Asterian uppoaminen

Joo Tapion yksinhöpötyksiä ei kyllä jaksa kuunnella. Kamun jutuissa on jo kuuntelemisen arvoistakin.

Ensimmäisen tunnin aikana oli tekninen osuus käyty läpi. Toinen tunti oli enää "miltä tuntui" -kysymyksiä. Mutta ei sitä tunnin teknikkaosuutta ainakaan tämän palstan puitteissa pysty tekstiksi vääntämään. Valitettavasti aika paljon aikaa siitä tekniikan tunnista menee tekniikan odotteluun. Mutta jos asia kiinnostaa, pitää itsekin nähdä vähän vaivaa ja käyttää se tunti aikaa.

Minä osaan lontoonkieltä, mutta en jaksa katsoa noin pitkää jaaritusta. Jaksoiko joku katsoa?

Veikkasivat, ettei olisi peräsin, rungon repeäminen, tuuliperäsin tai potkuriakseli. Veneen keskiosaan tuli reikä ja siitä vettä sisään. En itse usko konttiteoriaan, koska tyynessä kelissähän Tapio olisi sen nähnyt, ja kontin voiman olisi pitänyt olla hirmuinen, että se tekee oikein ison reiän. Eivät ne tähän sen kummemmin ottaneetkaan kantaa, että mikä se oli. Paitsi ettei ollut varmaan valas. Mutta auki jää eikä noiden pohdiskelu sen kummempaa ollut kuin täälläkään.

Anonyymi kirjoitti:

Veikkasivat, ettei olisi peräsin, rungon repeäminen, tuuliperäsin tai potkuriakseli. Veneen keskiosaan tuli reikä ja siitä vettä sisään. En itse usko konttiteoriaan, koska tyynessä kelissähän Tapio olisi sen nähnyt, ja kontin voiman olisi pitänyt olla hirmuinen, että se tekee oikein ison reiän. Eivät ne tähän sen kummemmin ottaneetkaan kantaa, että mikä se oli. Paitsi ettei ollut varmaan valas. Mutta auki jää eikä noiden pohdiskelu sen kummempaa ollut kuin täälläkään.

Lue lisää

Jos kontin kulmasta näkyy sileässä vedessä parikymmentä senttiä nurkkaa, se on mainingissa puolet ajasta veden alla. Ja osuman jälkeen meni yli viisi minuuttia siihen, kun Tapio tuli kannelle. Eikä ensimmäinen tehtävä suinkaan ollut tähyily ympäri merta, vaan pelastuslautan esille otto.

Tuuli ei ollut kova, vain viitisen m/s ja aallokko alle metrinen. Mutta aallot olivat viisimetrisen mainingin päällä ja vene meni ne viisi metriä ylös-alas. Lipuu siis helposti kontin nurkan yli ja osuu vasta sinne moottorin kohdalle.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kontin kulmasta näkyy sileässä vedessä parikymmentä senttiä nurkkaa, se on mainingissa puolet ajasta veden alla. Ja osuman jälkeen meni yli viisi minuuttia siihen, kun Tapio tuli kannelle. Eikä ensimmäinen tehtävä suinkaan ollut tähyily ympäri merta, vaan pelastuslautan esille otto.

Tuuli ei ollut kova, vain viitisen m/s ja aallokko alle metrinen. Mutta aallot olivat viisimetrisen mainingin päällä ja vene meni ne viisi metriä ylös-alas. Lipuu siis helposti kontin nurkan yli ja osuu vasta sinne moottorin kohdalle.

Lue lisää

Vene on kuitenkin 60-luvun paksua laminaattia ja päällä hyvin iskuja kestävää kevlaria. Tuulta 4-5 m/s eli vauhtia ei paljon ollut. Aallokko pientä ja maininki hyvin loivaa.

Siis osuman olisi pitänyt olla veden alaiseen keskirunkoon eli kölialueelle, jossa runko on vahvimmillaan. Pystyykö kontin kulma tekemään ison reiän tuonne yhdellä iskulla pienellä nopeuserolla? Vaikea uskoa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kontin kulmasta näkyy sileässä vedessä parikymmentä senttiä nurkkaa, se on mainingissa puolet ajasta veden alla. Ja osuman jälkeen meni yli viisi minuuttia siihen, kun Tapio tuli kannelle. Eikä ensimmäinen tehtävä suinkaan ollut tähyily ympäri merta, vaan pelastuslautan esille otto.

Tuuli ei ollut kova, vain viitisen m/s ja aallokko alle metrinen. Mutta aallot olivat viisimetrisen mainingin päällä ja vene meni ne viisi metriä ylös-alas. Lipuu siis helposti kontin nurkan yli ja osuu vasta sinne moottorin kohdalle.

Lue lisää

Alla todettiin hyvin, että Tapio kolahduksen jälkeen sai jalkansa lattialle 30 sek päästä. Silloin oli vettä polviin. Ei sitä pysty niin äkkiä tulemaan kontin reiästä. 5-metrinen maininki on 100 metriä pitkää. Vene ja kontti oli aallon samassa vaiheessa. Ei tule veneen halkaisevaa voimaa. Nykyisin vain aina sanotaan "kontti", kun ei muuta keksitä.

Anonyymi kirjoitti:

Alla todettiin hyvin, että Tapio kolahduksen jälkeen sai jalkansa lattialle 30 sek päästä. Silloin oli vettä polviin. Ei sitä pysty niin äkkiä tulemaan kontin reiästä. 5-metrinen maininki on 100 metriä pitkää. Vene ja kontti oli aallon samassa vaiheessa. Ei tule veneen halkaisevaa voimaa. Nykyisin vain aina sanotaan "kontti", kun ei muuta keksitä.

Lue lisää

Ei kontilla ja mainingilla ole mitään samaa vaihetta. Kun kontti kelluu niin, että vain kulma on pinnalla, siinä on nostetta vain minimaalisesti, vähimmillään satoja Newtoneita, mutta massaa kymmeniä tonneja. Kontti siis ei havaittavasti liiku ylös eikä alas.

Oletetussa osumakohdassa ei ollut kevlarvahvistusta, koska osumien oletettiin tulevan keulan puolelle. Ja jos 9 tonnin vene osuu kymmenien tonnien konttiin, siinä on kyllä aivan riittävästi inertiaa tekemään vahvempaankin pohjaan sen 120-millisen reiän, jonka laskettiin aiheuttavan upottaneen vuodon. Kelluuhan siellä sitä paitsi muutakin rojua Agulhas-virran kuljettamana kuin kontteja, siis myös kaiken muotoista.

Huomattakoon vielä, että Tapio kertoi äänen olleen "crash" eikä "bang". Koittakaa nyt keksiä joku parempi selitys kuin mihin paras kotimainen asiantuntijuus pystyy.

Anonyymi kirjoitti:

Vene on kuitenkin 60-luvun paksua laminaattia ja päällä hyvin iskuja kestävää kevlaria. Tuulta 4-5 m/s eli vauhtia ei paljon ollut. Aallokko pientä ja maininki hyvin loivaa.

Siis osuman olisi pitänyt olla veden alaiseen keskirunkoon eli kölialueelle, jossa runko on vahvimmillaan. Pystyykö kontin kulma tekemään ison reiän tuonne yhdellä iskulla pienellä nopeuserolla? Vaikea uskoa.

Lue lisää

Väärää tietoa että 1 kevlarkangas ulkopinnassa tekisi rakenteen hyvin iskuja kestäväksi.
Kun ulkopuolelta tulee isku, joutuu laminaatti paikallisesti iskukohdan lähiympäristössä taivutuskuormitukselle, jossa ulkopinnassa on puristusjännitys, ja sisäpinnassa vetojännitys. Kevlar laminatin puristuksen kesto on alle puolet E-lasikuidusta tehtyyn laminaattiin verrattuna. Eli typerään paikkaan laitettu kevlar meni täysin hukkaan. Se olisi pitänyt olla sisäpinnassa.
Ulkopuolella olisi kevlarista ollut hyötyä vain jos joku sukeltaja yrittäisi viiltää puukolla reikää runkoon, siis ei iskemällä vaan viiltämällä. Ja silloinkin täysin turhaa koska ei sukeltaja pääsisi vuorokaudessa puukolla viiltämällä läpi entisestäkään laminaatista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kontilla ja mainingilla ole mitään samaa vaihetta. Kun kontti kelluu niin, että vain kulma on pinnalla, siinä on nostetta vain minimaalisesti, vähimmillään satoja Newtoneita, mutta massaa kymmeniä tonneja. Kontti siis ei havaittavasti liiku ylös eikä alas.

Oletetussa osumakohdassa ei ollut kevlarvahvistusta, koska osumien oletettiin tulevan keulan puolelle. Ja jos 9 tonnin vene osuu kymmenien tonnien konttiin, siinä on kyllä aivan riittävästi inertiaa tekemään vahvempaankin pohjaan sen 120-millisen reiän, jonka laskettiin aiheuttavan upottaneen vuodon. Kelluuhan siellä sitä paitsi muutakin rojua Agulhas-virran kuljettamana kuin kontteja, siis myös kaiken muotoista.

Huomattakoon vielä, että Tapio kertoi äänen olleen "crash" eikä "bang". Koittakaa nyt keksiä joku parempi selitys kuin mihin paras kotimainen asiantuntijuus pystyy.

Lue lisää

Eihän se kontti voi paikallaan pysyä, silloinhan se olisi välillä ilmassa. Kyllä se liikkuu ylös alas aaltojen tahtiin, kuten venekin. Kontin kulman etäisyys aallon pintaan pysyy enemmän tai vähemmän vakiona, kuten myös veneen, kun tuuli on heikkoa. Voi tietysti olla, että joku minun tai Tapion tieto ja muisto on väärä, mitä tulee olosuhteisiin, jolloin johtopäätökset muuttuvat. Olen veneillä törmäillyt (omiin) veneisiin ja erilaisiin laiturirakenteisiin. 3 tonnia painava moottoriveneeni on venevajassa, ja olen kymmeniä kertoja törmännyt 1-2 solmun vauhdilla siihen liikkumattomaan esteeseen, myös teräviin kulmiin. Ei siitä ole jäänyt jälkiä veneeseen. Uskoakseni nopeutta pitäisi olla kymmenisen solmua, jotta törmäys venevajan kulmaan (oletetaan, että se on terästä), repäisi lasikuidun auki veneen kulmasta. 5 solmua ei millään riittäisi mihinkään merkittävään vuotoon, vaikka joku painauma voisi jo tulla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kontilla ja mainingilla ole mitään samaa vaihetta. Kun kontti kelluu niin, että vain kulma on pinnalla, siinä on nostetta vain minimaalisesti, vähimmillään satoja Newtoneita, mutta massaa kymmeniä tonneja. Kontti siis ei havaittavasti liiku ylös eikä alas.

Oletetussa osumakohdassa ei ollut kevlarvahvistusta, koska osumien oletettiin tulevan keulan puolelle. Ja jos 9 tonnin vene osuu kymmenien tonnien konttiin, siinä on kyllä aivan riittävästi inertiaa tekemään vahvempaankin pohjaan sen 120-millisen reiän, jonka laskettiin aiheuttavan upottaneen vuodon. Kelluuhan siellä sitä paitsi muutakin rojua Agulhas-virran kuljettamana kuin kontteja, siis myös kaiken muotoista.

Huomattakoon vielä, että Tapio kertoi äänen olleen "crash" eikä "bang". Koittakaa nyt keksiä joku parempi selitys kuin mihin paras kotimainen asiantuntijuus pystyy.

Lue lisää

"Oletetussa osumakohdassa ei ollut kevlarvahvistusta, koska osumien oletettiin tulevan keulan puolelle."
Höpsistä. Tuo väärä oletus kumottiin videossa aivan selvästi Kamun toimesta.

"Koittakaa nyt keksiä joku parempi selitys kuin mihin paras kotimainen asiantuntijuus pystyy."
Sinä et todellakaan ole Kamuun verrattuna minkäänlainen asiantuntija, kuten ensimmäisestä lainatusta kommentistasi ilmenee.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kontilla ja mainingilla ole mitään samaa vaihetta. Kun kontti kelluu niin, että vain kulma on pinnalla, siinä on nostetta vain minimaalisesti, vähimmillään satoja Newtoneita, mutta massaa kymmeniä tonneja. Kontti siis ei havaittavasti liiku ylös eikä alas.

Oletetussa osumakohdassa ei ollut kevlarvahvistusta, koska osumien oletettiin tulevan keulan puolelle. Ja jos 9 tonnin vene osuu kymmenien tonnien konttiin, siinä on kyllä aivan riittävästi inertiaa tekemään vahvempaankin pohjaan sen 120-millisen reiän, jonka laskettiin aiheuttavan upottaneen vuodon. Kelluuhan siellä sitä paitsi muutakin rojua Agulhas-virran kuljettamana kuin kontteja, siis myös kaiken muotoista.

Huomattakoon vielä, että Tapio kertoi äänen olleen "crash" eikä "bang". Koittakaa nyt keksiä joku parempi selitys kuin mihin paras kotimainen asiantuntijuus pystyy.

Lue lisää

Törmäys, joka tekee suuren reiän paksuun umpilaminaattiin synnyttää myös suuren kiihtyvyyden. Tässä esimerkiksi kerrotaan oletetusta konttiin törmäyksestä, josta jäi painauma ja halkeamia, mutta ei vuotoa. Kirjoittaja melkein lensi punkastaan ja tavarat sinkoilivat pitkin. Mistään tällaisesta ei Tapio ole kertonut.

Sitten toisessa mahdollisessa törmäyksessä vene upposi, mutta siinä on kerrottu kestäneen 15 minuuttia, että vesi tuli turkkilautojen tasalle. Tapion kertomuksessa vettä oli polviin 30 sekunnissa eli vuoto on yli 10-kertainen.

Sopii kokeilla miten helpolla lasikuituun tulee iso reikä. Youtubessa on video, jossa isolla lekalla ei saada reikää edes pieneen purjeveneeseen.

https://www.yachtingworld.com/news/could-a-floating-shipping-container-sink-your-yacht-is-the-danger-to-sailors-real-or-imagined-107508

Anonyymi kirjoitti:

Törmäys, joka tekee suuren reiän paksuun umpilaminaattiin synnyttää myös suuren kiihtyvyyden. Tässä esimerkiksi kerrotaan oletetusta konttiin törmäyksestä, josta jäi painauma ja halkeamia, mutta ei vuotoa. Kirjoittaja melkein lensi punkastaan ja tavarat sinkoilivat pitkin. Mistään tällaisesta ei Tapio ole kertonut.

Sitten toisessa mahdollisessa törmäyksessä vene upposi, mutta siinä on kerrottu kestäneen 15 minuuttia, että vesi tuli turkkilautojen tasalle. Tapion kertomuksessa vettä oli polviin 30 sekunnissa eli vuoto on yli 10-kertainen.

Sopii kokeilla miten helpolla lasikuituun tulee iso reikä. Youtubessa on video, jossa isolla lekalla ei saada reikää edes pieneen purjeveneeseen.

https://www.yachtingworld.com/news/could-a-floating-shipping-container-sink-your-yacht-is-the-danger-to-sailors-real-or-imagined-107508

Lue lisää

Leka painaa pari kiloa ja on tylppä. Nyt iski yhdeksän tonnin vene kymmenien tonnien konttiin, jos nyt kontista oli kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Törmäys, joka tekee suuren reiän paksuun umpilaminaattiin synnyttää myös suuren kiihtyvyyden. Tässä esimerkiksi kerrotaan oletetusta konttiin törmäyksestä, josta jäi painauma ja halkeamia, mutta ei vuotoa. Kirjoittaja melkein lensi punkastaan ja tavarat sinkoilivat pitkin. Mistään tällaisesta ei Tapio ole kertonut.

Sitten toisessa mahdollisessa törmäyksessä vene upposi, mutta siinä on kerrottu kestäneen 15 minuuttia, että vesi tuli turkkilautojen tasalle. Tapion kertomuksessa vettä oli polviin 30 sekunnissa eli vuoto on yli 10-kertainen.

Sopii kokeilla miten helpolla lasikuituun tulee iso reikä. Youtubessa on video, jossa isolla lekalla ei saada reikää edes pieneen purjeveneeseen.

https://www.yachtingworld.com/news/could-a-floating-shipping-container-sink-your-yacht-is-the-danger-to-sailors-real-or-imagined-107508

Lue lisää

Niin, nyt laskettiin, että halkaisijaltaan 120 mm reikä rungon pohjan syvyydellä tuottaisi Asterian vuodon. Kontteihin törmänneitä ja sen takia uponneita veneitä tiedetään enemmänkin, se ei ole mikään urbaani legenda.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se kontti voi paikallaan pysyä, silloinhan se olisi välillä ilmassa. Kyllä se liikkuu ylös alas aaltojen tahtiin, kuten venekin. Kontin kulman etäisyys aallon pintaan pysyy enemmän tai vähemmän vakiona, kuten myös veneen, kun tuuli on heikkoa. Voi tietysti olla, että joku minun tai Tapion tieto ja muisto on väärä, mitä tulee olosuhteisiin, jolloin johtopäätökset muuttuvat. Olen veneillä törmäillyt (omiin) veneisiin ja erilaisiin laiturirakenteisiin. 3 tonnia painava moottoriveneeni on venevajassa, ja olen kymmeniä kertoja törmännyt 1-2 solmun vauhdilla siihen liikkumattomaan esteeseen, myös teräviin kulmiin. Ei siitä ole jäänyt jälkiä veneeseen. Uskoakseni nopeutta pitäisi olla kymmenisen solmua, jotta törmäys venevajan kulmaan (oletetaan, että se on terästä), repäisi lasikuidun auki veneen kulmasta. 5 solmua ei millään riittäisi mihinkään merkittävään vuotoon, vaikka joku painauma voisi jo tulla.

Lue lisää

Miten saat vajaan viidenkymmenen tonnin massan liikkumaan ylös-alas mainingin tahtiin, kun voimaa on käytettävissä ehkä satoja Newtoneita? Kontti kelluisi paikoillaan syvemmällä kuin aallon keskikorkeus, koska aallon pohjassa sitä olisi monen tonnin voima painamassa alaspäin. Ei sitä möhkälettä siirtele mikään muu kuin merivirta.

Anonyymi kirjoitti:

"Oletetussa osumakohdassa ei ollut kevlarvahvistusta, koska osumien oletettiin tulevan keulan puolelle."
Höpsistä. Tuo väärä oletus kumottiin videossa aivan selvästi Kamun toimesta.

"Koittakaa nyt keksiä joku parempi selitys kuin mihin paras kotimainen asiantuntijuus pystyy."
Sinä et todellakaan ole Kamuun verrattuna minkäänlainen asiantuntija, kuten ensimmäisestä lainatusta kommentistasi ilmenee.

Lue lisää

Höpsis itsellesi. Suunnitteluvaiheessa oletettiin mahdollisen iskun tulevan keulan puolelle ja siksi perän puolelle ei kevlarvahvistusta laitettu. Kontekstin ymmärrys olisi auttanut luetun ymmärtämistä.

Aivan epäilemättä Kamu on paljon pätevämpi kuin minä tässä asiassa. Paitsi osaamiseltaan, myös työkalujen puolesta. Siksi kehotinkin muita keksimään häntä parempia skenaarioita. Sanottakoon kuitenkin, että aivan sormituntumalla päädyin samaan arvaukseen kuin nuo asiantuntijat heti, kun Tapiolta alkoi tietoja saamaan. Ja esitin sen tälläkin palstalla. Ei uskottu silloin, eikä näköjään nyt arvovaltaiselta taholta esitettynäkään.

Anonyymi kirjoitti:

Leka painaa pari kiloa ja on tylppä. Nyt iski yhdeksän tonnin vene kymmenien tonnien konttiin, jos nyt kontista oli kyse.

Vakuutusehdothan on sellaiset, että jos veneessä vaikka läpimeno hajoaa ja vene uppoaa, ei korvausta saa. Sen sijaan ulkoinen tapahtuma, kuten nykyään yleensä syytetty törmäys konttiin, menee helposti vakuutukseen. Varmaan siksi konttitörmäykset on lisääntyneet.

Anonyymi kirjoitti:

Miten saat vajaan viidenkymmenen tonnin massan liikkumaan ylös-alas mainingin tahtiin, kun voimaa on käytettävissä ehkä satoja Newtoneita? Kontti kelluisi paikoillaan syvemmällä kuin aallon keskikorkeus, koska aallon pohjassa sitä olisi monen tonnin voima painamassa alaspäin. Ei sitä möhkälettä siirtele mikään muu kuin merivirta.

Lue lisää

Jos se kontti ei liiku aaltojen tahtiin ylös alas, tulee varsin suuri nosteen lisääntymisen tai vähenemisen aiheuttama voima. Oletetaan vaikkapa, että 50 m3 kontista 1/50 eli 1 m3 on pinnalla, siis 40 jalan kontista vajaa jalka. Aallon noustessa niin, että kontti uppoaa kokonaan tulee 10 000 N noste. Vastaavasti aallon laskiessa konttia voisi jäädä toinen vajaa jalka näkyviin, jolloin tulee noste laskee 10 000 N alle painon.

Valtamerimainingin periodi on luokkaa 10 s. Siis aalto menee alas 5 s ja sitten ylös 5 s. Tuosta 10 000 N voimasta tulee 50 000 kg kappaleeseen 0,2 m/s^2 kiihtyvyys, jolla se saavuttaa 5 s ajassa 1 m/s nopeuden ja liikkuu 2,5 m. Sopii hyvin aallonkorkeuteen. Tietysti liiken on hieman aaltoa jäljessä, koska kiihtyvyyden suunta kääntyy vasta aallon "suunnan" jo muututtua.

1 m/s nopeudella veden suhteen konttiin kohdistuu asennosta riippuen 3000-14 000 N voima, mikä entisestään pyrkii pitämään kontin lähes paikallaan vedenpintaan nähden.

Mitä sitten tapahtuu, jos ajat kolmea solmua vaikkapa betonilaiturin kulmaan niin, että osuma tulee alueelle, jossa laminaattipaksuus on senttejä. En usko, että tulee reikä.

Tässä yksi video, missä tehdään reikä luultavasti paljon heikompaan veneeseen ja heikompaan kohtaan. Ei ihan helppoa.
https://www.youtube.com/watch?v=bRhcXBtmPQs&t=3s

Anonyymi kirjoitti:

Leka painaa pari kiloa ja on tylppä. Nyt iski yhdeksän tonnin vene kymmenien tonnien konttiin, jos nyt kontista oli kyse.

Isolla pitkävartisella lekalla sitä taottiin. 10 kg ja nopeutta varmasti yli 10 m/s osuessa. Tuskin se leka osuu aivan suoraan. Kohtuu terävät reunat siinäkin on.

En nyt löydä videota, mutta kyse oli jostain H-veneen kokoluokkaa olevasta veneestä, jota taottiin kylkeen reikää saamatta. Siinä laminaatti on varmasti reilusti alle 10 mm. Kohdissa, joissa Asteriaan tulee vuoto keskiveneeseen selvästi vesilinjan alle laminaatti lienee 30 mm tai enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Miten saat vajaan viidenkymmenen tonnin massan liikkumaan ylös-alas mainingin tahtiin, kun voimaa on käytettävissä ehkä satoja Newtoneita? Kontti kelluisi paikoillaan syvemmällä kuin aallon keskikorkeus, koska aallon pohjassa sitä olisi monen tonnin voima painamassa alaspäin. Ei sitä möhkälettä siirtele mikään muu kuin merivirta.

Lue lisää

Oletuksesi satojen Newtonien voimasta on täysin absurdi.
Archimedeen lain mukainen voima (=noste) kelluvaan kappaleeseen on yhtä suuri kuin kappaleen paino = kappaleen syrjäyttämän vesimäärän tilavuus. Se on nipin napin kelluvalle kontille kymmeniä tonneja, eli satoja kiloNewtoneita, ei satoja Newtoneita.
Se liikkuu aallokossa ihan samalla tavalla ja samasta syystä, kuin sen paikalla oleva merivesi liikkuisi, jos siinä ei olisi konttia. Tämä tietysti keskimäärin, tuon kokoinen vesimassahan ei liikkuisi yhtenä jäykkänä kappaleena, vaan muoto muuttuisi koko ajan, kun taas kontin muoto pysyy samana.

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis itsellesi. Suunnitteluvaiheessa oletettiin mahdollisen iskun tulevan keulan puolelle ja siksi perän puolelle ei kevlarvahvistusta laitettu. Kontekstin ymmärrys olisi auttanut luetun ymmärtämistä.

Aivan epäilemättä Kamu on paljon pätevämpi kuin minä tässä asiassa. Paitsi osaamiseltaan, myös työkalujen puolesta. Siksi kehotinkin muita keksimään häntä parempia skenaarioita. Sanottakoon kuitenkin, että aivan sormituntumalla päädyin samaan arvaukseen kuin nuo asiantuntijat heti, kun Tapiolta alkoi tietoja saamaan. Ja esitin sen tälläkin palstalla. Ei uskottu silloin, eikä näköjään nyt arvovaltaiselta taholta esitettynäkään.

Lue lisää

Videossa sanottiin ihan selvästi minne se kevlar laitettiin. Eli olet väärässä arvailessasi paikkaa katsomatta videosta sekuntiakaan. Se tuli keskelle venettä ulkopuolelle keskimmäiseksi kerrokseksi kolmesta uudesta kankaasta.
Ja veneen keskiosaan tuli se vuotokin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se kontti ei liiku aaltojen tahtiin ylös alas, tulee varsin suuri nosteen lisääntymisen tai vähenemisen aiheuttama voima. Oletetaan vaikkapa, että 50 m3 kontista 1/50 eli 1 m3 on pinnalla, siis 40 jalan kontista vajaa jalka. Aallon noustessa niin, että kontti uppoaa kokonaan tulee 10 000 N noste. Vastaavasti aallon laskiessa konttia voisi jäädä toinen vajaa jalka näkyviin, jolloin tulee noste laskee 10 000 N alle painon.

Valtamerimainingin periodi on luokkaa 10 s. Siis aalto menee alas 5 s ja sitten ylös 5 s. Tuosta 10 000 N voimasta tulee 50 000 kg kappaleeseen 0,2 m/s^2 kiihtyvyys, jolla se saavuttaa 5 s ajassa 1 m/s nopeuden ja liikkuu 2,5 m. Sopii hyvin aallonkorkeuteen. Tietysti liiken on hieman aaltoa jäljessä, koska kiihtyvyyden suunta kääntyy vasta aallon "suunnan" jo muututtua.

1 m/s nopeudella veden suhteen konttiin kohdistuu asennosta riippuen 3000-14 000 N voima, mikä entisestään pyrkii pitämään kontin lähes paikallaan vedenpintaan nähden.

Mitä sitten tapahtuu, jos ajat kolmea solmua vaikkapa betonilaiturin kulmaan niin, että osuma tulee alueelle, jossa laminaattipaksuus on senttejä. En usko, että tulee reikä.

Tässä yksi video, missä tehdään reikä luultavasti paljon heikompaan veneeseen ja heikompaan kohtaan. Ei ihan helppoa.
https://www.youtube.com/watch?v=bRhcXBtmPQs&t=3s

Lue lisää

Mistä tiedät paljonko laminaattipaksuus oli osumakohdassa?
Et mistään, joten arvauksesi senteistä on luultavasti pahasti pielessä.
Saattoi olla vaikkapa 5 mm paksua laminaattia, jos osuma oli lähellä alkuperäisen vesirajamaalauksen kohtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tiedät paljonko laminaattipaksuus oli osumakohdassa?
Et mistään, joten arvauksesi senteistä on luultavasti pahasti pielessä.
Saattoi olla vaikkapa 5 mm paksua laminaattia, jos osuma oli lähellä alkuperäisen vesirajamaalauksen kohtaa.

Lue lisää

5 mm laminaattia tuossa veneessä ei taatusti ole missään. Vesilinjan lähelläkään ei ole edes 10 mm. Jos osuma olisi lähellä vesilinjaa eikä reilusti sen alapuolella, olisi vuoto ollut hidas tai vaatinut paljon suuremman reiän. Videossa oli tarkasteltu miten vuodot eri kohdassa toteuttavat havaitun kelluma-asennon. Vain vuoto keskiveneessä ja reilusti vesilinjan alla on mahdollinen. Siellä on laminaatti paksuimmillaan, luultavasti 30 mm luokkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Videossa sanottiin ihan selvästi minne se kevlar laitettiin. Eli olet väärässä arvailessasi paikkaa katsomatta videosta sekuntiakaan. Se tuli keskelle venettä ulkopuolelle keskimmäiseksi kerrokseksi kolmesta uudesta kankaasta.
Ja veneen keskiosaan tuli se vuotokin.

Lue lisää

Osuma ei tullut keskiveneeseen, vaan moottorin kohdalle, lähes välittömästi etummaisen vesitiiviin laipion luo. Se oli ainoa paikka, josta vesi tulisi moottoritilasta päin. Ja selvästi kertoivat, että sitä kohtaa ei ollut kevlarilla vahvistettu. Ainakin se uloin pintakangas siinäkin oli.

Anonyymi kirjoitti:

Oletuksesi satojen Newtonien voimasta on täysin absurdi.
Archimedeen lain mukainen voima (=noste) kelluvaan kappaleeseen on yhtä suuri kuin kappaleen paino = kappaleen syrjäyttämän vesimäärän tilavuus. Se on nipin napin kelluvalle kontille kymmeniä tonneja, eli satoja kiloNewtoneita, ei satoja Newtoneita.
Se liikkuu aallokossa ihan samalla tavalla ja samasta syystä, kuin sen paikalla oleva merivesi liikkuisi, jos siinä ei olisi konttia. Tämä tietysti keskimäärin, tuon kokoinen vesimassahan ei liikkuisi yhtenä jäykkänä kappaleena, vaan muoto muuttuisi koko ajan, kun taas kontin muoto pysyy samana.

Lue lisää

Jos 50 kuution kontti on täynnä vettä, se painaa 50 tonnia. Jos siihen kohdistuu satojen kilonewtonien noste, se kelluu korkealla. Mutta jos siitä onkin vain pieni kulma näkyvissä, vain sen pienen nurkan tilavuus on sitä kohottamassa nousevassa mainingissa ja nurkan upotessa veden alle. Aallossa taas vesi ei liiku kuin hiukan pinnassa alamäkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos 50 kuution kontti on täynnä vettä, se painaa 50 tonnia. Jos siihen kohdistuu satojen kilonewtonien noste, se kelluu korkealla. Mutta jos siitä onkin vain pieni kulma näkyvissä, vain sen pienen nurkan tilavuus on sitä kohottamassa nousevassa mainingissa ja nurkan upotessa veden alle. Aallossa taas vesi ei liiku kuin hiukan pinnassa alamäkeen.

Lue lisää

Totta kai aallossa vesi liikkuu. Miten muuten samalla kohtaa olisi vesi välillä 5 m korkemmalla kuin matalimmillaan?

Jos kontti sattuisi kellumaan niin, että vain mitättömän pieni kulma olisi pinnalla tyynessä, kontti luultavasti välillä kävisi korkeammalla ja tuolloin puuttuvan nosteen takia saisi reilummin nopeutta alaspäin. Tuolla se uppoaisi kohtuu syvälle kunnes vedenvastus ja se pieni noste saisivat nopeuden pysäytettyä ja se alkaisi nuosta hitaasti takaisin pintaa kohti.

Varsin epätodennäköistä, että 50 m3 kontti sattuisi päätymään tilaan, jossa sen noste olisi vain hyvin niukasti painoa suurempi. Joko uppoaa tai sitten kelluu reilummin.

Anonyymi kirjoitti:

5 mm laminaattia tuossa veneessä ei taatusti ole missään. Vesilinjan lähelläkään ei ole edes 10 mm. Jos osuma olisi lähellä vesilinjaa eikä reilusti sen alapuolella, olisi vuoto ollut hidas tai vaatinut paljon suuremman reiän. Videossa oli tarkasteltu miten vuodot eri kohdassa toteuttavat havaitun kelluma-asennon. Vain vuoto keskiveneessä ja reilusti vesilinjan alla on mahdollinen. Siellä on laminaatti paksuimmillaan, luultavasti 30 mm luokkaa.

Lue lisää

Alkuperäinen vesilinja ei ole muutosten jälkeisellä ja lastatulla Asterialla 9 tonnin painolla ja veneen purjehtiessa kallellaan todellakaan vesirajassa, vaan selvästi sen alapuolella jossa hydrostaattista painettakin jo löytyy. Mutta syvemmällä oleminen ja kallistuminen ei sitä laminaattia muuta pohjalaminaatin vahvuiseksi, vaan lienee alkuperäisen paksuinen. Videossa kun mainittiin kerroksia lisätyn vain pohjaan, ja sinnekin vain 3 kerrosta lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Osuma ei tullut keskiveneeseen, vaan moottorin kohdalle, lähes välittömästi etummaisen vesitiiviin laipion luo. Se oli ainoa paikka, josta vesi tulisi moottoritilasta päin. Ja selvästi kertoivat, että sitä kohtaa ei ollut kevlarilla vahvistettu. Ainakin se uloin pintakangas siinäkin oli.

Lue lisää

Sitä ei kukaan tiedä minne osuma tuli, eikä videolla kukaan moista edes väittänyt, ihan oma keksintösi.
Jos vaurio tuli veneen keskikohdalle turkkilevyjen alapuolelle, vettä vuotaa selvästi eniten näkyviin sisätiloihin nimenomaan moottoritilasta päin, vaikkei turkkilevyt vesitiiviisti kiinnitettyjä olleetkaan. Moottoritilan kautta kun löytyy se suurin virtausaukko.

Anonyymi kirjoitti:

Jos 50 kuution kontti on täynnä vettä, se painaa 50 tonnia. Jos siihen kohdistuu satojen kilonewtonien noste, se kelluu korkealla. Mutta jos siitä onkin vain pieni kulma näkyvissä, vain sen pienen nurkan tilavuus on sitä kohottamassa nousevassa mainingissa ja nurkan upotessa veden alle. Aallossa taas vesi ei liiku kuin hiukan pinnassa alamäkeen.

Lue lisää

Upoksissa olevaan konttiin kohdistuvan nosteen suuruus on kontin tilavuus ulkomitoista laskettuna kertaa veden tiheys kertaa g.
Pinnassa millä tahansa syvyydellä kelluvan kappaleen nosteen suuruus on keskimäärin sama kuin kyseisen kappaleen paino, silloin kun sillä ei ole kiihtyvyyttä ylöspäin.
Hetkellinen nosteen suuruus vaihtelee keskiarvon molemmin puolin, kun kontti liikkuu ylös ja alas aallon vaiheen mukana. Silloin kuten aina kelluville kappaleille pätee silti, että nosteen suuruus on syrjäytetyn vesimäärän tilavuus kertaa veden tiheys kertaa g.
Ts 50 kuution konttiin kohdistuvan nosteen suuruusluokka on 50 kuutiota kertaa 1020 kg/kuutio kertaa 9,8 m/sekunti toiseen, kun kyse on valtameren vedestä. Toki veden tarkka tiheys hieman vaihtelee lämpötilan ja suolapitoisuuden mukaan. Eli nosteen suuruusluokka on silloin noin 500 kN, ei 500 N.

Kannattaisiko sun kerrata archimedeen laki, niin ei noin vääriä harhakuvitelmia nosteen suuruudesta enää olisi?

Anonyymi kirjoitti:

Isolla pitkävartisella lekalla sitä taottiin. 10 kg ja nopeutta varmasti yli 10 m/s osuessa. Tuskin se leka osuu aivan suoraan. Kohtuu terävät reunat siinäkin on.

En nyt löydä videota, mutta kyse oli jostain H-veneen kokoluokkaa olevasta veneestä, jota taottiin kylkeen reikää saamatta. Siinä laminaatti on varmasti reilusti alle 10 mm. Kohdissa, joissa Asteriaan tulee vuoto keskiveneeseen selvästi vesilinjan alle laminaatti lienee 30 mm tai enemmän.

Lue lisää

Iso leka on 7 kg, vähän pienempi 5 kg. Otetaanpa lekakoe uusiksi siten että hitsataan 1000-1500 lekaa yhteen ja kolautetaan sillä veneen kylkeä. Se vastaa iskua 9 tonnin painoisella veneellä.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai aallossa vesi liikkuu. Miten muuten samalla kohtaa olisi vesi välillä 5 m korkemmalla kuin matalimmillaan?

Jos kontti sattuisi kellumaan niin, että vain mitättömän pieni kulma olisi pinnalla tyynessä, kontti luultavasti välillä kävisi korkeammalla ja tuolloin puuttuvan nosteen takia saisi reilummin nopeutta alaspäin. Tuolla se uppoaisi kohtuu syvälle kunnes vedenvastus ja se pieni noste saisivat nopeuden pysäytettyä ja se alkaisi nuosta hitaasti takaisin pintaa kohti.

Varsin epätodennäköistä, että 50 m3 kontti sattuisi päätymään tilaan, jossa sen noste olisi vain hyvin niukasti painoa suurempi. Joko uppoaa tai sitten kelluu reilummin.

Lue lisää

Siinähän se onkin, että kyse oli äärettömän epätodennäköisestä tapauksesta. Pelkkä konttiin törmääminen on erittäin harvinaista, mutta ei tavatonta. Törmäys pahimmalla mahdollisella tavalla monta kertaluokkaa harvinaisempaa.

Tapauksessa, jossa tyynessä olisi vain nurkka näkyvillä, olisi kontista viisimetrisen mainingin pohjassa 2,5 metriä pinnan yläpuolella. Jos kellunta-asento on pysty, pinnalla oleva osa painaisi 10 tonnia ja se painaisi konttia syvemmälle. Vaakasuorassa kelluvasta pinnan päälle tulisi paljon suurempi tilavuus. Aallon harjan kohdalla vain sen pienen nurkan noste vetäisi ylöspäin. Siksi kelluntasyvyys olisi keskimäärin vähintään metrin tyynen veden tilaa syvemmällä. Siinä syvyydessä hädin tuskin huomaa aaltoja.

Anonyymi kirjoitti:

Upoksissa olevaan konttiin kohdistuvan nosteen suuruus on kontin tilavuus ulkomitoista laskettuna kertaa veden tiheys kertaa g.
Pinnassa millä tahansa syvyydellä kelluvan kappaleen nosteen suuruus on keskimäärin sama kuin kyseisen kappaleen paino, silloin kun sillä ei ole kiihtyvyyttä ylöspäin.
Hetkellinen nosteen suuruus vaihtelee keskiarvon molemmin puolin, kun kontti liikkuu ylös ja alas aallon vaiheen mukana. Silloin kuten aina kelluville kappaleille pätee silti, että nosteen suuruus on syrjäytetyn vesimäärän tilavuus kertaa veden tiheys kertaa g.
Ts 50 kuution konttiin kohdistuvan nosteen suuruusluokka on 50 kuutiota kertaa 1020 kg/kuutio kertaa 9,8 m/sekunti toiseen, kun kyse on valtameren vedestä. Toki veden tarkka tiheys hieman vaihtelee lämpötilan ja suolapitoisuuden mukaan. Eli nosteen suuruusluokka on silloin noin 500 kN, ei 500 N.

Kannattaisiko sun kerrata archimedeen laki, niin ei noin vääriä harhakuvitelmia nosteen suuruudesta enää olisi?

Lue lisää

Kun fysiikka on noin vaikeaa käytännössä, väännetään rautalangasta. Täytä litran pullo vedellä, mutta jätä kuutisenttimetrin, siis sormenpään kokoinein ilmatila. Laita pullo veteen ja kokeile sormenpäällä, kuinka suuri voima tarvitaan pullon työntämiseksi pinnan alle. Voit varmuudeksi skaalata kokeen 10 l kanisterilla. Kanisteriin joudut kyllä laittamaan hyppysellisen hiekkaa kompensoimaan paksumman ja kelluvan muoviseinämän aiheuttamaa nostetta. Sama voima, joka tarvittiin painamaan pulloa tai kanisteria pinnan alle, on sama, jolla se esine pyrkii veden alta pintaan.

Samalla kuutiosentin ilmatilavuudella voi kokonainen konttikin siellä kellua. Mittasuhteet huomioden on samantekevää, on siinä kuutiosentti tai kuutiometri. Kuutiometrikin on vain 1/50000 osa kontista. Litran pullossa se olisi 0,02 ml ilmakupla. Siksi kontti tuskin havaittavasti hievahtaa maininkien tullessa ja mennessä.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä ei kukaan tiedä minne osuma tuli, eikä videolla kukaan moista edes väittänyt, ihan oma keksintösi.
Jos vaurio tuli veneen keskikohdalle turkkilevyjen alapuolelle, vettä vuotaa selvästi eniten näkyviin sisätiloihin nimenomaan moottoritilasta päin, vaikkei turkkilevyt vesitiiviisti kiinnitettyjä olleetkaan. Moottoritilan kautta kun löytyy se suurin virtausaukko.

Lue lisää

Keskiveneessä oleva vuoto olisi tullut sieltä, mistä esteettömästi pääsee, irrallisten turkkilevyjen alta. Ei vesi itsestään siirtyisi turkkilevyjä korkeammalle. Esiintyjät tunsivat erittäin hyvin veneen rakenteen ja siksi totesivat yksimielisesti vuodon olleen moottorin kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se kontti ei liiku aaltojen tahtiin ylös alas, tulee varsin suuri nosteen lisääntymisen tai vähenemisen aiheuttama voima. Oletetaan vaikkapa, että 50 m3 kontista 1/50 eli 1 m3 on pinnalla, siis 40 jalan kontista vajaa jalka. Aallon noustessa niin, että kontti uppoaa kokonaan tulee 10 000 N noste. Vastaavasti aallon laskiessa konttia voisi jäädä toinen vajaa jalka näkyviin, jolloin tulee noste laskee 10 000 N alle painon.

Valtamerimainingin periodi on luokkaa 10 s. Siis aalto menee alas 5 s ja sitten ylös 5 s. Tuosta 10 000 N voimasta tulee 50 000 kg kappaleeseen 0,2 m/s^2 kiihtyvyys, jolla se saavuttaa 5 s ajassa 1 m/s nopeuden ja liikkuu 2,5 m. Sopii hyvin aallonkorkeuteen. Tietysti liiken on hieman aaltoa jäljessä, koska kiihtyvyyden suunta kääntyy vasta aallon "suunnan" jo muututtua.

1 m/s nopeudella veden suhteen konttiin kohdistuu asennosta riippuen 3000-14 000 N voima, mikä entisestään pyrkii pitämään kontin lähes paikallaan vedenpintaan nähden.

Mitä sitten tapahtuu, jos ajat kolmea solmua vaikkapa betonilaiturin kulmaan niin, että osuma tulee alueelle, jossa laminaattipaksuus on senttejä. En usko, että tulee reikä.

Tässä yksi video, missä tehdään reikä luultavasti paljon heikompaan veneeseen ja heikompaan kohtaan. Ei ihan helppoa.
https://www.youtube.com/watch?v=bRhcXBtmPQs&t=3s

Lue lisää

Laiturin kulmaan osuneita veneitä on nähty, joihin ei ole tullut reikää. Mutta paljon kuvia olen myös nähnyt, joissa kolarin jäljiltä veneissä on metrin tai kahdenkin suuruisia aukkoja. Nyt tarvittiin vain pieni 120 mm reikä.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen vesilinja ei ole muutosten jälkeisellä ja lastatulla Asterialla 9 tonnin painolla ja veneen purjehtiessa kallellaan todellakaan vesirajassa, vaan selvästi sen alapuolella jossa hydrostaattista painettakin jo löytyy. Mutta syvemmällä oleminen ja kallistuminen ei sitä laminaattia muuta pohjalaminaatin vahvuiseksi, vaan lienee alkuperäisen paksuinen. Videossa kun mainittiin kerroksia lisätyn vain pohjaan, ja sinnekin vain 3 kerrosta lisää.

Lue lisää

2 tonnin lisäpaino upottaa kymmenisen senttiä. Ei siitä laminaattivahvuudet muutu. Tuuli oli niin kevyttä, ettei tuo vene juuri kallistu eikä kulje.

Anonyymi kirjoitti:

Laiturin kulmaan osuneita veneitä on nähty, joihin ei ole tullut reikää. Mutta paljon kuvia olen myös nähnyt, joissa kolarin jäljiltä veneissä on metrin tai kahdenkin suuruisia aukkoja. Nyt tarvittiin vain pieni 120 mm reikä.

Lue lisää

Kolareissakaan ei tule vaurioita, paitsi jos ajetaan kovaa vauhtia. Silloin taas isku on niin kova, että Tapio olisi sen huomannut.

Anonyymi kirjoitti:

Iso leka on 7 kg, vähän pienempi 5 kg. Otetaanpa lekakoe uusiksi siten että hitsataan 1000-1500 lekaa yhteen ja kolautetaan sillä veneen kylkeä. Se vastaa iskua 9 tonnin painoisella veneellä.

Lue lisää

Tehdään vaan, mutta liikutetaan sitä hiljaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kolareissakaan ei tule vaurioita, paitsi jos ajetaan kovaa vauhtia. Silloin taas isku on niin kova, että Tapio olisi sen huomannut.

Kyllähän Tapio sen huomasi. Se herätti hänet unesta.

Yhdessä kolarissa olen ollut mukana ja muutamia nähnyt. Yhden fataalin olen niukasti välttänyt. Kaikissa kolareissa on tullut vaurioita, monissa reiluja reikiä ja yhdessä tapauksessa vene upposikin parissa minuutissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän Tapio sen huomasi. Se herätti hänet unesta.

Yhdessä kolarissa olen ollut mukana ja muutamia nähnyt. Yhden fataalin olen niukasti välttänyt. Kaikissa kolareissa on tullut vaurioita, monissa reiluja reikiä ja yhdessä tapauksessa vene upposikin parissa minuutissa.

Lue lisää

Niin huomasi jonkun äänen, ei voimakasta törmäystä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se kontti ei liiku aaltojen tahtiin ylös alas, tulee varsin suuri nosteen lisääntymisen tai vähenemisen aiheuttama voima. Oletetaan vaikkapa, että 50 m3 kontista 1/50 eli 1 m3 on pinnalla, siis 40 jalan kontista vajaa jalka. Aallon noustessa niin, että kontti uppoaa kokonaan tulee 10 000 N noste. Vastaavasti aallon laskiessa konttia voisi jäädä toinen vajaa jalka näkyviin, jolloin tulee noste laskee 10 000 N alle painon.

Valtamerimainingin periodi on luokkaa 10 s. Siis aalto menee alas 5 s ja sitten ylös 5 s. Tuosta 10 000 N voimasta tulee 50 000 kg kappaleeseen 0,2 m/s^2 kiihtyvyys, jolla se saavuttaa 5 s ajassa 1 m/s nopeuden ja liikkuu 2,5 m. Sopii hyvin aallonkorkeuteen. Tietysti liiken on hieman aaltoa jäljessä, koska kiihtyvyyden suunta kääntyy vasta aallon "suunnan" jo muututtua.

1 m/s nopeudella veden suhteen konttiin kohdistuu asennosta riippuen 3000-14 000 N voima, mikä entisestään pyrkii pitämään kontin lähes paikallaan vedenpintaan nähden.

Mitä sitten tapahtuu, jos ajat kolmea solmua vaikkapa betonilaiturin kulmaan niin, että osuma tulee alueelle, jossa laminaattipaksuus on senttejä. En usko, että tulee reikä.

Tässä yksi video, missä tehdään reikä luultavasti paljon heikompaan veneeseen ja heikompaan kohtaan. Ei ihan helppoa.
https://www.youtube.com/watch?v=bRhcXBtmPQs&t=3s

Lue lisää

Jos 40 jalan merikontista on 30 cm pinnalla, on silloin kontissa pinnan yläpuolella tilavuutta noin 9 kuutiometriä, eikä vain yksi kuten kuvittelet.
Laskelmissasi on siis kertaluokan virhe.

Anonyymi kirjoitti:

Kun fysiikka on noin vaikeaa käytännössä, väännetään rautalangasta. Täytä litran pullo vedellä, mutta jätä kuutisenttimetrin, siis sormenpään kokoinein ilmatila. Laita pullo veteen ja kokeile sormenpäällä, kuinka suuri voima tarvitaan pullon työntämiseksi pinnan alle. Voit varmuudeksi skaalata kokeen 10 l kanisterilla. Kanisteriin joudut kyllä laittamaan hyppysellisen hiekkaa kompensoimaan paksumman ja kelluvan muoviseinämän aiheuttamaa nostetta. Sama voima, joka tarvittiin painamaan pulloa tai kanisteria pinnan alle, on sama, jolla se esine pyrkii veden alta pintaan.

Samalla kuutiosentin ilmatilavuudella voi kokonainen konttikin siellä kellua. Mittasuhteet huomioden on samantekevää, on siinä kuutiosentti tai kuutiometri. Kuutiometrikin on vain 1/50000 osa kontista. Litran pullossa se olisi 0,02 ml ilmakupla. Siksi kontti tuskin havaittavasti hievahtaa maininkien tullessa ja mennessä.

Lue lisää

"Kuutiometrikin on vain 1/50000 osa kontista"

Höpsistä. Ei 50 000 kuutiometrin merikontteja ole olemassakaan.
50 kuution on , ja sellaisesta 1/50000 osa on noin litran verran, eikä kuutiometrin kuten luulet. Matematiikka ja fysiikka on sinulle näemmä todella vaikeaa, ja silti yrität niillä tulla tänne pätemään. Voi voi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos 40 jalan merikontista on 30 cm pinnalla, on silloin kontissa pinnan yläpuolella tilavuutta noin 9 kuutiometriä, eikä vain yksi kuten kuvittelet.
Laskelmissasi on siis kertaluokan virhe.

Lue lisää

Jos 40 jalan kontin tilavuus on 50 m3 ja siitä on pinnalla 1 m3, on se 1/50 pituudesta eli 0,8 jalkaa.

Oikeasti 40 jalan kontin tilavuus on suurempi. Poikkileikkaus on n. 2,4x2,4 m eli tuolla 0,8 jalan pätkällä on tilavuutta n. 1,4 m3.

Tuossa siis oletettiin kontin kelluvan pystyssä. Lappeellaan tilavuutta olisi reilusti enemmän samalla korkeudella. Toisaalta sitten yksi kulma koholla kulmasta mitattuna vähemmän.

Ei siis ollut kertaluokkavirhettä!

Anonyymi kirjoitti:

"Kuutiometrikin on vain 1/50000 osa kontista"

Höpsistä. Ei 50 000 kuutiometrin merikontteja ole olemassakaan.
50 kuution on , ja sellaisesta 1/50000 osa on noin litran verran, eikä kuutiometrin kuten luulet. Matematiikka ja fysiikka on sinulle näemmä todella vaikeaa, ja silti yrität niillä tulla tänne pätemään. Voi voi.

Lue lisää

Voisiko silti ottaa tilavuudesta vain 1/50000 osan, vaikka tilavuus olisi vain 1 mˆ3. Ehkä matematiikka ja fysiikka sinulla on hallussa, mutta luetun ymmärtäminen ei.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko silti ottaa tilavuudesta vain 1/50000 osan, vaikka tilavuus olisi vain 1 mˆ3. Ehkä matematiikka ja fysiikka sinulla on hallussa, mutta luetun ymmärtäminen ei.

Opettele suomenkieltä ennekuin tulet tänne pätemään.
"Kuutiometrikin on vain 1/50000 osa kontista"
On väärä väite, vaikka mistä tahansa tilavuudesta voikin ottaa 1/50000 osan.

Anonyymi kirjoitti:

Tehdään vaan, mutta liikutetaan sitä hiljaa.

Kun veneilijät vetää käteen, ne liikuttaa silloin sitä hiljaa.

Liian vaivalloista kuunnella, en siis usko. Vai miten se meni?

Jos olisit viitsinyt, teoriasi käytiin läpi ja todistettiin vääräksi. Eikä sovi esitetty rikin aiheuttama rungon hajottaminenkaan edes alkeellisesti tehtyihin havaintoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Liian vaivalloista kuunnella, en siis usko. Vai miten se meni?

Jos olisit viitsinyt, teoriasi käytiin läpi ja todistettiin vääräksi. Eikä sovi esitetty rikin aiheuttama rungon hajottaminenkaan edes alkeellisesti tehtyihin havaintoihin.

Lue lisää

Samantekevää, kuunteli tai ei. Tyhjentävää selitystä ei videossakaan ole.

Totuus on meren pohjassa. Se siitä.

Tarpeetonta arvailla asiaa, kun todellinen syy ei koskaan tule selviämään.

Videon perusteella yhdenkään laipion läpi ei päässyt ensimmäisen viikon aikana uppoamisprosessin alusta lukien juuri minkään verran vettä läpi. Kaikki vuotanut vesi oli yhdessä ja samassa osastossa, jossa asuintilat olivat.

6 minuuttia meni ennen kuin kerkesi kannelle, ja vielä lisää ennen uppoamista. Ei siis tosiaankaan puoli minuuttia yhteensä, mistä moiseen harhakuvitelmaan päädyit?
Tämä oletetaan tapahtuneeksi siten ettei yksikään laipio vuotanut vettä läpi olennaisesti, mutta se josta potkuriakseli meni läpi varmaankin tihkui pieniä määriä, yhdestä kymmeneen litraa noiden minuuttien aikana olisi oma arvaukseni.
Mikä selitys siis oli mielestäsi ihmeellinen, jokin videossa esitetty vai jokin tänne postattu huuhaa?

Oikein.

Kölin osuminen kallioon on aivan eri tapaus kuin terävän kulman osuminen runkoon. Köli ei anna periksi, laminaatti antaa hajotessaan. Ei siiis äkkipysäys, vaan pysäys parinkymmenen sentin matkalla. Siitä kyllä syntyy ääntä, ei niinkään kiihtyvyyttä.

Peräsinakselin ja potkuriakselin repeämäthän oli kattavasti mallinnuksessa käyty läpi ja mahdottomiksi todettu, koska vuoto tulisi pieniin osastoihin. Kölin jättöreunan repeämä taas, paitsi että olisi vielä epätodennäköisempi (mikä voima aiheuttaisi?), ei tekisi isoa reikää, vaan halkeaman. Iso aukko olisi vaatinut käytännössä koko rungon hajoamisen. Siinähän jo joukko kölipalkkeja pitämässä ruongon puolikkaita yhdessä kaikkien muiden rakenteiden lisäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kölin osuminen kallioon on aivan eri tapaus kuin terävän kulman osuminen runkoon. Köli ei anna periksi, laminaatti antaa hajotessaan. Ei siiis äkkipysäys, vaan pysäys parinkymmenen sentin matkalla. Siitä kyllä syntyy ääntä, ei niinkään kiihtyvyyttä.

Peräsinakselin ja potkuriakselin repeämäthän oli kattavasti mallinnuksessa käyty läpi ja mahdottomiksi todettu, koska vuoto tulisi pieniin osastoihin. Kölin jättöreunan repeämä taas, paitsi että olisi vielä epätodennäköisempi (mikä voima aiheuttaisi?), ei tekisi isoa reikää, vaan halkeaman. Iso aukko olisi vaatinut käytännössä koko rungon hajoamisen. Siinähän jo joukko kölipalkkeja pitämässä ruongon puolikkaita yhdessä kaikkien muiden rakenteiden lisäksi.

Lue lisää

Noita peräsimen ja potkuriakseli alueita ei käyty läpi. Todettiin että potkuriakseli aukosta ei tuollaista määrää vettä tule. Jos miettii mitä edellisinä päivinä on tapahtunut, niin pari asiaa tulee mieleen. Ensinnäkin Kapissa pidempi koneajo ja toisaalta edellisen päivän täysi pläkä isossa mainingissa. Näitä ei ainakaan tuossa livessä käyty läpi. Peräsin vaurio kuitattiin vain sillä että kyllä sen olisi huomannut. Itse asiassa ei olisi jos peräsin vaan repeytyy irti. Ei vaikuta tuon veneen balanssiin mitenkään. Ainoastaan jos jää poikittain alle, sen huomaa. Tuuliperäsin kyllä pitää veneen suorassa. Lisäksi peräsin lavan modaaminen "alkuperäiseksi" ohitettiin melkein kokonaan. Eli kuinka paljon on lisännyt rasituksia. Ja se joka väittää ettei vaikuta, voi jättää isossa mainingissa pitkäkölisen peräsimen sitomatta ja katsoa millä voimalla peräsin hakkaa reunasta reunaan. Tuo vaikuttaa myös paljon. Varmasti ovat keskenään jutelleet paljon ja kaikenlaista, mutta video oli aika kepoinen pois lukien osastointi ja siihen liittyvät skenaariot. Pidän itse konttia tms aik epätodennäköisenä. Ja syynä ensinnäkin törmäyspaikka (oltava jossain koneen alapuolella, muutoin vesi ei olisi syöksynyt salonkiin ko paikasta. Ja toiseksi tuolla aiemmin jonkun mainitsema törmäyksen tunteen puute. Itse ollut kyydissä kun lasiluituisella pitkäkölisellä mäjäytetään kiveen, siten että osuma onkin lasikuidusta. Pään kokoinen monttu ja hirveä rysähdys. Vauhtia n 5kts.

Anonyymi kirjoitti:

Noita peräsimen ja potkuriakseli alueita ei käyty läpi. Todettiin että potkuriakseli aukosta ei tuollaista määrää vettä tule. Jos miettii mitä edellisinä päivinä on tapahtunut, niin pari asiaa tulee mieleen. Ensinnäkin Kapissa pidempi koneajo ja toisaalta edellisen päivän täysi pläkä isossa mainingissa. Näitä ei ainakaan tuossa livessä käyty läpi. Peräsin vaurio kuitattiin vain sillä että kyllä sen olisi huomannut. Itse asiassa ei olisi jos peräsin vaan repeytyy irti. Ei vaikuta tuon veneen balanssiin mitenkään. Ainoastaan jos jää poikittain alle, sen huomaa. Tuuliperäsin kyllä pitää veneen suorassa. Lisäksi peräsin lavan modaaminen "alkuperäiseksi" ohitettiin melkein kokonaan. Eli kuinka paljon on lisännyt rasituksia. Ja se joka väittää ettei vaikuta, voi jättää isossa mainingissa pitkäkölisen peräsimen sitomatta ja katsoa millä voimalla peräsin hakkaa reunasta reunaan. Tuo vaikuttaa myös paljon. Varmasti ovat keskenään jutelleet paljon ja kaikenlaista, mutta video oli aika kepoinen pois lukien osastointi ja siihen liittyvät skenaariot. Pidän itse konttia tms aik epätodennäköisenä. Ja syynä ensinnäkin törmäyspaikka (oltava jossain koneen alapuolella, muutoin vesi ei olisi syöksynyt salonkiin ko paikasta. Ja toiseksi tuolla aiemmin jonkun mainitsema törmäyksen tunteen puute. Itse ollut kyydissä kun lasiluituisella pitkäkölisellä mäjäytetään kiveen, siten että osuma onkin lasikuidusta. Pään kokoinen monttu ja hirveä rysähdys. Vauhtia n 5kts.

Lue lisää

Peräsinakselin tapaus käytiin hyvin läpi. Oleellista on sen suhteen, että peräsinakseli kokonaisuudessaan on vesitiiviiden laipioiden takana, eikä siksi voi pienen vesitilavuuden takia aiheuttaa tapausta. Potkuriakseli ei pitkäkölisestä voi pudota. Ja vaikka putoaisikin, olisi tarvittu 11 samankokoista reikää sen vuodon määrään.

Peräsimestä Tapio totesi, että pelastuslautan esilleotossa nosti pinnan ja käänsi sen sivuun huomaamatta mitään erikoista. Tuskin jäisi huomaamatta, jos akseli olisi poikki tai taittunut.

"Turkkilevyt eivät olleet erillinen osasto, kuten olisi pitänyt olla jotta tuo olisi vältetty. "

Piti sanoa että turkkilevyt eivät jakaneet keskivenettä kahteen päällekkäiseen vesitiiviiseen osastoon, kuten niiden olisi pitänyt olla jotta tuo uppoamisriski olisi vältetty.
Lisähintaa olisi tullut ehkä muutama sata euroa tuossa projektissa, ja lopputuloksena vene kelluisi vieläkin. Mutta kun järkeä ei käytetä vaan perusteettomasto uskotaan "lujien rakenteiden" yksinomaan pitävän veneen vesitiiviinä, vaikka lukemattomat esimerkit aiemmista uponneista veneistä osoittavat ettei niin todellakaan ole.

Jos rakenteet tehdään veneen kokoluokassa riittävän vahvoiksi kestämään kunnon iskuja, uppoaa vene heti vesillelaskun yhteydessä vaikka mistään ei vuoda pisaraakaan veneen sisälle. Tämä koska uppoaman noste jäisi silloin veneen painoa pienemmäksi. Näitä sattuu jatkossakin ellei tosiasioita tunnusteta. Vuodolta ei vaan ole mahdollisuutta tuon kokoisissa veneissä aina välttyä, joten vesitiiviiden osastointien tavoitteena, silloin kun niihin on tarkoitus luottaa, tulee olla että yhteen suurimpaankaan osastoon päässyt vesi ei voi upottaa venettä.

Anonyymi kirjoitti:

"Turkkilevyt eivät olleet erillinen osasto, kuten olisi pitänyt olla jotta tuo olisi vältetty. "

Piti sanoa että turkkilevyt eivät jakaneet keskivenettä kahteen päällekkäiseen vesitiiviiseen osastoon, kuten niiden olisi pitänyt olla jotta tuo uppoamisriski olisi vältetty.
Lisähintaa olisi tullut ehkä muutama sata euroa tuossa projektissa, ja lopputuloksena vene kelluisi vieläkin. Mutta kun järkeä ei käytetä vaan perusteettomasto uskotaan "lujien rakenteiden" yksinomaan pitävän veneen vesitiiviinä, vaikka lukemattomat esimerkit aiemmista uponneista veneistä osoittavat ettei niin todellakaan ole.

Jos rakenteet tehdään veneen kokoluokassa riittävän vahvoiksi kestämään kunnon iskuja, uppoaa vene heti vesillelaskun yhteydessä vaikka mistään ei vuoda pisaraakaan veneen sisälle. Tämä koska uppoaman noste jäisi silloin veneen painoa pienemmäksi. Näitä sattuu jatkossakin ellei tosiasioita tunnusteta. Vuodolta ei vaan ole mahdollisuutta tuon kokoisissa veneissä aina välttyä, joten vesitiiviiden osastointien tavoitteena, silloin kun niihin on tarkoitus luottaa, tulee olla että yhteen suurimpaankaan osastoon päässyt vesi ei voi upottaa venettä.

Lue lisää

Nytkin osumalle kriittinen alue oli hyvin pieni ja hyvin epätodennäköinen törmäyksille. Vaakasuora osastointi olisi vain siirtänyt sen alueen rajaa hieman korkeammalle. Tuon kokoista venettä ei voi käytännössä suunnitella niin, ettei veneen upottavaa osastoa siihen jäisi, jos siinä pitää edes yhden hengen miehistö olla. Toisaalta, eipä minua vähääkään pelottaisi itse lähteä samalla riskillä pallonkiertoon kuin Asterialla oli.

Anonyymi kirjoitti:

Nytkin osumalle kriittinen alue oli hyvin pieni ja hyvin epätodennäköinen törmäyksille. Vaakasuora osastointi olisi vain siirtänyt sen alueen rajaa hieman korkeammalle. Tuon kokoista venettä ei voi käytännössä suunnitella niin, ettei veneen upottavaa osastoa siihen jäisi, jos siinä pitää edes yhden hengen miehistö olla. Toisaalta, eipä minua vähääkään pelottaisi itse lähteä samalla riskillä pallonkiertoon kuin Asterialla oli.

Lue lisää

Nimenomaan, päätöksiä tehdään pelkojen ja kuvitelmien pohjalta, eikä insinöörilogiikalla tehtyjen laskelmien, kuten pitäisi.

"hyvin epätodennäköinen törmäyksille." Mutuilua, eikä perustu yhtään mihinkään.
"eipä minua vähääkään pelottaisi " Kenenkään pelot eivät ole loogisia, eikä niitä tulisi koskaan käyttää päätöksenteon pohjana turvallisuuskysymyksissä.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan, päätöksiä tehdään pelkojen ja kuvitelmien pohjalta, eikä insinöörilogiikalla tehtyjen laskelmien, kuten pitäisi.

"hyvin epätodennäköinen törmäyksille." Mutuilua, eikä perustu yhtään mihinkään.
"eipä minua vähääkään pelottaisi " Kenenkään pelot eivät ole loogisia, eikä niitä tulisi koskaan käyttää päätöksenteon pohjana turvallisuuskysymyksissä.

Lue lisää

Pelkästään maailman merille liikkuvien alusten määrästä voidaan laskea vastaavan tapauksen todennäköisyys ilman mutuilua. Kaikkiin muihin riskeihin verrattuna se on pienimpiä. Konttiin törmääminen on varteenotettava vaihtoehto, mutta Asterian lailla upottava ei.

Anonyymi kirjoitti:

Nytkin osumalle kriittinen alue oli hyvin pieni ja hyvin epätodennäköinen törmäyksille. Vaakasuora osastointi olisi vain siirtänyt sen alueen rajaa hieman korkeammalle. Tuon kokoista venettä ei voi käytännössä suunnitella niin, ettei veneen upottavaa osastoa siihen jäisi, jos siinä pitää edes yhden hengen miehistö olla. Toisaalta, eipä minua vähääkään pelottaisi itse lähteä samalla riskillä pallonkiertoon kuin Asterialla oli.

Lue lisää

Kyllähän Etap-veneet kelluvat, vaikkei ole osastoja. Jos Tapionkin veneessä olisi ollut riittävät kellukkeet, olisi Tapio voinut rauhassa juoda aamukahvit ja lähteä sitten kaikessa rauhassa etsimään sitä reikää. Lattian alle 500 litraa polyuretaania, samoin vesitiiviit osastot täyteen styroksia tai uretaania.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän Etap-veneet kelluvat, vaikkei ole osastoja. Jos Tapionkin veneessä olisi ollut riittävät kellukkeet, olisi Tapio voinut rauhassa juoda aamukahvit ja lähteä sitten kaikessa rauhassa etsimään sitä reikää. Lattian alle 500 litraa polyuretaania, samoin vesitiiviit osastot täyteen styroksia tai uretaania.

Lue lisää

Osastojen täyttäminen olisi vain lisannyt painoa, eikä esim peräsinakselia missään tapauksessa pitäisi piilottaa saavuttamattomiin. Pilssin täyttämisellä taas ei olisi käytännön vaikutusta. Nytkään ei vesitiiviiden osastojen vuodolla ollut merkitystä, Asteria olisi uponnut joka tapauksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Osastojen täyttäminen olisi vain lisannyt painoa, eikä esim peräsinakselia missään tapauksessa pitäisi piilottaa saavuttamattomiin. Pilssin täyttämisellä taas ei olisi käytännön vaikutusta. Nytkään ei vesitiiviiden osastojen vuodolla ollut merkitystä, Asteria olisi uponnut joka tapauksessa.

Lue lisää

Mikäli vuotokohta oli pilssissä (se todennäköisin kaikista mahdollisista vaihtoehdoista), olisi pilssin täyttäminen vettä imemättömällä vaahdolla rajoittanut vuotomäärän pariin teelusikalliseen. Sillä määrällä ei venettä olisi saanut uppoamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän Etap-veneet kelluvat, vaikkei ole osastoja. Jos Tapionkin veneessä olisi ollut riittävät kellukkeet, olisi Tapio voinut rauhassa juoda aamukahvit ja lähteä sitten kaikessa rauhassa etsimään sitä reikää. Lattian alle 500 litraa polyuretaania, samoin vesitiiviit osastot täyteen styroksia tai uretaania.

Lue lisää

Etap veneissä on paljon umpisoluista vaahtoa, ja jokaisessa litrassa vaahtoa on noin miljoona vesitiivistä osastoa, joita kutsutaan soluiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli vuotokohta oli pilssissä (se todennäköisin kaikista mahdollisista vaihtoehdoista), olisi pilssin täyttäminen vettä imemättömällä vaahdolla rajoittanut vuotomäärän pariin teelusikalliseen. Sillä määrällä ei venettä olisi saanut uppoamaan.

Lue lisää

Paljon paremmin olisi kellunut, jos koko runko olisi täytetty vaahdolla. Varmemmaksi vakuudeksi olisi voinut pitää nostoliinoissa, eikä poistua lainkaan satamasta. Vielä parempi pukilla maissa.

Niin eikä meressä ole jäävuoria, eikä niistä irtoile pienempiä paloja, growlereita, esim tonnin tai muutaman painoisia.
Eikä mikään alus sellaiseen voi törmätä, eihän Titanicaan sentään ihan oikeasti sellaiseen koskaan törmännyt, sehän on salaliitto?

Kannattaisiko laittaa foliohattu päähän, vai onko sulla sellainen siellä jo valmiiksi?

Siinä salakuljetettiin Tapion tietämättä jotain venäläisten asemateriaalia. Tarkoitus oli tiputtaa se Australiassa sovittuun paikkaan meressä. Mutta se saavuttikin kriittisen massan, kuumeni ja meni rungosta läpi meren syvyyksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin eikä meressä ole jäävuoria, eikä niistä irtoile pienempiä paloja, growlereita, esim tonnin tai muutaman painoisia.
Eikä mikään alus sellaiseen voi törmätä, eihän Titanicaan sentään ihan oikeasti sellaiseen koskaan törmännyt, sehän on salaliitto?

Kannattaisiko laittaa foliohattu päähän, vai onko sulla sellainen siellä jo valmiiksi?

Lue lisää

"Niin eikä meressä ole jäävuoria, eikä niistä irtoile pienempiä paloja, growlereita, esim tonnin tai muutaman painoisia". Päiväntasaajan seutuvilla niitä jäävuoria ei ole kuin Tapsan salaisessa jääpalakoneessa, jolla Jaloviina säilyttää pohjoismaisen lämmön noillakin leveysasteilla. Selvä sääntörikkomus mutta nyt todisteet syvällä.

Vähiten epätodennäköisen teorian mukaan Asteria "putosi" jonkin terävähkön esineen päälle, ei törmännyt siihen kulkunopeudellaan. Yli satamillisen reiän puhkaiseminen tai repiminen ei aiheuta äkkipysäystä, koska hidastuminen tapahtuu merkittävän matkan aikana. Paljon pienempikin ero pysähtymismatkassa tekee suuren eron, esim lyijy- ja teräskölin ero, puhumattakaan kölin etureunaan asennettavasta kumivaimentimesta.

Olen nähnyt pahimman mahdollisen törmäyksen seuraukset. Teräsköli osui kuuden solmun nopeudella kiveen hieman rungon alapuolella. Sisällä ovet vääntyivät saranoiltaan, pentrin pesualtaat irtosivat ja peilit menivät pirstaleiksi laipioissa. Kaiken kaikkiaan aika mielikuvituksellisia vaurioita löytyi oletettavissa olevien lisäksi. Mutta runko säilyi ehjänä, myös kölin luota, samoin riki.

Taas yksi, joka arvailee, mutta ei ole katsonut tuota videoa. Siinä melkein ensisanoiksi todetaan tuon arvauksen mahdottomuus.

Yksikään vene ei halkea mistään ylikireästä rikistä. Asteriaan oli vaihdettu paksummat vantit. Edes tuuli ei ollut kovaa tapahtumahetkellä.

Ehkä typerin teoria tähän mennessä esitetyistä. Veneet eivät halkea kovissakaan oloissa, eivät senkään vertaa sellaisissa, jossa staattiset voimat ovat pieniä ja dynaamiset olemattomia.

Veneeseen rakennettiin paljon lisää kestävyyttä suorituskyvyn kustannuksella. Kisassa kun on ensisijaista päästä maaliin.

Oikein. 13 mm vantit vetelee rusteja kalsarit paukkuen. Takilanvaihto oli emämunaus. S&S :n ideologian yli käveltiin. Turhaa löpinää youtubessa. Kattoo peiliin niin ei tarvi pohtia missä vika.
Larsmon veijarit teki rungon osalta hyvän duunin joka munattiin panemalla ratakisko kannelle.
Peräosan varakaasupullotkin oli säilötty määräysten vastaisesti lappeelleen. Että sillai ..

Anonyymi kirjoitti:

Oikein. 13 mm vantit vetelee rusteja kalsarit paukkuen. Takilanvaihto oli emämunaus. S&S :n ideologian yli käveltiin. Turhaa löpinää youtubessa. Kattoo peiliin niin ei tarvi pohtia missä vika.
Larsmon veijarit teki rungon osalta hyvän duunin joka munattiin panemalla ratakisko kannelle.
Peräosan varakaasupullotkin oli säilötty määräysten vastaisesti lappeelleen. Että sillai ..

Lue lisää

Suomessa ei liene sellaista Naval Architechtia joka kykenisi turvallisesti ylirikauttamaan vanharunkoisen veneen josta ei ole alunperin olemassa lujuuslaskelmia. Koko projekti menee silloin olemattomalla kokemuspohjalla, lähinnä säkällä.
Veneeseen joka on suunniteltu yhdelle hakasgenoalle ei voida laittaa kolmea rullapurjekeulaharusta ja kirrata rikiä. Runkoon kohdistuu silloin moninkertaiset voimat kuin mitä sen on oletettu joutuvan kestämään.
Vietäessä veneitä vesialueille jonne niitä ei ole suunniteltu, eräs olennaisin tehtävä on rikikuormitteen pudottaminen. Skopbankissa mm. mastoa lyhennettiin muistaakseni 1,5 metriä. Myös VDH:lla oli aikanaan tällainen toimintatapa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa ei liene sellaista Naval Architechtia joka kykenisi turvallisesti ylirikauttamaan vanharunkoisen veneen josta ei ole alunperin olemassa lujuuslaskelmia. Koko projekti menee silloin olemattomalla kokemuspohjalla, lähinnä säkällä.
Veneeseen joka on suunniteltu yhdelle hakasgenoalle ei voida laittaa kolmea rullapurjekeulaharusta ja kirrata rikiä. Runkoon kohdistuu silloin moninkertaiset voimat kuin mitä sen on oletettu joutuvan kestämään.
Vietäessä veneitä vesialueille jonne niitä ei ole suunniteltu, eräs olennaisin tehtävä on rikikuormitteen pudottaminen. Skopbankissa mm. mastoa lyhennettiin muistaakseni 1,5 metriä. Myös VDH:lla oli aikanaan tällainen toimintatapa.

Lue lisää

Ei tuossa mitään magiikkaa ole. Laminaattipaksuudet tiedetään ja sandwich-runkoon oli laitettu alunperin sen verran tavaraa, että ulko- tai sisälaminaaatin olisi voinut poistaa ja silti kestäisi. Runkoon rakennettiin paljon lisää lujuutta monin poikittaisin ja pitkittäisin laipioin.

Asteriaa ei millään tavoin ylirikattu, eikä rikin kasvattaminen olisi edes voimia kasvattanut, ne kun tulevat vain oikaisevasta momentista. Ja aivan sama, vaikka laittaisi viisi staagia lisää, edelleenkään voimat eivät siitä kasvaisi. Eihän sitä paitsi käytössä ollut kuin yksi keulapurje kerrallaan. Etustaagien jännitys näkyisi takastaagin ja barduunoiden jännityksenä. Ylisuuren takastaagin jännityksen todettiin murtavan takarungon väistämättä vesitiiviiden laipioiden takaa, eikä siis upottaisi venettä. Ja rikihän oli upotessa edelleen kireänä.

Riki suunniteltiin kestämään ympärimenon kuormat ja siksi vantit vaidettiin kymmenmillisistä 12 mm:iin, samoin staagit 2 mm vahvemmiksi. Se ei vähääkään lisää rikin kuormia, ei edes esikiristystä, jopa esikiristyksen tarve vähenee pienemmän venymän takia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuossa mitään magiikkaa ole. Laminaattipaksuudet tiedetään ja sandwich-runkoon oli laitettu alunperin sen verran tavaraa, että ulko- tai sisälaminaaatin olisi voinut poistaa ja silti kestäisi. Runkoon rakennettiin paljon lisää lujuutta monin poikittaisin ja pitkittäisin laipioin.

Asteriaa ei millään tavoin ylirikattu, eikä rikin kasvattaminen olisi edes voimia kasvattanut, ne kun tulevat vain oikaisevasta momentista. Ja aivan sama, vaikka laittaisi viisi staagia lisää, edelleenkään voimat eivät siitä kasvaisi. Eihän sitä paitsi käytössä ollut kuin yksi keulapurje kerrallaan. Etustaagien jännitys näkyisi takastaagin ja barduunoiden jännityksenä. Ylisuuren takastaagin jännityksen todettiin murtavan takarungon väistämättä vesitiiviiden laipioiden takaa, eikä siis upottaisi venettä. Ja rikihän oli upotessa edelleen kireänä.

Riki suunniteltiin kestämään ympärimenon kuormat ja siksi vantit vaidettiin kymmenmillisistä 12 mm:iin, samoin staagit 2 mm vahvemmiksi. Se ei vähääkään lisää rikin kuormia, ei edes esikiristystä, jopa esikiristyksen tarve vähenee pienemmän venymän takia.

Lue lisää

Kyllähän ylivahva riki voi veneen rikkoa. Sen pystyy huomaamattaan vetämään kovempaan kireyteen, kuin mikä oli rungon suunnitelmissa. Tapion huomioihin paniikissa en panisi liikaa painoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän ylivahva riki voi veneen rikkoa. Sen pystyy huomaamattaan vetämään kovempaan kireyteen, kuin mikä oli rungon suunnitelmissa. Tapion huomioihin paniikissa en panisi liikaa painoa.

Lue lisää

Vene kestää aina enemmän kuin riki. Riki vahvistettiin ympärimenon kuormia varten ja sen tekivät asiansa osaavat suunnittelijat. Eihän olisi paljoakaan iloa knockdownin jälkeen ehjästä rikistä, jos vene on hajonnut alta. Eikä staattiset kuormat kestävän rakenteen laskemiseen tarvita kuin lujuustekniikan peruskurssi.

Huomaamattaan rikiä ei ylikiristä kuin täysin ymmärtämätön tumpelo. Ja siitäkin seurauksena vauriot rikissä, ei veneessä, ellei venettä ole rakentanut samainen tumpelo tai huithapeli veistämön kesäapulainen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuossa mitään magiikkaa ole. Laminaattipaksuudet tiedetään ja sandwich-runkoon oli laitettu alunperin sen verran tavaraa, että ulko- tai sisälaminaaatin olisi voinut poistaa ja silti kestäisi. Runkoon rakennettiin paljon lisää lujuutta monin poikittaisin ja pitkittäisin laipioin.

Asteriaa ei millään tavoin ylirikattu, eikä rikin kasvattaminen olisi edes voimia kasvattanut, ne kun tulevat vain oikaisevasta momentista. Ja aivan sama, vaikka laittaisi viisi staagia lisää, edelleenkään voimat eivät siitä kasvaisi. Eihän sitä paitsi käytössä ollut kuin yksi keulapurje kerrallaan. Etustaagien jännitys näkyisi takastaagin ja barduunoiden jännityksenä. Ylisuuren takastaagin jännityksen todettiin murtavan takarungon väistämättä vesitiiviiden laipioiden takaa, eikä siis upottaisi venettä. Ja rikihän oli upotessa edelleen kireänä.

Riki suunniteltiin kestämään ympärimenon kuormat ja siksi vantit vaidettiin kymmenmillisistä 12 mm:iin, samoin staagit 2 mm vahvemmiksi. Se ei vähääkään lisää rikin kuormia, ei edes esikiristystä, jopa esikiristyksen tarve vähenee pienemmän venymän takia.

Lue lisää

Ei ole olessa sanwich runkoa. Balsaa tai Laticellia on käytetty vain kansissa.. Sandwich runko ei kestä rynnäksiin tulevia aallon iskuja. Suunnatut kuidut ja välihuovat on eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa ei liene sellaista Naval Architechtia joka kykenisi turvallisesti ylirikauttamaan vanharunkoisen veneen josta ei ole alunperin olemassa lujuuslaskelmia. Koko projekti menee silloin olemattomalla kokemuspohjalla, lähinnä säkällä.
Veneeseen joka on suunniteltu yhdelle hakasgenoalle ei voida laittaa kolmea rullapurjekeulaharusta ja kirrata rikiä. Runkoon kohdistuu silloin moninkertaiset voimat kuin mitä sen on oletettu joutuvan kestämään.
Vietäessä veneitä vesialueille jonne niitä ei ole suunniteltu, eräs olennaisin tehtävä on rikikuormitteen pudottaminen. Skopbankissa mm. mastoa lyhennettiin muistaakseni 1,5 metriä. Myös VDH:lla oli aikanaan tällainen toimintatapa.

Lue lisää

Toppia voi lyhentää. Helpompi seilata aallokossa mutta hitaampi. Vaatii seuraksi märkäpinta- alaa vesilinjan alapuolella. Nykypointti on twin peräsimet ja kiihtyvyys. Ainoa negatiivinen asia on alipinaineen puuttuminen pläkässä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole olessa sanwich runkoa. Balsaa tai Laticellia on käytetty vain kansissa.. Sandwich runko ei kestä rynnäksiin tulevia aallon iskuja. Suunnatut kuidut ja välihuovat on eri asia.

Lue lisää

Gaia oli ensimmäisiä sandwich-runkoisia veneitä. Ja Asteriaan oli keulan puolelle lisätty stringerit aallon iskujen takia. Ja laipioitahan siinä oli enemmän kuin laki sallii, joten panelien pinta-alat olivat todella pieniä. Kölipalkkejakin oli tiheästi keulasta perään, joten arvailut rungon pitkittäisestä halkeamisesta ovat aivan liian kaukaa haettuja.