Olen jutellut psykiatrin kanssa terveydentilastani.
Ja se vielä..
Anonyymi-ap
3778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
No mitäpä pollatohtori sanoi? Oliko huolissaan? Ei kai se nyt hetkessä jotain diagnoosia taikonut, eihän niitä tunnissa revitä?
Psykoosityöryhmää... olantsapiinia... venlafaxiinia... mirtsapiinia. Kuulema huoli on ja epäilee skitsoaffektiivistä.
Aikamoinen patteri nappeja ja vielä päällekkäisvaikutuksellisia, mikäli oikein muistan...
Toki en ole psykka ja toi skitsoaffektiivinen on aika härö kattaus, niin parempi olla sanomatta mitään sen kummempaa...
Kyse useasta psykiatrista ja vuosista. Pahoittelen että en ollut sen spesifistimpi, mutta kun minua kehoitettiin menemään psykiatrille täällä.
Aaaaa, no se valaisee asiaa ihan eri tavoin. Mutta silti, tuo skitsoaffektiininen on tosi härö setti, tai siis en tiedä siitä juurikaan, vain pinnallisesti, mutta ilmeisen haastava hoidettava millään tavoin.
No mutta, miten nyt menee? Miten koet olosi ja mielentilasi? Elämäsi ylipäänsä?
Välillä rankempaa ja välillä helppoa. Läheiset piristää ja uusi ystävä tullut elämääni. Hänen kanssaan nautin puhumisesta ja hän saa minut iloiseksi. Vanha tosi ystäväni ollut yhteyksissä ja pian häntä taas tapaamaan ja hauskaa pitämään kaupungille. Työkuvioita olen suunnitellut ja jopa uusia innovaatioita energia-alalla. Surullinen olen vain siitä syystä etten vieläkään ole löytänyt naista elämääni, jonka takia täälläkin oikeastaan olen.
Skitsoaffektiivinen on hyvin epäselvä ja vähän sellainen diagnoosi, kun ei oikein tiedetä mitä tehdä muutakaan. En minä oikeastaan edes usko siihen, mutta arvostan psykiatrien ja hoitajien työtä puolestani. Eniten hyötynyt olen puhumisesta.
En osaa sinällään sanoa muuta, kuin että etene rauhallisesti, askel kerrallaan. Se tuo töihin ryhtyminen ja jopa sille innolla antautuminen on vaaran paikka, ettet anna itseäsi sinne kokonaan, vaikka se flow-tila kyllä on ihana.
En surisi kumppanin puutetta, vaikka ymmärrän hyvin tuskasi asian johdosta. Et vain ehkä ole vielä valmis siihen, siis nimenomaan henkisesti enkä tarkoita nyt mitään diagnoosia hoitoineen, vaan ihan vain ihmisenä. Tarkoitan sitä, että kun olet valmis, et enää kaipaamalla kaipaa kumppania ja samaan aikaan valmiutesi parisuhteeseen loistaa aurana ympärilläsi, toiset valmiit huomaavat sen ja kiinnostuvat. Näin koen sen siis itselläni menevän enkä siksi varsinaisesti etsi tai kaipaile kumppania. Makustele tuota, se voi auttaa sinua jäsentämään omaa tilannettasi.
On ehkä ihan viisasta luottaa noiden ammattilaisten sanaa, vaikkei asia sinällään omalta tuntuisikaan. Vaikka eivät välttämättä ole oikeassa, niin tuskin täysin väärässäkään ovat, vai mitä itse luulet?
Sulla on kokemusta ja se loistaa sinusta. Kumppanin suhteen olet niin oikeassa ja se osuu minuun aika perfecto! Myös töistä viisaasti puhut ja huomaan riskin mikä minua odottaisi. Luulenkin että kärsimättömyys on pahin vastustajani näissä kaikissa asioissa.
Sairauden suhteen olen avomielinen. Jos tulee varmaa diagnoosia niin on tullakseen ja siitä en ongelmaa itselleni tee.
Mutta ehkä pahinta tässä kaikessa on oma ehdottomuuteni. Kun vanhempani erosivat niin raivostuin ja vihasin elämää. Isäni oli löytänyt toisen naisen ja ideaalini täydellisestä suhteesta oli murskattu. En tahtonut toki luovuttaa vaan minusta tuli ehkä jopa fanaatikko tämän asian suhteen. Päätin että se nainen kenet joskus omakseni saan pysyy ainoana. En ikinä yhtyisi kehenkään toiseen, jotta täyttäisin sen pyhän kaksinaisuuden ja luottamuksen johon oikeasti luottaa. Siksi olen kieltäytynyt kaikesta seksistä ennenkuin olisin varma naisesta. Se sattuu ihan pirusti! En lähde kieltämään sitä että olen komea ja naiset syttyy minulle hyvinkin helposti. He flirttaavat ja tykkäävät, mutta minä vain pyristelen vastaan vaikka tahtoisin vaan päästä viimeinkin panemaan. Se on kaiken ongelman juuri ja ydin. Niin pitkään olen kuitenkin tätä asiaa varjellut etten enää luovuttaakaan halua. Pelkään että en koskaan löytäisi sitä oikeaa ja kuolisin tuntematta sitä kutkuttavaa tunnetta naisen kanssa.
Sori kun sepitän ihan urakalla nyt. Oot hyvä jätkä, kiitos!
Kokemusta elämästä kieltämättä on tullut, valitettavasti ja onneksi, miten missäkin asiayhteydessä.
Ja omia kokemuspohjaisia ajatuksiahan nuo vain olivat, minulle ne ovat valjenneet hiljalleen ja hyvin toimineet, niin ajattelin että on hyvä kertoa niistä sinulle ja voit sitten miettiä omaa elämääsi ja maailmaasi niihin rinnastettuna, löytyisikö niistä jotain mikä auttaisi sinua eteenpäin. Ja hyvä että ilmeisesti löytyi, mutta jatka tutkimista, nopeita ja helppoja vastauksia ei ole olemassakaan.
Haluaisin tukea sinua sen yhden ainoan oikean löytämisessä, mutta. Kun se toinenkin on ihminen. Ja sillä on omat oikkunsa ja mielitekonsa. Niin se että juuri hän on se oikea nyt ja aina ei ole yksin sinun vallassasi, vaikka hyvin suuresti asiaan voitkin vaikuttaa olemalla oma paras itsesi, mitä ikinä se kunakin päivänä tarkoittaa. Mutta se yksin ei ratkaise asiaa, kun kyseessä on kahden ihmisen tahto, mieli ja sydän.
Siksi toivoisin, että siinä missä olet uskollinen tuolle ideologialle ja se on kunnioitettavaa, niin ettet sitoisi itseäsi siihen liian tiukasti, vaan jättäisit tilan sille mahdollisuudelle, että voinet joutua tutustumaan naisiin lyhyemmissä suhteissa ennen sen oikean löytymistä.
Mutta jospa käydään välissä nukkumassa ja antamassa alitajunnalle aikaa pureksia asioita.
Hyvää yötä!
Kiitos
Hyvähän se on jutella, jos tuntuu, että tarvii.
En tykkää yhtään!
No 8npa pitkävihaista touhua, palstalla kirjoitetaan mitä sattuu ja sä vedät esiin a lausunnon comeon?
Nyt en kyllä valitettavasti ymmärtänyt mitä haluat sanoa.
Onko se hyvä vai huono?
Sekä että. En vain ymmärrä mikä vika minussa on..
Juttele sen kanssa äläkä meille sössötä
Minä vastasin tänne yhdelle henkilölle.
Taidat olla pahasti harhoissasi.
Olisinkin..
Miksi se joku ei vastaa sinulle koskaan? Oletko miettinyt. Vastauksista huomaa että kukaan ei tiedä kuka sinä olet. Pelkkä huIIu itsekäs tyttö olet.
Vastaa ja kirjoittaa pyytämättäkin. Ja ruma arpinen ukko olen edelleenkin.
Niin ja miksi se sun joku ei vastaa sulle koskaan? 🤭
Kuka sulle kirjoittaa? Voitko laittaa alkukirjaimen?
Ja sinä olet vanha haahka jota kukaan ei kaipaa yhtään missään. Ei täällä, ei missään. Ja sekös haahkaa kismittää.
Mitäköhän vikaa vastauksessani oli kun poistivat?
K niinkuin Kaliningrad.
En minä tuollaisia kirjoita. Olen järkevä ja terve ihminen. En kuvittele elämäni ihmisiä anonyymipalstoille.
Taisit kuvitella, kun tytöksi aloittajan mielsit, vaikka kirjoitti olevansa mies.
En minä sitä tyttöä tunne. Kirjoittaa vaan paljon noista mieIenterveysongelmistaan tänne.
Säälittävän ihmisen säälittävää tekstiä kun joku osuu arkaan kohtaan. Eikö totuus miellytäkään? Minä olen ihana ja kaivatattu oikeassa elämässä, en anonyymipalstoilla.
Miksi se ei laita sinua pakkohoitoon? Lääkäri joka mokasi?
Ei ole tarvetta.
Sinäkö eilen olit uljas prinssi sadusta?:)
En tietääkseni.
Oliko tämä Oululaiselta A miehelle?
Ei ollut. Mies olen ja itselleni kirjoitan
kaipaan sinua, :)