onko mitään tehtävissä? Opettaja huomasi ja vanhemmat tietävät nyt, myös terveydenhoitaja on mukana. Maanantaina täytyy mennä terveydenhoitajalle, joka sitten kuulemma selvittää jatkotoimenpiteet
Jäin kiinni kaikesta
Anonyymi-ap
7968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tehtävissä missä asiassa? Oletko ajatellut että alkaisit syömään?
Aikuisena kommentoin tässä kohtaa, että on vain hyvä kun jäit kiinni.
Nyt sinulla on mahdollisuus saada se apu, jota tarvitset syömishäiriösi kanssa.
Sairaus ei ole sinun vikasi, älä ala syyttää itseäsi, ja ota apu vastaan, siitä on oikeasti hyötyä.
Tulet pärjäämään elämässäsi vielä ihan hyvin, mitään ei ole menetetty.
Olet monille tärkeä! Tsemppiä!
Aina on toivoa. Aina voi näytellä. Aina voi huijata. Aina voi valehdella.
Öisin voi jumpata. Voi oksentaa. Voi käyttää laksatiiveja, suolihuuhteluja.
Aikuiset voi suunnitella mitä huvittaa, mutta ei sun siihen tarvitse alistua.
Oot vahva ja kaiken voi välttää, jos vaan haluaa tarpeeksi.
Ei kannata. Terveys menee pilalle, ehkä kuolema koittaa. Ensin sitä kasvu ja kehitys pysähtyy.
Aloittaja, kerro miten asia etenee. Ethän joutunut osastolle?
En osastolle. Valehtelin kaiken terveydenhoitajalle ja vanhemmille ja väitin, että "hetkellinen" syömättömyys johtui koulustressistä. Opettajalle vastaan väittäminen ei onnistunut yhtä helposti, mutta hän ei puutu enää asiaan koulun ulkopuolella. Koulussa tosin pakottaa syömään, mutta tungen ruoan hihaan ja käyn oksentamassa sen jälkeen, jos päästetään yksin vessaan.
En tiedä, miten pitkään pystyn enää pitämään kulissia yllä
Se on vahvuutta, kun uskaltaa kertoa jollekin aikuiselle, ettei kaikki ole hyvin.
Ongelmat vain syvenee ja kaikki menee pahemmaksi, mitä kauemmin salailee ja valehtelee.
Fysiikka menee pikkuhiljaa heikoksi, ja jossain vaiheessa se vaikuttaa rankemmin jo mielenterveyteenkin.
Monet ajattelevat, että on heikkoutta, jos alkaa kertoa omasta tilanteestaan, luulee, että toiset jotenkin tuomitsee tai syyttelee, voi kuvitella, että pidetään huonona ja heikkona ihmisenä.
Mutta kun rohkaisee itsensä ja pyytää apua, läheiset ovat vain iloisia ja tyytyväisiä, koska silloin asiaan pystytään puuttumaan ajoissa.
Mitä pidemmälle tilanne salassa pääsee, sen vaikeampaa on alkaa korjata asioita.
Itse aikuisena neuvon pyytämään apua, minulla oli nuorena ongelmia, ei syömisen kanssa, mutta muuten mt-ongelmia. Jälkeenpäin mietin, että oli typerää, kun en alussa jo kehdannut enkä uskaltanut pyytää apua keneltäkään.
Asiat korjaantuivat kyllä ajan kanssa, mutta siihen meni aika kauan.
Toivoisin, että jokaisella olisi parempi olla, sekä henkisesti että fyysisesti.
Että anoreksia ja sitten siihen päälle bulimia. Voihan sen elimistön tuplasti pilata.