Junassa...

Minä ahdistun yksin matkustaessani istumapaikalla (ikkuna), täydessä junassa. Pelkään mahdollisuutta, että jo seuraavalla asemalla viereeni voi pölähtää joku enemmän tai vähemmän hörhö, tai vaikka ihan "tavallinen" ja huomaamaton ihminen, tuntematon ja outo lajitoveri joka tapauksessa. Ainut lohtu olisi mahdollisuus lähteä nimenomaan käytäväpaikalta vaivattomasti ravintolavaunuun tai jonnekin, mutta ikkunapaikalla tunnen olevani todella loukussa. Kylki kyljessä vieraan ihmisen kanssa, joka voi olla mies tai nainen, vanha tai nuori, selvä ja täysjärkinen tai sekava ja agressiivinen - kuulemme toistemme pienimmätkin kehon äänet junan pysähtyessä (erityisesti yöllä, kun vaunut hiljenevät) ja tunnelma tiivistyy kuristavan paksuksi ahdistukseksi, jota yritän hälventää peittämällä pääni ikkunaverholla ja katselemalla ulos. Onkohan tämä jonkinasteinen paniikkihäiriön oire?

Ahdistaako muilla tällainen?
2432
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

mulla on bussissa tapahtunu sama juttu. Oon kauheen pakokauhun vallassa että viereeni istuu joku murhamies joka alkaa puukottamaan ym. On erittäin vaikeeta istua paikallaan siinä tilanteessa kun pelkää vaan.

Mulle psykiatri sanoi tämän olevan normaali paniikki/pelkotila.

Äänestä
  • Mulle tulee linjurissa aina jotain ihmeellisiä paniikkikohtauksia kun ahdistaa olla siellä nurkassa. Sitten vielä enemmän ahdistaa kun tietää että se vieressä istuva on huomannut ahdistukseni ja on vaivautunut. Siinä tilanteessa on vaikea paeta kun ei vielä puoleen tuntiin ole perillä... onneksi ei nyt pitkään aikaan tarvi mennä linja-autolla minnekään kun olen lomalla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ahdistus kirjoitti:

Minä ahdistun yksin matkustaessani istumapaikalla (ikkuna), täydessä junassa. Pelkään mahdollisuutta, että jo seuraavalla asemalla viereeni voi pölähtää joku enemmän tai vähemmän hörhö, tai vaikka ihan "tavallinen" ja huomaamaton ihminen, tuntematon ja outo lajitoveri joka tapauksessa. Ainut lohtu olisi mahdollisuus lähteä nimenomaan käytäväpaikalta vaivattomasti ravintolavaunuun tai jonnekin, mutta ikkunapaikalla tunnen olevani todella loukussa. Kylki kyljessä vieraan ihmisen kanssa, joka voi olla mies tai nainen, vanha tai nuori, selvä ja täysjärkinen tai sekava ja agressiivinen - kuulemme toistemme pienimmätkin kehon äänet junan pysähtyessä (erityisesti yöllä, kun vaunut hiljenevät) ja tunnelma tiivistyy kuristavan paksuksi ahdistukseksi, jota yritän hälventää peittämällä pääni ikkunaverholla ja katselemalla ulos. Onkohan tämä jonkinasteinen paniikkihäiriön oire?

Ahdistaako muilla tällainen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu