Käykääs kehumassa kotikaupunkia

😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍

🍒 ­­N­­y­­m­f­o­­m­a­­­a­­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17727751J

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞

Minäkin olen syntyperäinen, mutta UudRakP:n jälkeen v. 1965 muutin muualle. Joskus kesällä olen kaupungissa poikennut, vaikka ketään tuttuja ei siellä enää ole. Ensimäisenä kiinnittyy huomio siihen, että lappeenrantalaiset ovat lihavia. Pohjanmaalaiset ovat polleita, mutta en kehu karjalaisiakaan. Kun Helsingin Länsisatamaan laivaristeilylle kaartaa bussi Lappeenrannasta, niin melkein voi sanoa, että matka on pilalla.

Anonyymi kirjoitti:

Minäkin olen syntyperäinen, mutta UudRakP:n jälkeen v. 1965 muutin muualle. Joskus kesällä olen kaupungissa poikennut, vaikka ketään tuttuja ei siellä enää ole. Ensimäisenä kiinnittyy huomio siihen, että lappeenrantalaiset ovat lihavia. Pohjanmaalaiset ovat polleita, mutta en kehu karjalaisiakaan. Kun Helsingin Länsisatamaan laivaristeilylle kaartaa bussi Lappeenrannasta, niin melkein voi sanoa, että matka on pilalla.

Lue lisää

Minä en ole syntyperäinen, mutta oli suuri virhe muuttaa Lappeenrantaan.

Heittopussi porukka jota ei tartte kovin paljon noteerata......

Anonyymi kirjoitti:

Heittopussi porukka jota ei tartte kovin paljon noteerata......

Niin, ei se mieltä ylennä, kun iltapäivälehdissä kirjoittetaan: heittopussi, sarjajohtaja kylvetti SaiPaa, jne...

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ei se mieltä ylennä, kun iltapäivälehdissä kirjoittetaan: heittopussi, sarjajohtaja kylvetti SaiPaa, jne...

Liigan häpeäpilkku..SaiPa saa uusia sloganeita näistä otsikoista.

Anonyymi kirjoitti:

Liigan häpeäpilkku..SaiPa saa uusia sloganeita näistä otsikoista.

Olen 60 vuotta fanittanut SAIPAA ja edelleenkin kävisin otteluita seuraamassa, mutta yli 80 vuotiaana en enää jaksa katsomoon raahautua.

Saipalla on ollut näinä vuosikymmeninä ala-ja ylämäkiä joten tämä nykyinen tilanne ei ole mitään uutta. Saipa nousee kyllä tästäkin suosta, joten tulevaisuus näyttää lupaavalta.

Keskustassa sijaitseva arboretum monipuolisine puulajeineen ja kirsikkapuineen on myös mainittava huomattavana viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä sataman ja Saimaan lisäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Olen 60 vuotta fanittanut SAIPAA ja edelleenkin kävisin otteluita seuraamassa, mutta yli 80 vuotiaana en enää jaksa katsomoon raahautua.

Saipalla on ollut näinä vuosikymmeninä ala-ja ylämäkiä joten tämä nykyinen tilanne ei ole mitään uutta. Saipa nousee kyllä tästäkin suosta, joten tulevaisuus näyttää lupaavalta.

Keskustassa sijaitseva arboretum monipuolisine puulajeineen ja kirsikkapuineen on myös mainittava huomattavana viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä sataman ja Saimaan lisäksi.

Lue lisää

Saimaa on kyllä upea, mutta satama ja arboretum no jaa.

Anonyymi kirjoitti:

Saimaa on kyllä upea, mutta satama ja arboretum no jaa.

LPR on kumman kylmä paikka talvella, muuten kyllä hieno.

Hautausmaa on asemalta keskustaan tulevan reitillä historiallisista syistä. Hautausmaa on ollut paljon ennen asemaa. Kun Helsingistä rakennettiin rautatie Viipuriin ja Pietariin, niin Lappeenranta jäi ilman rautatietä. Vasta 1900 luvun alkuvuosina rakennettiin Raiposta pistorata Pikisaareen, koska haluttiin rautatie Saimaan rantaan. Sitä kautta kuljetettiin mm. sodan jälkeen paljon Suomen sotakorvauksina rakentamia laivoja Savonlinnan ja Varkauden telakoilta ensin uittamalla Lappeenrantaan ja sitten tautatietä pitkin meren äärelle. Saimaan kanava oli sodan jälkeen tuhottu. 1930 luvulla Saimaan kanavaa laajennettiin, jolloin Pikisaaren rata jäi pois käytöstä, mutta elvytettiin takaisin käyttöön sodan jälkeen.

Lappeenrannan Vanha-asema oli rautatien pääteasema. Vasta ennen Talvisotaa rakennettiin rata Lappeenrannasta Imatralle, mistä tuli sen rataosan pääteasema. Samalla Vanha-asema jäi ilman käyttöä ja tilalle rakennettiin nykyinen asema. Esim. Helsingistä Joensuuhun piti matkustaa Viipurin ja Sortavalan kautta. Nykyinen rata Imatralta Savonlinnaan ja Joensuuhun rakennettiin sodan jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Hautausmaa on asemalta keskustaan tulevan reitillä historiallisista syistä. Hautausmaa on ollut paljon ennen asemaa. Kun Helsingistä rakennettiin rautatie Viipuriin ja Pietariin, niin Lappeenranta jäi ilman rautatietä. Vasta 1900 luvun alkuvuosina rakennettiin Raiposta pistorata Pikisaareen, koska haluttiin rautatie Saimaan rantaan. Sitä kautta kuljetettiin mm. sodan jälkeen paljon Suomen sotakorvauksina rakentamia laivoja Savonlinnan ja Varkauden telakoilta ensin uittamalla Lappeenrantaan ja sitten tautatietä pitkin meren äärelle. Saimaan kanava oli sodan jälkeen tuhottu. 1930 luvulla Saimaan kanavaa laajennettiin, jolloin Pikisaaren rata jäi pois käytöstä, mutta elvytettiin takaisin käyttöön sodan jälkeen.

Lappeenrannan Vanha-asema oli rautatien pääteasema. Vasta ennen Talvisotaa rakennettiin rata Lappeenrannasta Imatralle, mistä tuli sen rataosan pääteasema. Samalla Vanha-asema jäi ilman käyttöä ja tilalle rakennettiin nykyinen asema. Esim. Helsingistä Joensuuhun piti matkustaa Viipurin ja Sortavalan kautta. Nykyinen rata Imatralta Savonlinnaan ja Joensuuhun rakennettiin sodan jälkeen.

Lue lisää

Kiitos kun kerroit aseman historiasta. Lappeenrantahan oli perustettu vain Linnoituksen alueelle josta se sitten vuosisadan aikana laajeni nykyisille alueilleen.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kun kerroit aseman historiasta. Lappeenrantahan oli perustettu vain Linnoituksen alueelle josta se sitten vuosisadan aikana laajeni nykyisille alueilleen.

Juuri noin. Voin kertoa vielä vähän lisääkin. Lapsuudessani nykyisen kauppakeskus Gallerian kohdalla oli suuri hiekkakuoppa. Hiekkakuoppa oli syntynyt siksi, koska Linnoituksen valleissa oleva hiekka oli kaivettu siitä ja kuljetettu hevosilla valleihin.

Hiekkakuopasta oli muodostunut kaatopaikka, mihin kaupunkilaiset kippaisivat jätteensä.
Kauppakatu kulki hiekkakuopan kohdalla kahdessa kerroksessa. Linnoituksesta aseman suuntaan katu kulki nykyisellä tasolla, Asemalta Linnoituksen suuntaan kauppakatu koukkasi kuopan pautta. Korkeuseroa oli 3-4 metriä. Välissä oli suurista kivenlohkareista rakennettu seinä. Alapuolella olevalla osalla oli kauppoja. Yläpuolla ei taloja ollut, koska siinä oli risteys, mistä lähti katu Kalkkitehtaan suuntaan, nimeltä Simolankatu. Pikisaareen menevän radan kohdalla ei ollut alikäytävää, vaan tasoristeys.

Suomen viimeinen jääkäri, lappeenrantalainen kenraali Väinö Valve asui lapsena nykyisen Väinölänkadun ja Kauppakadun kulmassa. Hänen isänsä oli seppä, paja ei kuitenkaan sijainnut enää kaupungin alueella, vaan Valveen isä oli maalaisseppä.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri noin. Voin kertoa vielä vähän lisääkin. Lapsuudessani nykyisen kauppakeskus Gallerian kohdalla oli suuri hiekkakuoppa. Hiekkakuoppa oli syntynyt siksi, koska Linnoituksen valleissa oleva hiekka oli kaivettu siitä ja kuljetettu hevosilla valleihin.

Hiekkakuopasta oli muodostunut kaatopaikka, mihin kaupunkilaiset kippaisivat jätteensä.
Kauppakatu kulki hiekkakuopan kohdalla kahdessa kerroksessa. Linnoituksesta aseman suuntaan katu kulki nykyisellä tasolla, Asemalta Linnoituksen suuntaan kauppakatu koukkasi kuopan pautta. Korkeuseroa oli 3-4 metriä. Välissä oli suurista kivenlohkareista rakennettu seinä. Alapuolella olevalla osalla oli kauppoja. Yläpuolla ei taloja ollut, koska siinä oli risteys, mistä lähti katu Kalkkitehtaan suuntaan, nimeltä Simolankatu. Pikisaareen menevän radan kohdalla ei ollut alikäytävää, vaan tasoristeys.

Suomen viimeinen jääkäri, lappeenrantalainen kenraali Väinö Valve asui lapsena nykyisen Väinölänkadun ja Kauppakadun kulmassa. Hänen isänsä oli seppä, paja ei kuitenkaan sijainnut enää kaupungin alueella, vaan Valveen isä oli maalaisseppä.

Lue lisää

Mielenkiitoisia nuo vanhat tapahtumat ja niitä olisi kiva lukea lisääkin, vaan näistä nykyajoista ei ole paljon lapsille kerrottavaa jopa hävettää kertoa tän hetken Lappeenrannasta.

Oletko tutustunut Lappeenrantaan maantieteellisesti? Suosittelen kesän tultua Skinnarilan, Kanavansuun, Voisalmi-Kivisalmi asuinalueita, Murheisten rantaa ja monia muita kauniita ja mielenkiintoisia luontokohteita kun vain viitsii hakea tietoa paikoista.
Teatterissa on monipuolista ohjelmaa ja Lappeenrannan Kaupunginorkesterin konsertit ovat korkeatasoisia vaativallekin kuulijalle.
On itsestä kiinni ellei tämän kokoisesta kaupungista löydä mitään itseä viihdyttävää aihetta.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko tutustunut Lappeenrantaan maantieteellisesti? Suosittelen kesän tultua Skinnarilan, Kanavansuun, Voisalmi-Kivisalmi asuinalueita, Murheisten rantaa ja monia muita kauniita ja mielenkiintoisia luontokohteita kun vain viitsii hakea tietoa paikoista.
Teatterissa on monipuolista ohjelmaa ja Lappeenrannan Kaupunginorkesterin konsertit ovat korkeatasoisia vaativallekin kuulijalle.
On itsestä kiinni ellei tämän kokoisesta kaupungista löydä mitään itseä viihdyttävää aihetta.

Lue lisää

Vai on teatteri laadukasta pelkkää pas....verrattuna oikeisiin teatterikaupunkeihin jopa Imatra tekee parempaan huomattavasti vaatimattomissa tiloissa.

Nostit esiin Kaupungin orkesterin johtajan, Erkki Lasonpalon, joka johtaa nyt esitettävää Elinan surma oopperaa, joka on muistaakseni Merikannon säveltämä ja harvoin Suomessa esitetty.
Lappeenranta on tehnyt kulttuuriteon ottaessaan tämän upean oopperan ohjelmistoonsa.
Koko tämän kevätkauden ohjelmisto kaupunginorkesterilla on hyvin mielenkiintoinen.
Pääsiäisenä esitettävää Mozartin H-molli messua myöten.

Anonyymi kirjoitti:

Nostit esiin Kaupungin orkesterin johtajan, Erkki Lasonpalon, joka johtaa nyt esitettävää Elinan surma oopperaa, joka on muistaakseni Merikannon säveltämä ja harvoin Suomessa esitetty.
Lappeenranta on tehnyt kulttuuriteon ottaessaan tämän upean oopperan ohjelmistoonsa.
Koko tämän kevätkauden ohjelmisto kaupunginorkesterilla on hyvin mielenkiintoinen.
Pääsiäisenä esitettävää Mozartin H-molli messua myöten.

Lue lisää

Saattaa olla vaikka kuinka hyvä, mutta tuskin se suurtaosaa kaupunkilaisia kiinnostaa

Anonyymi kirjoitti:

Saattaa olla vaikka kuinka hyvä, mutta tuskin se suurtaosaa kaupunkilaisia kiinnostaa

Joopa, joo. Olin joitakin vuosia sitten Helsingin Hartwall areenassa Andrea Bocellin konsertissa. Areena oli täysi, yli 12.000 kuulijaa. Bocellia, maailman tähteä säesti sadan soittajan orkesteri Lohjalta. Väistämättä tuli mieleen entinen vaatimaton kotikaupunkini.

ON.

Anonyymi kirjoitti:

ON.

Osuit naulan kantaan. Asukkaat tekevät kaupungin joko vireäksi ja kehittyväksi taikka taantuvaksi takapajulaksi.
Kulttuuriväki pitää yllä kaupungin mainetta.
70-luvulta alkoi Lappeenrannan maine Lehmusten kaupunkina kirjailija Laila Hietamiehen romaanista Lehmusten kaupunki, jonka pohjalta tehtiin teatteriin parikin näytelmää ja myös elokuvia.

Kirjailija Petteri Sairanen on myös pitkään vaikuttanut mm. viikkolehden vakio kirjoittajana luontoretkistään.

Aimo Vuorisen pitkää uraa kirjailijana ja taiteilijana ei voi myöskään unohtaa.

Anna-Liisa Anttila vaikutti myös pitkä uran Lappeenrannan kulttuurielämässä.
Listaa voisi jatkaa vielä pidempään, mutta tässä nyt muutama mieleeni muistunut henkilö.

Älkää hitossa alkoko kehua tota konserttipuolta joku keppaheikki rupee vielä ajamaan asiaa veronmaksajien piikkin, että Lappeenranta tarvitsee oman konserttitalon makso mitä makso ja tulos, käy kun teatterin kanssa perseelleen meni.

Anonyymi kirjoitti:

Älkää hitossa alkoko kehua tota konserttipuolta joku keppaheikki rupee vielä ajamaan asiaa veronmaksajien piikkin, että Lappeenranta tarvitsee oman konserttitalon makso mitä makso ja tulos, käy kun teatterin kanssa perseelleen meni.

Lue lisää

Älä hyvä ihmine hermostu, konserttitalon puuhamine on ihan vasta alkutekijöissää ihan vaan sen takia kun tuo toriareenan suunittelu on hidastunu. Muute olisi kyllä hyvä paikka konserttisalille keskelle kaupunkia.

Anonyymi kirjoitti:

Älä hyvä ihmine hermostu, konserttitalon puuhamine on ihan vasta alkutekijöissää ihan vaan sen takia kun tuo toriareenan suunittelu on hidastunu. Muute olisi kyllä hyvä paikka konserttisalille keskelle kaupunkia.

Lue lisää

Kun täällä kerran on "maailman tason" kapellimestari ainakin puheissa niin puretaan linnoituksesta pois joku vanha rotisko ja tehdään siihen uusi konserttitalo ja makso mitä makso.

Anonyymi kirjoitti:

Kun täällä kerran on "maailman tason" kapellimestari ainakin puheissa niin puretaan linnoituksesta pois joku vanha rotisko ja tehdään siihen uusi konserttitalo ja makso mitä makso.

Lue lisää

Hyvä idea saada uusi konserttisali Lappeenrantaan. Tässä nykyisessä salissa on akustiikkaongelmia, sehän ei ole edes alun perin edes konserttisaliksi suunniteltukaan.

Mitä kapellimestari Lasonpaloon tulee, niin miehellä on kyllä vientiä muualle, mutta uusia kykyjä saamme varmasti tänne. Eihän Suomessa ole kovinkaan montaa vakituista orkesteria ja Lappeenrannan orkesteri on kuitenkin kokoonsa nähden aivan kelvollista tasoa.
Suurempiin teoksiin on saatu solisteiksi päteviä muusikoita ja lisävahvistuksia soittimiin tarpeen vaatiessa hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä idea saada uusi konserttisali Lappeenrantaan. Tässä nykyisessä salissa on akustiikkaongelmia, sehän ei ole edes alun perin edes konserttisaliksi suunniteltukaan.

Mitä kapellimestari Lasonpaloon tulee, niin miehellä on kyllä vientiä muualle, mutta uusia kykyjä saamme varmasti tänne. Eihän Suomessa ole kovinkaan montaa vakituista orkesteria ja Lappeenrannan orkesteri on kuitenkin kokoonsa nähden aivan kelvollista tasoa.
Suurempiin teoksiin on saatu solisteiksi päteviä muusikoita ja lisävahvistuksia soittimiin tarpeen vaatiessa hyvin.

Lue lisää

Jos on niin hyvä niin mitä hittoa nysvää tälläisessä kuläpahasessa? Ihmettelen vaan.