Heräsin taas

painajaiseen. Siihen samaan minkä näin jo vuosia sitten, missä olin piirin keskellä huppupäisten ihmisten ympäröimänä. Katsoin elokuvan koska en saanut enää unta. En tiedä onko nysväke oikea sana kuvaamaan ihmistä, joka ei osaa kommunikoida, mutta sellainen sana tuli mieleen. Kun ihminen ei osaa ottaa hetkestä kiinni kuten jo vuosia sitten tapahtuneen yllättävän, muka sattumalta tapahtuneen kohtaamisen yhteydessä kaupan ovella, kun toinen kiitti oven avaamisesta. Siinä yhteydessä olisi voinut kysyä jotain. Sellainen avuttomuus muistuttaa liikaa aikaisemman nysväkkeen kanssa olemista ja siksi niin toimineesta ihmisestä tulee näkymätön, olipa sitten kyse pelkästä kaveruudesta. Kaikki sellaiset ns. avuttomat haluaa unohtaa, koska ei enää jaksa olla yhdenkään sellaisen kanssa tekemisissä.