikenneyhteyksiä ja parantaa väylien ja rautatien kuntoa. Ympäristöä puolestaan voitaisiin parantaa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä sekä sakottaa kadulle räkijöitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu