Millä kriteereillä digikameroita arvioidaan?
Parin tavallisen automaattipokkarin (ja yhden ikivanhan paljekameran) jälkeen olen aikeessa ostaa kunnon digikameron, jossa suorituskyvyn rajat eivät tulisi heti vastaan. Tarkoitus on siis oppia riittävästi tekniikkaa, jotta kuvat näyttäisivät ammattimaisilta (kuvataiteita olen harrastanut yli 30 vuotta, joten sommitttelu yms ovat jotenkin hanskassa).
En tiedä tarpeeksi digitekniikasta, enkä valokuvauksestakaan, mutta tarkoitus on siis uuden kameran myötä oppia. Hinta saisi olla korkeintaan 1200 euroa (kaikkine lisävempaimineen, muistikortteineen).
Näistä olen kuullut jotain huhuja, tai mulla on hämäriä muistikuvia (anteeksi epäeksakti terminologia)
-Megapikselit: onko 8 Mpikseliä ammattilaistasoa?
-valoherkkyys: onko tämä sama kuin ASA/DIN? mikä on hyvä ja mikä huono?
-tärähdyksenestoautomatiikka: olisi varmaankin hyvä, onko näitä erilaisia?
-zoomaus: riittääkö 10-12 kertainen optinen zoomi lintukuvaukseen?
-optiikaan laatu: millä kriteereillä arvioidaan?
-nopeus: "avaamisesta ensimmäisen kuvan ottoon"- viive, "kuvien välillä"- viive: mikä on hyväksyttävä arvo?
-manuaaliset säädöt mahdollisia ("aukon koko", "aukon avoimena pysymisen aika")
-muita kriteerejä???
Mitä kameraa suosittelette?
Mitä hyvältä jalustalta vaaditaan?
Parin tavallisen automaattipokkarin (ja yhden ikivanhan paljekameran) jälkeen olen aikeessa ostaa kunnon digikameron, jossa suorituskyvyn rajat eivät tulisi heti vastaan. Tarkoitus on siis oppia riittävästi tekniikkaa, jotta kuvat näyttäisivät ammattimaisilta (kuvataiteita olen harrastanut yli 30 vuotta, joten sommitttelu yms ovat jotenkin hanskassa).
En tiedä tarpeeksi digitekniikasta, enkä valokuvauksestakaan, mutta tarkoitus on siis uuden kameran myötä oppia. Hinta saisi olla korkeintaan 1200 euroa (kaikkine lisävempaimineen, muistikortteineen).
Näistä olen kuullut jotain huhuja, tai mulla on hämäriä muistikuvia (anteeksi epäeksakti terminologia)
-Megapikselit: onko 8 Mpikseliä ammattilaistasoa?
-valoherkkyys: onko tämä sama kuin ASA/DIN? mikä on hyvä ja mikä huono?
-tärähdyksenestoautomatiikka: olisi varmaankin hyvä, onko näitä erilaisia?
-zoomaus: riittääkö 10-12 kertainen optinen zoomi lintukuvaukseen?
-optiikaan laatu: millä kriteereillä arvioidaan?
-nopeus: "avaamisesta ensimmäisen kuvan ottoon"- viive, "kuvien välillä"- viive: mikä on hyväksyttävä arvo?
-manuaaliset säädöt mahdollisia ("aukon koko", "aukon avoimena pysymisen aika")
-muita kriteerejä???
Mitä kameraa suosittelette?
Mitä hyvältä jalustalta vaaditaan?
Vastaukset 31
Vanhimmat
unohdin vielä kysyä:
mitä tarkoittaa esim f/2.8-4.9 (onko tämä valovoimaisuuden mitta? f= polttoväli? mitä yksikköä?) Millainen on hyvä "f"???
Kyse on valovoimasta. Yksikköä ei ole, koska se on suhdeluku, joka teknisesti ottaen on objektiivin polttovälin ja täyden aukon halkaisijan suhde. Siihen vaikuttaavat kuitenkin muutkin asiat, kuten linssipinnoitteeta ja lasilaatu.
Usein ajatellaan että pienempi luku on aina parempi, koska pienempi on valovoimaisempi. Tarttis kuitenkin muistaa, että valovoimaa kasvatetaan useimmissa tapauksissa piirtokyvyn kustannuksella. Huippu(kalliit)lasit ja kiinteäpolttoväliset ovat asia erikseen. Kiinteissä ei ole valonkuljetuskykyä heikentäviä linssistörakennelmia samalla tavoin kuin zoomeissa.
-Megapikselit: onko 8 Mpikseliä ammattilaistasoa?
Oikeastaan ei ihan, mutta riittää kyllä todella pitkälle
-valoherkkyys: onko tämä sama kuin ASA/DIN? mikä on hyvä ja mikä huono?
Termi sinänsä tuntematon, mutta tarkoittanee ASA-lukua. Mahdollisimman laaja ASA-alue on hyvä.
-tärähdyksenestoautomatiikka: olisi varmaankin hyvä, onko näitä erilaisia?
Oikea termi on kuvanvakaaja (tai kuvanvakain). Niitä on kahta tyyppiä: ainut rungossa oleva on Minoltan Dynax 7D:ssä. Muissa merkeissä se on objektiivissa. Vakiopaketit eivät sisällä objektiivia joissa on kuvanvakaaja.
-zoomaus: riittääkö 10-12 kertainen optinen zoomi lintukuvaukseen?
Riippuu siitä kuinka kaukana lintu on.
-optiikaan laatu: millä kriteereillä arvioidaan?
Rahalla saa ja hevosella pääsee. Mitä parempi, sen kalliimpi. Näin yleensä, vaikka poikkeuksia toki on. Ei sitä mattimeikäläinen voi arvioida kuvaamatta.
-nopeus: "avaamisesta ensimmäisen kuvan ottoon"- viive, "kuvien välillä"- viive: mikä on hyväksyttävä arvo?
Mahdollisimman pieni. Mieti itse: mikä voisi olla siedettävä? Esim. sekunnissa ehtii usein tapahtua paljon asioita...
-manuaaliset säädöt mahdollisia ("aukon koko", "aukon avoimena pysymisen aika")
Yökuvauksessa tarpeellisia juttuja noi pitkät valotukset, mutta 15s riittää aika moneen juttuun. Aukon koko (???). Ei ymmärrä mitä hän hakee :)
-muita kriteerejä???
Käteen sopivuus, olemassa olevien välineiden hyödynnettävyys, vastaavuus omien tarpeiden kanssa.
Mitä kameraa suosittelette?
Mitä vaan mikä täyttää omat tarpeesi. Tänään ilmestynyt Kamera-lehti väittää Canon 350D:tä tällä hetkellä ylivoimaisesti parhaaksi omassa luokassaan. Taitaa lähteä tänä päivänä jo aika paljon alle 900 euron. Itselläni ei kokemuksia kyseisestä härpättimestä.
Mitä hyvältä jalustalta vaaditaan?
Keveyttä ja tukevuuttaa. Vaikea sovittaa samaan pakettiin ilman korkeaa hintaa.
Kiitoksia Turhis vastauksesta!
Tuo Kamera-lehden vertailu oli hyvä vinkki, ryysään heti illalla ostamaan sen lehden.
Tuo "aukon koko" oli niitä juttuja hoita muistelin siitä paljekamerassa säädetys, yhdessä valotusajan kanssa.
Onko sinulla tai jollakulla toisella hyviä vinkkejä oppikirjoista tai käsikirjoista, joista avoisi opiskella digikuvaukseen liittyvää tietoutta?
Heippa
Itse olen suunnitellut hankkivani viiden megapikselin kameran, jossa on 12x optinen zoom. Vai olisiko järkevämpää ostaa 7 megapikselin kamera, jossa on 4x optinen zoom? Voiko zoomin puutteen korjata esim. kuvankäsittelyohjelmassa, jos pikseleitä on riittävästi - eli säilyykö suurennetussa kuvassa tarkkuus hyvänä?
Hmm, ei taida toimia ihan suoraan noin. Itse olen kokeillut 5mpix kameralla ja kyllä optinen zoomi on parempi. Voi toki olla, että mulla on ollut huonot käsittely ohjelmat. Ehkä tietävämmät kertoo enemmän.
Ei säily. Jos säilyisi, niin ei olisi mitään järkeä tehdä optisia zoomeja, digitaalinen on todella paljon halvempi.
Esim. jos on 8 megapikselin kenno ja teet 2x digitaalisen zoomauksen:
sinulle jää kuvaan 2 megapikselia, eli laatu tippuu kovasti.
Kyllähän valokuvauksen perusteisiin kuuluu, että aukon koolla, valotusajalla ja filmin/kennon herkkyydellä säädellään valotusta. Käytännössä vähänkin kalliimmissa digikameroissa on käsisäätömahdollisuudet. Jopa paremmissa pokkareissa.
Hei
Kiitos vastauksesta. Eli järkevämpää olisi ilmeisesti hankkia kamera, jossa on vaikkapa 10x tai 12x optinen zoom ja esim. 5 megapikseliä kuin se, että hankkii kameran, jossa on enemmän pikseleitä ja pienempi zoomi ja yrittäisi sitten tietokoneella virittää kuvaa...
ei ku kamera ostetaan objektiivin koon mukaan ja sitte katotaa megapixelit ja sit vasta zoomi
Nämä eurooppalaiset ja usalaiset eri normit ovat ollet jo kauan ISO,ja. Mitä suurempi kennoherkkyys niin kohina kasvaa ,aivan samoin kuin rakeisuus aikanaan filmillä. Tosin,suuren kennokoon
komeroilla kohina on aika pientä.
Kohina kasvaa kuten rakeisuus filmeisssä. Niinhän se tekee, mutta mutta... itse siedän kohinan, jota voi myös jälkikäteen huomattavasti vähentää, mutta en tärähtäneitä kuvia, joita ei voi jälkikäteen juurikaan korjata. Elikkäs: mielummin nostan herkkyyttä, eli ASA lukua, kuin yritän kuvata pitkillä valotusajoilla. Jalustan kanssa asia on toki eri.
Miten poistaa kohinaa PhotoShop 0.7:lla.
En ole löytänyt sieltä ´noise´sanaa.
volumet täysille!!!!!!!!!!!!!!
jee jee jorma
Netissä on toki useita sivustoja jossa eri kameroita voi verrat, tässä yksi
http://www.dpreview.com/
Sisältää myös käyttäjien kommentteja. Onnea valinnalle.
Todella hyvä sivusto ja paljon käyttäjä kommentteja.
Voin varauksetta suositella kaikille kameran ostajille.Löytyy paljon mallikuvia.
täältä löytyy myös runsaasti perusteellisia kamera-arvosteluja esimerkkikuvineen.
Todella tärkeä asia digikameran kohdalla on myös kameran sisäisten valotussoftien toimivuus. Noissa nimittäin on isoja eroja ja vaikkakin moni kamera näyttää paperilla hyvältä niin sillä voi saada kummallisia kuvia jos softat on huonot. Mistä sitten tietää onko softat hyvät? Ainoastaa itse kokeilemalla tai jonkin hyvän testin perusteella. Canon ainakin on perinteisesti osannut softien teon.
Kiitos kaikille vastauksista tähän mennessä.
Nuista valotussoftien eroista ollut kuullutkaan.
Onko eri kameroissa eroja siinä, miten hyvin ne toistavat värit?
ps. hankin sen Kamera-lehden, mutta siinä oli vain listattu teknisiä tietoja vino pino (samat tiedot olisi saanut webistäkin), eikä yhtään arviointeja.
No, kyllä siinä on eroja minkälainen väritasapaino kuvissa on eri merkkien kesken. Eli osaako softat laittaa sen automaattisesti kohdalleen tai toisaalta löytyykö säätöjä joilla voi sen itse tehdä. Joskus nuo automatiikat menevät lehjakkaasti sekaisin.
Kiitos vastauksesta.
Tuosta väritasapainosta vielä: onko kameroiden välillä sellaisia eroja, joita ei PhotoShopilla voisi korjata?
Tavasin vanhaa (vuodelta 1969) valokuvausopasta, jossa puhuttiin lintukuvauksen yhteydessä 500 mm objektiivista. Minkälaista optista zoom tämä vastaa? (Vai olenko ymmärtänyt f:n ja zoomin yhteyden väärin?)
Zoomkerroin (3x, 10x jne) kertoo vain lyhimmän ja pisimmän polttovälin suhteen, ei sitä miten pitkä objektiivin polttovälialue oikeati on. Esim. 20-40 mm, 100-200mm ja 250-500mm zoomit ovat kaikki 2x, eli pisin polttoväli on kaksinkertainen lyhimpään verrattuna. Vastaavasti 20-200mm on 10x.
Digikameroiden yhteydessä usein ilmoitetaan, mitä filmikameran zoomin pituutta zoomi vastaa. Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä aina sitä ei ole ilmoitettu. Noissa arvosteluja sisältävissä webbisivuissa tuo vastaavuus usein ilmoitetaan. Ainakin joissakin Panasonicin kameroissa (esim. DMC FZ5 ja FZ20) on yli 400 mm yltävä zoom kuvanvakaajalla.
500 mm yltävää ei sitten taidakaan löytyä kuin järjestelmäkameroista erillisellä objektiivilla. Hintaa tulee tietysti rutkasti lisää. Kuvan koon ero tosin 400 mm ja 500 mm välillä ei ole suuren suuri, joten voi harkita onko se sen arvoista.
Sivusto joka kannattaa lukea, jos ei tiedä mitä haluaa tai on epäselvyyttä erilaisten megapikkelsien ja f-lukujen kanssa
http://digifaq.info/ (Suomenkielinen)
akun kesto on myös syytä huomioida. taisi muuten olla uusin Tekniikan Maailma, jossa oli vertailu 400-450 euron digikameroista (pitkä zoom ja paljon pikseleitä).
iso luvuista sen verran, että ovat usein 50-400, joka riittää pitkälle suuntaan ja toiseen.
noita 3 Mpix kameroita mainostellaan jo sillä, että saa hienoja a4-koon kuvia. en tiedä, mitä meinaat kuville tehdä, mutta tietokoneella katseltuna tuo riittää hyvin, samoin kuin kymppikuva-kokoon (joka on muuten digikameroilla melkein poikkeuksetta 10x13, jos ei kuvaa leikkele). tietysti rajausta voi tehdä huolettomammin jälkikäteen koneella, jos pikseleitä riittää.
kysymys onkin kai lähinnä siitä, kuinka paljon aiot kuvia muokata ottamisen jälkeen? muutenkin kuin väritasapainon puolesta. isommat kuvat kun vievät enemmän tilaa muistikortiltakin. tosin sillä hienomalla kamerallahan saa vähäpikselisiäkin kuvia, muttei toisinpäin.
kuvanvakaimia on ainakin digivideokamerakäytössä kahta lajiketta: digitaalinen ja optinen. näistä ensimmäinen tarkkailee pikselien muutoksia ja sen perusteella yrittää vähentää tärinää ja heikentää kuvanlaatua. optinen on se parempi, tosin en tiedä, onko digikameroissa tuota digitaalista ollenkaan.
Kiitoksia kaikille vastanneille!!
Eräs tuttavani, joka on harrastanut kuvaamista tavallisella (filmi)järjestelmäkameralla sanoi, että jos optinen suurennus on yli 6x, silloin optiikka alkaa kärsimään.
Pitääkö tämä paikkansa myös digikameroiden kohdalla?
ps. löysin mainion osto-oppaan lehtihyllystä
"Digital Camera buyer", siinä oli annettu 1-5 tähteä noin 150:lle kameralle.
ps.ps. Nikon Coolpix 8800 (8M, 10x suurennus) sai vain 4 tähteä viidestä. Voisiko syy olla juuri tuo 'liian' suuri suurennus, vai jokin muu syy?
Samat optiikan lait pätevät, olipa objektiivin jatkona filmi tai digikenno. Paras kuvanlaatu saavutetaan kiinteäpolttovälisellä objektiivilla, tällöin sen optinen rakenne voidaan optimoida yhdelle polttovälille. Zoomi on aina kompromissi, mitä suurempi zoomausalue, sitä suurempia kompromissejä pitää suunnittelijan tehdä. Tästä syystä järjestelmäkameroitten objektiivivalikoimissa ei juuri näy yli 5x tai 6x zoomaavia laseja.
Jos itse olisin hankkimassa kameraa ostaisin filmiä käyttävän järjestelmäkameran ja monta rullaa diafilmiä. Sitten vaan hankkii diaskannerin. Diassa värit ovat paljon luonnollisempia kuin digikuvassa. Vanha tekniikka jyrää edelleen. Toki digijärkkärit ovat jo aika lähellä filmitasoa mutta jos luontokuvia aikoo räpsiä on pakko olla järjestelmäkamera ja hyvä kokoelma erilaisia objektiiveja.
T.K., kiitos vastauksestasi.
Ennätin jo ostaa digijärkkärin (heräteostos? tai sitten vaan kyllästyin jahkailuuni). Jee! Helpotti.
Pentax ist D, 18-55 mm objektiivi, muistia, laturi jne 1164 euroa. (Tällä viikolla ostan ehkä isomman objektiivin ja jalustan.)
Ainakin on hirmu kiva vekotin, ja sitä räpläämällä oppii tekniikkaakin valotusajoista jne. Otin ekoina päivinä pari sataa kuvaa, joista tuhosin muut paitsi 7 (kivaa, kun ei opetellessa tarvitse kehitellä kalliilla hinnalla paperifotoja). Kuvia voi tsiigailla telkkarista (kivaa).
Ehkä sitten joskus myöhemmin, kun taidot kertyvät ja jos digikameran kuvien laatu ei tyydytä, ostan vielä sen filmijärkkärinkin. Missähän hinnoissa sellaiset (kelvolliset) paketit pyörivät?
Äkkinäistä rankaistaan: vasta ostosteni jälkeen luin parikin arvostelua, jossa Canon EOS 350D oli arvioitu paremmaksi kuin se Pentax. (Kuluttajalehti Canon noin 9/10, Pentax 8/10, ja eräs brittiläinen lehti, jota en muista.
Digital Camera Buyer tosin antoi Pentaxille 5 tähteä viidestä, Canonia ei arvioitu siinä numerossa.
(Toisaalta Pentax istui paremmin käteeni, kun kokeilin molempia. Ja oli vakaampi.)