Että vihaan sitä naista. Kuin ruttoa. Enemmän kuin rakastin häntä. Ja jos on valittava ruton ja koleran välillä...
Se on karu totuus. Ikävä jollei se miellytä. Näillä mennään.
Se on karu totuus. Ikävä jollei se miellytä. Näillä mennään.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ketä kiinnostaa. Mene vihapalstalle vihaamaan.
Ei heitä varmaan kiinnostakaan. Mies on mennyt eteenpäin ja nainen elää omaam elämäänsä. Enkä minäkään ole jäänyt vihaan kiinni. Se nostaa päänsä vain kun näen. Mutta se menee ohi.
Joku kolmas pyöräkö oot
Sitä nimenomaan olin.
Vihaat mutta kirjoitat ikävä palstalla?
Huh, ei mun kaipaamaltani. Hän ei laittaisi pistettä otsikkoon. Oot se pisteotsikkomies.
Jos ikävä lähtee tuolla tavalla, niin sen on paras toimia.
Mulla on ristiriitaiset fiilikset hänestä, mutta ei ollut minulta tämä aloitus. Mutta rikosilmoituksen toivoisin kyllä kiitos.
Hyvä vaan. Ei mee sunkaan pieni elämäs hukkaan.
Älä aliarvio kenenkään elämää
Palsta on tarkoitettu ikävöimiseen. Ei ikävien ihmisten ikäville kirjoituksille. Vihalle on oma palstansa:
https://keskustelu.suomi24.fi/suhteet/tunteet/viha
Kyllä se persoona paljastuu kun jututtaa tarpeeksi pitkään ja saa tietoa.
En mä oikeastaan jaksa enää vihata. Alkaa niin huvittamaan koko juttu. Elämä menee eteenpäin ja tällä hetkellä se hymyilee.
Viha ei pääty käskemällä, mutta jos toinen pyytää anteeksi ja katuu oikeasti, niin helpompi antaa anteeksi, vaikka tuntee suuttumusta. Joitakin asioita ei halua kertoa, vaikka todennäköisesti saisi heti kaiken anteeksi. Siinäkin toimii kummallinen lukko, että ottaa mieluummin kaikki vihat niskoillensa, ennen kuin lähtee kenellekään asioistaan puhumaan
Jäikö se ole niin kenellekään, vaan sille yhdelle jollekin vaan.
Kellään muulla vastaavia tilanteita, ettei halua avautua, vaan antaa pitää itseään vaikka syyllisenä?