Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi?
(Kaikki alkaa aina pienestä perhosen siiven iskusta |*… joitain vuosia sitten eduskuntamme sääti pikavipeille |** 50 prosentin korkokaton – idea oli estää koronkiskonta. Luottomäärä rajattiin 2.000 euroon. Nyt nyhtötalous nostaa jälleen päätään – LINKKI |1.
[ … kansalainen Erkki mietiskelee miksi pitää saada ostaa, vaikka kukkaron pohja näkyy. Elämme tavara- ja kulutusyhteiskunnassa, jossa väijyy salakavala näyttö- ja vertailutalous |2, tuumii Erkki …
… kansalainen Liisa ei osta mitään turhaa, hän suosii minimalismia|3, kierrätystä ja kirpputoreja. Liisa on asiantuntija käytetyn tavaran osalta; lisäksi hän ei osta mitään turhaa – minimalismi oli ottanut Liisan haltuunsa. Liisa miettii turhasta tyhjässä kodissaan avaruutta, joka antaa rauhoittavan olon – ei ole häiritseviä näkö- ja kokemushavaintoja aivojen rasitteeksi |4… ]
…
|1 Pikavippikorot taivaisiin ~ http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000004476231.html -
Nyhtötalous tarkoittaa kasvua, lisää – nopeammin ja enemmän kerralla
(Nyt Valio lanseerasi uuden maitopurkkikoonkin – 1,75 litraa, ollaan samassa pakkauskoossa kuin amerikkalaiset olivat jo 1990 – luvulla, jolloin kaikki oli jo suurempaa kuin meillä – pesukoneista autoihin)
Nyhtötalouden osuvin merkki on korot, jotka eräät uskonnot kieltävät ansiottomana ansaintana. Niin tai näin, nyt yleinen korkotaso on alhainen – ennätysalhainen, jopa miinusmerkkinen. Nyt syödään säästöjä. Siirtyvätkö säästöt nollakorkoisilta käyttelytileiltä sukanvarteen? Lisääntyykö kotikassakaappien myynti?
Korko on keksintö, jolla se, jolla on liikaa, voi tienata tekemättä mitään muuta kuin valvoa lainan saajan luottokelpoisuutta ja lyhennyserien toimivuutta. Korossa ei ole ravintoa, hivenaineita eikä vitamiineja, mutta siinä on ostovoimaa. Tämän ostovoiman eräät luottoyhtiöt ovat havainneet julman tehokkaasti.
Suomessa lienee vajaat puolimiljoonaa luottohäiriöistä?
[Yli 370.000 vaikeuksia maksaa laskujaan ~ http://www.hs.fi/talous/a1467600519058 - ]
Pikavipit toistensa päälle kumuloivat kierteen, joka työllistää ja rikastuttaa perintäyhtiöt. Tässä kohtaa on oikeudenmukaisuusperiaatteella kysyttävä, että miltä näyttäisi rahatalous, taseet ja tulos, jos kaikki – aivan kaikki – hoitaisivat aina jokaisen laskun säntillisesti eräpäivänä sovitulla summalla? Tämä on pakko kysyä, sillä tuolla tarkkuudella ja luotettavuudella olisi massiivinen merkitys koko maailman talouteen!
Nyhtäminen ja ahneutta – ja ahneus on taas kilpailun sairas olomuoto
Entä jos eduskunta ja EU-komissio säätävät yleisen korkokaton - vaikkapa viisi prosenttia? Miten tämä kiinteä korko vaikuttaisi kautta linjan kansantalouksiin, maailman talouteen – tai vieläkin radikaalimmin: ”Islam kieltää koron oton. Entä jos kiellämme koko koron, mitä tapahtuisi?”
Tähän kohtaan on pakko kysyä, kuka antaisi lainaa, kun se ei enää olisi liiketointa, vaan yhteiskuntatoimintaa. Laina on pääsäännön mukaan toisen ansaitseman ylijäämän kiertoon laittoa |5 – synnyttääkseen kulutusta, harva ottaa lainaa laittaakseen sen pankkiin.
Voitto
Mitä voitto merkitsee? Kirjanpito määrittää tuloksen, jonka halutaan olevan voitollinen, jotta voidaan hyviä omistajia ja/tai tekijää/ tekijöitä muunkin ansainnan muodolla kuin palkkatyö. Voitto antaa myös nykykäsityksen mukaan mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa toimintaa – tehdä korvaus- ja tuotannon lisäysinvestointeja. Korko on myös voittoa, kuten tulojen ja menojen positiivinen erotus, tietty.
Voitto on merkki jostain – kuinka ahne yhtiö tai toimija on
Mikä on kohtuullinen voitto? Voitto on veteen piirretty viiva. Olisiko se tuo viisi prosenttia? Voisi olla, sillä maksimivoiton rajoittaminen aikaansaisi enemmän menoja eli kulutusta. Lopultahan me törmäämme aina tulonjakoon, ostovoimaeroihin ja kulutusnäkymään kuluttajittain |6.
Lopulta ei ole mitään muuta kuin yksilön kuluttamista, josta johtuu nykyinen ympäristökaaos, joka näyttäytyy mediassa nimeltä ilmastonmuutos |7. Kulutus on epätasaista – voidaan sanoa, että lännenmies on syönyt kehitysmaiden riisikupeilta viimeiset 150 vuotta. Entä sitten? Sitä sitten, että kulutusvipeillä luodaan ”pakonomaista” mahdollisuutta kuluttaa lisää ja ostaa sellaistakin, jota ei tarvita!
Voiton ja koron ahnehdinta
Läntinen yhteiskunta on markkinataloutta, jossa vapaa kilpailu säätelee kulutusta, joka taas synnytti tuon kuuluisan näyttö- ja vertailutalouden. Sosiaalinen yhteiskunta sääti inhimillisyyslakeja hillitsemään tätä kasvavaa tuloeroa eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä.
Kansainvälisesti on sanottu, että globalisaatio |8 tasaa pitkällä aikavälillä valtioiden välisiä kulutuseroja. Tämä ei ole mahdollista, ellei kaikille anneta samoja eväitä eli edessämme on koko maapallonpinnan uudelleenjako.
Nyt toisilla valtioilla on liikaa ja toisilla liian vähän. Puhummeko epäkelvoista valtioista – valitettavasti näin, toiset ovat liian riippuvaisia toisista ja toiset puoliryöstävät toisia – omaksi edukseen.
(Kaikki alkaa aina pienestä perhosen siiven iskusta |*… joitain vuosia sitten eduskuntamme sääti pikavipeille |** 50 prosentin korkokaton – idea oli estää koronkiskonta. Luottomäärä rajattiin 2.000 euroon. Nyt nyhtötalous nostaa jälleen päätään – LINKKI |1.
[ … kansalainen Erkki mietiskelee miksi pitää saada ostaa, vaikka kukkaron pohja näkyy. Elämme tavara- ja kulutusyhteiskunnassa, jossa väijyy salakavala näyttö- ja vertailutalous |2, tuumii Erkki …
… kansalainen Liisa ei osta mitään turhaa, hän suosii minimalismia|3, kierrätystä ja kirpputoreja. Liisa on asiantuntija käytetyn tavaran osalta; lisäksi hän ei osta mitään turhaa – minimalismi oli ottanut Liisan haltuunsa. Liisa miettii turhasta tyhjässä kodissaan avaruutta, joka antaa rauhoittavan olon – ei ole häiritseviä näkö- ja kokemushavaintoja aivojen rasitteeksi |4… ]
…
|1 Pikavippikorot taivaisiin ~ http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000004476231.html -
Nyhtötalous tarkoittaa kasvua, lisää – nopeammin ja enemmän kerralla
(Nyt Valio lanseerasi uuden maitopurkkikoonkin – 1,75 litraa, ollaan samassa pakkauskoossa kuin amerikkalaiset olivat jo 1990 – luvulla, jolloin kaikki oli jo suurempaa kuin meillä – pesukoneista autoihin)
Nyhtötalouden osuvin merkki on korot, jotka eräät uskonnot kieltävät ansiottomana ansaintana. Niin tai näin, nyt yleinen korkotaso on alhainen – ennätysalhainen, jopa miinusmerkkinen. Nyt syödään säästöjä. Siirtyvätkö säästöt nollakorkoisilta käyttelytileiltä sukanvarteen? Lisääntyykö kotikassakaappien myynti?
Korko on keksintö, jolla se, jolla on liikaa, voi tienata tekemättä mitään muuta kuin valvoa lainan saajan luottokelpoisuutta ja lyhennyserien toimivuutta. Korossa ei ole ravintoa, hivenaineita eikä vitamiineja, mutta siinä on ostovoimaa. Tämän ostovoiman eräät luottoyhtiöt ovat havainneet julman tehokkaasti.
Suomessa lienee vajaat puolimiljoonaa luottohäiriöistä?
[Yli 370.000 vaikeuksia maksaa laskujaan ~ http://www.hs.fi/talous/a1467600519058 - ]
Pikavipit toistensa päälle kumuloivat kierteen, joka työllistää ja rikastuttaa perintäyhtiöt. Tässä kohtaa on oikeudenmukaisuusperiaatteella kysyttävä, että miltä näyttäisi rahatalous, taseet ja tulos, jos kaikki – aivan kaikki – hoitaisivat aina jokaisen laskun säntillisesti eräpäivänä sovitulla summalla? Tämä on pakko kysyä, sillä tuolla tarkkuudella ja luotettavuudella olisi massiivinen merkitys koko maailman talouteen!
Nyhtäminen ja ahneutta – ja ahneus on taas kilpailun sairas olomuoto
Entä jos eduskunta ja EU-komissio säätävät yleisen korkokaton - vaikkapa viisi prosenttia? Miten tämä kiinteä korko vaikuttaisi kautta linjan kansantalouksiin, maailman talouteen – tai vieläkin radikaalimmin: ”Islam kieltää koron oton. Entä jos kiellämme koko koron, mitä tapahtuisi?”
Tähän kohtaan on pakko kysyä, kuka antaisi lainaa, kun se ei enää olisi liiketointa, vaan yhteiskuntatoimintaa. Laina on pääsäännön mukaan toisen ansaitseman ylijäämän kiertoon laittoa |5 – synnyttääkseen kulutusta, harva ottaa lainaa laittaakseen sen pankkiin.
Voitto
Mitä voitto merkitsee? Kirjanpito määrittää tuloksen, jonka halutaan olevan voitollinen, jotta voidaan hyviä omistajia ja/tai tekijää/ tekijöitä muunkin ansainnan muodolla kuin palkkatyö. Voitto antaa myös nykykäsityksen mukaan mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa toimintaa – tehdä korvaus- ja tuotannon lisäysinvestointeja. Korko on myös voittoa, kuten tulojen ja menojen positiivinen erotus, tietty.
Voitto on merkki jostain – kuinka ahne yhtiö tai toimija on
Mikä on kohtuullinen voitto? Voitto on veteen piirretty viiva. Olisiko se tuo viisi prosenttia? Voisi olla, sillä maksimivoiton rajoittaminen aikaansaisi enemmän menoja eli kulutusta. Lopultahan me törmäämme aina tulonjakoon, ostovoimaeroihin ja kulutusnäkymään kuluttajittain |6.
Lopulta ei ole mitään muuta kuin yksilön kuluttamista, josta johtuu nykyinen ympäristökaaos, joka näyttäytyy mediassa nimeltä ilmastonmuutos |7. Kulutus on epätasaista – voidaan sanoa, että lännenmies on syönyt kehitysmaiden riisikupeilta viimeiset 150 vuotta. Entä sitten? Sitä sitten, että kulutusvipeillä luodaan ”pakonomaista” mahdollisuutta kuluttaa lisää ja ostaa sellaistakin, jota ei tarvita!
Voiton ja koron ahnehdinta
Läntinen yhteiskunta on markkinataloutta, jossa vapaa kilpailu säätelee kulutusta, joka taas synnytti tuon kuuluisan näyttö- ja vertailutalouden. Sosiaalinen yhteiskunta sääti inhimillisyyslakeja hillitsemään tätä kasvavaa tuloeroa eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä.
Kansainvälisesti on sanottu, että globalisaatio |8 tasaa pitkällä aikavälillä valtioiden välisiä kulutuseroja. Tämä ei ole mahdollista, ellei kaikille anneta samoja eväitä eli edessämme on koko maapallonpinnan uudelleenjako.
Nyt toisilla valtioilla on liikaa ja toisilla liian vähän. Puhummeko epäkelvoista valtioista – valitettavasti näin, toiset ovat liian riippuvaisia toisista ja toiset puoliryöstävät toisia – omaksi edukseen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kasvuhokema on yleinen piirre aina näin vaalien alla. Kaikille luvataan viisi hyvää ja kymmen vieläkin parempaa. Kasvua huudetaan, välittämättä miten se tehdään ja keiden / minkä kustannuksella.
🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17729554J
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Elämme muun biologisen ympäristön kustannuksella! Kulutamme liikaa ihmiskiloa kohden, riistämällä muuta kierrossa olevaa biologiaa/ biomassaa.
Suomen on syytä sopeutua siihen, että suomalaisten määrä vähenee. Tämä kehityssuunta olisi toivottavaa koko planeetan ihmismäärän suhteen. Maailman liikakansoitus on oikeasti iso onglema ja syy moneen globaaliin haittaan.
Kiina näyttää mallia. Yhden lapsen politiikka teki sen, että Kiinassa on nyt 100 miljoonaa ihmistä vähemmän, vain 1400 miljoonaa!
Kiina tavoittelee väestömääräkseen vuodelle 2100 noin 650-700 miljoonaa!
-Kiinan 100-vuotiskomitean pohjamietintö
Sipilän hallituksen silloinen toimintaympäristö oli aivan erinäköinen, kuin Marinin hallituksen osalta oli. Ei ollut koronapandemiaa, ei Ukrainan sotaa, eikä siitä johtuvaa energiakriisiä. Silti Sipilän hallitus tyri lähes kaiken rauhanaikana. Vai ajettiinko vain rikkaan kansanosan etuja?
Sipilän aikana kaikkein köyhimmät köyhtyivät ja se näkyi muun muassa lääkkeiden ostamattomuutena! Seuraukset saattavat olla nyt näkyvissä - viime vuonna kuoli enemmän suomalaisia kuin moniin vuosikymmeniin, ehkä Koronakin oli osasyyllinen?
Nyt on selkeästi tulossa arvovaalit, jossa päätetään jatketaanko Sipilän linjoja joka on tie sosiaali ja työttömyysturvan romuttamiseen ,johon Kokoomus vetoisesti pyritään työn tuottavuuden ja kannattavuuden lisäämiseksi.
Käytännössä tuo tietää sisäitä devalvaatiota pakkojen kautta ,ajamalla ne alas. Tällöin satsataan tuota kautta yritysten talouskasvuun jolloin leikkauskohteiksi jää yhteiskunnallisia menoja aiheuttavat kohteet kuten terveyspalvelut.
Työttömyysturvalla taataan perus ihmisoikeuksia ,joten sen romuttamisesta puhuminen on sama kuin lähtisi romuttamaan oikeusvaltiota.
Kokoomuksen puheet sosiaaliturvan kannustin loukuta on huuhaa puhetta jola koetetaan välttää rikkaisiin kohdistuneet leikkaukset ja pitää köyhät maksamaan leikkaukset .Ikävä kyllä he ovat romuttamassa hyvinvointi valtiota tuot a kautta sillä perustoimeentulo on hyvinvointi yhteiskunnan peruta. Ilman tuota meillä on ryysyläisiä kadulla ja anargia lisääntyy kun ajetaan tuolla lailla ihmiset absoluuttiseen köyhyyteen.
Koska perusturva on toimeentulon edellytys ei siitä ole leikattavissa, viemättä ihmisiltä ihmisoikeuksia, joten tuollainen politiikka on melko raakaa ja ajaa ihmiset ulos ottoihin ja kadulle kodeistaan joten kannatta vakaasti harkita antaako tuollaisille kannustin loukkuihin perusturva puheille kannatuksensa. Ihmisten perusturva on taattava ja se maksaa sen minkä vuokrat maksaa ja mitä tarvitaan elämiseen jotta pysyy hengissä.
Yhtään työpaikkaa ei tule vaikka ihmisiltä vietäisiin kaikki rahat se on vissi se ,uskotellaan sitten mitä tahansa. Nuo ovat täysin piittaamattomia toimiensa seuraamuksista joten vastuu jää äänestäjille, kuinka meille oikein käy.
Kertokaahan miksi poliitikot ja "talousasiantuntijat" hokevat koko ajan kasvua, talouden ja tuotannon kasvua. Miten kauan se on mahdollista?
On tullut jo pää vetäjän käteen.
Luontobiologian kiertobiomassat hengästyvät, kurjistuvat ja katoavat kiihtyvällä tavalla.
Paras vaalilupaus on järjestää kansanäänestys Natosta!
Jatkuva kasvu ei olekaan mahdollista. Pitääkin sopeutua päinvastaiseen.
😄 😁 😆 😅 😂 🤣 😄 😁 😆 😅 😂 🤣 😄 😁 😆 😅 😂 🤣 😄 😁 😆 😅
"Luontobiologian kiertobiomassat "
😄 😁 😆 😅 😂 🤣 😄 😁 😆 😅 😂 🤣 😄 😁 😆 😅 😂 🤣 😄 😁 😆 😅
Itsekkö keksit?
Kasvuhokeman kirous mua hirvittää!
Kun fiktiivinen asia hirvittää, niin mene terveyskeskukseen ja kerro asia.
Kansa on voimissaan vain kerran neljässä vuodessa. Vaaleja ennen ---
SD
Trollin öyhötys "80 vuotta Stalingradin voitosta" eliminoitu
Nato-kansanäänestystä vaaditaan!
Näin siellä Venäjällä - täällä Suomessa ei. Eduskunta päättää asian.
Miksi Suomen kansan suoraa ja rehtiä mielipidettä Natosta ei haluta selvittää?
Siitähän on tehty lukuisia mielipidekyselyjä - asia on täysin selvä.
Oleellista on parlamentaarinen demokratiamme: kansa valitsee edustajansa, jotka päättävät asian.
Äänestä Turtiaisen yhden miehen ryhmää. Se vastustaa NATOa.
376 Markus Kuotesaho
Talouskasvu = ympäristötuho
Juu igluihin vaan ja nythän se on hyvä leikata Suomalaisista toimeentuloturva veks kun se on saatu muille hommattua. Se se on oikein kansanlähtöistä politiikkaa.
https://www.suomenuutiset.fi/suomalaiset-rahoittavat-italian-lapsitalkoot-ja-espanjan-lyhennetyn-tyoviikon-koponen-miksi-hallitus-tekee-taman-meille/