Oikeudenkäynnin välttäminen

> Yksi kuolinpesän osakkaista on valittanut pesänjakajan päätöksestä, eli asia menee kalliiseen oikeuskäsittelyyn, joka saattaa kestää vuosia.

Tämä on osakkaan oikeus. Ilmeisesti kaikki ei ole sujunut ongelmitta.

> Jos joku pesän muista osakkaista ei halua osallistua oikeusprosessiin (lopputulos epävarma), voiko hän välttää sen luopumatta perintöosuudestaan jo ennen oikeuskäsittelyä vaikka suostumalla valittajan vaatimuksiin, vaikka muut menisivät oikeuteen?

Pesän osakkailla on oikeus moittia pesänjakajan tekemää jakopäätöstä nostamalla moitekanne muita osakkaita vastaan 6 kuukauden kuluessa jakopäätöksestä. Osakas näkee asiassa virheen. Moitekanne koskee siis muita osakkaita, mutta lienee mahdollista, että moitekanne koskee jotakin tiettyä asiaa. Miten kysyjä voisi suostua valittajan vaatimuksiin luopumatta kuitenkaan perintöosuudestaan tai osasta siitä, jää epäselväksi. Kun virhe poistuu, oikeuskäsittelyyn ei ole tarvetta. Kanteen vastapuoli ovat yleensä "muut osakkaat".

> Vältetäänkö koko oikeusprosessi jos kukaan ei vastusta aktiivisesti valittajaa ja saako hän silloin tahtonsa läpi, vai meneekö asia silti oikeuteen?

Kantaja voi vetää kanteensa pois missä vaiheessa tahansa ennen pääkäsittelyä. Myös tuomarilla on velvollisuus edistää asian sovinnollista ratkaisua. Ellei kukaan vastusta asiaa, tuomari ratkaisee (yleensä) valittajan näkemyksen mukaan.

Oikeuskäsittelyä ei voi välttää varsinaisessa mielessä, jos kanne on oikeuteen vireille laitettu. Oikeus antaa haasteen kantajan vastapuolille (=vastaajille) ja heillä on oikeus, muttei velvollisuutta siihen vastata. Jollei kukaan vastaajista vastaisi oikeudelle, se ratkaisee asian YKSIPUOLISELLA TUOMIOLLA.

Tuomiossa kantajan vaatimuksen mukaisesti tuomittaisiin asia, niin kuin kanteessa on vaadittu, ellei vaatimus olisi täysin selvästi perusteeton. Viimeksi mainittu vaatimus hylättäisiin.

Eli, jos perillinen olisi vaatinut suurempaa perintöosuutta kuin on saanut perinnönjaossa, ykspiuolisessa tuomiossa vahvostettaisiin hänen vaatimansa suurempi osuus ja muiden jako-osuus pienenisi vastaavasti.

Yksipuolista tuomioon voi hakea muutosta vielä jälkeenpäinkin. Siihen haetaan TAKAISINSAANTIA 30 päivän kuluessa siitä, kun tuomio on annettu tiedoksi asiaan osalliselle.

Alla olevan linkin takana asia on kerrottu kaikissa pääpiirtaissään

https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiat/riita-asiat/riita-asiankasittelynvaiheet.html#

LISÄKSI

Kuolinpesän osakkaalla ei ole jakamattomassa kuolinpesässä oikeutta yksittäisiin pesään kuuluviin varallisuuskohteisiin. Perinnönjako kuitenkin saa lainvoimaisuuden, kun perinnönjakokirja on allekirjoitettu. Jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja silloin, kun hän on ollut vastuussa perinnönjaon toimitusjaosta. Lainvoimaisen perinnönjaon seurauksena osakkailla on oikeus yksittäisiin varallisuuskohteisiin.

Osakkailla on oikeus moittia pesänjakajan tekemää jakopäätöstä nostamalla moitekanne muita osakkaita vastaan. Kanne on siis lähtökohtaisesti kaikkia muita tai vain osaa osakkaita vastaan; vastaajia ovat joko kaikki tai vain osa kuolinpesän osakkaista riippuen siitä, mitä yksittäisiä varallisuuskohteita moite koskee.

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan kannetta riita-asiassa ei saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa. Alioikeudessa, jos kantaja on laittanut kanteen vireille ja vastaaja on kanteeseen vastannut, dispositiivinen asia pitää ratkaista mikäli vastaaja ratkaisua vaatii. Ellei vastaaja vaadi ratkaisua, kantaja voi kirjallisesti vetää kanteensa pois tuomioistuimesta eli siis peruuttaa kanteensa. Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuimen on pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asia.

Asia voidaan aina ratkaista valmisteluvaiheessa sovinnolla tai jättää kanne tutkimatta. Ei siis ole estettä sille, etteikö sovintoa tai osittaista sovintoratkaisua syntyisi missä tahansa vaiheessa valmistelua kantajan ja yhden tai useamman vastaajan välille. Kun valmistelua ei ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa, tuomioistuimen on todettava valmistelu päättyneeksi ja siirrettävä asia pääkäsittelyyn.

Edellisen perusteella moitekanne on nostettava kuolinpesän osakkaita kohtaan nimeltä mainiten, ellei kanteessa ole kyseessä yhteisvastuullisuudesta. Jokaisella osakkaalla on oikeus sovintoon edellä kuvatuin rajoituksin pääkäsittelyyn saakka, jolloin osakas vastaa vain niistä kustannuksista, jotka ovat syntyneet sovinnon syntyyn saakka. Riidan edelleen jatkuessa kanteen (uudet) vastaajat ovat vastuussa syntyvistä kustannuksista.

Keskimääräinen pesänjakoriita oikeudenkäynteineen maksaa vajaat 400.000,00 €
Ei kannata lähteä tappelemaan.

Aasinajajat kuppaa kaikki rahat.

Sopivat keskenään, kumpi aina valittaa ja sitten siirretään asiaa, 10 oikeudenkänniä ja rahaa palaa... Aasintuntioita käytetään, salissa pyörii kaiken maailman rohvessoria ja sulta viedään perintö ja jää vielä velkaakin !

Pesä jakaja ei tee päätöksiä.