...juttu, seikka - mikä on saanut sinut empimään meitä..?
Mies, kerro minusta se asia
Anonyymi-ap
631442
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Tästä tuleekin mielenkiintoinen ketju. Haen poppareita🍿
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17690927J
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
No se alkoi siitä kun minä ensin sössin kun jännityksessäni menin lukkoon ja kun myöhemmin yritin korjata tilannetta taisit sinä mennä vähän lukkoon. Tilanne on siis se että molemmat periaatteessa tietää että tykätään ja enemmänkin toisistamme mutta se miten edetä niin sitä emme tiedä. Nyt sitten molemmat oikeastaan empii mitä tehdä. Varovaisia vihjeitä on molemmin puolin tullut mutta sitä suoraa kysymystä joka johtais eteenpäin ei kumpikaan tee... Ei tässä loppujenlopuksi taida olla kyse muusta kuin uskalluksen puutteesta se vaan kumpi on se rohkeampi nyt. Itse tosin vähän tunnen riittämättömyyden tunnetta... Hän on niin kaunis!
Näette päivittäin?
Ei enää.
Ei nähty silloinkaan kun sä tossa liki olit.
Kaipa se on se joka kysyy kenellä on vähemmän menetettävää mistä noita voi tietää ei aina ole välttis ihan yksikertain juttu teet oman mielipiteesi selväksi toiselle ni si se on hänen päätöksensä jos osaa uskalla tehdä päätöstä ni Eipä se ole sinun murheesi si enään siinä kohti jos kun olet yhdessä jonkun toisen kanssa
Onko tässä nyt se perinteinen että pakenit, ehkä jonkun paremman perään, ja kun alkoi kaduttamaan, et enää sitä toista kiinni saa?
Katsottiin toisimme haluan uudestaa tietysti.
Katsoit ja aloit empimään? Luitko edes aloitusta?
Pitäiskö siis olla "me", vai onko kyse vasta tutustumisesta? Vastaus on vastapuolen kiinnostuksen puute.
Mitäpä jos vastapuoli tuntee jo sut
Silloin luulisi että noista asioista keskusteltaisiin.
Ei mikään, mutta muut;(
Molemmat varattuja?
Riittämättömyyden tunne ja onko minusta suhteiluun toisen kanssa? Ei ole uskoa, eikä toivoakaan tällä hetkellä. Negatiivisia tuntemuksia enemmän.
Sama tunne itsellä. Joskus tuntuu ettei se nainen kaipaa minua elämäänsä.
Mikäköhän vois olla syynä?
Tää on kyllä paha ongelma itselläkin. Yksinäisyys on nyt kova, mutta elämää pitäisi saada paremmalle tasolle. Olisi edes vieressä aina välistä nainen halattavana, niin elämä näyttäisi paljon valoisammalta.
Se oletkohan liian pinnallinen?
Kuinka se mielestäsi näkyy?
Tuskin olen sinulle kukaan mutta huomasin että sinua kiinnostaa miehissä ulkoiset seikat, ensimmäisenä, pituus, pukeutuminen ja vasta sitten muut.
Tämä ei koske ap:tä. Pahoittelen, jos tuollaista käytöstä olet nähnyt.
Voi kamalaa!!!
Olen liian heikko ja herkkä. En sovi hänelle mieheksi. Onneksi elämä on lyhyt hetki vain. Odotan sitä kun pääsen pois täältä, koska on aika paha olla.
Elämä voi olla hetki sekunnin murto-osasta yli sataan vuoteen kuinka hetki käsitetään
Eletty elämä muuttuu koko ajan ohimenneeksi hetkeksi. Silti me ihmiset luullaan olevamme suuria ja tärkeitä. Samanlaisen pienen hetken täällä on jokainen ihminen viettänyt. Itse odotan poispääsyä kun on mitä odottaa. Toisilla ei ole mitä odottaa, ja toiset eivät edes haluaisi että olisi.
Mitäs menit pettämään sen lut kansa
Korvat
Viime kerralla ei katsottu toisiamme
Vilkuilin kyllä
Ei ap
Se oli nopea vilkaisu
Milloin tämä vilkaisu sitten mielestäsi tapahtui?
Viikon sisällä
Viikonloppuna kenties työn merkeissä?
Työn merkeissä
No koitetaan sitten ensi kerralla katsoa vähän pidempään.
Se kun hän on vain niin ihana ja molemmat jollain tavalla tykätään toisistaan viestitelty ja tuijoteltu toisiamme paikassa x , jokin vain on edessä ettei kumpikaan saa aikaseks kysyä suoraan toisiltaan mikä homma että mitä tää kaikki mahtaa olla meidän välillä kipinää selvästi löytyy molempien puolelta, itse menin tykästynyt häneen aivan korvia myöten itse menin niin lukkoon etten saanut aikaseks kertoo vaikka sitä rivien välistä kysy
Tampereelle menee tämä 😪🙄
Varsinaisesti ei empimään, mutta pelottaa jos kaikki jää ja menetämme toisemme. Jos niin käy, sen jälkeen en pysty mihinkään todelliseen vaan alan käyttäytymään holtittomasti, enkä välitä mistään.
Valehtelu
Ehkä se oli Kaikkonen. Liian suuri sairaala nääs.
Se että olit varattu ja käytöksesi oli liian flirttailevaa. Sä koukutit ja päästit irti. Jatkoit käyttäytymistäsi ja minun itseluottamukseni mureni.
Myönnän, että esitin liiankin itsevarmaa ja sait ehkä pelimies-vibat.
Olen kaukana sellaisesta.
Et ehkä pelimies, mutta satuttaa osasit kuitenkin..
Emme ajattele niin vapaasti yhdessä ja pettäisin lupaukseni toisin ajatellen.
Sitten sun parempi jatkaa eteenpäin
Oot ihan kusettaja.
Minä sinä nainen näille naisille vastailet kun kysymys on miehelle? Sivusta ihmettelen.
SUU. Sieltä tulee liian usein liian loukkaavaa tekstiä.
Kiima ei välttämättä ole kestävin perustamisalusta, ei ainakaan elinikäiselle parisuhteelle?
Mehän asumme yhdessä.
Kello on alle kuus. Olin ja olen nytkin kännissä. Koin että olit liian hyvä minulle enkä tuntenut ansaitsevani sinua. Rakastuin sinuun, naiseen, ja sille tielle jäin. Nykyisin toivon että olisin jo tuonpuoleisessa, odottamassa häntä luokseni. En aio ikinä päästää hänestä irti jos saan siihen tilaisuuden. Yksi tilaisuus ei riitä, kaksi riittäisi ;).
Maataan. Ollaan tihi tihi.
Olet arvaamaton
Käytät aineita,jotka sekoittavat pääsi
Et käybtyössä vai tissuttelet lomilla?
Olen pahoillani, mutta en kaipaa alkoholistia elämääni. Inhoan humalaisia miehiä.
Aviomiehesi on iso ja tunnetusti mustasukkaisena väkivältainen. Se iso korsto seisoo lempemme tiellä.
No mites se sun nykyinen sängynlämmitäjä, sekö ei muka seiso? No ei seiso, kun makaa joka yö... 😅
Olet ollut jo pidempään mielessäni. Olet ollut kiinnostunut minusta, tai ainakin olen tulkinnut asian niin. Olet katsellut salaa, hymyillyt, kiusoitellut, muistanut kaiken sanomani kuukausienkin päästä. Koko ajan on minulla ollut tunne, että ”olemme jotain”. Muutkin ovat tämän huomanneet. Mutta… aina jään toiseksi. Et ole koskaan kertonut seurustelevasi, vaikka näin ilmeisesti on.
mut mehän asutaan yhdessä
Kyllä se on lastenlastesi suhtautuminen. Heidän mielestään et 90-vuotiaana saisi harkita vakavaa suhdetta kanssani.
Kertoivat minulle koulussa tänään, ollaan samalla luokalla.
Aaa, ei saa naurattaa kesken lounaan🤣
Sitoutumisen pelko. Sisäistä varjonyrkkeilyä vapauden ja...ja...niin, minkä välillä? En oikeastaan tiedä. En ole koskaan elänyt vakiintuneessa suhteessa. Kuin taivaan lintu, sanoakseni ja ensi reaktio on pelko, jos/kun laskeudun alas ja en ymmärrä miksi pelkäisin. Uutta ja tuntematonta? niinkuin toinen olisi joku viettelijätärmörkö. Höh, aikuisia ihmisiä mutta kun se tarkoittaa täyskäännöstä elämässä? Elämänsä jakaminen...jotenkin tuntuu, että muodostuisin taakaksi. Hullu tunne, jos toinen haluaa jakaa oman elämänsä mutta ehkä osin selittyy omalla itseriittoisuudella ja sillä ettei ole koskaan tuntenut kuuluvansa toiselle. Kai tämän voisi kiteyttää yhteen sanaan. Pelko. Miksi sitten käyn vaikka tällä sivulla? Koska ikävöin erästä naista.
Ihmisiähän kaikki vain on. Ehkä vain meinaa, että sinulla on muut asiat nyt päällimmäisinä, olet varattu tms. Ei sen kummempaa tarvitse olla. Jos kohtaatte ja keskustelette, tilanne muuttuu heti ja voi edetä toivomaasi suuntaan nopeastikin. Voimia!