Taimikkoa tai kasvatusmetsää?
Siinäpä kysymys
Siinäpä kysymys
Mistä halpaa metsää
Anonyymi-ap
35695
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Halpaa on vain sellainen mistä muut eivät ole kiinnostuneet, sellaista metsää et ainakaan kasvukeskusten lähistöltä löydä. Katse pitää suunnata sinne, missä ei ole ostajia, mutta kiinnostaako se sitten sinuakaan?
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17695583K
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Mikä on halpaa? Se on ensimmäinen kysymys?
Metsän omistaminen on tällä hetkellä trendikästä, metsiä ostaa isot sijoittajat sekä tavan pulliaiset isolla rahalla.
Ennemmin kysyisin, mistä metsää saa taloudellisesti kannattavalla hinnalla.
Jos maksat 5 ha ensiharvennus metsästä 40€ motolle, ei se ole kovin kannattavaa, vaikka se voi jollekin olla halpaa.
Jos ostat 10 vuotiaista täystiheää taimikkoa 1000€/ha, on se kannattavaa taloudellisesti.
Eihän sitä oikeastaan mistään saa, ellei perintönä. Nykyään metsäalallakin jyllää isot sijoitusrahastot. Tyytyvät uusissa ostoissa ottamaan hiukan takkiin, koska vanhat ostot tuottaa kuitenkin hyvin. Ei siinä yksityisellä ole mitään saumaa. Onneksi vielä enimmäkseen kotimaisissa käsissä ovat nämä rahastot. Perikunnan 40 hehtaaria myytiin 20v sitten vastustuksestani huolimatta naapurin tilalliselle. Muut oli pikkurahan tarpeessa. Sittemmin tämä tilallinen tietääkseni on myynyt nuokin hyvällä voitolla sijoitusrahastolle. Minulla on kotimaista metsärahastoa kyllä muutamalla kympillä ja on ollut hyvä sijoitus (+37,63% tällä hetkellä). Siinä on sitten minun perintöni, eikä tarvi olla toivottavasti heti laittamassa lihoiksi.
Näinpä se melkein nykyisin kannattaa tehdä, mikäli haluaa omistaa "metsää".
Nykyisin hinnoissa on monesti se 1/3 ylimääräistä. Ostajan markkinat oli ja meni. Nyt eletään myyjän markkinoita.
Ihan mielenkiinnolla odotan tulevaa 10-20 vuotta mihin tämä kehittyy. Rahastoilla on järkyttävät määrät jo nyt Suomen metsistä, tilojen osto hintoja ei voi enää perustella puuston kasvulla ja myyntituloilla.
Taimikotkin pyörii jo luokassa 2000-3000€/ha oli ne melkein missä kunnossa tahansa.
Silloin pitää keskittyä unohdettuihin taimikoihin läheltä omaa kotipaikkaa.
Tämmöisiin kohteisiin, joiden omistajat ei itse osaa tai kykene tekemään hoitotöitä ja ostopalveluna ne maksaisivat lähemmäs 1000€/ha.
Mutta näissä on se huonopuoli, että hakkuutuloja on saatavilla vasta joskus vuonna nakki ja vasara.
Ja tuo ’nakki ja vasara’ menee lähes aina niin kauas, että vasta ostajan lapset voivat siitä saada taloudellista tuottoa.
Aikakoneesta?
Suojelualueelta?
Taitaa olla todella harvinaisia sellaiset metsän myyjät, jotka myyvät metsänsä halvalla. Ihan heti ei tule mieleen, miksi halvalla edes kannattaisi myydäkään.
Ehkä jos syystä tai toisesta jonkun on pakko myydä nopeasti metsänsä ja hintaan mihin tahansa. Taitaa olla todella harvinainen tilanne.
Ukrainasta!
Heikosti on metsää, ja sekin vähä huonosti hyödynnettävää tavaraa seuraavat vuosikymmenet etenkin itäpuoliskolla maata. Tehtaat ja sahat ei oikein tykkää metallinpaloista puun sisällä.
Helpoimmalla pääset, kun pistät alan julkaisuihin ostoilmoituksen: ostan halvan metsätilan.
Sitten vaan alat läpikäymään tarjouksia ja valitset itsellesi sopivan tai sopivat.
😜👍
Sitä varmasti moni muukin miettii. Metsä ei ole ollut koskaan halpaa, 90 luvulla se tuntui kalliilta, vaikka nykyisin niitä aikoja muistellaan kaiholla. Samalla tavalla metsiä ostettiin lainalla. Tietysti kun tieto kulki sanomalehtien kautta myytävistä kohteista ei ne tavoittanut samalla tavalla ostajia kuin nykypäivänä. Ei se etelän ostaja tiennyt mitä idässä myytiin.
Tänään ostettu metsäläntti voi tuntua 30 vuoden päästä alelaari hinnalta.
En ole ostanut metsää koskaan lainalla, vaan metsä on pankki, silloin kun korot ovat matalalla, tai inflaatio laukkaa, sinne siis laitetaan rahat turvaan tililtä makaamasta.
Siksi metsää eivät kaikki osta sitä laskien, että sieltä tulee hakkuiden kautta omat takaisin omana elinaikana. Polttopuuna metsästä voi nostaa joka vuosi tuottoja, metsästä voi saada myös poistoja ja vähennyksiä verotuksessa muihin pääomatuloihin.
Metsänomistajalla on oltava muitakin bisneksiä, missä pystyy hyödyntämään pääomatulon vähennykset, mitä metsän omistaminen tuottaa. Muuten ajaudutaan siihen, että keskenkasvuista puuta myydään jatkuvasti, koska vähennysoikeus vanhenee 10 vuodessa.
Kyllä pelkällä metsäbisnekselläkin voi itsensä elättää eli ei välttämättä tarvi muita bisneksiä. Tietysti metsää pitää olla riittävästi ja ammattitaito ja kiinnostus hoitaa metsiään myös käytännössä itsekin on hyvä olla.
Tuloja on käytännössä vain puunmyynnistä ja kuluja hoitotöistä. Puuta pitää riittää myytäväksi ja hoitotyöt itse tehden säästää kuluja.
Ei hki, tku, tre alueella ole sellaisia metsämääriä tuskin kenelläkään, että voisi sillä itsensä elättää. Pitää mennä syrjäseuduille, missä metsä on halpaa ja sitä voi omistaa satoja hehtaareita.
Tuloja voi tulla metsästä monella muullakin tapaa, kuin puunmyynnistä, esim. myymällä joskus tontin tai pari rakentajille, tämä ei tietenkään onnistu syrjäseuduilla.
Kun puhutaan metsästä ja sen hinnasta, tuotoista jne. pitää huomioida sijainti, metsätyyppi ja metsänomistajan mahdollisuudet tehdä itse hoitotöitä, kalusto, ja hyödyntämismahdollisuudet omassa taloudessa.
Saat hehtaarin muutamalla satasella kun sanot että olet sähköyhtiön mies.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009315722.html
Tuosta vois vaalikysymystä kehitellä. Noista linja aukoista vois jotai hiilinielua kehitellä ja nielumaksu sitte Isänntien tilille.
Maapohjan siis, tuota samaa arvoa käyttää metsänomistaja itsekin ja kaikki viralliset toimijat, verottajaa myöden. Pitäisikö yhteiskunnan kokonaisedun joustaa metsänomistajien edessä, niin ettei linjoja saisi rakentaa kuin siihen hintaan, mitä maapohjan ns. omistaja siitä haluaa? Että kansalaiset maksavat veroissaan linjanpohjan, oli vaikka miten arvokas maan ns. omistajan mielestä? Älkää nyt hupsutelko. Ja eihän maata kukaan tosiasiallisesti omista, se on vain sellainen ihmisten ja yhteiskunnan keskenään tekemä sopimus, joka lakkaa kun sen jokin irtisanoo, esim. poliittiset päättäjät. Tai Idän Herra.
Nuo ajatukset olet varmasti sisäistänyt jostakin kommunismin kultaisesta oppikirjasta.
Maaomistajien ryöstöä tuollaiset muutaman satasen korvaukset on, kepu ollut joka hallituksessa, siltikään oikeusturvaa ei ole haluttu kohentaa. Vaaliteeman arvoinen asia tuon on, suomessa 600 000 metsänomistajaa on jo voimatekijä.
Kepulit on nykyisin jo lähinnä takiaspuolue: missä kepu, siellä ongelma.
Päteekö tuo sama ajatuksesi, että arvo määritetään vain maapohjan mukaan kaikkeen muuhunkin? Eikä maapohjan tuottoarvoa ja sillä olevaa puustoa mitenkään pitäisi huomioida? Puut toki saa tuossakin pitää, eli kaataa ja hakea pois.
Tuolla perusteella esim ison teollisuuslaitoksen voisi lunastaa vain maapohjan arvolla? Rakennukset tietysti saisi tietysti pitää eli korjata ja viedä pois.
Sähkölinjojen runkoverkko palvelee yhteiskunnan kokonaisetua. Siinä on vissi ero, suhteessa yksityishenkilön/yksityisen toimijan etuun nähden. Ymmärrät varmaan, jos haluat. Jokainen järkevä poliittinen päättäjä, varmaan kaikki nykyiset kansanedustajat näkevät asian juuri noin kuin se nyt on lakiin kirjoitettu. No, Anosta en ole ihan varma.
Ano on järkimies. Hän kyllä ymmärtää asian.
Ja -a , että yhteiskunta kuittaa hyödyt ja yksityinen haitat.
Mitenpäin sen sinusta sitten tulisi olla?
Kohtuu korvaus haitasta tai paras olis, jos sais vaihto alan linjanalle jäävän tilalle.
Vaihto alaan toisaalle: sitten kun avattava uusi sähkölinja halkoo maitasi ja luovut vaihtaen tuon alan omistuksesta, sinulla ei ole mitään asiaa esim. työkoneella sinne, koska se on valtion maata sitten. Ja saat puhtaaksi hakatun maapohjan jostain hiijestä, valtion maista lohkaistuna. Onko mieli sitten hyvä?
Pitääkö tuon yhteiskunnan kokonaisedun kustannukset sälyttää sen maanomistajan niskaan, joka sattuu nyt omistamaan sen maan johon tuo yhteiskunnan kokonaisetua palveleva sähkölinja nyt sattuu suunnittelijoiden pöydällä tulla piirretyksi?
Jos kerran kyse on yhteiskunnan kokonaisedusta, niin kai sitten yhteiskunta voi sen korvatakin sille, joka joutuu menettämään metsäänsä ja tulojaan sen vuoksi. Minun oikeustajuni mukaan tuo on itsestäänselvyys.
Jos maanvaihto on korvaus, niin tottakai sen saatavan maa-alan arvo pitää vastata sitä mikä menetetään.
Jos menetetty alue on puhtaaksi hakattu jo siinä vaiheessa, kun se joudutaan luovuttamaan yhteiskunnan kokonaisedun vuoksi, niin sen arvo tietysti alempi kuin sellaisen, jossa on metsää.
Luonnollisesti puuston määrä korvataan tai hyvitetään muuten. Mutta varmaan vähiten jumpittelua maanomistajilta tulee, kun lunastettava ala putsataan ensiksi puista (rahat maanomistjalle) ja sitten minkä valtio luovuttaisi, olisi myös putsattu puista. Ja karukkomaa vaihdetaan karukkomaahan ja lehtomainen lehtomaiseen jne.
En tiedä mistä aloittaja saisi halpaa metsää kun nykyjään metsärahastot ym. kilpailee niistä varsinkin isommista tiloista.
Mutta jos aiot yksin metsällä elää niin näin jossain tilaston jonka mukaan eteläsuomessa siihen riittää n. 370 hehtaarin metsä mutta pohjoisessa tarvitset n. 600 hehtaarin pläntin.
Niitä ei nyt vaan taida kovin halvalla saada ??
yksi kaveri onnistuis siten että kierteli maalla missä vanhuksia ja esitti mukavaa ja sai nimet ostopaperiin että myyvät.sitten vaan kaupantekoon!jutkautti siis vanhuksia joilla ei niin enää leikannut.moraalisesti ehkä väärin,mutta elämä on taistelua.
Juu, taas se legendaarinen "yksi kaveri" asialla, joka teki sitä ja tätä...