kun kaikki esitys alkoi ihmettelin että mitä se kaikki on. Kertaakaan kohtaamisten aikana ei tullut mieleen se, että olisi pitänyt pysähtyä ja sanoa jotain. En vieläkään ymmärrä sitä, miksi se koko projekti ylipäätään aloitettiin. Pelkästään ahdistavalta ja stressaavalta se on aina tuntunut ja tulee tuntumaan niin kauan kuin jatkuu ihan vähäisessäkin määrin. Kunhan oman elämän asiat ovat kunnossa ja alkaa olla jaksamista, on mahdollista ruveta miettimään sitä asiaa haluanko parisuhteen ikäiseni kanssa. Ei rikkinäisenä jaksa muuta kuin selvitä päivästä toiseen jotenkin.
Jo heti silloin
Anonyymi-ap
075
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.