Eurooppalaiskuluttajat huolissaan: Sota Ukrainassa on lisännyt ruuantuotannon haavoittuvuutta.
Riittääkö ruoka kaikille?
Minä olen veronmaksajana jo hyvin huolissani.
Riittääkö ruoka kaikille?
Minä olen veronmaksajana jo hyvin huolissani.
Veronmaksajat huolissaan ruoastaan.
Anonyymi-ap
570
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lähes joka toinen arvioi, että tilanne on antanut kaupalle ja elintarvikevalmistajille mahdollisuuden kasvattaa voittojaan.
Veronmaksajana minä olen huolissani siitä, että veronmaksajien kustantamat reippaan parin miljardin vuosittaiset tuet eivät mene huoltovarmuuden kannalta optimaalisesti.
Jos pelkona on, ettei ruoantuotannon raaka-aineita saada riittävästi ruokahuoltoa varten, niin jotainhan on tehtävä. Ja aivan jotain muuta kuin tukien kasvattaminen. Veronmaksajien kustannusrasite on jo nyt liian suuri muutenkin.
Tukien kohdistaminen tarkasti siten, että ruokaraaka-aineiden huoltovarmuus taataan ja vain se. Ja tukea maksetaan vain sellaisille, joiden panos on riittävä ja välttämätön. Ylituotantoa ja vientiä varten tai muuta ’mukavaa’ varten ei veronmaksajien tukia maatalouteen pidä maksaa. Jos tähän päästään, niin nykyiset tuet ovat todennäköisesti jopa kovastikin ylimitoitettuja.
Veronmaksajana olen kiinnostunut jokapäiväisestä ruoastani. Siksi ihmettelen miten vähällä tukimäärällä ylipäätään tuotetaan yli 17 miljardin sapuskat meidän veronmaksajien ulottuville kauppoihin, joka vuosi.
Viljelijöiden ahdingosta olen lukenut lehdistä. Nyt on veronmaksajien ryhdistäydyttävä ja otettava osaa. Kustannukset on karanneet käsistä. Viljelijät tuottaa ruokaa tappiolla, minulle ja sinulle.
Maataloustukia täytyy korottaa.
Veronmaksajat osallistuvat jo aivan riittävästi maatalouden tukemiseen. Nämä nykyiset tuet kyllä riittävät, mutta on ilmeistä, että niitä pitää kohdistaa toisin ja viljelijöiden, siis niiden kenelle maataloustukia yleensä kannattaa maksaa, pitää niinkään miettiä tuotantoprosessejaan. Sieltäkin, kuten aina vaikeuksissa olevien sektorien toimijoilla, löytyy varmasti parannettavaa. Mitä ne olisivat, siitä paras tieto on yrittäjillä itsellään. Näinhän toimii yritykset kaikilla muillakin sektoreilla. Ja kustannustason nousut eivät ole vain maatalousyrittäjien ongelma.
Viljelijät tuottavat raaka-aineita elintarviketeollisuudelle, joka tuottaa ruoan sinulle ja minulle. Ruokakaupat myy lopputuotetta, ei raaka-aineita ja hetikään kaikki myyty ruoka ei ole vain kotimaisista raaka-aineista valmistettu. Kaupan myytävistä tuotteista vain ihan muutama prosentti on hankittu suoraan viljelijältä, sillä ei kovin suurta merkitystä ole kaupan liikevaihdossa.
Kyllä tavoite pitäisi olla, että raaka-ainetuotanto pärjäisi omillaan eikä veronmaksajien tukien ansiosta. Nythän raaka-ainekustannus kotimaisen ruoan osalta vaihtelee muutamasta prosentista ylöspäin. Joissakin se on valtaosa kustannuksista. Mitä jalostetummasta ruoasta on kyse sitä vähäisempi on raaka-ainekustannus.
Tottakai ymmärrän, että maataloustukia maksetaan lähes kaikkialla Euroopassa ja siksi niitä tarvitaan Suomessakin. Huoltovarmuus perusraaka-aineen osalta pitää säilyttää ja siihen nämä nykyiset tuet riittävät täysin, itse asiassa vähempikin riittää.
Veronmaksajana olen huolissani eväistäni. Maataloustukea pitää jakaa enemmän koska näyttää siltä että kauppa ei pysty hintoja nostamaan. Maataloustuet on ruoan hinnan alentamisesta maksettu korvaus.