Olen joskus "sairastanut" bulimiaa, on/offilla. Eli joskus, silloin tällöin, harvoin oksennan jos olen "mässännyt". Nyt on pari kuukautta ollut hyvä, eli ei oksentamista.
Eilen tuli himo tehdä pihvejä ja söin sen kanssa hiukan pottusalaattia. Tuli niin huono olo ja omatunto että menin ja tyrkkäsin sormet kurkkuun. Pelkäsin kokoajan että 4v poikani kuulee. Olenkin "oppinut" oksentaan äänettömästi.
Jälkeen otti päähän suunnattomasti että taas tein sen mutta toisaalta tuli hyvä fiilis siitä että sain kaiken sen paskan pois sisuksistani.
Laihdutustavoitteestani puuttuu enää 3 kilon pudotus...
Eilen tuli himo tehdä pihvejä ja söin sen kanssa hiukan pottusalaattia. Tuli niin huono olo ja omatunto että menin ja tyrkkäsin sormet kurkkuun. Pelkäsin kokoajan että 4v poikani kuulee. Olenkin "oppinut" oksentaan äänettömästi.
Jälkeen otti päähän suunnattomasti että taas tein sen mutta toisaalta tuli hyvä fiilis siitä että sain kaiken sen paskan pois sisuksistani.
Laihdutustavoitteestani puuttuu enää 3 kilon pudotus...
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin, niitä vastoinkäymisiä tulee, mutta niidenhän pitäisi vahvistaa meitä eikä rikkoa kaikkea hajalle. Koita jaskaa, ja älä enää ajattele sitä epäonnistumista!
Pärjäile!
Pidetään peukkuja että saan kerättyä voimia