Valtio ottaa lainaa maksaakseen takaisin erääntyvän valtionvelan ja kattaakseen valtion budjetin mahdollisen alijäämän, eli tulojen ja menojen välisen erotuksen. Lainanoton tavoitteena on kattaa valtion rahoitustarve kustannustehokkaasti ja tavalla, joka mahdollistaa rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Velalle tulee hinta, jos/kun korot nousevat.
Velalle tulee hinta, jos/kun korot nousevat.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kukaan ei ymmärrä velkaa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomella-on-lahes-100-miljardia-velkaa-jota-ei-tarvitse-maksaa-pois/6022610
. . .ja sitten tulee se hetki, jonka elimme mm. Kreikan kohdalla takavuosina, että maa oli menossa konkurssiin. Portugali? Espanja?
Samalla polulla on nyt Italia.
Miten selitetään ne tilanteet? Koska lainaa on liikaa?
Tarkistetaanko, käytetäänkö varat siihen, mihin lainaa on haettu?
Miksei Suomi saanut lainaa 1990-luvulla, kun Viinanen kävi kerjuulla eri maissa ilman tulosta?
Me olimme laman pohjalla niinä vuosina.
Ei kaikkea saa tietoonsa ikäpalstalla!
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17729435J
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Valtionvelan korot on maksettava. Velkaakin on hyödyllistä maksaa,
mutta ei olla jäniksen selässä. Voitte ottaa ihan rauhallisesti.
Lapsenlapsenlapsille ne lankeavat.
Lepo vaan!
Orpon paniikkipuheet on uponneet porvarisrouviin.
, , , ja presidenttiin. Hänkin arvelee, että elämme leveämmin kuin tienestimme edellyttäisivät.
Voi voi,
ei ymmärrä taloutta hänkään, kuten emme me porvarisrouvatkaan.
Onneksi vasemmisto tietää, että maksun tullen korotetaan rikkaiden veroja.
Pressa on kokoomuslainen niinkuin Orpokin, joka velkaa vaati
yritystukia varten eduskunnassa ja koko eduskunta on äänestänyt velasta.
Oikeistolaiset on varmaankin sitten eläneet niillä rahoilla yli varojensa.
Ne rahat ei ole köyhempää koskeneet. Ei ole tullut tilille senttiäkään.
Niinistön puhe oli täysin läpinäkyvä VAALIPUHE. Tuki kokoomukselle.
Oikeistolainen on tottunut törsäämään, elelemään leveästi.
Onneksi valtio on tukenut heitä ressukoita ja heidän yrityksiään
niin he voivat elellä leveästi edelleenkin,
varsinkin kun saavat runnottua läpi köyhien kurjistamisen, lisää rahaa itselleen.
Köyhemmät ei ole syypäitä velkoihin, mutta maksajiksi kelpaavat aina.
Mitä eroa mahtaa olla velan maksulla ja hoitamisella.
Onko hoitaminen vain sievempi sana.
Eikö ne ole yksi ja sama asia kun velasta on kyse.
Jos velka on rahaa, ja perässä on euron merkki,
maksettava se on. Tai itket ja maksat.
Eikö se ole hurskastelua,
jos puhutaan ettei tarvitse maksaa.
siirretään vain tililtä toiselle.
Koroista tulee jälkipolville
surullisen suuri lasku.
Yksi isäntä muinoin sanoi olevansa sairas mies
jos ei ole maatilalla velkaa.
Ennen vanhaan inflaatio hoiti velkoja.
Miten lie nykyään.
"Mitä eroa mahtaa olla velan maksulla ja hoitamisella.
Onko hoitaminen vain sievempi sana.
Eikö ne ole yksi ja sama asia kun velasta on kyse."
Ei ole sama. Tutki asiaa, jos et ole vieläkään ymmärtänyt.
Ehkä viisaana
taloustieteen professoritason asiantuntijana
valistat ymmärtämätöntä,
joka ei koskaan ole saanut velkojaan anteeksi.
Kerran kävelin Kampissa, kadun toiselta puolelta
osuuspankista kadun toiselle puolelle nordeaan,
iso tukku rahaa kassissa.
Shekki se oli, mutta ikimuistoinen hetki,
maksoin kaikki velkani,
eli "hoidin" osuuspankissa olleilla säästöillä
opintovelkani nordeaan kerralla,
valtion ei tarvinut enää vahtia takuitaan.
Sen jälkee on noiden velkojen kanssa ollut helpompaa,
valtio on ilmeisesti "hoitanut" kaiken.
Valtion velka on luonteeltaan erilaista kuin yritysten saati sitten yksityishenkilöiden velka. Peruslähtökohta on se, että yksityishenkilö elää vain alle vuosisadan, ja siitäkin suuren osan viettää alaikäisenä ja eläkeläisenä.
Valtiot kestävät useimmiten pidempään kuin ihmiselämä. Silti myös valtion velka mahdollistaa hyvinvoinnin sen asukkaille, ja sitä samanaikaisesti otetaan että hoidetaan pois.
Valtion velan hoito on oma taiteenlajinsa, jota ei pidä suoraan verrata yksityishenkilön velkaan. Siksi ei ole mitään taetta, että hyvin omat
henkilökohtaiset talousasiansa hoitanut olisi hyvä henkilö hoitamaan valtion
tai muun julkisen yhteisön taloutta.
vai niin
ei pidä paikkaansa
equador on ollut konkurssissa
valitse suurin luku
kerran
5 kertaa
10 kertaa
lyhyen olemassaolonsa aikana
"Monet Euroopan maat ovat velkaantuneet huomattavasti enemmän kuin Suomi ja kaikkein eniten velkaantunut maa on Japani, jonka velkaantumisaste on yli 200% BKT:stä. Rikkaiden maiden yleinen velkaantumisaste on 100%;n paikkeilla, melkein puolet suurempi kuin Suomen velkaantumisaste.
On selvää etteivät valtiot koskaan maksa pois näitä velkojaan, vaan velkasumma tulee kasvamaan. Velat pidetään hallinnassa keskuspankkien painamalla rahalla, joka aiheuttaa globaalia inflaatiota. Globaali inflaatio tasaa valtioiden velat globaalin talousjärjestelmän puitteissa kaikkien maiden kuluttajien maksettaviksi, riippumatta siitä kuinka paljon se valtio missä kuluttaja on kirjoilla, tai missä kuluttaja asuu, on ottanut velkaa.
Johtopäätös edellisestä päättelystä on se että suomalainen kuluttaja maksaa joka tapauksessa yhteisvastuullisesti maailman kaikkien kuluttajien kanssa eri valtioiden ottamia velkoja. Suomen valtion ottama velka on tässä velanmaksussa vain pisara meressä, eikä se sinänsä vaikuta inflaation määrään, eikä siis vaikuta suomalaisen kuluttajan valtioiden veloista johtuvaan yleiseen rasitukseen kuin hitusen.
Kysymys kuuluukin että onko Suomen valtion ottama velka turhan vaatimaton ?Suomi hyötyisi paljon enemmän otetusta velasta kuin siitä haitasta mitä kuluttajille tulee siitä kun velkaa kuitataan inflaatiosta aiheutuvan hinnan nousun kautta.
Olemmeko velkaantumisen suhteen turhan naiveja kärsiikö Suomi ja suomalaiset kuluttajat taloudellisia menetyksiä sen naiviuden johdosta?"
Kirjoittaa Avvo Vihavainen Uudessa Suomessa
Roskaa
Japani lainaa eläkeäisiltään sitä ei pidetä velkamaana
Valtion lainanotto tapahtuu eduskunnan valtuutuksella. Valtiovarainministeriö on puolestaan valtuuttanut Valtiokonttorin toteuttamaan valtion lainanottoa eduskunnan valtuutuksen mukaisesti.
Veloilla on eroa: Asuntolaina ei ole sama asia kuin valtion velka.
Mitä se tarkoittaa, kun valtio on velkaa? Valtio lainaa rahaa eri periaatteilla kuin kansalainen ottaa asuntolainaa, eikä näitä kahta asiaa kannata samaistaa keskenään.
Kysymyksiin veloista vastaa Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.
Miksi valtio ottaa velkaa?
Tyrväinen sanoo: Julkisen velan ottaminen on järkevää ja perusteltua, kun se pitkässä juoksussa tukee kansakunnan elinolojen paranemista,
ja kun velkasumma pysyy sellaisena, että sen h o i t o k u l u j e n kanssa pystytään elämään.
Velkaa otetaan budjetin alijäämän paikkaamiseen, mutta käyttötarpeen voi jakaa myös pitkän ja lyhyen aikavälin kuluihin. Pitkällä aikavälillä voidaan haluta investoida esimerkiksi tieverkon rakentamiseen tai yliopistojen kehittämiseen, jos sen uskotaan tuottavan tuloja tulevaisuudessa.
Tässä mielessä valtio toimii kuten yritys. ”Logiikka on samantapainen kuin siinä, että hankitaan paperikone, sijoitetaan se oikeaan paikaan ja pidetään huolta, että paikalla on osaava henkilöstö”, Tyrväinen sanoo.
Velalla pyritään parantamaan elinoloja tulevaisuudessa. ”Jos velkaa käytetään ensi sijassa juoksevan kulutuksen tukemiseen, se ei ole järkevää politiikkaa.”
Lyhyellä aikavälillä lainarahaa voidaan käyttää talouden tukemiseen ohimenevissä vaikeuksissa.
”1990-luvun lamassa kaatui yrityksiä, jotka olivat elinvoimaisia ja joilla oli toimivia tuotteita. Tällä kertaa niin ei samassa mitassa tapahtunut.”
Mitä valtion velka on?
Valtio lainaa rahaa laskemalla liikkeelle velkakirjoja, jotka myydään kotimaisille ja ulkomaisille korkosijoittajille. Valtio sitoutuu lunastamaan velkakirjat takaisin lainan erääntyessä ja maksamaan lainalle korkoa. Tyypillisesti puhutaan viiden, kymmenen tai jopa 30 vuoden valtionlainoista.
Toisin kuin vaikkapa asuntolainaan, jossa asunto toimii velan vakuutena, valtion velkakirjoihin ei liity vakuuksia. On vain valtion maine ja uskottavuus. Luotettavaksi sijoituskohteeksi koetut maat saavat rahaa matalammalla korolla.
SUOMEN KUVALEHTI TALOUS 5.8.2011
TEKSTI LAURI VANHALA
Teknisesti valtiot maksavat erääntyneet velkansa pois,
mutta tämä tehdään laskemalla liikkeelle uusia joukkolainoja.
Eli valtio kuittaa vanhan velan uudella.
Valtion kohdalla absoluuttista velkamäärää tärkeämpi mittari on velan suhde bruttokansantuotteeseen.
Varsinkin ns. länsimaat elävät sellaisella velkarahalla josta suurinta osaa ei ole koskaan missään painettu, jota vain ei ole, on vain lukuja jossain tietokoneiden muisteissa.
Otetaanko sitä valtionvelkaa jotta saadaan "hoitaa" sitä, jotain valtion hoivaviettiäkö siinä silloin toteutetaan?
Ei mikään maksa velkojaan kokonaan pois. Iso-Britannian valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen oli Napoleonin sotien jälkeen noin 250 prosenttia.
Sen ”takaisinmaksu” ei ole päättynyt vieläkään.
Velkoja on erilaisia. Joku piti esimerkkinä Japanin 200 % velkaa. että eihän Suomella ole mitään hätää. Mutta Japanin velka onkin maan omaa velkaa. Suomen oman velan osuus on vain 20%. Eli hätää on. Ollaan velkaannuttu ulkolaisille sijoittajille ja maailman ökyrikkaille paperifinanssayhtiöille. Korot juoksee.
Mikä on oikea mittari vertailuun valtionveloista? Suomen velka on noin 53 % BKT:sta mutta huomattavasti valtion budjettia suurempi, velka yli 138 miljardia ja viimeinen budjettiesitys noin 93 miljardia Euroa.
Suomen valtionvelka suhteessa BKT:hen on noin 72% ! Tämän lisäksi tulisi tietää onko velka peräisin ulkomailta vai kotimaasta ! Suomen velka on noin 90% ulkomailta !
Suuret valtiot ovat pääosin velkaa itselleen ! Yhdysvallat hallinnoi omia velkapapereitaan noin 75% !
Suomen BKT on riitttävällä tarkkuudella ilmoitettuna 239 miljardia Euroa ja valtionvelka noin 139 miljardia Euro.
139 on 239:sta noin 58 %!
Aivan niin, eli Suomessa käytettävä ilmaisu valtionvelka ei ole kansainvälisesti oikein vertailukelpoinen !
Muut valtiot listaavat pääosin julkista tai hallinnon velkaa, jolloin Suomen luku liikkuu 70% paikkeilla suhteessa BKT:hen !
Yhdysvaltojen velka on tässä suhteessa noin 123% BKT:hen !
Suomen valtionvelka on noin 58 % BKT:sta koska edelleen luku 139 on noin 58 prosenttia luvusta 239!
Ja muuten, ihan samalla tavoin laskettuna kuin esittämäsi USA:n vastaava tilanne!
Tämä (n) kin on teille monta kertaa selitetty
en jaksa enää
siis USA voi ottaa määrättömästi velkaa ei Suomi ei Argentiina ei Venäjä ...
Kysyn tämän toisin
Suomi antoi äsken tämän hallituksen kautta VELKAA ITALIALLE
MIKSEI ITALIA HAKENUT ITSE VELKAA KANSANSAINVÄLISESTI
VAAN SUOMI OTTI VELKAA JA ANTOI SEN VELAKSI ITALIALLE
KILPAILIJAMAALLEEN
JOKA EI OSTA MITÄÄN SUOMESTA
tällä on selitys mutta siis miksi
Koska Italia osaa olla fiksu ja kiero ja vedättää minua, sinua ja melkein koko muuta EU:a!
Samalla on niinkin ettei auomi ole ainut Pohjoismaa joka ottaa velkaa,
Joo islanti meni konkurssiin 2008
sen omaisuus Suomessa myytiin eniten tarjoavalle
no ei aivan niinkään koska pankkitarkastusvirastoa kiinostaa kuka pankkia pitää ettei
joku Mok Sova
olin sellaisen pankin asiakaskin joka myytiin
Osan osti Nordnet -pankki ja osan osti työntekijät ja nostivat sen jaloilleen
Porukka ei ole koskaan seurannut asioita ennen mutta nyt kopioi jotain uutisia tietämättä mitä kopioi
ISLANTI MENI KONKURSSIIN 2008
https://www.worldfinance.com/strategy/the-untold-story-of-icelands-financial-meltdown
Tämä konkurssi osui myös Suomeen muutamien sijoituspankkien kautta
Olen ollut sijoituspankki eQn asiakaskin
Suomessa toimivalle eQ-pankille haetaan uutta omistajaa, koska sen islantilaisemo Straumur-Burdaras otettiin maanantaina Islannin viranomaisten haltuun.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000191464.html
S-ryhmän pankki meni myyntiin myös eli
islantilainen Glitnir
myytiin työntekijöille nimellä FIM
Suomi EI ole menossa konkurssiin.
suomi on täynnä lässyä ja nurkat täyttyvät lässyllä lässylässä
Niin lässyttää ihminen, joka ei asioista tajua, ei pysty mitään järkevää sanomaan.
Jos verrataan vaikka Suomea ja Tanskaa, niin Tanskalla on nyt 100 miljardia vähemmän valtionvelkaa. Jos korkotaso on 2.5, niin suomalainen veronmaksaja maksaa tästä erosta pelkkää korkoa 500 euroa enemmän per vuosi. Se on kuin ylimääräinen "vuokra", tämän maksu ei pienennä velkaa. Ja tämä ero tulee todennäköisesti kasvamaan, kun Suomelle on tulossa lisämaksuja mm Naton 4 miljardia per vuosi ja lisämaahanmuuttoa, mitä Tanska rajoittaa, Suomi ei. Jossain vaiheessa velkaa on kuitenkin maksettava myös pois, silloin maksu on moninkertainen.