Masentaa...

Kasvit ei ole joo tosiaankaan aina kovin helppoja, jotkut viihtyy toiset ei. Itsekkin kasvattelin tänä vuonna ekaa kertaa siemenestä kasveja partsille. No onnistui aika hyvin, paremminkin olisi voinut.

Kannattaa lueskella netistä ja lainata vaikka joku kirja. Mietiskele läpi seuraavat hommat 1.Kastelu, liikaa vai liian vähän. Kasveilla on erilaiset vedentarpeet, tomaatti haluaa aika paljon kosteutta mutta yleensä taimienkin pitää antaa kuivahtaa aina välillä. Liika kastelu tappaa nopeasti.

2.Valo, taimet tarvitsevat aurinkoisen ikkunan. Monille taimille ei saa annettua liikaa aurinkoa, mutta jotkin vaativat hieman varjoisempaa. Pitää tarkkailla tilannetta oikein aurinkoisina päivinä.

3.Lämpötila, taimet pitäisivät hieman viileämmästä ilmasta noin 2o voisi olla hyvä.

4.Ilmankosteus, esim. kerrostaloissa ilma on usein kuiva, ilmankostutin kehiin tai säännöllistä sumuttelua.

5.Ravinteet, ihan pikkuiset taimet ei lannoitteita kaipaa. Sitten kun on muutama lehtipari kannattaa pikkuhiljaa ruveta kastelemaan lannoitevedellä tai laittaa lannoitepuikkoja. Tomaatti haluaa veden lisäksi myös paljon lannoitetta. Voisiko tomaattien kasvamattomuus johtua tästä?

Tänä vuonna on ollut aika pimeää ja viileää, minunkin taimeni ovat kaikki paljon surkeampia kuin, muina vuosina. Minäkin alan jo epäillä saakohan niistä koskaan kunnon kasveja. Mutta toivottavasti pian alkaa kunnolla lämmetä ja auringonvaloa tulla riittävästi. Pitäisi olla kasvilamput jotka antavat tarvittavaa valoa ja lämpöä. Mutta nehän maksaa...
Ankean kevään jälkeen koittaakin sitten mitä ihanin kesä, niin pitää uskoa. Ja kasvit puutarhassa kukoistavat.

Millaista multaa käytit? Jos taimille laittaa tavallista lannoitettua kukkamultaa niin eivät varmasti pienet taimet voi hyvin. Laimea taimimulta on ehdottomasti oltava. Ja mielummin ruukut joissa on aluslautanen etteivät kärsi liiasta märkyydestä. Jugurttipurkki on niin tiivis ja vaikea kastella että todennäköisesti kärsivät märkyydestä. Mullan pitää päästä välillä kuivahtamaan.

mieleeni juolahti... ethän ole "järkyttänyt" taimia useilla asioilla yhtäaikaa? :D kuulostaa pöntölle...
siis "järkytys" on muuttaa uuteen isompaan ruukkuun, ruveta harjoittelemaan ulkoilua, uudelle ikkunalaudalle, jolla enempi/vähempi valoa, saada lannoitetta, kuivahtaa hitusen liikaa, saada liikaa vettä yms. yms.
eli itse opin kantapään kautta että noita asioita sietävät yhden kerrallaan mutta ei esim. koulimisen jälkeen voi heti ruveta ulkoilemaan tai lannoittaa. ensin annnetaan hiukan aikaa asettua ja sitten vasta uus yllätys.

äläkä masennu. kyllä se siitä rupee suttaantuun. henk. koht. ostan lobeliat, en ole onnistunut saamaan hienon tuuhea itse kasvattamalla. ja samettiruusut yllättää vielä! mullakin aina näyttävät säälittäviltä rääpäleiltä kun ulkoruukkuihin istuttelen ja parin viikon päästä huomaan että ne on taas! liian tiheässä kun innostuvat kasvamaan.
nyt onneksi alkaa sääkin suosia!

Jaa'a... Minä taidan rikkoa kasveja kasvatellessani kaikkia mahdollisia sääntöjä.

Ensinnäkin paremman puutteessa olen käyttänyt huoletta ihan tavallista kukkamultaa, hyvin ovat taimet kasvaneet, eivätkä ole kärsineet - erinäisiin vuosiin. En ole koskaan koulinut yhtään ainutta tainta ja hyvin rehottavat. Kasvimaan sentään ymmärrän harventaa:) Lobeliatkin ovat kasvaneet loistavasti, sormenpäällä tipautan siemeniä taimikasvatusruukkuun ja niistä on joka kesä tullut todella runsaita. Ikinä en ole taimia totuttanut ulkoiluun, vaan yleensä kesäkuun alussa - mikäli lämmintä riittää - istuttanut tyynesti suoraan pihalle. Yhtään tainta ei ole koskaan kuollut ja kaikki kasvit rehottavat...

Nyt kun olen lueskellut kaikenlaisia ohjeita, ihmettelen, miten se on mahdollista? Kaiken järjen mukaan kasvieni ei kuuluisi menestyä, mutta silti ne tekevät niin... Onko minulla vain ollut uskomatonta tuuria kaikki nämä vuodet?

Taimien kasvatuksessa on usein ongelmana se, että multaa tulee kasteltua, jotta kasvit kasvaisivat. Ja sitten märkä multa on tosi kylmää - kokeilkaa vain purkkia itsekin. Käsitykseni mukaan monet pienet taimet kärsivät juuri tuosta.
Itse olen saanut pelastettua kärsivät taimet siten, että vien ne yöksi tilaan, jossa on lattialämmitys. Se on auttanut. (Joudun siirtelemään pikkutaimia, koska lattialämmitteinen tila ei ole puolestaan valoisa. Mutta tuo yöhoitokin on ollut hyödyksi.)