ilman ystävää

Heips kaikki tuoreet äidit. Mulla olis teille kysymys, ystävyyden merkityksestä ja ajan jakamisesta.

Ystäväni sai vauvan puoli vuotta sitten. Lapsen saannin jälkeen häneltä ei ole herunut minulle juurikaan aikaa. Emme ole käyneet yhdessä missään, istuneet ja kunnolla jutelleet. Kaipaan hänen seuraansa.

Ymmärrän kyllä että lapsi on aina ykkösasia. Aikuiset tulevat perästä. Mutta hänen elämäänsä ei kuulu mitään muuta kuin lapsi. Pelkään että hän polttaa itsensä loppuun. Ja tottakai olen itse hieman mustis.

Isä on mukana kuvioissa, mutta äiti ei jätä lasta pitkäksi aikaa isän kanssa. Kävelylenkeille, kauppaan, mihin tahansa, vauva tulee mukaan. Ja minä jään ulkopuoliseksi.

Uskon että ystäväni vielä muuttuu, mutta kuinka kauan tätä vielä jatkuu. Tältäkö isistä tuntuu vauvan tultua kotiin?
2307
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

vain mustasukkainen. Eikö sinulla ole muita ystäviä?

Vauva on vielä niin pieni, että jo imettämisen takia äiti ei sitä voi jättää pitkäksi aikaa. Isä on toki muuten hyvä hoitaja, mutta kun toistaiseksi ei vielä ole jalostettu imettävää miesrotua.

Anna ystävällesi rauha olla lapsensa ja miehensä kanssa. Kyllä hän siitä vielä muuttuu takaisin, kunhan vauva on vähän isompi.

Äänestä
  • Kyllä mun mielestä sitä aikaa pitäisi silti löytyä ystävillekin, vaikka vauva onkin pieni ja vaatii hoitoa paljon. Voihan sitä kaverin pyytää kotiin kahville, käydä yhdessä lenkillä jne. niin me tehdään kaverin kanssa. Hän ei ole meillä käynyt, minä meen aina hänen luokseen, mutta ei se minua häiritse. ei ystäviä laiteta hyllylle siksi aikaa kun lapset on pieniä ja palataan asiaan sitten kun lapset on isoja ja ite kaipaa ystävää. Voi olla myöhästä silloin ja tämä hyllytetty kaveri on löytänyt uusia ystäviä, joilla on aikaa hänelle ! Kyllä äidit tarvii muutakin seuraa kun sen kakkavaipan ! Äidin ei ole niin helppo lähteä kylään vauvan kanssa mutta menkää te heidän luokseen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


minä kirjoitti:

Heips kaikki tuoreet äidit. Mulla olis teille kysymys, ystävyyden merkityksestä ja ajan jakamisesta.

Ystäväni sai vauvan puoli vuotta sitten. Lapsen saannin jälkeen häneltä ei ole herunut minulle juurikaan aikaa. Emme ole käyneet yhdessä missään, istuneet ja kunnolla jutelleet. Kaipaan hänen seuraansa.

Ymmärrän kyllä että lapsi on aina ykkösasia. Aikuiset tulevat perästä. Mutta hänen elämäänsä ei kuulu mitään muuta kuin lapsi. Pelkään että hän polttaa itsensä loppuun. Ja tottakai olen itse hieman mustis.

Isä on mukana kuvioissa, mutta äiti ei jätä lasta pitkäksi aikaa isän kanssa. Kävelylenkeille, kauppaan, mihin tahansa, vauva tulee mukaan. Ja minä jään ulkopuoliseksi.

Uskon että ystäväni vielä muuttuu, mutta kuinka kauan tätä vielä jatkuu. Tältäkö isistä tuntuu vauvan tultua kotiin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu