Nainen, siksi pakenin eikä meistä koskaan tullut mitään 😓. Pidin liikaa sinusta, niin siksi pelkäsin. Tiedän että meistä olisi tullut jotakin hyvää jos vain olisimme tutustuneet toisiimme. Emme tiedä toisistamme mitään joten sen viestin lähettäminen toiselle ei tässä tapauksessa toimi. On jo aivan liian myöhäistä. Olisipa sosiaalista elämää sen verran mitä ihmisillä yleensä, niin tästä olisi paljon helpompaa päästä yli. On tässä ehditty kärsiä jo ihan tarpeeksi ja olen luopunut sinusta lähes kokonaan.
Pelkäsin Sinua
Anonyymi-ap
582419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Surullista mutta minkäs teen :(
Aika epärealistinen tarina minun mielestä tuli ei tullut ei tunneta vatta hellll
Olet oikeasti aika pelottava nainen, varmaan olet prostituoitu mikä perii pärsistänsä velekojaan, minä vaan en mitään muuta sussa, pysy kaukana.
T.saat yhtyä vaikka muuhun, kaikki sun pyrkimykset menee puuhun, joten hartaita oravia, täällä jätkä, sinähän oletkin hu0ra, kas.
Se on moro, popsi paskas horo.
https://m.youtube.com/watch?v=vLIu3DvUbiI
Voi ei, tuntuipa kurjalta lukea. Minäkin olen liian kauan kärsinyt, kamalaa olisi jos molemmat tahoillaan, kun toinen on avain onneen. Turhuutta ja hyvin surullista. Olisi melkein parempi jos hän ei pitäisi minusta yhtään ja olisi vaikka jo naimisissa, kunhan vain saisin tietää niin pääsisin minäkin eteenpäin, viimein. Niin, ei sitä viestiä oikein voi näin pitkän ajan jälkeen lähettää, kun toisen elämäntilanne pimennossa. Siksi sitä kohtaamista toivonut, sattumaa avuksi.
Niin ja jatkan vielä tähän sen verran, että kurja että annoit pelon voittaa. Jos olisit edes yrittänyt hänen kanssaan, olisit varmasti silloin huomannut että se olisi turhaa. Maailman luonnollisin asia on rakastaa.
Sepä se kun kannattaisi vaan ottaa yhteyksiä siihen kaivattuusi niin ainakin 50 % mahdollisuus että saisit rukkaset, parempi sekin kun ei mitään ja sitten ei tarvii edes paeta kun tietää että järki palailee päähän hiljalleen. Aloita siitä ettet edes avaa tätä sivua niin tiput kyllä pian maanpinnalle ja elämä jatkuu.
Mietin just että olisko nahkarukkaset parempi vai kenties vaikkapa puutarhahanskat?
Eihän tuossa ole päätä eikä häntää, jos kerran ette tunne. Minä rakastan häntä siksi/siitä huolimatta, että tunnen. Mutta se että niin tunnen, ei muuta mitään. Mikä ei toimi, ei toimi. Sitä on ollut vaikea myöntää ja sen vuoksi on pitkittänyt tuskaa turhan pitkään.
Toi on muuten jo saavutus, rakastaa toista vaikka jo tuntee hänet. Tohon ei ihan kaikki pysty. Onnea rakkaudellenne.
Ja jollain tasolla kuitenkin ap tuntee varmasti kohdettaan, jos tästä välittää. Aloituksesta tulee mieleen kuitenkin, että jokin tutustumisen taso on jäänyt tapahtumatta pelk9jen takia. Se on hyvä huomio. Silloin joutuu kohtaamaan omia traumojaan toivottavasti käsittelee myös niitä. Minuakin harmittaa, etten osannut olla toisella tavalla. Olen varmasti rasittava kun vetäydyn tilanteissa, joissa pelkään. En anna silloin itsestäni mitään.
Kiitos, kiitos. Turha on kieltää tunteensa, kun ne ovat vahvasti olemassa. Olen sitäkin yrittänyt, mutta se on ollut pelkkää itsepetosta. Olen yrittänyt jopa vihata, että pystyisin irrottautumaan. Ei sekään onnistu, vain väliaikaista suuttumusta olen tuntenut. Niinpä olen luovuttanut asian kanssa siten, että tunteet saa olla, vaikka eläisimme sitten täysin erillämme. Pärjään, jos en joudu näkemään, niin se koen tällä hetkellä.
Silloin torjuu ja jopa kieltää.
Oletko nainen vai mies?
Jalkovälistä päätellen nainen.
Tumppasit 7 lausetta.
Monesko lause on lähinnä totuutta?
Ei se mitään mies toissavuoden. :)
Pelko on sellainen monille, että pistää pakenemaan tai jähmettää. Ei uskalla tehdä mitään, jähmettyy vain vaikka sisimmässään tahtoisikin tehdä ja edetä.
Ehkä hän ymmärtää, jos joskus selität hänelle pelänneesi?
Ensin jähmetyin ja kun olin ollut siinä "tilassa" jonkin aikaa niin sitten pakenin. Tarkemmin mietittynä taisin yrittää taistella sitä pelkoa vastaan kun en sentään heti paennut paikalta. Sen tilanteen täytyi vain jotenkin laueta eli joko tutustumalla toiseen tai sitten kieltämällä sen kaiken (minkä siinä tilanteessa tein koska häippäsin). Se oli toistaiseksi ainoa kunnon rakastumisen tunne minkä olen kokenut, oikeastaan out of body experience. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta noista tuntemuksista, joten en tiennyt miten päin minun olisi pitänyt olla siinä. En siis välittömästi tunnistanut sitä mistä oli pääni sisällä kyse, mutta se iski nopeasti ja kovaa heti paon jälkeen eli kun pääsin pois siitä paikasta. - Aloittaja.
Ajan kanssahan nuo usein vasta valkeneekin. No, miten meinaat jatkaa asian käsittelyä tai elämistä sen kanssa?
Saako kysyä missähän päin tällainen pakeneminen tapahtui? :p
Aika parantaa haavat ja kultaa muistot, väitetään. Ajan kanssa haavat arpeutuvat ja muistot pikemminkin harmaantuvat eli niitä osaa tarkastella neutraalimmin kun tunnesiteet ovat hälventyneet siihen mitä tuli ja pikemminkin, mitä ei tullut tehtyä. Joku voisi sanoa että uutta yritystä vaan kehiin toisten uusien tuttavuuksien kanssa, mutta mitä jos tällaiset kokemukset saavat ihmisen vain vetäytymään entistä enemmän kuoreensa? Ihmisiin on vaikeaa osata luottaa jo muutenkin 😮.
Hyviä pohdintoja sinulla. Kyllä moni asia on vähän etäisyyttä asiaan saatuaan, sen jälkeen helpompi käsitellä, kun siinä suurimmassa tunnekuohussa ja mielen myräkässä.
Tuohan siinä on, että menneisyys ei ihan jätä rauhaan, sieltä kumpuaa niitä syitä ja sattumuksia mitkä vaikuttaa tähänkin päivään.
On tuokin mahdollista, että imeytyy syvemmälle kuoreensa ja suojelee ikään kuin varulta jo...mulla on itselläni vähän niin, että kaikenlainen tunnepuolen kujeilu ei oikein kiinnosta. Mielummin jökötän siinä tutussa ja turvallisessa tilanteessa, kun otan uusia iskuja itseeni, kun en jaksa niitä vastaanottaa. Joten joo. En ihmettele, jos joku sinne kuoreensa menee ja jääkin.
Joo pakene vaan henkesi edestä, se on parempi sinulle, ihan vilpittömin mielin sanon tämän Sinulle.
Otat jonkun kivan ja tavallisen ja alat lisääntymään.
Ens viikolla aattelin muuten vaihteeksi aiheuttaa tuskaa Sinulle: en viitsi sinun vuoksi ilmaantua paikalle, saat pettyä ja odottaa turhaan ja jos nyt sattumalta nähdään, niin heilutan persettäni sinun edessä niin ettet saa viikkoon unta. Sitten hymyilen viattomasti ja taas syytät itseäsi kaikesta.
Itse vaan makaan kotona ja ajattelen huvikseni pahaa sinusta.
Nähdään!❤
Olipas katkeraa.
Jos sulle tulee siitä parempi mieli niin anna mennä vaan.
No mikä sulle nyt tuli? Loppuiko lemmen hehku?
Rouva antoi, rouva otti.
Minusta on paljon katkerampaa rääpiä trollimiehen itsekirjoittelusta jotain negaatioita mitä kohdentaa reaaliin.
Ihminen on kyllä varmuudella mieleltään jotenkin vajaa, jos nämä nähdään❤️- ristiriidat menee läpi tai kokee voivansa mustamaalaata näiden itsereflektiojuryujen kautta yksilöä, sillä periaatteella, että mitä älyttömämpi sisältö sen parempi omalle katkeralle agendalle
Nauroin tälle kommentille 😂
Onneksi sulla on backuppina vaimo ja lapsi niin ei tunnu niin pahalta.
Hyi v****, ei ihme, että sielu irtoo säännöllisesti ruumiistaan🤣
😂😂😂😂
Kenelle naiselle menee?
Aloituksesta kuultaa riittämättömyyden tunne. Kokee, ettei toinen arvosta munlaista kuitenkaan? Pelko ja epäonnistumiset yleisesti tuntuvat enemmän todelta. Pelko estää onnistumisia, kun oma tuntemus ruokkii enemmän epäonnistumisia. Eristäytyminen houkuttelee enemmän.
Ihan kamala aloitus, ei varmaan ole minulle, mutta itku kurkussa luen. Osuu niin. Et tiedä miten sattuu tuollainen. Hän toimi juuri noin, ja minä kerään 💔palasia. - tienposkesta n
Korostatko kenties mies omassa päässäsi toisten puolesta näitä merkityksellisyyksiä viestistä, mitä et koskaan lähettänyt? Oikein tienposkessa sijaitsee tunnemiljöö tällä kertaa
Vattuako pakenit
Ihan sama. Mitä väliä. Jos mitään ei tee ei mitään ansaitse.
Jatka ihmeessä vahvojen tunteidesi pelkäämistä jatkossakin that is very good🤭
Hei, toi ei ole reilua. Ihmistä on voinut joskus sattua, ei pelko yleensä tyhjästä tule. Ei viittis olla ilkeä?
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Elämä lyhyt - tee nyt se lähestyminen, jos kerran tunteita on!
Tuollaiset kokemukset varmasti auttavat menettelemään paremmin vastaisuudessa, sillä nyt minulla on enemmän kokemuspohjaista tietoa mistä oli kyse. Jokaiselle meistä tulee ikää vakionopeudella lisää mutta siinä on hyvänä puolena juuri tuo kokemuksen karttuminen. Olen huomannut että vanhemmiten myös välittää entistä vähemmän siitä mitä muut minusta ajattelevat, ja tämä seikka ruokkii sitä että voi niille ihmisille mennä oikeasti juttelemaankin eikä vain mököttää. Siksi en lähde mukaan tämän ketjun niihin kommentteihin joiden avulla minua yritetään painaa alas, sillä minua ei kiinnosta mitkään sanalliset konfliktit. Rakentava palaute on sen sijaan ihan ok. - Aloittaja.
Aloittaja, miksi sinä pelkäät vahvoja tunteita? Juttele naisen kanssa oikeassa elämässä.
Nainen rakastaa sinua todennäköisesti hyvin paljon.
Sen sijaan että olisit ryhdistäytynyt ja ottanut asian hoitaaksesi niin luovutit. Päätös kai sekin.
Ymmärrän hyvin. Täällä vastaava tilanne, mutta naisena pakenin miestä. Sillä erotuksella, että en voi ottaa yhteyttä vaikka haluaisin. Ei ole yhteystietoja. Joten kannustan ottamaan yhteyttä, jos pystyt!
Hyvät asiat taitaa aina tuntua pelottavilta alkuun ja sekin on luopumista että poistaa muurit itsensä ja muiden väliltä. Tuolla periaatteella ei tutustu ikinä kehenkään siinä mitassa kun se nyt on sitten onkaan mahdollista. Olet tavallaan tehnyt ihmisistä jo kuvitelmissasi liikaakin. Tuollaisia odotuksia on vaikea täyttää. Tai ehkä se on oma itsesi sillä kun lakkaa välittämästä liikaa mitä itselleen tapahtuu voi tapahtua kaikenlaista. Olla enemmän osa kaiken tapahtumista.
Me asumme yhdessä vielä , ihan vain hetkisen. Luovun sinusta.
En ymmärrä, mikä näiden vuosien tarkoitus oli. Ehkä oppia luopumaan?
Mehän asumme yhdessä.
Tämän lukeminen on sydäntä raastavaa, toivottavasti tämä ei ole minulle😔💔
Jos olisi sosiaalista elämää niin et jäisi riippumaan näihin mahdollisuuksiin jotka ovat ehkä illuusiota.
Tiivistit koko palstan yhteen aloitukseen 👍
Kuinka niin on myöhäistä tutustua? Aloitetaan heti, eikä enää hukata aikaa💋❤
En tiedä kuka tässä taas hikipiässä miettii minua, mutta vituttaa jos ihan naiseksi eka treffeillä(? No joo?) sanotaan. Kun en itsekkään tiennyt juurikaan mistään vielä mitteen. Ois aika puhua nyt, mutta minäkään en kaipaa kovia iäniä ollenkaan..,,, en edes seksiäkään niin heti tullaan nolaamaan nuin.
You could live your dream life and make a lot of money above your Imagination with our instant money transfer service and ATM cloned card for cashing out directly from the ATM machine worldwide, we do sell credit cards and bank Logins etc... Order for money transfer at the comfort of your home and get credited.
Visit https://hackfunding.su for more info.
Juoksit karkuun silloin, juokse pois myös nyt.
MINÄ EN AIO SAALISTAA KETÄÄN!
Pelko taitaa olla molemminpuolista.
Minä taas pakenen polkua pitkin metsän siimeksessä. Polkua, jonka laidat ovat täynnä miehiä, jotka yrittävät raiskata minut. Kuulostaa painajaiselta? Minulle se on vain yksi torstai muiden joukossa.
Joskus tunteet saa aikaan pelon riittämättömyydestä, tuntemaan itsensä pieneksi toisen edessä ja joskus vaan ei heti osaa ottaa siitä hetkestä kiinni vaan se karkaa käsistä..ehkä tilanne tulee kun et osannut odottaa mitään tapahtuvaksi ...ehkä hetki oli liian lyhyt, ettet ehtinyt sanoa "nähdäänkö uudestaan" pienistä asioista joskus kaikki kiinni. Tsemppiä aloittajalle.