Jos kohtalo on olemassa ja se perustuisi tapahtumien johdonmukaisuuteen, niin voiko sitä enää kutsua ennalta määrittämättömäksi koska voisi löytyä ihmisiä jotka pääsevät käsiksi tuohon tietoon ja voivat vaikuttaa siihen? Vai voiko kohtaloon päästä edes käsiksi? Mistä minkin asian kohtalo, eli tapahtumien johdonmukaisuus alkaa? Voiko tämän kohtalon kierteen katkaista olematta osa kohtalon johdonmukaisuutta?
Kohtalo tapahtumat
Anonyymi-ap
14
283
Vastaukset
- Anonyymi
"Jos kohtalo on olemassa ja se perustuisi tapahtumien johdonmukaisuuteen, niin voiko sitä enää kutsua ennalta määrittämättömäksi koska voisi löytyä ihmisiä jotka pääsevät käsiksi tuohon tietoon ja voivat vaikuttaa siihen?"
Se millainen olet varsinkin tunnetasolla vetää puoleensa olemuksesi kanssa resonoivia tapahtumia aina uudestaan ja uudestaan vaikka vaihtaisit ympäristöä. (Gurdjieff: "Being attracts life")
"Vai voiko kohtaloon päästä edes käsiksi? Mistä minkin asian kohtalo, eli tapahtumien johdonmukaisuus alkaa? Voiko tämän kohtalon kierteen katkaista olematta osa kohtalon johdonmukaisuutta?"
Sitä voi kutsua kohtaloksi ja sitä kohtaloa voi muuttaa mutta vain sillä edellytyksellä että vähitellen alkaa työskennellä itsensä kanssa yrittäen tiedostaa kussakin tilanteessa omat motiivinsa ja samalla asettautua muiden asemaan suhteessa itseesi.
Tällaista Gurdjieff kutsui itsemuistannaksi eli ei pelkästään uppouduta tarkkaavaisuuden kohteeseen vaan yritetään olla samaan aikaan tietoisia siitä miten se kohde vaikuttaa itseen varsinkin ihmissuhteissa ja kaikessa muussakin toiminnassa.
Tällainen edellyttää myös neutraaliin asennoitumiseen pyrkimistä eli pyritään olemaan reagoimatta tunnetasolla asioihin koska sellainen on energian tuhlaamista ja sen itsemuistannan toimiminen edellyttää aika paljon energiaa ja varsinkin alkuvaiheessa harjoituksia tyypillisesti onnistuu vain hyvin lyhyitä aikoja yhteenmenoon. Kuten mikä tahansa taito niin harjoittelu tekee tässäkin mestarin.
Mitä tahansa aktiviteettia voi harjoittaa joko mekaanisesti tai itsemuistannan kautta ja vain se itsemuistannallinen toiminta voi vähitellen muuttaa omaa olemista niin ettei se kohtalo olekaan enää kiveenhakattu vaan toisenlainen parempi kohtalo on mahdollinen ja kun tätä jatketaan koko loppuelämän ajan niin mahdollisuudet ja kyvyt lisääntyvät koko ajan samalla ja tulevaisuus on entistä parempi. - Anonyymi
"Kohtalo" on takaperoista ajattelua. Se, minne kunkin tie vie, ei ole ennalta määrätty, vaan valtavan monien kohdattujen vaikuttimien jatkuvaa suunnanmuutosta. Nämä vaikuttimet eivät ole ennalta olemassa, vaan niitä syntyy jatkuvasti eri tapahtumien interaktioissa. Kun ajatellaan tapahtumia taaksepäin, syntyy herkästi harhamielikuva, kuinka se tie johti suoraan ko. tapahtumaan.
- Anonyymi
Kohtalo toteutuu kun tehdään valintoja. Jollakin voi olla 10-60 eri mahdollisuutta joista valita.
Usein ei tiedetä kaikkia tosiasioita siitä valitusta kohteesta joka valittiin. Ajatellaan että valinta on oman kohtalon muuttava positiivinen asia, mutta valinta onkin kohtaloa vahvistava.
Ajatellaan että jollakin on 10 eri kieltä tai kulttuuria joista valita. Mutta tosiasiassa vain neljä. Neljä sellaista jotka on helposti saatavilla suuria määriä halpaan hintaan kun taas nuo kuusi muuta ovat vaikeita saada käsiin ja kalliita.
Kumman valitset: Kiina vai Intia?
USA vai Venäjä. Japani vai Saksa? Arabia vai Espanja?
Tosiasia on että valintaasi ohjaa eräät tekijät joita on mahdoton murtaa. Ja kun olet valinnan suorittanut joudut pyörteeseen josta on mahdoton nousta pois. Jos valitsit Kiinan olet Kiinan kielen ja kulttuurin pyörteessä lopullisesti.
Jokaisella kulttuurilla on oma kulta-aikansa. Esim. Arabia kestää vielä 100 vuotta ja on loistoisa kiintotähti tuon ajan. 2100 alkaa Intian kulta-aika jota kestää 700 vuotta. Jos nyt kun on Arabian ja Intian aika valitset Kiinan on kohtalosi sidoksissa tuohon valintaan. Jos taas valitset Intian niin et taatusti tunne edeltäkäsin mihin kaikkiin vaikeuksiin se sinut johtaa. Intian veedojen tuntemus on vain pinnallista. Kuitenkin Jos valitset Intian se sulkee useita muita ovia.
Kohtalo on sidoksissa valintoihin joita ohjaa eräät tekijät joita on mahdoton murtaa. Esim. sukulaisuus tai avioliitto. Kun suvussa on avioliitot tiettyyn kulttuuriin päin Esim. Arabiaan olet sidottu tuohon kulttuuriin. Yms.
Kohtalolla on lainalaisuuksia.
Eräs tärkeä tekijä on mihin viidestä luokasta kuulut.
Soturi eli sininen
Pappi eli valkoinen
Kauppias eli punainen
Työntekijä eli keltainen
Orja eli musta
Omaa luokkaansa on vaikea muuttaa toiseksi. Monet kyllä yrittävät, mutta Kohtalo sanelee että tulet pysymään syntymässäsi luokassa.
Vaikka tilapäisesti kurkotat ehkä kuuseen niin kapsahdat katajaan jälleen. - Anonyymi
Useimmat kohtaloon uskojat ovat huijareita. Esim. jos heidän kohtalonsa on jäädä auton alle tietä ylittäessään, niin silloinhan sen pitäisi tapahtua omista toimista riippumatta. Siitä huolimatta he katsovat tuleeko autoja ennen kuin astuvat ajoradalle.
- Anonyymi
Klassinen fysiikka nojautuu "kohtaloon". Sitä kutsutaan determinismiksi. Myös esim. kristinusko on "kohtalouskoa". Kaikki on ennalta määrättyä, ja jumalolento tietää ja mittaa kaiken.
Tämä on ristiriidassa etiikan ja moraalin kanssa. "Herran haltuun" on vastuuvapauslauseke, jonka uskova itselleen asettaa. Kvanttimekaniikka, satunnaisuuksineen, mittaamattomuuksineen, ja kaaosominaisuuksineen jättää sijaa vapaalle tahdolle. Se on lähtökohtaisesti ainoa, jossa yksilönvastuulle on tilaa. Ja epälineaarisille tapahtumille ajassa (ulottuvuus, ei mittayksikkö).- Anonyymi
Kun oon lukenut Hare Krishnaa sain sen mielikuvan että kvanttimekaniikka perustuu vain päinvastaiseen järjestykseen.
Ensin on LÄMPÖ jota seuraa SM-AALTO jota seuraa TULI jota seuraa KIPINÄ.
Normaali ei-kvanttimekaaninen järjestys on :
Kipinä, tuli, sm-aalto, lämpö.
Miten tuollainen päinvastainen järjestys vaikuttaa ennustettavuuteen?
Kohtalo perustuu islamissa neljään tai viiteen luokkaan eli kastiin.
Bramiini-pappi = kipinä
Ksatirja soturi = tuli
Porvari = sm-aalto
Talonpoika = lämpö
Orja
Kvanttimekaniikka kuljettaa kohtaloa talonpojasta alkaen kohti pappeutta.
Se merkitsee kohtalon sivuuttamista kun alhainen pyrkii ylhäiseen asemaan niin kuin tapahtui Ranskan vallankumouksessa.
Tavallisesti kohtalo kulkee niin että pappi säätää kaiken kipinänä. Ja ylläpitää kastit eli luokat vakiona.
Nykymaailma on siis kvanttimekaaninen ja vailla kohtaloa. - Anonyymi
Ei ne ihan samaa mielestäni tarkoita, kohtalo ja determinismi siis. Samantyylisiä kuitenkin.
Kohtalo on enemmän jostain jollain tavalla "saatu": usko siihen, että teit niin tai näin, kohtalo sanelee lopputuleman. Asian uskotaan olevan "ennalta määrätty" jonkun "tahon" toimesta. Esimerkiksi jonkin "jumalallisen suunnitelman" mukaisesti, johon ei voi vaikuttaa.
Onni ja epäonni ovat yleensä jotain sattumanvaraista. Tai uskonnollis- sävytteisesti osapuoli on "onnen jumalattaren suosiossa", tai joku on "syntynyt onnellisten tähtien alla", joka vihjaa siitä, että jotkut vaan ovat (ilman sen tarkempaa syytä, kunhan ovat) onnekkaampia kuin jotkut toiset. Johon taas Karma tuo uskonnollisen determinismisen selityksen, onnekkuuden olevan seurausta siitä mitä edellisessä elämässä tuli tehdyksi, tai tämänkin elämän kuluessa hyveet tuovat mukanaan onnea tai onnekkuutta, hyviä asioita alkaa tapahtumaan
Determinismi yleisesti on syy-seuraus- polku: asiat ovat niin kuin ovat ja asioita tapahtuu nyt, koska niitä aiemmin on tapahtunut jotain, joiden seurausta ne ovat. Fysiikka perinteisesti nojaa tällaiseen paitsi nykyfysiikan äärilaidan mukaan juuri mikään ei, koska kaikki mahdolliset vaihtoehdot tapahtuvat aina riippumatta todennäköisyydestä.
Tiede ja filosofiset loogisen ajattelun menetelmät ovat kerryttäneet tietoa ympäröivästä maailmasta ja sen dynamiikasta sen verran, että kohtaloa esiintyy nykyään vähemmän kuin aiemmin. Mutta ei ole täysin poissuljettua etteikö kohtalolla tai jollain supernaturalistisella interventiolla olisi voinut olla sormensa pelissä esim. maailmankaikkeuden syntymän kanssa. Sattumanvaraisuus tuntuu olevan nousussa, joskin determinismiä ei ole saatu täysin kitkettyä pois, usko on edelleen lujassa, että makrotason maailmassa determinismi jylläisi edelleen. Joidenkin mielestä kyseessä on vain bad karma ja petaavat rauhassa seuraavaa parempaa kierrosta, tai joidenkin mielestä kyseessä on pakko olla erittäin huono vitsi, koko kaikki on vaan harhaa ja mielikuvitusta, tai jonkun jumalallisen tahon sairas tietokonepeli.
Sinänsä jännää, kun kaikilla mainituilla on oma fanaattinen fanilaumansa. Olisi hienoa, jos kaikki saisivat olla oikeassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ne ihan samaa mielestäni tarkoita, kohtalo ja determinismi siis. Samantyylisiä kuitenkin.
Kohtalo on enemmän jostain jollain tavalla "saatu": usko siihen, että teit niin tai näin, kohtalo sanelee lopputuleman. Asian uskotaan olevan "ennalta määrätty" jonkun "tahon" toimesta. Esimerkiksi jonkin "jumalallisen suunnitelman" mukaisesti, johon ei voi vaikuttaa.
Onni ja epäonni ovat yleensä jotain sattumanvaraista. Tai uskonnollis- sävytteisesti osapuoli on "onnen jumalattaren suosiossa", tai joku on "syntynyt onnellisten tähtien alla", joka vihjaa siitä, että jotkut vaan ovat (ilman sen tarkempaa syytä, kunhan ovat) onnekkaampia kuin jotkut toiset. Johon taas Karma tuo uskonnollisen determinismisen selityksen, onnekkuuden olevan seurausta siitä mitä edellisessä elämässä tuli tehdyksi, tai tämänkin elämän kuluessa hyveet tuovat mukanaan onnea tai onnekkuutta, hyviä asioita alkaa tapahtumaan
Determinismi yleisesti on syy-seuraus- polku: asiat ovat niin kuin ovat ja asioita tapahtuu nyt, koska niitä aiemmin on tapahtunut jotain, joiden seurausta ne ovat. Fysiikka perinteisesti nojaa tällaiseen paitsi nykyfysiikan äärilaidan mukaan juuri mikään ei, koska kaikki mahdolliset vaihtoehdot tapahtuvat aina riippumatta todennäköisyydestä.
Tiede ja filosofiset loogisen ajattelun menetelmät ovat kerryttäneet tietoa ympäröivästä maailmasta ja sen dynamiikasta sen verran, että kohtaloa esiintyy nykyään vähemmän kuin aiemmin. Mutta ei ole täysin poissuljettua etteikö kohtalolla tai jollain supernaturalistisella interventiolla olisi voinut olla sormensa pelissä esim. maailmankaikkeuden syntymän kanssa. Sattumanvaraisuus tuntuu olevan nousussa, joskin determinismiä ei ole saatu täysin kitkettyä pois, usko on edelleen lujassa, että makrotason maailmassa determinismi jylläisi edelleen. Joidenkin mielestä kyseessä on vain bad karma ja petaavat rauhassa seuraavaa parempaa kierrosta, tai joidenkin mielestä kyseessä on pakko olla erittäin huono vitsi, koko kaikki on vaan harhaa ja mielikuvitusta, tai jonkun jumalallisen tahon sairas tietokonepeli.
Sinänsä jännää, kun kaikilla mainituilla on oma fanaattinen fanilaumansa. Olisi hienoa, jos kaikki saisivat olla oikeassa."Kohtalo on enemmän jostain jollain tavalla "saatu": usko siihen, että teit niin tai näin, kohtalo sanelee lopputuleman."
Lopputulema on ennalta tiedetty, eli ennemmin tai myöhemmin ihminen kuolee. Polku siihen lopputulemaan on kuitenkin täysin epädeterministinen, ja ihmisellä on vapaa tahto ja mahdollisuus tehdä elämänsä aikana mitä haluaa. Hyvinkin erilaiset vaihtoehtoiset polut kuitenkin johtavat siihen samaan lopputulokseen 100% varmasti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kohtalo on enemmän jostain jollain tavalla "saatu": usko siihen, että teit niin tai näin, kohtalo sanelee lopputuleman."
Lopputulema on ennalta tiedetty, eli ennemmin tai myöhemmin ihminen kuolee. Polku siihen lopputulemaan on kuitenkin täysin epädeterministinen, ja ihmisellä on vapaa tahto ja mahdollisuus tehdä elämänsä aikana mitä haluaa. Hyvinkin erilaiset vaihtoehtoiset polut kuitenkin johtavat siihen samaan lopputulokseen 100% varmasti.Tieteellisesti todistettavissa oleva syy-seuraus- ketju tekee asiasta determinismisen. Ihmisellä on kyky tehdä valintoja elämänsä aikana. Vastuun tunne teoista kuten mainittu kyky eivät ole yliluonnollisia asioita, ne syntyvät aivoissa. Se mikä on jännää, tietoisuus tulee monesti yllättävän paljon jälkijunassa: usein tiedostamaton minä on tehnyt päätöksen jo aikoja ennen, useita sekunteja ennen, tietoista minää, joka tuo päätöksen julki. Tietoinen minä kuitenkin luo samalla mielikuvan tekemästään vapaasta valinnata. Tämä on yksi syy sille, että on olemassa ehkä osittain hätiköity väittämä, että vapaata valintaa ei ole olemassakaan, että olemme vain toteuttajia jollekin tiedostamattomalle prosessille. Vähän samoin kuin kävely on, emme ainakaan normaalisti pakota tai käske jalkoja tahdonvoimalla ottamaan askelia vuoronperään, ne vaan "tapahtuvat". Sama on monien valintojen kanssa, eivät ole tärkeitä, valinnat tulevat automaatilla takaraivosta. Ja sitten on isompia valintoja, jotka vaativat enemmän prosessointia ja joissa tietoinen minä on selvemmin mukana käsittelemässä vaikkapa erilaisia tuntemuksia, joita kumpuaa tiedostamattomalta puolelta, tai kokemuksia ja muistoja, joita tietoinen minä on laittanut talteen eletyn elämän varrella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieteellisesti todistettavissa oleva syy-seuraus- ketju tekee asiasta determinismisen. Ihmisellä on kyky tehdä valintoja elämänsä aikana. Vastuun tunne teoista kuten mainittu kyky eivät ole yliluonnollisia asioita, ne syntyvät aivoissa. Se mikä on jännää, tietoisuus tulee monesti yllättävän paljon jälkijunassa: usein tiedostamaton minä on tehnyt päätöksen jo aikoja ennen, useita sekunteja ennen, tietoista minää, joka tuo päätöksen julki. Tietoinen minä kuitenkin luo samalla mielikuvan tekemästään vapaasta valinnata. Tämä on yksi syy sille, että on olemassa ehkä osittain hätiköity väittämä, että vapaata valintaa ei ole olemassakaan, että olemme vain toteuttajia jollekin tiedostamattomalle prosessille. Vähän samoin kuin kävely on, emme ainakaan normaalisti pakota tai käske jalkoja tahdonvoimalla ottamaan askelia vuoronperään, ne vaan "tapahtuvat". Sama on monien valintojen kanssa, eivät ole tärkeitä, valinnat tulevat automaatilla takaraivosta. Ja sitten on isompia valintoja, jotka vaativat enemmän prosessointia ja joissa tietoinen minä on selvemmin mukana käsittelemässä vaikkapa erilaisia tuntemuksia, joita kumpuaa tiedostamattomalta puolelta, tai kokemuksia ja muistoja, joita tietoinen minä on laittanut talteen eletyn elämän varrella.
"Se mikä on jännää, tietoisuus tulee monesti yllättävän paljon jälkijunassa: usein tiedostamaton minä on tehnyt päätöksen jo aikoja ennen, useita sekunteja ennen,"
Tuo on täyttä huuhaata. Esim. tietokonepelejä pelatessa (Call of Duty yms.) jopa millisekuntien ylimääräinen latenssi (johtuen huonosta näppäimistöstä/hiirestä tai näytöstä) häiritsee ja vaikeuttaa pelaamista, ja tarvitaan hyvä pelinäppäimistö, -hiiri ja -näyttö.
Tietoisuus sijaitsee nykyhetkessä, ja ihmisellä on kyky suoriutua ongelmanratkaisusta ja tehdä vaikeita valintoja millisekunnissa, ollen samanaikaisesti tietoinen siitä että ratkaisua tehdessä kuluu aikaa hukkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieteellisesti todistettavissa oleva syy-seuraus- ketju tekee asiasta determinismisen. Ihmisellä on kyky tehdä valintoja elämänsä aikana. Vastuun tunne teoista kuten mainittu kyky eivät ole yliluonnollisia asioita, ne syntyvät aivoissa. Se mikä on jännää, tietoisuus tulee monesti yllättävän paljon jälkijunassa: usein tiedostamaton minä on tehnyt päätöksen jo aikoja ennen, useita sekunteja ennen, tietoista minää, joka tuo päätöksen julki. Tietoinen minä kuitenkin luo samalla mielikuvan tekemästään vapaasta valinnata. Tämä on yksi syy sille, että on olemassa ehkä osittain hätiköity väittämä, että vapaata valintaa ei ole olemassakaan, että olemme vain toteuttajia jollekin tiedostamattomalle prosessille. Vähän samoin kuin kävely on, emme ainakaan normaalisti pakota tai käske jalkoja tahdonvoimalla ottamaan askelia vuoronperään, ne vaan "tapahtuvat". Sama on monien valintojen kanssa, eivät ole tärkeitä, valinnat tulevat automaatilla takaraivosta. Ja sitten on isompia valintoja, jotka vaativat enemmän prosessointia ja joissa tietoinen minä on selvemmin mukana käsittelemässä vaikkapa erilaisia tuntemuksia, joita kumpuaa tiedostamattomalta puolelta, tai kokemuksia ja muistoja, joita tietoinen minä on laittanut talteen eletyn elämän varrella.
Minut vietiin tiedottomana sairaalaan pahan infektion vuoksi. Lääkärit pumppasivat minuun lääkkeitä ja antibiootteja. Sen seurauksena låäkkeistä tietoinen suolistoni meni ihan ruikulle ja pääkin sumeni sen seurauksena. Veriarvot laski ja muutuin zombieksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Se mikä on jännää, tietoisuus tulee monesti yllättävän paljon jälkijunassa: usein tiedostamaton minä on tehnyt päätöksen jo aikoja ennen, useita sekunteja ennen,"
Tuo on täyttä huuhaata. Esim. tietokonepelejä pelatessa (Call of Duty yms.) jopa millisekuntien ylimääräinen latenssi (johtuen huonosta näppäimistöstä/hiirestä tai näytöstä) häiritsee ja vaikeuttaa pelaamista, ja tarvitaan hyvä pelinäppäimistö, -hiiri ja -näyttö.
Tietoisuus sijaitsee nykyhetkessä, ja ihmisellä on kyky suoriutua ongelmanratkaisusta ja tehdä vaikeita valintoja millisekunnissa, ollen samanaikaisesti tietoinen siitä että ratkaisua tehdessä kuluu aikaa hukkaan."Tuo on täyttä huuhaata. Esim. tietokonepelejä pelatessa (Call of Duty yms.) jopa millisekuntien ylimääräinen latenssi (johtuen huonosta näppäimistöstä/hiirestä tai näytöstä) häiritsee ja vaikeuttaa pelaamista, ja tarvitaan hyvä pelinäppäimistö, -hiiri ja -näyttö."
Treenattu tietoisuus on eri asia. Kun harjoittelua ei ole takana ilmiön voi havaita aivotutkimuksissa, mutta harjaantumisen myötä alkaa ilmiö häviämään. Ehkä treenaamalla ahkerasti Call of Duty muuttuu "uudenlaiseksi kävelemiseksi".
Totta on, että kaikenlaiset viiveet ovat häiritseviä, koska ne kertautuvat ja toisaalta myöhäistävät aivojen prosessoinnin alkua tai tärkeän tiedon ilmaantumista. Joka kyseisessä pelissä voi olla fataalia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minut vietiin tiedottomana sairaalaan pahan infektion vuoksi. Lääkärit pumppasivat minuun lääkkeitä ja antibiootteja. Sen seurauksena låäkkeistä tietoinen suolistoni meni ihan ruikulle ja pääkin sumeni sen seurauksena. Veriarvot laski ja muutuin zombieksi.
Vakavista vammoista tai sairauksista voi seurata pysyviä seurauksia toimintakykyyn. Lääkkeillä ja huumausaineilla voi olla myös vaikutuksia.
En ole sen tyyppinen aivojen asiantuntija, että voisin kertoa millaisissa tapauksissa ennuste voisi olla heikko tai hyvä.
Sen tiedän, että aivotkin voivat palauttaa toimintakykyä, sopeuttaa toimintaa uudenlaiseen tilanteeseen tai löytää vahingoittuneille kytkennöille uusia reittejä. Se voi vaatia melkoista harjoittelua tosin.
Ei ole olemassa mitään kohtaloa, mutta on kohtalokkaita asioita, jotka voivat toteutua tai sitten eivät. Luonnossa kohtalokkaitten asioiden toteutumisen ratkaisee sattuma. Ihmiset voivat vaikuttaa kohtaloonsa yksilöinä ja yhteisöinä. Näinä ankeina aikoina kohtalokkaita asioita on muhimassa yhteisöiden tasolla. Jos ihmiskunnalla ei ole viisautta tai yritystä torjua kohtalokkaita asioita niin sitten niiden toteutumisen ratkaisevat samat tekijät kuin luonnossa. Jälkikäteen voi tietysti aina väittää, että "se oli kohtalon sanelemaa".
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102620- 891966
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391501- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67923
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47881Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 55854
- 44765