kaikki alko ku olin 12w. mun pikkusisko kuoli(se oli 6w kuollessaan).mä sekosin. mä itkin ku hullu. se sattu muhun enemmän ku muihin koska oli siskolleni äiti. mä lukitsin itseni kämppään jonka olin saanu veljeltäni lainaan vuodeks. olin siellä kuukauden ja itkin joka päivä kunnes tajusin lopulta että sitä ei saa enää millään takasi elävien kirjoihin. lopulta vuos oli menny ja veli tuli takasi. se oli vihanen ja karju mullekki. pelästyin ja otin puukon käteeni. menin yhteen huoneeseen ja viilsin. se tuntu mahtavalta. tein pari viiltoo enemmän. sit mun toinen isoveli tuli huoneeseen ja näki mun käden. se katto mua, kalpeni ja juoks ulos. jatkoin viiltelyä. kerran koulussa joku jätkä tuli mun luo ja otti multa takin pois. mulla oli takin alla toppi joten se näki mun kädet. mä lähin juoksemaan. kun tulin kotiin otin puukon ja viilsin ranteen auki. istuin kattomaan telkkarii ja pidättelin kyyneliä. olin menettäny paljon verta kun mika tuli käymään. se soitti sanaakaan sanomatta ambulanssin. oli menny 3 vuotta. olin yrittäny taas pari kertaa itsarii. mä värjäsin jostai syystä hiukseni sinimustiks. mä muutuin kokoajan(mä laihduin ja laihduin. painoin ennen 66kg nyt painan enää 49,5. mä en harjannu hiuksia moneen vuoteen joten ne oli takkuset ja kasvaneet pitkiks. farkut piti sitoo narulla ettei ne tippus. silmät oli muuttunu itkusista tunteettomiks. vaatteet oli mustat). mä olisin halunnu ruveta hoitamaan lapsia mutta en saanu. kerran olin kävelyllä puistossa ja yks n.6w tyttö oli kiikussa ja huus et haluis vauhtii mutta en äitii ei näkyny joten menin sen luo ja annoin vauhtii. se kiikku puoltuntii ja hyppäs pois kiikusta ja halas mua. sit se nosti katseensa ja mä säikähdin. sen kasvot oli mulle tutut. sillä oli mun pikkusiskon kasvot. mä kysyin siltä missä sen vanhemmat on. se vastas et jossai. mä otin sen syliin ja kiitin luojaa siitä ettei se ollu kovin painava. menin istumaan penkille ja se kysy haluunko kuulla pari vitsii mä vastasin myöntävästi ja se alko kertoo niitä. mä nauroin ekan kerran neljään vuoteen. tunnin päästä sen vanhemmat tuli ja kiittivät mua(säikähtäneinä mutta iloissaan). mä en enää tavannu sitä tyttöö. mä aloin taas viiltelyn. ja itsari kuullosti yhä vaan paremmalta. mä oon nyt 17w, oon 175cm pitkä ja painan 48,5kg. mä oon friikki täydellisten joukossa. mä oon päättäny et jos kuolen. mä kuolen maatessani raiteilla junan mennessä mun yli. haluun kuolla samalla tavalla ku mun pikkusisko.
FRIIKKI
...
7680
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
VUODEN yksin veljesi asunnossa?
Mistä näitä provoja aina siunaantuu tänne...
Ellet ole provo, niin hakeudu ihmeessä ammattiauttajalle!
oli siellä välillä yks kissa...sitäpaitsi psykiatrit on ärsyttäviä...
mikä hitto on provo??????
Sina olet selvasti "juuttunut" siihen siskosi kuolemaan.
Kaikki me taalta joku paiva "lahdemme". Yrita ajatella niin, etta siskosi "aika" oli aikaisemmin, sinun on myohemmin.
Olen varma, etta se kuollut (nyt henkimaailmaan siirtynyt siskosi) "seurailee" sinua ja karsii puolestasi jos/kun sina karsit. Han haluaisi, etta voisit HYVIN.
Vai etko itse haluaisi, etta se siskosi voisi hyvin?
Sinun tulee jaksaa pitaa huolta itsestasi juuri siskosi vuoksi.
mä en vaan voi... se oli ainut ihminen joka sai mut nauramaan... se oli mulle liian tärkee... ku oma laps...
Entas jos hankkisit OMAN lapsen? Onko se mahdollista tai ajankohtaista?
Ymmarran tunteesi, mutta se siskosi on nyt kuitenkin siirtynyt "henkimaailmaan" ja sinun pitaisi elaa omaa maallista elamaasi.
Kyllahan te joku paiva kuitenkin kohtaatte "siella jossain". Niin mina ainakin uskon.
Tarkoitin, etta ela nyt elamaasi kun viela olet taalla maan paalla.
psykiatrit on tosi ärsyttäviä, tiedän kokemuksesta. Kokeile psykologia. Mulla on ihana terapeutti mielenterveystoimistossa, mutta sen psykiatrin voisi vaikka lähettää kuuhun. No, psykiatreja tarvii vaan sietää, jos haluaa apua. Itse teen niin, että unohdan joka toisen kerran ja myöhästyn vartin joka toiselta kerralta. Ei tarvitse ihmetellä sitä akkaa kauaa.