Hei
luin tuossa vanhoja vastauksiasi minulle ja ajattelin kysäistä sinulta, josko näkisit taan jotain tulevastani.
Tällä hetkellä elelen ilman minkäänlaisia virityksiä mihinkään suuntaan. Jotenkin en olen nyt sellaisessa mielentilassa, että jaksaisin leikkiä; olen juuri saanut lopetettua yhden "pelin", jossa varattu mies oli aivan liian innokas ja minä sain todella tapella vastaan, jotten omia periaatteitani rikkoisi. Luulen, että nyt vihdoin sain hänet tajuamaan, etten aio ryhtyä salarakkaaksi.
Elämäni mies, siellä kaukana (et ehkä muista, on siitä jo aikaa kun kyselin), on mielessä edelleen. Yllättäen olen ehkä menossa tapaamaan häntä kesällä, hän tietää tämän, mutta en tiedä miten asiaan suhtautuu? Vähän jännittää, josko joudun kovin pettymään tapaamiseemme... vaikka edelleen intuitioni on vahvasti sitä mieltä, että kuulumme yhteen, kukaan muu ei ylitä tätä tunnetta. Todella ihmeissäni olen, että näin koen, sillä emme ole edelleenkään olleet yhteydessä kuin epäsuorasti muiden kautta ja edellisestä tapaamisesta on kohta puoli vuotta. Näetkö mitään tästä, rakas Crystall???
Kiitos sinulle, jos jaksat vastata ja aurinkoisia kevtäpäiviä!
luin tuossa vanhoja vastauksiasi minulle ja ajattelin kysäistä sinulta, josko näkisit taan jotain tulevastani.
Tällä hetkellä elelen ilman minkäänlaisia virityksiä mihinkään suuntaan. Jotenkin en olen nyt sellaisessa mielentilassa, että jaksaisin leikkiä; olen juuri saanut lopetettua yhden "pelin", jossa varattu mies oli aivan liian innokas ja minä sain todella tapella vastaan, jotten omia periaatteitani rikkoisi. Luulen, että nyt vihdoin sain hänet tajuamaan, etten aio ryhtyä salarakkaaksi.
Elämäni mies, siellä kaukana (et ehkä muista, on siitä jo aikaa kun kyselin), on mielessä edelleen. Yllättäen olen ehkä menossa tapaamaan häntä kesällä, hän tietää tämän, mutta en tiedä miten asiaan suhtautuu? Vähän jännittää, josko joudun kovin pettymään tapaamiseemme... vaikka edelleen intuitioni on vahvasti sitä mieltä, että kuulumme yhteen, kukaan muu ei ylitä tätä tunnetta. Todella ihmeissäni olen, että näin koen, sillä emme ole edelleenkään olleet yhteydessä kuin epäsuorasti muiden kautta ja edellisestä tapaamisesta on kohta puoli vuotta. Näetkö mitään tästä, rakas Crystall???
Kiitos sinulle, jos jaksat vastata ja aurinkoisia kevtäpäiviä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koska mies tietää odottaa sinua, teille järjestyy mahdollisuus kahdenkeskiseen aikaan. Et pety, vaan olet pitkään onnellinen niistä hetkistä. Asianne ei edisty paljon tälläkään kerralla, mutta voitte sopia jotain jatkosta eivätkä asiat jää ilmaan niin kuin tähän asti. Ne kysymykset jotka pyörivät mielessäsi ja joihin haluat saada häneltä vastauksen, kysy häneltä. Jos et uskalla suoraan niin vähän kiertäen. Hän ei osaa vielä kuvitella, että mahdottomalta tuntuvan on mahdollista toteutua eikä sen vuoksi ole osannut toivoa mitä voisi.
Hui, miten mielenkiintoinen vastaus! Ja lukiessani tajusin, että noinhan se on. Vahva yhteys välillämme ei ole kadonnut mihinkään, vaikka välillä tunnen suurta turhautumista tilanteeseen. Silloin epätoivo meinaa ottaa valtaansa...
Jään nyt odottamaan tuota tapaamistamme... hiukan toiveikkaampana kuin aiemmin. Pakko kai se on uskaltaa, vaikka helpointa olisi jättää menemättä ja yrittää unohtaa. Mutta kun se ei onnistu, niin on tartuttava härkää sarvista ja käytävä katsomassa, miltä sitten tuntuu. Toivon kovasti, että näet oikein (haluan uskoa siihen ja sisälläni uskonkin, puolustusmekanismit vain heräilevät, mitä lähemmäs tapaaminen tulee...)!
Kiitos kaunis vastauksestasi! Palaan asiaan, kun jotain kerrottavaa on :) Aurinkoista kevättä ja kesän alkua!