Laetan syvän laatasen puolilleen puolukkapuurova. Hienoo sokerija pintaa niimpaljo että ee puuron pintoo läpi niä. Sitten aemo lorraus kermoo.
Laatasen asetan noen seihtemäntoesta ja puol senttiä pöyvän laejasta mitattunna. Otan tukevan jakkaran ja kumarrun laatasen yläpuolelle ja nojjoon kyynärpiät levveesti pöytään ja sitten vuan alan isolla lusikalla hupittammaan puuroo iäntä kohti enkä veä henkee ennenku laatanen on tyhjä. Rööhtäsy piälle.
Laatasen asetan noen seihtemäntoesta ja puol senttiä pöyvän laejasta mitattunna. Otan tukevan jakkaran ja kumarrun laatasen yläpuolelle ja nojjoon kyynärpiät levveesti pöytään ja sitten vuan alan isolla lusikalla hupittammaan puuroo iäntä kohti enkä veä henkee ennenku laatanen on tyhjä. Rööhtäsy piälle.
Vastaukset 53
Vanhimmat
V*ttu näitä v*mmasia jotka yrittävät vääntää murretta. Mistä lie hoitolaitoksesta karannneet.
Eto nuatti noetuu.
Oo jo iäneti jos ee oo mittään järellistä sanottavvoo!!!
Kylymee piimee ja ruisleepee, piälle 1,2 cm paksu viipale laavantaemakkaroo.
Heinänteossa hörpättiin kokkeljpiimee. Muistaako kukkaa semmosia aekoja vae joko on iskeny temetia.
Lue aiheen Kuopio keskusteluja. Katso, mitä muut ajattelevat, ja osallistu keskusteluun. Suomi24 - tuhansia aiheita.
Eläpä kehtua. Myö tilattiin puejon pizseriasta ruokoo🤣
Kolomantena vaehtoehtona voesj olla vaekka jotta ee oo asunna mualla nii ee oo sen tautta ollu heenänteossa millonkaan tae ies nähnä millonkaan kokkeljpiimee.
Kokkelj -sanalla on tänä päevänä semmonen kaeku jotta suattaaten polljiissi tulla huastattammaan jos enemmälti semmosia jutteloo :P
Vieläkö muistat mitä olj sintu. Sitäkii juotiin.
Ja kun kerman päältä kuorit, joudut kurria separoimaan.
Nyt suattaa jo aeka iso osa palstalaesista puota kärryiltä, tuota en minäkää seehtemenkytäluvulla syntyny tiijä :P
Sintu on kuorittu maeto eli kerma erotettu, sintu on myös semmosta maetoo jota jatkettiin veillä eli laitettiin puolet maetoo ja puolet vettä.
Nykyään kaapoessa rasvaton maito on sintua.
Jokaisella palstalla tulee keskustella palstan aihealueeseen liittyvistä asioista. Aiheeseen kuulumattomat aloitukset tai kommentit voidaan poistaa.
Mitä tulee aloitukseen, niin trollit ovat vallanneet tämän keskustelupalstan jo kauan aikaa sitten. Joku tekee, tai tehtailee jokseenkin älyttömiä, tai hölmöjä aloituksia, joissa ei ole mitään päätä, eikä häntää.
Ennenvanhaan liikku piäsiäesenä rullia. Piti vahtia navettoo ettei tullit piässy lehmille pahhoo tekemmään.
Olinpa yksipäivä ruokailemassa keskustan ravintolassa. Siinä kaksi teinityttöä mursivat pizzaa kiduksiinsa. Molemmilla omapaino ehken 90 kg prutto. Ruokailun jälkeen tarjoilija haki välineet ja lautasen pois ja siisti pöytää. Tarjoilijan poistuttua, toinen hihkasi toiselle äänekkäästi. V*ttu että oli hyvää ruokaa...
Miepä painan enempi ku 90 eikä haettoo elämöö. Savpniassa opisleöen.
Kun sinä kirjoitat tänne, sakokaivokin tuntuu kukkamaalta!
Muistaako kukkaa mitä kahviin laetettiin jos ei ollunna maetoo?
..no minäpä kerron, kahviin laetettiin silloin voeta.
Nykyvään eijjoo pula mistää ja sen taatta immeiset, jopa teinittii on yljpaenosia.
Minä olin kouluiässä pikkune ja laeha kun eijollu aena kotona ruokoo ja jos olj nii ei tarpeeks.
Armeijassa rupes paeno nousemaan ja tulj kasvukipuja, pittuutta hujahti tulla lissee armeijan jälkeen kasvukivut jatku.
Monen vuojen jäläkeen näen koulukavereita ja ne ihmettel mite isoks olin kasvannu. Siihen vaekutti raskas ruumillime työkii. Nyrkit olj kun pajavasarat ja hartiat levveet että rupes olemaan jo niistäkkii ongelmia. Luuttii kasvo ja paeno paljo. Samankokoset ja huomattavasti tukevammat olj minusta keppeimpiä kun luuranko paeno nii paljo. Ruatamisen syy.
Ennollu ku 11 vuotijas kun olin eka kerra uitossa mukana ja talvella mehtätöessä, kirveellä karsin runkoja josta isä vaenaa kuato. Sitten viistoesta kesäisenä saen kuatoo puita moottorsahalla, paenava olj sillo vielä moottorsaha enneku suatiin uus raketti saha.
Terveisin: Hullu mies Huittisista, syöp enemmän kun tienoo.
Kehopositiivisuus.
Alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muotojen murrelevikkiä voi karkeistaen luonnehtia niin, että alkaa tehdä on taustaltaan itäinen ja alkaa tekemään läntinen.
Eli " alan hupittammaan" ei ole mitään murretta.
Kunhan joku Niuvanniemen asukas muka yrittäää vääntää murretta.
Kyllä vuan on. Oon se verran kaavan savommurretta viäntäny että tiijän. Se tulloo luonnostaan. Sinäkii oot ollu vuan kiiltona isäs silimissä kun minä oon ollunna jo uitossa mukana, ei ollunna ikkee vielä paljonkaa mutta kun keksin kansa kosken rannalla olin niin minua sanottiin tukkijätkäks. En ollu rippikouluva vielä käänä. Uittorännin luona en suanu olla, ropsit joskus kimpoel..jotenka elä, elä kuule tule minuva neovommaan savommurteessa.
Kaekenlaesija rellukoeta sitä mua piällään kantaa.
Se huastoo hupittaa puuta heinee, vettä petäjee.
hupittammaan Noin 2 tulosta (0,23 sekuntia)
Eli työnnä se hupi tamma sanonko minne.
Jaha täällä ei saa kirjoittaa näin:
Hupita_kopraas_ja_ryyppee_suuhus.
Oikeasti otsikko pitäisi olla Puolukkahuttuva alan hupittaa.
hupittaa
touhukkaasta tekemisestä, nopeasta, toistuvasta liikkeestä tms.
Levikki: eniten tietoja Kar Sav Kai.
Se kun syyvvä hupittaa.
tuhlata, hupuloida
Se tuhloo hupittaa.
Ee piä paekkoosa. Hupuloeja ja hupittoo tarkottaa erj asijoeta.
Hupittaminen on sitä kun lappaa lusikalla noppeella tahilla velliä tae puuroo kohti iäntä.
Hupuloeja tarkottaa vaekka sitä että markkinoella
tuhloo rahasa.
Äeti sano meille poejille aena että "Alakakeepas kilivalla hupitammaan pottuvelliä, niin se pahin näläkä kaekkoo".
Kiireellä syömisestä sanottiin myös että "nilipasta" (lienöökö oekee muoto nilipasjta)
Savommuan murre eijjoo ihan yksoekonen. Jotkut sannoo ee ou meijjä sanottiin eijjoo tae eepä oo, se riippu tilanteesta.
Semmostakkaa sannoo ennoo ennee kuullu ku "jykkelj". Isä sano jykkeliks kun puu jäe konkelloon eikä sitä siitä suatu vähällä vaevalla poes.
Äitisi ei ollut savolainen?
Alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muotojen murrelevikkiä voi karkeistaen luonnehtia niin, että alkaa tehdä on taustaltaan itäinen ja alkaa tekemään läntinen.
En oo kyllä ennen kuullu tuota "hupittaa" sannoo vaekka syntymäsavolaenen oonnii, hupattamisesta kylläkii, tälläe palstalla paljo tyhjän hupattamista niinku tuo tuhansiin aeheihin tyyppi.
Tuo hupittaminen on joutusasti syömistä ja nimenomaan kuvastaa parraeten jonkun laehan vellin lipittämistä lusikalla niin että nuama on lähellä laatasta, lusikalla lipitettään ja nieleskellään vuan ja hengitettään välillä jos kerkijää.
Työ ottaa nii nuorija sen taatta että oo kuullu tuota hupittoo sanontoo.
Tekköö ne poekasetki työtä, kum muistaa niitä hupittoa.
Paljo on kavonnu sanoja ssvommurteesta, mualima muuttuu.
Minä tulla rutkaatin mualimaan 1948.
Hyvähän se on tuuva esille sittä vanahoja sanontoja tällä palstalla :)
Joulu tulla jongertaa,
suavat lapset voeta syyvä,
vanhat mummot talakkunoo.
Tytöille pukin pakinoo, akoille kauran akanoi,
pojille voit ja rieskat.
Lissee arvotuksia nykyimmeisille.
Mikä on länttä?
Ei ainakaan savonmurretta. Huru-ukolle tiedoksi google on keksitty,
Itää ja länttä. Helsingin slangin yhtenä aineksena on ollut uusmaalais-hämäläinen murre.
Linttaan astuvasta: Se on sellai länttäkinttu, sen kaikki kenkän korkot on niin läntällää. Orimattila
Länttä on kahvipannu! "Pistähhäl länttään porroo, pyönävelliä tässä jo mieli tekköö".
Savolaenen murresana sanopa kuukle mitä tahasa.
Tämän sanan juuret on kaakana takanapäen. Ei tätä kuullu ennee ies -80 luvullakkaa mutta minäpä muistan tuon.
No kysytäämpä vielä vähä helepompoo.
Mitä on "kääte'aju"?
Nyt taes tulla valamettisukupolovelle vaekee kysymys.
Nyt jootuu kyllä ihan arvoomaan, mutta oesko koeajo tahi totutusajo / sisäänajo uuvella konneella?
Sitä ei näkemä saa sanoa.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Eijjoo. Kääte aju on semmosta ajua hevosella että ohjastaja eijjoo kyyvissä vuan kävelöö ja ohjoo hevosta ohjaksilla. Nykyvään sanovat sitä ohjasajoks.
Mikähän sukupolvi se valamettisukupolvi on, tämäkö:
https://www.youtube.com/watch?v=zwuaeJ2N6Q4
Vaiko tämä:
https://www.youtube.com/watch?v=k1_N7qxVRmI
Missä murteessa sanotaan "puolukkapuurova", ei ainakaan Kuopion seudulla, jossa sanotaan "puolukkapuuroo".
Savonmurre on eri puolilla Savoa erilainen, esimerkiksi Iisalmessa, Vieremällä, Kiuruvedellä, Pielavedellä murte on erilaista kuin etelämpänä. Myös eri ikäpolvien välillä on puheessa eroja. Idempänä Savon murteeseen on sekoittunut Pohjois-Karjalan murretta.
Etelä-Savossa murre poikkeaa jo enemmänkin.
Savonmurre on levinnyt laajalle ja lyö kiilan Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan väliin ja ylöspäin mentäessä idässä savonmurre yltä Kainuun yläosiin saakka.
Usein kuulee tuon ..va päätteen, kuten jatkua= jatkuva.
Meillä kotona ei puhuttu noin vaan se oli puuroa, jatkua jne.
Kotini oli Lapinlahdella.
Laihan vellin syömistä oli 'hupittaminen' kun olin pieni tyttö 50- luvulla.😋
Niuvanniemen asukkaat saivat tästä ikuisuusaiheen.