Innoissani laitoin tässä keväällä siemenistä jos vaikka mitä kasvamaan.
Pettymykseni on suuri, kun nyt kävi niin, että petunian taimet yksi toisensa jälkeen (koulittuani ne) näyttävät tosi surkeilta ja kaatuilevat yksi toisensa jälkeen uusissa kasvupurkeissaan.
Lobeliat meni ihan harakoille...
Tomaatintaimet näyttävät ihmeen pieniltä eivätkä ole kasvaneet juuri yhtään sen jälkeen kun istutin ne leikattuihin maitopurkkeihin. (Jo useampi viikko sitten.)
Hienosti kasvaneet kirsikkatomaatit laitoin isompiin ruukkuihin, aina kolme taimea samaan. Näyttävät nyt tosi surkeilta ja kuolemaa tekevän näköisiltä...
Paprikantaimet ja samettiruusut ovat ainoita jotka näyttävät vielä elävän edes joten kuten.
Orvokintaimet ovat tosi surkeita ja näyttää etteivät kasva sitten yhtään, ne laitoin jugurttipurkkeihin jo monen monta viikkoa sitten. Kasvihuoneessa ovat kaikki saaneet olla jo useampana päivänä.
Nyt on vielä minitomaatin taimet pienessä ruukussa koulimatta... saas nähdä kannattaako niille tehdä mitään vai mättää roskiin saman tien.
Mutta kyllä ottaa pattiin, ei ollutkaan tämä "puutarhurin homma" niin helppoa ja yksinkertaista mitä luulin! Piti laittaa kasvimaakin kesällä, mutta saas nähdä hiipuuko tämä innostus ihan totaalisesti näiden vähäisten epäonnistuneiden kokemusten pohjalta.
Pettymykseni on suuri, kun nyt kävi niin, että petunian taimet yksi toisensa jälkeen (koulittuani ne) näyttävät tosi surkeilta ja kaatuilevat yksi toisensa jälkeen uusissa kasvupurkeissaan.
Lobeliat meni ihan harakoille...
Tomaatintaimet näyttävät ihmeen pieniltä eivätkä ole kasvaneet juuri yhtään sen jälkeen kun istutin ne leikattuihin maitopurkkeihin. (Jo useampi viikko sitten.)
Hienosti kasvaneet kirsikkatomaatit laitoin isompiin ruukkuihin, aina kolme taimea samaan. Näyttävät nyt tosi surkeilta ja kuolemaa tekevän näköisiltä...
Paprikantaimet ja samettiruusut ovat ainoita jotka näyttävät vielä elävän edes joten kuten.
Orvokintaimet ovat tosi surkeita ja näyttää etteivät kasva sitten yhtään, ne laitoin jugurttipurkkeihin jo monen monta viikkoa sitten. Kasvihuoneessa ovat kaikki saaneet olla jo useampana päivänä.
Nyt on vielä minitomaatin taimet pienessä ruukussa koulimatta... saas nähdä kannattaako niille tehdä mitään vai mättää roskiin saman tien.
Mutta kyllä ottaa pattiin, ei ollutkaan tämä "puutarhurin homma" niin helppoa ja yksinkertaista mitä luulin! Piti laittaa kasvimaakin kesällä, mutta saas nähdä hiipuuko tämä innostus ihan totaalisesti näiden vähäisten epäonnistuneiden kokemusten pohjalta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kasvit ei ole joo tosiaankaan aina kovin helppoja, jotkut viihtyy toiset ei. Itsekkin kasvattelin tänä vuonna ekaa kertaa siemenestä kasveja partsille. No onnistui aika hyvin, paremminkin olisi voinut.
Kannattaa lueskella netistä ja lainata vaikka joku kirja. Mietiskele läpi seuraavat hommat 1.Kastelu, liikaa vai liian vähän. Kasveilla on erilaiset vedentarpeet, tomaatti haluaa aika paljon kosteutta mutta yleensä taimienkin pitää antaa kuivahtaa aina välillä. Liika kastelu tappaa nopeasti.
2.Valo, taimet tarvitsevat aurinkoisen ikkunan. Monille taimille ei saa annettua liikaa aurinkoa, mutta jotkin vaativat hieman varjoisempaa. Pitää tarkkailla tilannetta oikein aurinkoisina päivinä.
3.Lämpötila, taimet pitäisivät hieman viileämmästä ilmasta noin 2o voisi olla hyvä.
4.Ilmankosteus, esim. kerrostaloissa ilma on usein kuiva, ilmankostutin kehiin tai säännöllistä sumuttelua.
5.Ravinteet, ihan pikkuiset taimet ei lannoitteita kaipaa. Sitten kun on muutama lehtipari kannattaa pikkuhiljaa ruveta kastelemaan lannoitevedellä tai laittaa lannoitepuikkoja. Tomaatti haluaa veden lisäksi myös paljon lannoitetta. Voisiko tomaattien kasvamattomuus johtua tästä?
Tänä vuonna on ollut aika pimeää ja viileää, minunkin taimeni ovat kaikki paljon surkeampia kuin, muina vuosina. Minäkin alan jo epäillä saakohan niistä koskaan kunnon kasveja. Mutta toivottavasti pian alkaa kunnolla lämmetä ja auringonvaloa tulla riittävästi. Pitäisi olla kasvilamput jotka antavat tarvittavaa valoa ja lämpöä. Mutta nehän maksaa...
Ankean kevään jälkeen koittaakin sitten mitä ihanin kesä, niin pitää uskoa. Ja kasvit puutarhassa kukoistavat.
Millaista multaa käytit? Jos taimille laittaa tavallista lannoitettua kukkamultaa niin eivät varmasti pienet taimet voi hyvin. Laimea taimimulta on ehdottomasti oltava. Ja mielummin ruukut joissa on aluslautanen etteivät kärsi liiasta märkyydestä. Jugurttipurkki on niin tiivis ja vaikea kastella että todennäköisesti kärsivät märkyydestä. Mullan pitää päästä välillä kuivahtamaan.
Juu ei ole lannoitettua kukkamultaa vaan jotain puutarhaan tarkoitettua, jossa kyllä ainakin mainitaan että sopii taimille.
Nuo jugurttipurkit on pohjistaan reiítetty, juuri siksi ettei sinne vesi jäisi lillumaan. Mutta olen nyt kyllä itsekin sen huomannut että mulla vain on taipumus kastella näköjään liikaa... pitää hillitä sen suhteen tahtia. Näkyi jossakin olevan ihan kuivan näköinen mullan pinta, mutta kun puutikulla syvemmältä kaivoin, on se multa kuitenkin aika kosteaa. Ehkä noista osa vielä toipuu... toivon ainakin!
mieleeni juolahti... ethän ole "järkyttänyt" taimia useilla asioilla yhtäaikaa? :D kuulostaa pöntölle...
siis "järkytys" on muuttaa uuteen isompaan ruukkuun, ruveta harjoittelemaan ulkoilua, uudelle ikkunalaudalle, jolla enempi/vähempi valoa, saada lannoitetta, kuivahtaa hitusen liikaa, saada liikaa vettä yms. yms.
eli itse opin kantapään kautta että noita asioita sietävät yhden kerrallaan mutta ei esim. koulimisen jälkeen voi heti ruveta ulkoilemaan tai lannoittaa. ensin annnetaan hiukan aikaa asettua ja sitten vasta uus yllätys.
äläkä masennu. kyllä se siitä rupee suttaantuun. henk. koht. ostan lobeliat, en ole onnistunut saamaan hienon tuuhea itse kasvattamalla. ja samettiruusut yllättää vielä! mullakin aina näyttävät säälittäviltä rääpäleiltä kun ulkoruukkuihin istuttelen ja parin viikon päästä huomaan että ne on taas! liian tiheässä kun innostuvat kasvamaan.
nyt onneksi alkaa sääkin suosia!
Juu, kyllä nuo asiat oli mulla tiedossa, en siis ole "järkyttänyt" taimia. Tuossa jo edellä mainitsinkin, että kyllä se on tuo kastelu jota en oikein hallitse... eli liikaa on saaneet taimet vettä!
Niinhän se on, että erehdysten kautta oppii. Ja tuo kastelu on kyllä se minusta kaikkein hankalin asia oppia, olen jo huonekasvejakin onnistunut pilaamaan liialla / liian vähäisellä kastelulla. Noh, onneksi niitä valmiita taimiakin saa ostettua jos näyttää menevän tämä eka vuosi ihan pipariksi. Ensi vuonna sitten paremmalla onnella!
Jaa'a... Minä taidan rikkoa kasveja kasvatellessani kaikkia mahdollisia sääntöjä.
Ensinnäkin paremman puutteessa olen käyttänyt huoletta ihan tavallista kukkamultaa, hyvin ovat taimet kasvaneet, eivätkä ole kärsineet - erinäisiin vuosiin. En ole koskaan koulinut yhtään ainutta tainta ja hyvin rehottavat. Kasvimaan sentään ymmärrän harventaa:) Lobeliatkin ovat kasvaneet loistavasti, sormenpäällä tipautan siemeniä taimikasvatusruukkuun ja niistä on joka kesä tullut todella runsaita. Ikinä en ole taimia totuttanut ulkoiluun, vaan yleensä kesäkuun alussa - mikäli lämmintä riittää - istuttanut tyynesti suoraan pihalle. Yhtään tainta ei ole koskaan kuollut ja kaikki kasvit rehottavat...
Nyt kun olen lueskellut kaikenlaisia ohjeita, ihmettelen, miten se on mahdollista? Kaiken järjen mukaan kasvieni ei kuuluisi menestyä, mutta silti ne tekevät niin... Onko minulla vain ollut uskomatonta tuuria kaikki nämä vuodet?
Kun koskaan ei ole taimia kuollut.Minä olen kasvattanut noin 10-15 vuotta kukkasia puutarhaan ja aina, joka vuosi kuolee jonkun verran.kantapään kautta olen oppinut, nyt sitten onkin paljon sortteja ja taimia sisällä odottamassa kesäkuun kymmenennen päivän tienoota, säätiedotuksia pitää tarkkaan kuunnella. Mutta onnea kaikille tarhureille, tekemällä oppii.
Siemenet ja pienet taimet ovat alttiina homeiden ym. hyökkäyksille. Jopa viruskin voi iskeä. Tärkeää on siis oikea multa, puhtaus, sopivan niukka kastelu ja tietysti paljon valoa ja sopiva lämpötila. (Tarpeeksi kerralla, mutta harvakseen). Idätyksessä voi käyttää apukonsteja itämisen nopeuttamiseksi ja homeiden välttämiseksi: http://www.cedunet.com/~rte47
- katso linkki: "Idätystä voi jouduttaa ..."
Taimien kasvatuksessa on usein ongelmana se, että multaa tulee kasteltua, jotta kasvit kasvaisivat. Ja sitten märkä multa on tosi kylmää - kokeilkaa vain purkkia itsekin. Käsitykseni mukaan monet pienet taimet kärsivät juuri tuosta.
Itse olen saanut pelastettua kärsivät taimet siten, että vien ne yöksi tilaan, jossa on lattialämmitys. Se on auttanut. (Joudun siirtelemään pikkutaimia, koska lattialämmitteinen tila ei ole puolestaan valoisa. Mutta tuo yöhoitokin on ollut hyödyksi.)