Kenellä vastuu mahdollisen vilpin todistamisesta

OK, mutta entä jos pesänjakaja on syystä tai toisesta päätynyt siihen, etteivät yliviivaukset ole päteviä, onko silloin todistustaakka toisella osapuolella vai vaaditaanko myös pesänjakajalta perustelut päätökselleen?

Anonyymi kirjoitti:

OK, mutta entä jos pesänjakaja on syystä tai toisesta päätynyt siihen, etteivät yliviivaukset ole päteviä, onko silloin todistustaakka toisella osapuolella vai vaaditaanko myös pesänjakajalta perustelut päätökselleen?

Lue lisää

Jotta pesänjakaja olisi tilanteessa arvioida yliviivauksien pätevyyttä, on tullut jo pitää perunkirjoitus ja vedota testamenttiin. Perukirjassa on siis päädytty tilanteeseen, jossa joko osakkaat tai pesänselvittäjä ovat hyväksyneet testamentin yliviivauksineen. Testamenttia sinällään ei ole moitittu.

Pesänjakaja ja osakkaat tai pesänjakaja ja pesänselvittäjä ovat siis asiasta eri mieltä. Pesänselvittäjän, jos sellainen on ollut, velvollisuus on ollut saattaa pesä jakokuntoon eli selvittää osakkaat, selvittää varat ja velat sekä maksaa velat. Pesänselvittäjä ei tee pesänjakajan jakopäätökseen rinnastuvaa ”selvityspäätöstä”, jossa kaikkien intressenttien vaatimukset keskitetysti ratkaistaisiin ja jota näiden määräajassa olisi moitittava. Päätöksestä vastaa itsenäisesti pesänjakaja.

Pesänjakaja on oikeuden määräämä juristi. Hänellä on asemansa puolesta oikeus ja taito arvioida mysö testamentin sisältöä. Pesänjakaja saa ja hänen pitää tarvittaessa myös tulkita testamenttia (samoin kuin avioehtoa). Lopullisen jakopäätöksen pesänjakaja antaa loppukokouksessa tai sen jälkeen.

Pesänjakajan suorittamaan jakoon tyytymättömät perilliset voivat halutessaan moittia perinnönjakoa erillisellä moitekanteella. Moitekanne tehdään muita pesän osakkaita vastaan. Pesänjakajaa kohtaan ei koskaan nosteta moitekannetta, toisin kuin esimerkiksi pesänselvittäjän kohdalla. Asiassa on kuuden kuukauden moiteaika. Jos pesänjakaja on aiheuttanut vahinkoa, häntä vastaan pitää ajaa erillistä kannetta.

😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋

😋 ­N­­y­­m­­f­­­o­­m­­­a­­­a­­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17734261m

🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

Näitä yliviivauksia on täällä käsitelty useassa ketjussa. Itselleni jäi epäselväksi nimenomaan se kuka ja missä vaiheessa ja millä perusteilla päättää pätevätkö ne, siis ennen mahdollista käräjöintiä. Käräjöimään lähtee se osapuoli jolla on siihen varaa, toinen nielee tappionsa vaikka olisikin ollut oikeassa!

Anonyymi kirjoitti:

Näitä yliviivauksia on täällä käsitelty useassa ketjussa. Itselleni jäi epäselväksi nimenomaan se kuka ja missä vaiheessa ja millä perusteilla päättää pätevätkö ne, siis ennen mahdollista käräjöintiä. Käräjöimään lähtee se osapuoli jolla on siihen varaa, toinen nielee tappionsa vaikka olisikin ollut oikeassa!

Lue lisää

> kuka päättää pätevätkö yliviivaukset, siis ennen mahdollista käräjöintiä.

Toimitusjaossa pesänjakaja päättää.

Sopimusjaossa osakkaat päättävät.

Onpas rehvakasta kommentointia, joka perustunee pääasiassa omiin ennakkoluuloihisi ja ns. rivien välistä lukemiseen.

Kirjoitin aiemmin:
"Minkä tahansa asiakirjaan tehtyjen merkintöjen kiistäjän pitää todistella, miksi merkintä ei olisi pätevä."

Tämä on totta, enkä siinä tarkoita mitään yksipuolisia merkintöjä, joita vaikutat lukevan siitä, vaikka en sanallakaan mainitse mitään tällaista.

Asiakirjamerkinnät pitää tietenkin olla molempien osapuolien hyvksymiä silloin, kun puhutaan sopimuksista. Näiden merkintöjen kiistäminen edellyttää todistelua siltä osapuolelta, joa haluaa väittää niitä pätemättömiksi.

Testamentti on sopimussuhteista olennaisesti erilainen tahdonmuodostuksen osoittava asiakirja, koska ei ole muita osapuolia kuin perittävä. Hänen tahtonsa ja tarkoituksensa on keskeinen tulkinnan perusta, johon nojaten selvitetään, mitä testamentissa on tarkoitettu. Siihen velvoittaa perintökaaren (PK) 11 luvun 1 §.

Testamentin peruuttamisesta on säännös PK 10:5, missä säädetään:
"Jos testamentin tekijä on siinä järjestyksessä, kuin testamentin tekemisestä on säädetty, peruuttanut määräyksensä tai jos hän on hävittänyt testamentin tahi muutoin selvästi ilmaissut, ettei määräys enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan, on määräys tehoton."

Olennainen huomio tästä säännöksestä on, että sen lähtökohta on perittävän VIIMEISESSÄ TAHDOSSA. Vain viimeisin tahto otetaan huomioon testamentin tulkinnassa ja sama koksee myös sen peruuttamista. Siksi on säädetty, että perittävä voi suullisestikin peruuttaa viimeisen tahtonsa koska tahansa, eikä sille ole asetettu mitään muotomääräyksiä.

Muotomääräyksillä on merkitystä ainoastaan, jos perittävä haluaa jonkin uuden aiemmin mainitsemattoman henkilön saavan hänen jäämistönsä tai jotakin siitä. Tällöin on laadittava uusi testamentti tai jos muutos tehdään aiempaan tetsamenttiasiakirjaan, on toimittava samoin kuin uutta testamenttia laadittaessa (kaksi todistajaa yhtä aikaisesti läsnäollen ja allekirjoittaen). Poikkeuksen muodostaa tällöin ns. hätätilatestamentti, jonka voi laatia muotomääräyksistä poiketen (suullinen ja kaksi todistajaa yhtä aikaisesti tai holografinen testamentti).

Anonyymi kirjoitti:

Näitä yliviivauksia on täällä käsitelty useassa ketjussa. Itselleni jäi epäselväksi nimenomaan se kuka ja missä vaiheessa ja millä perusteilla päättää pätevätkö ne, siis ennen mahdollista käräjöintiä. Käräjöimään lähtee se osapuoli jolla on siihen varaa, toinen nielee tappionsa vaikka olisikin ollut oikeassa!

Lue lisää

"kuka ja missä vaiheessa ja millä perusteilla päättää pätevätkö ne, siis ennen mahdollista käräjöintiä"

Kommentoin tähän lyhyesti, koska yllä on jo yksi hyvä kommentti pesänjakajan roolista.

Pesäjakajalla on velvollisuus tulkita testamenttia, ja hänellä on myös velvollisuus päättää, onko testamnetti voimassa tai onko se peruutettu. Ainoastaan ns. testamentin moitekanne ei kuulu pesänjakajan päätettäviin asioihin. Moitekanne on lakimääräisten perillisten nostama kanne kärjäoikeudessa siitä, että testamentin laatimisessa on virhe. Moiteperuste voi olla muotovirhe tai tahdonmuodostuksen virheet. Näistä säädetään PK 13:1. Väite testamentin peruuttamisesta ei ole varsinainen moiteperuste, vaan sellaisen riita-asian voi päättää pesänjakaja.

Anonyymi kirjoitti:

Onpas rehvakasta kommentointia, joka perustunee pääasiassa omiin ennakkoluuloihisi ja ns. rivien välistä lukemiseen.

Kirjoitin aiemmin:
"Minkä tahansa asiakirjaan tehtyjen merkintöjen kiistäjän pitää todistella, miksi merkintä ei olisi pätevä."

Tämä on totta, enkä siinä tarkoita mitään yksipuolisia merkintöjä, joita vaikutat lukevan siitä, vaikka en sanallakaan mainitse mitään tällaista.

Asiakirjamerkinnät pitää tietenkin olla molempien osapuolien hyvksymiä silloin, kun puhutaan sopimuksista. Näiden merkintöjen kiistäminen edellyttää todistelua siltä osapuolelta, joa haluaa väittää niitä pätemättömiksi.

Testamentti on sopimussuhteista olennaisesti erilainen tahdonmuodostuksen osoittava asiakirja, koska ei ole muita osapuolia kuin perittävä. Hänen tahtonsa ja tarkoituksensa on keskeinen tulkinnan perusta, johon nojaten selvitetään, mitä testamentissa on tarkoitettu. Siihen velvoittaa perintökaaren (PK) 11 luvun 1 §.

Testamentin peruuttamisesta on säännös PK 10:5, missä säädetään:
"Jos testamentin tekijä on siinä järjestyksessä, kuin testamentin tekemisestä on säädetty, peruuttanut määräyksensä tai jos hän on hävittänyt testamentin tahi muutoin selvästi ilmaissut, ettei määräys enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan, on määräys tehoton."

Olennainen huomio tästä säännöksestä on, että sen lähtökohta on perittävän VIIMEISESSÄ TAHDOSSA. Vain viimeisin tahto otetaan huomioon testamentin tulkinnassa ja sama koksee myös sen peruuttamista. Siksi on säädetty, että perittävä voi suullisestikin peruuttaa viimeisen tahtonsa koska tahansa, eikä sille ole asetettu mitään muotomääräyksiä.

Muotomääräyksillä on merkitystä ainoastaan, jos perittävä haluaa jonkin uuden aiemmin mainitsemattoman henkilön saavan hänen jäämistönsä tai jotakin siitä. Tällöin on laadittava uusi testamentti tai jos muutos tehdään aiempaan tetsamenttiasiakirjaan, on toimittava samoin kuin uutta testamenttia laadittaessa (kaksi todistajaa yhtä aikaisesti läsnäollen ja allekirjoittaen). Poikkeuksen muodostaa tällöin ns. hätätilatestamentti, jonka voi laatia muotomääräyksistä poiketen (suullinen ja kaksi todistajaa yhtä aikaisesti tai holografinen testamentti).

Lue lisää

Sulla meni asia taas kerran pahasti ihon alle! Kirjoita ensi kerralla sitä, mitä tarkoitat, niin ei tarvitse muiden tarkennella. Suomi ei taida olla äidinkielesi eli saat anteeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Onpas rehvakasta kommentointia, joka perustunee pääasiassa omiin ennakkoluuloihisi ja ns. rivien välistä lukemiseen.

Kirjoitin aiemmin:
"Minkä tahansa asiakirjaan tehtyjen merkintöjen kiistäjän pitää todistella, miksi merkintä ei olisi pätevä."

Tämä on totta, enkä siinä tarkoita mitään yksipuolisia merkintöjä, joita vaikutat lukevan siitä, vaikka en sanallakaan mainitse mitään tällaista.

Asiakirjamerkinnät pitää tietenkin olla molempien osapuolien hyvksymiä silloin, kun puhutaan sopimuksista. Näiden merkintöjen kiistäminen edellyttää todistelua siltä osapuolelta, joa haluaa väittää niitä pätemättömiksi.

Testamentti on sopimussuhteista olennaisesti erilainen tahdonmuodostuksen osoittava asiakirja, koska ei ole muita osapuolia kuin perittävä. Hänen tahtonsa ja tarkoituksensa on keskeinen tulkinnan perusta, johon nojaten selvitetään, mitä testamentissa on tarkoitettu. Siihen velvoittaa perintökaaren (PK) 11 luvun 1 §.

Testamentin peruuttamisesta on säännös PK 10:5, missä säädetään:
"Jos testamentin tekijä on siinä järjestyksessä, kuin testamentin tekemisestä on säädetty, peruuttanut määräyksensä tai jos hän on hävittänyt testamentin tahi muutoin selvästi ilmaissut, ettei määräys enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan, on määräys tehoton."

Olennainen huomio tästä säännöksestä on, että sen lähtökohta on perittävän VIIMEISESSÄ TAHDOSSA. Vain viimeisin tahto otetaan huomioon testamentin tulkinnassa ja sama koksee myös sen peruuttamista. Siksi on säädetty, että perittävä voi suullisestikin peruuttaa viimeisen tahtonsa koska tahansa, eikä sille ole asetettu mitään muotomääräyksiä.

Muotomääräyksillä on merkitystä ainoastaan, jos perittävä haluaa jonkin uuden aiemmin mainitsemattoman henkilön saavan hänen jäämistönsä tai jotakin siitä. Tällöin on laadittava uusi testamentti tai jos muutos tehdään aiempaan tetsamenttiasiakirjaan, on toimittava samoin kuin uutta testamenttia laadittaessa (kaksi todistajaa yhtä aikaisesti läsnäollen ja allekirjoittaen). Poikkeuksen muodostaa tällöin ns. hätätilatestamentti, jonka voi laatia muotomääräyksistä poiketen (suullinen ja kaksi todistajaa yhtä aikaisesti tai holografinen testamentti).

Lue lisää

"Siksi on säädetty, että perittävä voi suullisestikin peruuttaa viimeisen tahtonsa koska tahansa, eikä sille ole asetettu mitään muotomääräyksiä."

Tuo oli hyvä - nauratti kovasti. Kiitos.

Niin kauan kun kirjallinen ja muotomääräinen testamentti on löydettävissä vainajan jäämistössä tai asianajajan hallussa, testamentti on täysin pätevä. Ei ole mitään merkitystä sillä, että vainaja olisi huhupuheen mukaisesti suullisesti jonkun kuullen peruuttanut testamenttinsa. Testamenttiin voi vedota juuri sellaisena kuin se on.

Kerro lisää noita naurettavia ajatuksiasi - meni kahvit rinnuksille.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla meni asia taas kerran pahasti ihon alle! Kirjoita ensi kerralla sitä, mitä tarkoitat, niin ei tarvitse muiden tarkennella. Suomi ei taida olla äidinkielesi eli saat anteeksi.

Lue lisää

Ei mennyt, vaan sinulla on mennyt jonkun kanssa keskustelu ihon alle, En tiedä kenestä henkilöstä mahdat kirjoittaa. Ennakkoluulojasi ja suoranaisia harhaluulojasi vastaan ei auttane kuin psykiatria ja mahdollinen lääkitys, mihin en osa enkä haluakaan ottaa kantaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Siksi on säädetty, että perittävä voi suullisestikin peruuttaa viimeisen tahtonsa koska tahansa, eikä sille ole asetettu mitään muotomääräyksiä."

Tuo oli hyvä - nauratti kovasti. Kiitos.

Niin kauan kun kirjallinen ja muotomääräinen testamentti on löydettävissä vainajan jäämistössä tai asianajajan hallussa, testamentti on täysin pätevä. Ei ole mitään merkitystä sillä, että vainaja olisi huhupuheen mukaisesti suullisesti jonkun kuullen peruuttanut testamenttinsa. Testamenttiin voi vedota juuri sellaisena kuin se on.

Kerro lisää noita naurettavia ajatuksiasi - meni kahvit rinnuksille.

Lue lisää

Kirjallisen testamentin löytyminen ei takaa lainkaan sitä, että se olisi voimassa. On voitu sen jälkeen tehdä toinen yhtä lailla pätevä testamentti, joka on päivätty myöhempään aikaan kuin edellinen, jolloin jälkimmäinen on voimassa, mikäli testamenttien määräykset ovat ristiriidassa keskenään tai jos viimeksi mainitussa on määrätty edellise/-ten testamenttien peruuttamisesta.

Niinpä sainkin tosi mojavat naurut jutustasi ja meni kahvit näppikselle nauraa hekottaessani niin rajusti!

Ja toisaan, testamentin voi lain mukaan koska tahansa peruutta ilman muotomääräyksiäkin. Tämä käy ihan suullisestikin.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjallisen testamentin löytyminen ei takaa lainkaan sitä, että se olisi voimassa. On voitu sen jälkeen tehdä toinen yhtä lailla pätevä testamentti, joka on päivätty myöhempään aikaan kuin edellinen, jolloin jälkimmäinen on voimassa, mikäli testamenttien määräykset ovat ristiriidassa keskenään tai jos viimeksi mainitussa on määrätty edellise/-ten testamenttien peruuttamisesta.

Niinpä sainkin tosi mojavat naurut jutustasi ja meni kahvit näppikselle nauraa hekottaessani niin rajusti!

Ja toisaan, testamentin voi lain mukaan koska tahansa peruutta ilman muotomääräyksiäkin. Tämä käy ihan suullisestikin.

Lue lisää

"Ja toisaan, testamentin voi lain mukaan koska tahansa peruutta ilman muotomääräyksiäkin. Tämä käy ihan suullisestikin."

Näin lasten elokuvan, jossa lehmät lentävät. Väite suullisesta peruuttamisesta on ihan samaa sarjaa. Kirjallinen olemassa oleva testamentti on näyttönä vahvempi kuin väite suullisesta peruuttamisesta.

Revi, polta, silppua tai yliviivaa. Ne ovat hyväksytyt tavat. Suullinen peruuttaminen on ilman näyttöä pelkkä satuhetki.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja toisaan, testamentin voi lain mukaan koska tahansa peruutta ilman muotomääräyksiäkin. Tämä käy ihan suullisestikin."

Näin lasten elokuvan, jossa lehmät lentävät. Väite suullisesta peruuttamisesta on ihan samaa sarjaa. Kirjallinen olemassa oleva testamentti on näyttönä vahvempi kuin väite suullisesta peruuttamisesta.

Revi, polta, silppua tai yliviivaa. Ne ovat hyväksytyt tavat. Suullinen peruuttaminen on ilman näyttöä pelkkä satuhetki.

Lue lisää

Kommentoijan kannattaa mutustella mielessään lain sanamuotoa: "muutoin selvästi ilmaissut, ettei määräys enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan,"

Miten lakiin nähden suullinen peruuttaminen "muutoin selvästi ilmaissut" voi olla pätevä tapa tehdä peruutus tai jopa peruutuksen peruutus.

Perittävän testamenttiasiassa tekemien toimien tulkinta pitää perustua siihen, että hänen tarkoituksensa toteutuu.

Yliviivaamalla ja testamenttiasiakirjaan tekemällään sisltömuutoksella on tarkoitettu muuttaa testamenttia. Mitään peruutusta ei siis ole tapahtunut mainitussa tapauksessa. Kun testamentin muuttaminen on tapahtunut virheellisessä muodossa, se ei ole pätevä.

Pesänjakaja päättää, että testamentin mukaisesti legaatinsaaja saa omaisuuden. Sinun "vaihtoehdoistasi" siis molemmat toimet hylätään.

> Legaatti on yliviivattu ja omakätisesti kirjoitettu yleistestamentin saajaksi. Molemmat ilman todistajia! Vaihtoehdot: Molemmat toimet hyväksytään, molemmat hylätään tai ainoastaan yliviivaus hyväksytään. Testamenttia on muutettu, mutta pelissä ei ole ”uusi nimi”. Miten mahtaa perinnön käydä?

Saadakseen hyväkseen testamenttisaannon on testamentinsaajan vedottava testamenttiin. Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi testamentin tekijän perillisille.

Legaatti täytetään ensin. Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Asiasta voi esittää vastanäyttöä, mutta vasta käräjäoikeudessa.

Kun testamentti annetaan todisteellisesti tiedoksi, se joko hyväksytään aktiivisesti tai passiivisesti määräajan kuluessa. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden sisällä tiedoksiannosta. Testamentin tulkintakanteella tarkoitetaan sitä, että kanteen avulla pyritään saamaan tuomioistuimelta vahvistus siitä, mikä on ollut testamentin tekijän
todellinen tarkoitus. Yliviivaukset ja muutokset ovat mahdollisesti osa tätä. Testamentin tulkintakanteessa ei ole varsinaista määräaikaa, mutta aika ei toimi kantajan eduksi.

> Tästäkö pesänjakaja päättäisi? Kuka keskustelijoista ottaa pesänjakajan roolin?

Testamentti siis annetaan tiedoksi ja se hyväksytään oletetun testamentin tekijän tahdon mukaisena. Asiasta päättävät henkilökohtaisesti osakkaat, ja sama kirjataan perukirjaan. Vaihtoehtoisesti asiassa kuka tahansa osakas tai se jonka etua asia koskee, voi nostaa joko moitekanteen tai tulkintakanteen. Ilman moitetta yliviivaukset ovat pätevät.

Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat. Tällöin siis tulkintakanteen nostaminen ei ole tarpeellista. Jos osakas on tyytymätön jakoon, moite nostetaan käräjäoikeudessa muita osakkaita vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Legaatti on yliviivattu ja omakätisesti kirjoitettu yleistestamentin saajaksi. Molemmat ilman todistajia! Vaihtoehdot: Molemmat toimet hyväksytään, molemmat hylätään tai ainoastaan yliviivaus hyväksytään. Testamenttia on muutettu, mutta pelissä ei ole ”uusi nimi”. Miten mahtaa perinnön käydä?

Saadakseen hyväkseen testamenttisaannon on testamentinsaajan vedottava testamenttiin. Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi testamentin tekijän perillisille.

Legaatti täytetään ensin. Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Asiasta voi esittää vastanäyttöä, mutta vasta käräjäoikeudessa.

Kun testamentti annetaan todisteellisesti tiedoksi, se joko hyväksytään aktiivisesti tai passiivisesti määräajan kuluessa. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden sisällä tiedoksiannosta. Testamentin tulkintakanteella tarkoitetaan sitä, että kanteen avulla pyritään saamaan tuomioistuimelta vahvistus siitä, mikä on ollut testamentin tekijän
todellinen tarkoitus. Yliviivaukset ja muutokset ovat mahdollisesti osa tätä. Testamentin tulkintakanteessa ei ole varsinaista määräaikaa, mutta aika ei toimi kantajan eduksi.

> Tästäkö pesänjakaja päättäisi? Kuka keskustelijoista ottaa pesänjakajan roolin?

Testamentti siis annetaan tiedoksi ja se hyväksytään oletetun testamentin tekijän tahdon mukaisena. Asiasta päättävät henkilökohtaisesti osakkaat, ja sama kirjataan perukirjaan. Vaihtoehtoisesti asiassa kuka tahansa osakas tai se jonka etua asia koskee, voi nostaa joko moitekanteen tai tulkintakanteen. Ilman moitetta yliviivaukset ovat pätevät.

Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat. Tällöin siis tulkintakanteen nostaminen ei ole tarpeellista. Jos osakas on tyytymätön jakoon, moite nostetaan käräjäoikeudessa muita osakkaita vastaan.

Lue lisää

"Testamentti siis annetaan tiedoksi ja se hyväksytään oletetun testamentin tekijän tahdon mukaisena."

Niin, ja mikähän se testamenintekijän oletettu tarkoitus on kommentoijan mielestä edellä mainitussa tapauksessa? Etkö uskaltanut vastat, vaan kirjoittelet liiruum-laarumia testamentin tiedoksiannoista ja kanteista?

Kun testamenttiin on tehty yliivauksia yms. muutoksia ilman, että testamentin laatimisessa ei ole ollut muotomääräyksten mukaisesti todistajat läsnä, olisi lakimääräisen perillisen/toisen testamentinsaajan (tässä legaatinsaajan) helppo väittää, että testamentti on pätemätön muutetuilta osin. Näin hän saisi oikeusturvansa toteutettua, ja jos muut osakkaat olisivat erimieltä asiasta, hän voisi hakea pesänjakajan kuolinpesään ratkaisemaan testamentin tulkintakysymys.

Tässä tapauksessa pesänjakaja päättäisi, että muutoksia ei ole tehty muotomääräysten mukaisesti ja jakaisi legaatinsaajalle alkuperäisen testamenttimäääryksen mukaisesti hänelle kuuluvan omaisuuden pesänselvityksen kuluessa niin kuin laki määrää.

Anonyymi kirjoitti:

"Testamentti siis annetaan tiedoksi ja se hyväksytään oletetun testamentin tekijän tahdon mukaisena."

Niin, ja mikähän se testamenintekijän oletettu tarkoitus on kommentoijan mielestä edellä mainitussa tapauksessa? Etkö uskaltanut vastat, vaan kirjoittelet liiruum-laarumia testamentin tiedoksiannoista ja kanteista?

Kun testamenttiin on tehty yliivauksia yms. muutoksia ilman, että testamentin laatimisessa ei ole ollut muotomääräyksten mukaisesti todistajat läsnä, olisi lakimääräisen perillisen/toisen testamentinsaajan (tässä legaatinsaajan) helppo väittää, että testamentti on pätemätön muutetuilta osin. Näin hän saisi oikeusturvansa toteutettua, ja jos muut osakkaat olisivat erimieltä asiasta, hän voisi hakea pesänjakajan kuolinpesään ratkaisemaan testamentin tulkintakysymys.

Tässä tapauksessa pesänjakaja päättäisi, että muutoksia ei ole tehty muotomääräysten mukaisesti ja jakaisi legaatinsaajalle alkuperäisen testamenttimäääryksen mukaisesti hänelle kuuluvan omaisuuden pesänselvityksen kuluessa niin kuin laki määrää.

Lue lisää

Oletko sokea vai besserwisser vai molempia? Vastasin selkeäsi annettuun kymykseen.

-Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Asiasta päättävät henkilökohtaisesti osakkaat, ja sama kirjataan perukirjaan. Vaihtoehtona kanne.

-Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat.

Mikä sinulle vielä on epäselvää? Edes muotomääräystä ei ole pakko moittia.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko sokea vai besserwisser vai molempia? Vastasin selkeäsi annettuun kymykseen.

-Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Asiasta päättävät henkilökohtaisesti osakkaat, ja sama kirjataan perukirjaan. Vaihtoehtona kanne.

-Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat.

Mikä sinulle vielä on epäselvää? Edes muotomääräystä ei ole pakko moittia.

Lue lisää

Et ole vastannut kysymykseen, mikä olisi kysyjän esittämistä vaihtoehdoista oikea.

Kysymyksessä olevassa esimerkissä perittävä on yliviivannut testamenttimääräyksestä osan ja kirjoittanut käsin siihen muutoksen. Tähän asiaan et ilmeisesti osaa vastata, mutta kirjoittelet tekemisen puutteessa kaikenlaista asian vierestä.

Anonyymi kirjoitti:

Et ole vastannut kysymykseen, mikä olisi kysyjän esittämistä vaihtoehdoista oikea.

Kysymyksessä olevassa esimerkissä perittävä on yliviivannut testamenttimääräyksestä osan ja kirjoittanut käsin siihen muutoksen. Tähän asiaan et ilmeisesti osaa vastata, mutta kirjoittelet tekemisen puutteessa kaikenlaista asian vierestä.

Lue lisää

Eli olet siis sokea besserwisser. Kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Eli olet siis sokea besserwisser. Kiitos.

En ole kumpaakaan, mutta sinä et siis osaa vastata kysymyskeen. OK, ei se ole häpeä, mutta on koomista kirjoitella kaikkea muuta asian vierestä, vaikka oikeasti et vain osaa itse asiaan sanoa mitään.

Anonyymi kirjoitti:

En ole kumpaakaan, mutta sinä et siis osaa vastata kysymyskeen. OK, ei se ole häpeä, mutta on koomista kirjoitella kaikkea muuta asian vierestä, vaikka oikeasti et vain osaa itse asiaan sanoa mitään.

Lue lisää

Avaa jo silmäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko sokea vai besserwisser vai molempia? Vastasin selkeäsi annettuun kymykseen.

-Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Asiasta päättävät henkilökohtaisesti osakkaat, ja sama kirjataan perukirjaan. Vaihtoehtona kanne.

-Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat.

Mikä sinulle vielä on epäselvää? Edes muotomääräystä ei ole pakko moittia.

Lue lisää

Kirjoitat"Mikä sinulle vielä on epäselvää? Edes muotomääräystä ei ole pakko moittia."

Ei niin, mutta mitä se tarkoittaa tässä tapauksessa. Jätät vastaamatta!

Kun perittävä on testamentistaan yliviivannut osan määräyksestä, joka koskee legaattia, eli vaikkapa määräyksen siitä, että testamentinsaaja saa perittävän asunnon itselleen ja lisännyt käsin testamenttiin, että mainittu legaatinsaaja onkin yleistestamentinsaaja.

Testamentinsaaja voi nyt antaa mainitun testamentin tiedoksi lakimääräisille perillisille. Jos perilliset eivät sitä moiti, testamentinsaajaa pidetään yleistestamentinsaajana, ja hän saa siis koko jäämistön. Vastaus olisi siis kysyjälle: MOLEMMAT HYVÄKSYTÄÄN.

Lukitsetko vastauksesi?

Anonyymi kirjoitti:

> Legaatti on yliviivattu ja omakätisesti kirjoitettu yleistestamentin saajaksi. Molemmat ilman todistajia! Vaihtoehdot: Molemmat toimet hyväksytään, molemmat hylätään tai ainoastaan yliviivaus hyväksytään. Testamenttia on muutettu, mutta pelissä ei ole ”uusi nimi”. Miten mahtaa perinnön käydä?

Saadakseen hyväkseen testamenttisaannon on testamentinsaajan vedottava testamenttiin. Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi testamentin tekijän perillisille.

Legaatti täytetään ensin. Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Asiasta voi esittää vastanäyttöä, mutta vasta käräjäoikeudessa.

Kun testamentti annetaan todisteellisesti tiedoksi, se joko hyväksytään aktiivisesti tai passiivisesti määräajan kuluessa. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden sisällä tiedoksiannosta. Testamentin tulkintakanteella tarkoitetaan sitä, että kanteen avulla pyritään saamaan tuomioistuimelta vahvistus siitä, mikä on ollut testamentin tekijän
todellinen tarkoitus. Yliviivaukset ja muutokset ovat mahdollisesti osa tätä. Testamentin tulkintakanteessa ei ole varsinaista määräaikaa, mutta aika ei toimi kantajan eduksi.

> Tästäkö pesänjakaja päättäisi? Kuka keskustelijoista ottaa pesänjakajan roolin?

Testamentti siis annetaan tiedoksi ja se hyväksytään oletetun testamentin tekijän tahdon mukaisena. Asiasta päättävät henkilökohtaisesti osakkaat, ja sama kirjataan perukirjaan. Vaihtoehtoisesti asiassa kuka tahansa osakas tai se jonka etua asia koskee, voi nostaa joko moitekanteen tai tulkintakanteen. Ilman moitetta yliviivaukset ovat pätevät.

Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat. Tällöin siis tulkintakanteen nostaminen ei ole tarpeellista. Jos osakas on tyytymätön jakoon, moite nostetaan käräjäoikeudessa muita osakkaita vastaan.

Lue lisää

"Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto."

Eli muutokset tulevat voimaan sellaisina kuin ne on merkitty. Tulkinta- tai moitekanne skä pesänjakaja voivat muuttaa perillisten näkemyksen.

Ymmärrän oikein?

Anonyymi kirjoitti:

Oletko sokea vai besserwisser vai molempia? Vastasin selkeäsi annettuun kymykseen.

-Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Asiasta päättävät henkilökohtaisesti osakkaat, ja sama kirjataan perukirjaan. Vaihtoehtona kanne.

-Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat.

Mikä sinulle vielä on epäselvää? Edes muotomääräystä ei ole pakko moittia.

Lue lisää

Koska oletan, ettet edelleenkään lukitse vastausta, jatkan asian kommentointia.

"-Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat."

Pesänjakaja ei voi ratkaista em. kysymystä, jos yksi testamentinsaaja olisi tulkittava yleistenstamentinsaajaksi mainitussa esimerkissä. Lakimääräisten perillisten olisi nostettaav moitekanne, koska testamenttia tältä osin rasittaa muotovirhe: testamentinsaajasta on ilman todistajia tehty yleistestamentinsaaja.

Mutta sanottu testamentinsaaja voisi edelleen väittää olevansa legaatinsaaja, vaikka tuomioistuin olisikin kumonnut käsin tehdyn lisäyksen merkityksen. Oikeudenkäynnin jälkeen hän voisi vaatia perittävän asuntoa itselleen. Tätä asiaa et osannut kertoa puutteellisessa kommentissasi. Asiat kun eivät ole niin yksinkertaisia kuin luulet niiden olevan.

Jos perilliset olisivat tästä legaatin olemassaolosta eri mieltä testamentinsaajan kanssa, asian voisi ratkaista pesänjakaja. Hän toteaisi, että legaatiia ei ole peruutettu, vaan se on edellen voimassa, vaikka se onkin yliviivattu, sillä yliviivaus ei ole mainitussa tapauksessa testamentin peruuttamista. Perittävä oli tarkoittanut muuttaa testamenttia niin, että testamentinsaajasta tulisi yleistestamentinsaaja legaataarin sijasta.

Anonyymi kirjoitti:

"Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto."

Eli muutokset tulevat voimaan sellaisina kuin ne on merkitty. Tulkinta- tai moitekanne skä pesänjakaja voivat muuttaa perillisten näkemyksen.

Ymmärrän oikein?

Lue lisää

"Eli muutokset tulevat voimaan sellaisina kuin ne on merkitty. Tulkinta- tai moitekanne sekä pesänjakaja voivat muuttaa perillisten näkemyksen."

"Ymmärrän oikein?"

Kyllä ymmärrät oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko sokea vai besserwisser vai molempia? Vastasin selkeäsi annettuun kymykseen.

-Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Asiasta päättävät henkilökohtaisesti osakkaat, ja sama kirjataan perukirjaan. Vaihtoehtona kanne.

-Mikäli pesään on määrätty pesänjakaja, hän voi ratkaista tulkintaristiriidat.

Mikä sinulle vielä on epäselvää? Edes muotomääräystä ei ole pakko moittia.

Lue lisää

Jatkan edelleen kommentointia asiaan.

Oikea vastaus on: testamentin mukaisesti legaatinsaaja saa omaisuuden. Sinun "vaihtoehdoistasi" siis MOLEMMAT HYLÄTÄÄN.

Oikea vastaus on siis lopulta täysin päinvastainen kuin puutteellisessa kommentissasi toteat. Molemmat hyväksytään on vastausvaihtoehto ainoastaan, jos lakimääräiset perilliset eivät nosta moitekannetta. Tämä vastaus on täysin puutteellinen ja kuten todettu lopultakin väärä.

Anonyymi kirjoitti:

"Eli muutokset tulevat voimaan sellaisina kuin ne on merkitty. Tulkinta- tai moitekanne sekä pesänjakaja voivat muuttaa perillisten näkemyksen."

"Ymmärrän oikein?"

Kyllä ymmärrät oikein.

Lue lisää

Tulkintakanne on todella harvinainen verrattuna moitekanteeseen.

Onpa typerä kommentti.

Anonyymi kirjoitti:

"Oletuksena on että kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto."

Eli muutokset tulevat voimaan sellaisina kuin ne on merkitty. Tulkinta- tai moitekanne skä pesänjakaja voivat muuttaa perillisten näkemyksen.

Ymmärrän oikein?

Lue lisää

"Eli muutokset tulevat voimaan sellaisina kuin ne on merkitty. Tulkinta- tai moitekanne skä pesänjakaja voivat muuttaa perillisten näkemyksen.
Ymmärrän oikein?"

Valittettavasti ymmärsit väärin, koska kommentoijan vastaus oli puutteellinen.

KKO 2010:54
"6. Toisin kuin testamenttia tehtäessä ei sitä tai sen määräystä peruutettaessa säännöksen mukaan siis tarvitse noudattaa määrättyä muotoa. Edellytyksenä on ainoastaan, että peruuttaminen on ilmaistu selvästi. Säännöksessä tämän edellytyksen täyttävinä peruuttamistapoina on mainittu uuden testamentin tekeminen tai tehdyn testamentin hävittäminen. Ilmaisu voidaan kuitenkin tehdä muullakin tavoin ja siten myös suullisesti."

Voiko asiassa selvemmin testamentin peruuttamisen suullisena toimena ilmaista? Edellytys on niin kuin laissa sanotaan "ilmaistu selvästi". Tämän korkein oikeus vahvistaa ennakkopäätöksellään KKO 2010:54.

Sitten korkein oikeus toteaa (NYT ON KOVAA PERUSTELUA):
"8. Myös sellaisessa tapauksessa, jossa testamentti on ollut tekijällään tallessa, väite peruuttamisesta voi menestyä, jos peruuttamisen voidaan osoittaa olleen testamentin tekijän viimeinen tahto."

Testamentin löytyminenkään ei riitä siihen, että testamentti olisi voimassa!! Tämän korkein oikeus vahvistaa ennakkopäätöksellään KKO 2010:54.

Mitä tulee peruutuksen näyttöön, siitä tapauksessa KKO 2010:54 arvioi perusteluissaan: "Tällaisessa tilanteessa arvioitaessa sitä, oliko testamentin tekijä suullisesti peruuttanut testamenttinsa, voidaan huomioon ottaa myös se, missä määrin peruutuksen johdosta toteutuva omaisuuden jakotapa vastaa testamentin tekijän tahtoa. Tässä asiassa peruutuksen vuoksi tulisi sovellettavaksi lakimääräinen perimysjärjestys. Esitetyn näytön perusteella on kuitenkin selvää, että A ei ollut halunnut jättää omaisuuttaan enemmälti myöskään ainoalle lakimääräiselle perilliselleen eli veljelleen, koska tämä häntä useita vuosia vanhempana oli jo varsin iäkäs. Hän on etsinyt toista yleishyödyllistä yhteisöä testamentinsaajaksi, mutta ei ollut vielä sellaista löytänyt."

Korkein oikeus katsoi, ettei perittävä ollut vielä muodostanut viimeistä tahtoaan peruuttaa testamenttinsa, vaan oli vasta suunnittelemassa sen muuttamista. Siten testamentti oli voimassa, eikä ollut tullut peruutetuksi.

MItä KKO sanookaan?

KKO: "Säännöksen mukaan testamentin peruuttaminen ei ‒ toisin kuin sen tekeminen ‒ ole oikeustoimena määrämuotoon sidottu. Pätevän peruuttamisen edellytyksenä on ainoastaan, että peruuttamistahto on ilmaistu selvästi. Säännöksessä tämän edellytyksen täyttävinä peruuttamistapoina on mainittu testamentin määrämuodossa tehty peruuttaminen ja tehdyn testamentin hävittäminen. Peruuttaminen voidaan kuitenkin tehdä muullakin tavoin peruuttamistahto selvästi ilmaisten, siis myös suullisesti."

Vaikka laki tarjoaa mahdollisuuden peruuttamiseen mahdollisuuden myös suullisesti, asia ei vaan toimi käytännössä sillä tavoin. Ei ole tiedossa yhtään ennakkotapausta, jossa suullinen peruuttaminen olisi ollut tehokas. Videointi tai vastaava suullinen peruuttaminen olisi tehokas. Pelkkä väittäminen asiassa ei riitä.

KKO: "Väitettyä testamentin peruuttamista on kaikissa tapauksissa arvioitava siltä pohjalta, vastaako peruuttaminen tekijänsä viimeistä tahtoa. Huomioon on tällöin otettava muun muassa mahdollisuudet, jotka tekijällä on ollut toimia testamenttikappaleen tai -kappaleiden suhteen, sekä olosuhteet, jotka puhuvat testamentin voimassaolon tai peruuttamisen puolesta, kuten erityisesti tekijän myöhemmät elämänvaiheet (esimerkiksi KKO 2010:54, kohta 8 ja KKO 2010:63, kohta 9)."

Kuten jo muualla tässä avauksessa on kerrottu, olemassa oleva kirjallinen ja muotomääräinen testamentti on pätevä silloin, kun siihen halutaan vedota. Vanhakin testamentti voi olla tehokas uuden testamentin rinnalla, elleivät ne ole ristiriidassa keskenään. Jos testamentin tekijällä on ollut todellinen mahdollisuus testamentin uuteen laatimiseen tai peruuttamiseen testamentti hävittämällä, eikä näin kuitenkaan ole tapahtunut, vanha testamentti on pätevä. Siinä ei auta pelkät väitteet ja kuulopuheet. Ellei sairaus tai muu pakkotila ole esteenä, testamentin tekijän on uskottavasti ja aktiivisesti toimittava testamentin peruuttamisen puolesta.

Hyvin yksinkertaista - väite asiasta ei riitä ja ellei todellista ja uskottavaa näyttöä peruuttamishalusta ole olemassa, toimitaan viimeisen testamentin tai jopa testamenttien mukaisesti. Konkreettinen hävittäminen on todellinen ilmaus tahdosta peruuttaa testamentti, jos sellaiseen tarjoutuu mahdollisuus.

KKO: "Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jos testamentin tekijällä ollutta testamenttia ei löydy tekijän kuoleman jälkeen, tekijän oletetaan hävittäneen testamentin ja siten peruuttaneen sen. Kysymys on kuitenkin vain olettamasta, jonka tärkein vaikutus koskee todistustaakkaa. Mikäli testamentin saaja haluaa vedota löytymättä jääneeseen testamenttiin, hänen velvollisuutenaan on näyttää, että testamentti edelleen vastaa tekijänsä viimeistä tahtoa (KKO 1968 II 80)."

Tuohon ei ole kenelläkään varmasti mitää lisättävää.

KKO: "Hävinneenkin testamentin määräys voidaan hyväksyä testamenttina voimassa olevaksi, jos esitetty näyttö antaa aiheen olettaa, että testamentti edelleen vastaa tekijänsä viimeistä tahtoa. Oikeuskäytännössä tällaisen tilanteen on katsottu olleen käsillä esimerkiksi silloin, kun näytetyksi on tullut, että testamentti on joutunut pois testamentin tekijän hallusta tämän tahtomatta (KKO 1992:31 ja KKO 1992:84)."

Kyseessä on siis esitetty näyttö. Näytöksi ei riitä pelkät oletukset ja väitteet.

Väite suullisesta peruuttamisesta ei riitä, vaikka sellainen saattaisi teoriassa toimia. Lakihan tarjoaa siihen mahdollisuuden, vaikka ennakkotapauksia ei ole. Kaikille asiaa harkitseville, kannattaa ainakin harkita minimissään asian videointia, sillä se on todellinen suullinen peruuttaminen.

Anonyymi kirjoitti:

MItä KKO sanookaan?

KKO: "Säännöksen mukaan testamentin peruuttaminen ei ‒ toisin kuin sen tekeminen ‒ ole oikeustoimena määrämuotoon sidottu. Pätevän peruuttamisen edellytyksenä on ainoastaan, että peruuttamistahto on ilmaistu selvästi. Säännöksessä tämän edellytyksen täyttävinä peruuttamistapoina on mainittu testamentin määrämuodossa tehty peruuttaminen ja tehdyn testamentin hävittäminen. Peruuttaminen voidaan kuitenkin tehdä muullakin tavoin peruuttamistahto selvästi ilmaisten, siis myös suullisesti."

Vaikka laki tarjoaa mahdollisuuden peruuttamiseen mahdollisuuden myös suullisesti, asia ei vaan toimi käytännössä sillä tavoin. Ei ole tiedossa yhtään ennakkotapausta, jossa suullinen peruuttaminen olisi ollut tehokas. Videointi tai vastaava suullinen peruuttaminen olisi tehokas. Pelkkä väittäminen asiassa ei riitä.

KKO: "Väitettyä testamentin peruuttamista on kaikissa tapauksissa arvioitava siltä pohjalta, vastaako peruuttaminen tekijänsä viimeistä tahtoa. Huomioon on tällöin otettava muun muassa mahdollisuudet, jotka tekijällä on ollut toimia testamenttikappaleen tai -kappaleiden suhteen, sekä olosuhteet, jotka puhuvat testamentin voimassaolon tai peruuttamisen puolesta, kuten erityisesti tekijän myöhemmät elämänvaiheet (esimerkiksi KKO 2010:54, kohta 8 ja KKO 2010:63, kohta 9)."

Kuten jo muualla tässä avauksessa on kerrottu, olemassa oleva kirjallinen ja muotomääräinen testamentti on pätevä silloin, kun siihen halutaan vedota. Vanhakin testamentti voi olla tehokas uuden testamentin rinnalla, elleivät ne ole ristiriidassa keskenään. Jos testamentin tekijällä on ollut todellinen mahdollisuus testamentin uuteen laatimiseen tai peruuttamiseen testamentti hävittämällä, eikä näin kuitenkaan ole tapahtunut, vanha testamentti on pätevä. Siinä ei auta pelkät väitteet ja kuulopuheet. Ellei sairaus tai muu pakkotila ole esteenä, testamentin tekijän on uskottavasti ja aktiivisesti toimittava testamentin peruuttamisen puolesta.

Hyvin yksinkertaista - väite asiasta ei riitä ja ellei todellista ja uskottavaa näyttöä peruuttamishalusta ole olemassa, toimitaan viimeisen testamentin tai jopa testamenttien mukaisesti. Konkreettinen hävittäminen on todellinen ilmaus tahdosta peruuttaa testamentti, jos sellaiseen tarjoutuu mahdollisuus.

KKO: "Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jos testamentin tekijällä ollutta testamenttia ei löydy tekijän kuoleman jälkeen, tekijän oletetaan hävittäneen testamentin ja siten peruuttaneen sen. Kysymys on kuitenkin vain olettamasta, jonka tärkein vaikutus koskee todistustaakkaa. Mikäli testamentin saaja haluaa vedota löytymättä jääneeseen testamenttiin, hänen velvollisuutenaan on näyttää, että testamentti edelleen vastaa tekijänsä viimeistä tahtoa (KKO 1968 II 80)."

Tuohon ei ole kenelläkään varmasti mitää lisättävää.

KKO: "Hävinneenkin testamentin määräys voidaan hyväksyä testamenttina voimassa olevaksi, jos esitetty näyttö antaa aiheen olettaa, että testamentti edelleen vastaa tekijänsä viimeistä tahtoa. Oikeuskäytännössä tällaisen tilanteen on katsottu olleen käsillä esimerkiksi silloin, kun näytetyksi on tullut, että testamentti on joutunut pois testamentin tekijän hallusta tämän tahtomatta (KKO 1992:31 ja KKO 1992:84)."

Kyseessä on siis esitetty näyttö. Näytöksi ei riitä pelkät oletukset ja väitteet.

Väite suullisesta peruuttamisesta ei riitä, vaikka sellainen saattaisi teoriassa toimia. Lakihan tarjoaa siihen mahdollisuuden, vaikka ennakkotapauksia ei ole. Kaikille asiaa harkitseville, kannattaa ainakin harkita minimissään asian videointia, sillä se on todellinen suullinen peruuttaminen.

Lue lisää

"Ei ole tiedossa yhtään ennakkotapausta, jossa suullinen peruuttaminen olisi ollut tehokas."

Nooh, mitä nyt KKO 2010:54, jossa vahvistettiin, että "toisin kuin testamenttia tehtäessä ei sitä tai sen määräystä peruutettaessa säännöksen mukaan siis tarvitse noudattaa määrättyä muotoa. Edellytyksenä on ainoastaan, että peruuttaminen on ilmaistu selvästi. Säännöksessä tämän edellytyksen täyttävinä peruuttamistapoina on mainittu uuden testamentin tekeminen tai tehdyn testamentin hävittäminen. Ilmaisu voidaan kuitenkin tehdä muullakin tavoin ja siten myös suullisesti."

"Väite suullisesta peruuttamisesta ei riitä, vaikka sellainen saattaisi teoriassa toimia."

Eihän pelkkä väite peruuttamisesta tietenkään riitä. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että peruuttamiselle ei tarvittaisi todisteita? Mutta kun todistajat kertovat, mitä perittävä on sanonut viimeisestä tahdostaan, sen mukaan voidaan testamentti todeta peruutetuksi. Tämän päätöksen tekee pesänjakaja, jonka toimivaltaa kuuluu ratkaista testamentin voimassaoloa koskevat kysymykset. Halutessaan erimieltä pesänjakajan kanssa olevat voivat hakea muutosta jakopäätökseen.

Anonyymi kirjoitti:

MItä KKO sanookaan?

KKO: "Säännöksen mukaan testamentin peruuttaminen ei ‒ toisin kuin sen tekeminen ‒ ole oikeustoimena määrämuotoon sidottu. Pätevän peruuttamisen edellytyksenä on ainoastaan, että peruuttamistahto on ilmaistu selvästi. Säännöksessä tämän edellytyksen täyttävinä peruuttamistapoina on mainittu testamentin määrämuodossa tehty peruuttaminen ja tehdyn testamentin hävittäminen. Peruuttaminen voidaan kuitenkin tehdä muullakin tavoin peruuttamistahto selvästi ilmaisten, siis myös suullisesti."

Vaikka laki tarjoaa mahdollisuuden peruuttamiseen mahdollisuuden myös suullisesti, asia ei vaan toimi käytännössä sillä tavoin. Ei ole tiedossa yhtään ennakkotapausta, jossa suullinen peruuttaminen olisi ollut tehokas. Videointi tai vastaava suullinen peruuttaminen olisi tehokas. Pelkkä väittäminen asiassa ei riitä.

KKO: "Väitettyä testamentin peruuttamista on kaikissa tapauksissa arvioitava siltä pohjalta, vastaako peruuttaminen tekijänsä viimeistä tahtoa. Huomioon on tällöin otettava muun muassa mahdollisuudet, jotka tekijällä on ollut toimia testamenttikappaleen tai -kappaleiden suhteen, sekä olosuhteet, jotka puhuvat testamentin voimassaolon tai peruuttamisen puolesta, kuten erityisesti tekijän myöhemmät elämänvaiheet (esimerkiksi KKO 2010:54, kohta 8 ja KKO 2010:63, kohta 9)."

Kuten jo muualla tässä avauksessa on kerrottu, olemassa oleva kirjallinen ja muotomääräinen testamentti on pätevä silloin, kun siihen halutaan vedota. Vanhakin testamentti voi olla tehokas uuden testamentin rinnalla, elleivät ne ole ristiriidassa keskenään. Jos testamentin tekijällä on ollut todellinen mahdollisuus testamentin uuteen laatimiseen tai peruuttamiseen testamentti hävittämällä, eikä näin kuitenkaan ole tapahtunut, vanha testamentti on pätevä. Siinä ei auta pelkät väitteet ja kuulopuheet. Ellei sairaus tai muu pakkotila ole esteenä, testamentin tekijän on uskottavasti ja aktiivisesti toimittava testamentin peruuttamisen puolesta.

Hyvin yksinkertaista - väite asiasta ei riitä ja ellei todellista ja uskottavaa näyttöä peruuttamishalusta ole olemassa, toimitaan viimeisen testamentin tai jopa testamenttien mukaisesti. Konkreettinen hävittäminen on todellinen ilmaus tahdosta peruuttaa testamentti, jos sellaiseen tarjoutuu mahdollisuus.

KKO: "Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jos testamentin tekijällä ollutta testamenttia ei löydy tekijän kuoleman jälkeen, tekijän oletetaan hävittäneen testamentin ja siten peruuttaneen sen. Kysymys on kuitenkin vain olettamasta, jonka tärkein vaikutus koskee todistustaakkaa. Mikäli testamentin saaja haluaa vedota löytymättä jääneeseen testamenttiin, hänen velvollisuutenaan on näyttää, että testamentti edelleen vastaa tekijänsä viimeistä tahtoa (KKO 1968 II 80)."

Tuohon ei ole kenelläkään varmasti mitää lisättävää.

KKO: "Hävinneenkin testamentin määräys voidaan hyväksyä testamenttina voimassa olevaksi, jos esitetty näyttö antaa aiheen olettaa, että testamentti edelleen vastaa tekijänsä viimeistä tahtoa. Oikeuskäytännössä tällaisen tilanteen on katsottu olleen käsillä esimerkiksi silloin, kun näytetyksi on tullut, että testamentti on joutunut pois testamentin tekijän hallusta tämän tahtomatta (KKO 1992:31 ja KKO 1992:84)."

Kyseessä on siis esitetty näyttö. Näytöksi ei riitä pelkät oletukset ja väitteet.

Väite suullisesta peruuttamisesta ei riitä, vaikka sellainen saattaisi teoriassa toimia. Lakihan tarjoaa siihen mahdollisuuden, vaikka ennakkotapauksia ei ole. Kaikille asiaa harkitseville, kannattaa ainakin harkita minimissään asian videointia, sillä se on todellinen suullinen peruuttaminen.

Lue lisää

"Hyvin yksinkertaista - väite asiasta ei riitä ja ellei todellista ja uskottavaa näyttöä peruuttamishalusta ole olemassa, toimitaan viimeisen testamentin tai jopa testamenttien mukaisesti. Konkreettinen hävittäminen on todellinen ilmaus tahdosta peruuttaa testamentti, jos sellaiseen tarjoutuu mahdollisuus."

Eli jos on vain suullinen peruuttaminen ilman todella vankkoja todisteita, noudatetaan olemassa olevaa testamenttia. Puheet eivät riitä. On siis syytä hävittää testamentti, jos tahtonsa haluaa todella peruuttaa. Olematon on samalla mitätön. Video voisi olla eri asia mutta sellaisesta ei ole ennakkopäätöstä.

Anonyymi kirjoitti:

"Hyvin yksinkertaista - väite asiasta ei riitä ja ellei todellista ja uskottavaa näyttöä peruuttamishalusta ole olemassa, toimitaan viimeisen testamentin tai jopa testamenttien mukaisesti. Konkreettinen hävittäminen on todellinen ilmaus tahdosta peruuttaa testamentti, jos sellaiseen tarjoutuu mahdollisuus."

Eli jos on vain suullinen peruuttaminen ilman todella vankkoja todisteita, noudatetaan olemassa olevaa testamenttia. Puheet eivät riitä. On siis syytä hävittää testamentti, jos tahtonsa haluaa todella peruuttaa. Olematon on samalla mitätön. Video voisi olla eri asia mutta sellaisesta ei ole ennakkopäätöstä.

Lue lisää

Suullisesta peruuttamisesta ei tarvita mitään "todella vankkoja todisteita". asiassa noudatetaan normaalia näytönarviointia.

Myöskään testamentin hävittäminen ei ole varma tapa peruuttaa testamenttia, koska asiassa voidaan todistaa sen joutuneen kateisiin perittävän tahtomatta. Tällöin, jos kopio testamentista on olemassa, voidaan siitä selvittää, mikä oli testamentin sisältö. Myös testamentin todistjat voivat tarvittaessa todistaa, mikä oli perittävän tahtomatta kadonneen testamentin sisältö.

Anonyymi kirjoitti:

Suullisesta peruuttamisesta ei tarvita mitään "todella vankkoja todisteita". asiassa noudatetaan normaalia näytönarviointia.

Myöskään testamentin hävittäminen ei ole varma tapa peruuttaa testamenttia, koska asiassa voidaan todistaa sen joutuneen kateisiin perittävän tahtomatta. Tällöin, jos kopio testamentista on olemassa, voidaan siitä selvittää, mikä oli testamentin sisältö. Myös testamentin todistjat voivat tarvittaessa todistaa, mikä oli perittävän tahtomatta kadonneen testamentin sisältö.

Lue lisää

Lawetti taas höpisee omiaan: "Myöskään testamentin hävittäminen ei ole varma tapa peruuttaa testamenttia, koska asiassa voidaan todistaa sen joutuneen kateisiin perittävän tahtomatta."

Siis polttaminen, repiminen, silppuaminen, kompostoiminen tai hautaaminen ei ole varma tapa hävittää testamenttia. Polttaminen ei siis tuhoa testamenttia...?! Kiitos. Tiedosta.

Höpöttäjä sinä olet, Lawetti.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetti taas höpisee omiaan: "Myöskään testamentin hävittäminen ei ole varma tapa peruuttaa testamenttia, koska asiassa voidaan todistaa sen joutuneen kateisiin perittävän tahtomatta."

Siis polttaminen, repiminen, silppuaminen, kompostoiminen tai hautaaminen ei ole varma tapa hävittää testamenttia. Polttaminen ei siis tuhoa testamenttia...?! Kiitos. Tiedosta.

Höpöttäjä sinä olet, Lawetti.

Lue lisää

Itse olet Lawetti, se on täysin varmaa. Kukaan muu ei höpise noin älyttömiä.

Paras tapa peruuttaa testamentti on laatia uusi testamentti, jossa kumoaa aikaisemmin tehdyt testamentit. Kun kaksi yhtä aikaa läsnä olevaa todistajaa on paikalla uutta testamenttia laadittaessa, ei jää epäselvyyksiä asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetti taas höpisee omiaan: "Myöskään testamentin hävittäminen ei ole varma tapa peruuttaa testamenttia, koska asiassa voidaan todistaa sen joutuneen kateisiin perittävän tahtomatta."

Siis polttaminen, repiminen, silppuaminen, kompostoiminen tai hautaaminen ei ole varma tapa hävittää testamenttia. Polttaminen ei siis tuhoa testamenttia...?! Kiitos. Tiedosta.

Höpöttäjä sinä olet, Lawetti.

Lue lisää

Kannattaa tutustua esim. KKO 1992:31
"Testamentin saaja oli valvonut testamentin jäljennöksenä, koska alkuperäistä testamenttia ei ollut löytynyt. Testamentin tekijä oli pian testamentin laatimisen jälkeen joutunut tilanteeseen, jossa hänen mahdollisuutensa hävittää testamentti kenenkään havaitsematta olivat vähäiset. Myöhemmin hän oli vielä kertonut testamentin olemassaolosta ja sijaintipaikasta. Kun asianhaarat viittasivat siihen, että testamentti vastasi tekijänsä viimeistä tahtoa eivätkä perilliset olleet esittäneet näyttöä testamentin tekijän tarkoituksesta peruuttaa testamentti, sen katsottiin hävinneen testamentin tekijän tahtomatta ja olleen voimassa tämän kuollessa."

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa tutustua esim. KKO 1992:31
"Testamentin saaja oli valvonut testamentin jäljennöksenä, koska alkuperäistä testamenttia ei ollut löytynyt. Testamentin tekijä oli pian testamentin laatimisen jälkeen joutunut tilanteeseen, jossa hänen mahdollisuutensa hävittää testamentti kenenkään havaitsematta olivat vähäiset. Myöhemmin hän oli vielä kertonut testamentin olemassaolosta ja sijaintipaikasta. Kun asianhaarat viittasivat siihen, että testamentti vastasi tekijänsä viimeistä tahtoa eivätkä perilliset olleet esittäneet näyttöä testamentin tekijän tarkoituksesta peruuttaa testamentti, sen katsottiin hävinneen testamentin tekijän tahtomatta ja olleen voimassa tämän kuollessa."

Lue lisää

Tässä tilanteessa kantajien asiana olisi ollut esittää näyttöä siitä, että A olisi tarkoittanut peruuttaa 1.7.1986 tekemänsä testamentin. Tällaisen näytön puuttuessa Korkein oikeus katsoo D:n saattaneen todennäköiseksi, että testamentti on hävinnyt A:n tahtomatta. D:n jäljennöksenä valvoma testamentti on siten ollut voimassa A:n kuollessa.

A kun oli rikoksen ja sielunhäiriöllistä syistä suljetussa laitoshoidossa. Hänellä ei ollut mahdollisuutta täysin ymmärrystä vailla peruuttaa testamenttia, mutta ei myöskään etsiä ja löytää alkuperäistä. Jotta testamentti olisi löytynyt, hänet olisi poliisivartiossa pitänyt saattaa etsimään alkuperäistä.

Todistelu oli riittävää oikeudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetti taas höpisee omiaan: "Myöskään testamentin hävittäminen ei ole varma tapa peruuttaa testamenttia, koska asiassa voidaan todistaa sen joutuneen kateisiin perittävän tahtomatta."

Siis polttaminen, repiminen, silppuaminen, kompostoiminen tai hautaaminen ei ole varma tapa hävittää testamenttia. Polttaminen ei siis tuhoa testamenttia...?! Kiitos. Tiedosta.

Höpöttäjä sinä olet, Lawetti.

Lue lisää

Ei ole minun väittämiä, vaan jonkun lexyläisen joka kovalla tahdolla yrittää ajaa läpi nettiasiointia (lexly: kokki, entinen siivooja, kennelinpitäjä, jne.), jotta helppo rahastus olisi mahdollisimman kustannusvapaata laeista piittaamatta.

Olen itse tuonut esiin varmat aiemman testamentin tuhoamistavat joista yksi on polttaminen (silppurin läpi laittaminen ei ole, koska ne voidaan teipata helposti kokoon).

Löydät kyllä hyvin meikän texstaukset.

Otetaan huomioon, että aarnion laatima (myöhemmät muutokset jotku on aarnion, jotkut ei) perintökaari on laadittu joskus 60-luvun alkuvuosina ja ei ole nykypäivää, joten mni asia tulisi muuttaa nykyaikaiseksi, mutta tämän hetkisellä mennään, oli asia perintöasioissa mikä tahansa.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Jk. Lopettakaa ny se joka ihmisen lavettilaistaminen taikka muu höpötys, paneutukaa asiohin, älkää piparjuureen.

Video ei tuo kovinkaan paljon lisää siihen nähden, jos haluaa peruuttaa testamenttinsa. Nimittäin perittävä voi muuttaa mieltään videon kuvaamisen jälkeen, ja suullisesti esimerkiksi peruuttaa peruutuksensa, jonka on kerotnut videolla.

Testamentin peruutuksen peruuttaminen tapahtuu aivan samoin vapaamuotoisesti kuin testamentin peruuttaminenkin.

Video tietenkin antaa sillä hetkellä kuin se on kuvattu tietoa siitä, mitä perittävä juuri sillä hetkellä ajatteli ja tarkoitti, kun teki testamentin peruutuksensa.

Avaaja tietää onneksi, että eräs kommentoija jakaa sinnikkäästi väärää tietoa, kuten jälleen tässäkin kommentissaan.

Testamentin muutokset eivät tule voimaan noin vain, vaan osakkailla on oikeusturvakeinoja käytettävissä, mikäli testamentti on muotovirheen vuoksi pätemätön. Lakimääräisen perillisen pitää tehdä määräajassa moitekanne, jotta voi saada testamentin muotovirheen tuomioistuin käsittelyyn. Jos kysymys on testamentinsaajien välisestä erimielisyydestä testamentin voimassaoloa tai pätemättömyyttä koskien, pesänjakaja voi ratkaista asian.

Korkein oikeus on useissa ennakkopäätöksissään vahvistanut, että testamentin voi peruuttaa vapaamuotoisesti ja siis suullisestikin. Erityinen kysymys on myös testamentin peruutuksen peruuttaminen, joka sekin on vapaamuotoista. Pääsääntönä on, että testamentin peruutuksen peruuttaminen saattaa voimaan aiemman testamentin, jollei ole muuta selvitystä testamentin peruutuksen tarkoituksesta.

Määrämuotoisuus testamenttia laadittaessa tuli voimaan perintökaaren säätämisen seurauksena 1.1.1966, jota ennen oli lain mukaan mahdollista tehdä testamentti suullisestikin kahden todistajan läsnäollessa. Myös holografinen testamentti oli sallittu ilman todistajiakin. Tämä oikeushistoria auttaa ymmärtämään, että nykyisin voimassa olevan lain perusteella testamenttia voimassaoloa koskevat asiat eivät edellytä määrämuotoisen testamentin laatimista kuin sitä ensikertaa laadittaessa. Vain tähän testamentin tekovaiheeseen liittyvät perittävän viimeisen tahdon muodolliset vaatimukset.

Anonyymi kirjoitti:

Avaaja tietää onneksi, että eräs kommentoija jakaa sinnikkäästi väärää tietoa, kuten jälleen tässäkin kommentissaan.

Testamentin muutokset eivät tule voimaan noin vain, vaan osakkailla on oikeusturvakeinoja käytettävissä, mikäli testamentti on muotovirheen vuoksi pätemätön. Lakimääräisen perillisen pitää tehdä määräajassa moitekanne, jotta voi saada testamentin muotovirheen tuomioistuin käsittelyyn. Jos kysymys on testamentinsaajien välisestä erimielisyydestä testamentin voimassaoloa tai pätemättömyyttä koskien, pesänjakaja voi ratkaista asian.

Korkein oikeus on useissa ennakkopäätöksissään vahvistanut, että testamentin voi peruuttaa vapaamuotoisesti ja siis suullisestikin. Erityinen kysymys on myös testamentin peruutuksen peruuttaminen, joka sekin on vapaamuotoista. Pääsääntönä on, että testamentin peruutuksen peruuttaminen saattaa voimaan aiemman testamentin, jollei ole muuta selvitystä testamentin peruutuksen tarkoituksesta.

Määrämuotoisuus testamenttia laadittaessa tuli voimaan perintökaaren säätämisen seurauksena 1.1.1966, jota ennen oli lain mukaan mahdollista tehdä testamentti suullisestikin kahden todistajan läsnäollessa. Myös holografinen testamentti oli sallittu ilman todistajiakin. Tämä oikeushistoria auttaa ymmärtämään, että nykyisin voimassa olevan lain perusteella testamenttia voimassaoloa koskevat asiat eivät edellytä määrämuotoisen testamentin laatimista kuin sitä ensikertaa laadittaessa. Vain tähän testamentin tekovaiheeseen liittyvät perittävän viimeisen tahdon muodolliset vaatimukset.

Lue lisää

Yliviivaukset voivat olla myös lakisääteisen perikunnan hyväksi jos yliviivattu on ulkopuolinen taho!

Anonyymi kirjoitti:

Avaaja tietää onneksi, että eräs kommentoija jakaa sinnikkäästi väärää tietoa, kuten jälleen tässäkin kommentissaan.

Testamentin muutokset eivät tule voimaan noin vain, vaan osakkailla on oikeusturvakeinoja käytettävissä, mikäli testamentti on muotovirheen vuoksi pätemätön. Lakimääräisen perillisen pitää tehdä määräajassa moitekanne, jotta voi saada testamentin muotovirheen tuomioistuin käsittelyyn. Jos kysymys on testamentinsaajien välisestä erimielisyydestä testamentin voimassaoloa tai pätemättömyyttä koskien, pesänjakaja voi ratkaista asian.

Korkein oikeus on useissa ennakkopäätöksissään vahvistanut, että testamentin voi peruuttaa vapaamuotoisesti ja siis suullisestikin. Erityinen kysymys on myös testamentin peruutuksen peruuttaminen, joka sekin on vapaamuotoista. Pääsääntönä on, että testamentin peruutuksen peruuttaminen saattaa voimaan aiemman testamentin, jollei ole muuta selvitystä testamentin peruutuksen tarkoituksesta.

Määrämuotoisuus testamenttia laadittaessa tuli voimaan perintökaaren säätämisen seurauksena 1.1.1966, jota ennen oli lain mukaan mahdollista tehdä testamentti suullisestikin kahden todistajan läsnäollessa. Myös holografinen testamentti oli sallittu ilman todistajiakin. Tämä oikeushistoria auttaa ymmärtämään, että nykyisin voimassa olevan lain perusteella testamenttia voimassaoloa koskevat asiat eivät edellytä määrämuotoisen testamentin laatimista kuin sitä ensikertaa laadittaessa. Vain tähän testamentin tekovaiheeseen liittyvät perittävän viimeisen tahdon muodolliset vaatimukset.

Lue lisää

Mitä tuossa yritettiin sanoa? Vain päteä?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuossa yritettiin sanoa? Vain päteä?

Siinä kerrottiin, että yksi kommentoija on kova pätemään, vaikka ei tiedä näistä asioista oikein mitään. Kannattaa itse tutustua korkiemman oikeuden ennakkopäätksiin, niin pääsee jyvälle, mistä oikein on kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä kerrottiin, että yksi kommentoija on kova pätemään, vaikka ei tiedä näistä asioista oikein mitään. Kannattaa itse tutustua korkiemman oikeuden ennakkopäätksiin, niin pääsee jyvälle, mistä oikein on kyse.

Lue lisää

Siis lisäksesi kova pätemään, vai?

Kyllä nuo ovat ihan oikea tapa hävittää testamentti. Olematon on samalla mitätön.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä nuo ovat ihan oikea tapa hävittää testamentti. Olematon on samalla mitätön.

Korkein oikeus on todennut päinvastoin, että olematon testamentti oli voimassa.

KKO 1992:31
"Testamentin saaja oli valvonut testamentin jäljennöksenä, koska alkuperäistä testamenttia ei ollut löytynyt. Testamentin tekijä oli pian testamentin laatimisen jälkeen joutunut tilanteeseen, jossa hänen mahdollisuutensa hävittää testamentti kenenkään havaitsematta olivat vähäiset. Myöhemmin hän oli vielä kertonut testamentin olemassaolosta ja sijaintipaikasta. Kun asianhaarat viittasivat siihen, että testamentti vastasi tekijänsä viimeistä tahtoa eivätkä perilliset olleet esittäneet näyttöä testamentin tekijän tarkoituksesta peruuttaa testamentti, sen katsottiin hävinneen testamentin tekijän tahtomatta ja olleen voimassa tämän kuollessa."

Todistustaakka on siis sillä, joka kiistää minkä tahansa merkinnän testamentissä. Ymmärsin näin.

>>3. Mitään suullista testamenttiin liittyvää peruuttamista ei tule tehdä, vaikka laki tarjoaa siihen mahdollisen oljenkorren. Ainoastaan nopeasti etenevä sairaus olisi ymmärrettävä tilanne. Korkein oikeus ei ole hyväksynyt suullisia peruuttamisia.
MIKÄ OLI VÄÄRIN?<<

Lukaisepa tuosta korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Myös muihin kohtiisi on jo vastattu. Lukaisepa nekin!

KKO 2010:54
"6. Toisin kuin testamenttia tehtäessä ei sitä tai sen määräystä peruutettaessa säännöksen mukaan siis tarvitse noudattaa määrättyä muotoa. Edellytyksenä on ainoastaan, että peruuttaminen on ilmaistu selvästi. Säännöksessä tämän edellytyksen täyttävinä peruuttamistapoina on mainittu uuden testamentin tekeminen tai tehdyn testamentin hävittäminen. Ilmaisu voidaan kuitenkin tehdä muullakin tavoin ja siten myös suullisesti."

Anonyymi kirjoitti:

Todistustaakka on siis sillä, joka kiistää minkä tahansa merkinnän testamentissä. Ymmärsin näin.

Jos kerran on noin, miksi täällä kiistellään siitä onko yliviivaus pätevä? Jos yliviivaus on parikin vuotta vanha tai vaikka sitten uudempi, miten sen voi kiistää? Väittämällä sitä jonkun muun tekemäksi, painostuksen tuloksena tehdyksi, tekijää dementoituneeksi, niin, mutta miten nuo väitteet voi todistaa oikeiksi? Aika epätoivoinen yritys, vaikka tietysti kovalla rahalla voi asian viedä oikeuteen johon toisella osapuolella ei ole varaa. Näinkö se menee?

Anonyymi kirjoitti:

>>3. Mitään suullista testamenttiin liittyvää peruuttamista ei tule tehdä, vaikka laki tarjoaa siihen mahdollisen oljenkorren. Ainoastaan nopeasti etenevä sairaus olisi ymmärrettävä tilanne. Korkein oikeus ei ole hyväksynyt suullisia peruuttamisia.
MIKÄ OLI VÄÄRIN?<<

Lukaisepa tuosta korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Myös muihin kohtiisi on jo vastattu. Lukaisepa nekin!

KKO 2010:54
"6. Toisin kuin testamenttia tehtäessä ei sitä tai sen määräystä peruutettaessa säännöksen mukaan siis tarvitse noudattaa määrättyä muotoa. Edellytyksenä on ainoastaan, että peruuttaminen on ilmaistu selvästi. Säännöksessä tämän edellytyksen täyttävinä peruuttamistapoina on mainittu uuden testamentin tekeminen tai tehdyn testamentin hävittäminen. Ilmaisu voidaan kuitenkin tehdä muullakin tavoin ja siten myös suullisesti."

Lue lisää

Missä on se KKO:n antama ennakkopäätös, jossa suullinen peruuttaminen on hyväksytty de facto tehokkaana? Tuossa KKO vain viittaa olemassa olevaan lakiin, eikä siinä ole mitään uutta.

Ei siis ole ainoatakaan tapausta, jossa Korkein oikeus olisi hyväksynyt testamentin suullisen peruuttamisen, vaikka laki tarjoaisi tällaiseen mahdollisuutta. Suullista testamentin peruuttamista tulee tietenkin kaikissa mahdollisissa tapauksissa välttää. Sairaus kenties pois lukien.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kerran on noin, miksi täällä kiistellään siitä onko yliviivaus pätevä? Jos yliviivaus on parikin vuotta vanha tai vaikka sitten uudempi, miten sen voi kiistää? Väittämällä sitä jonkun muun tekemäksi, painostuksen tuloksena tehdyksi, tekijää dementoituneeksi, niin, mutta miten nuo väitteet voi todistaa oikeiksi? Aika epätoivoinen yritys, vaikka tietysti kovalla rahalla voi asian viedä oikeuteen johon toisella osapuolella ei ole varaa. Näinkö se menee?

Lue lisää

"Väittämällä sitä jonkun muun tekemäksi, painostuksen tuloksena tehdyksi, tekijää dementoituneeksi, niin, mutta miten nuo väitteet voi todistaa oikeiksi?"

Vastanäytöllä oikeudessa.

"Aika epätoivoinen yritys, vaikka tietysti kovalla rahalla voi asian viedä oikeuteen johon toisella osapuolella ei ole varaa. Näinkö se menee?"

Näin se menee.

Joko kaikki osakkaat hyväksyvät testamenttiin tehdyt muutokset sellaisinaan oletuksina testamentin tekijän tekemiksi (sopimusjako), hakevat oikeudelta pesänjakajaa joka ratkaisee asian (toimitusjako) tai tekevät oikeudelle testamentista tulkinta- tai moitekanteen. Vain yksi näistä vaihtoehdoista on maksuton, ja kuka tahansa voi oikeuden väliintuloa vaatia.

Kun testamenttiin vedotaan, eikä sitä moitita, se pätevöityy lainvoimaiseksi joko hyväksyttässä tai määräajan kuluessa. Mitätön tai lainvastainen testamentti ei voi tietenkään kuitenkaan koskaan olla tehokas.

Anonyymi kirjoitti:

"Väittämällä sitä jonkun muun tekemäksi, painostuksen tuloksena tehdyksi, tekijää dementoituneeksi, niin, mutta miten nuo väitteet voi todistaa oikeiksi?"

Vastanäytöllä oikeudessa.

"Aika epätoivoinen yritys, vaikka tietysti kovalla rahalla voi asian viedä oikeuteen johon toisella osapuolella ei ole varaa. Näinkö se menee?"

Näin se menee.

Joko kaikki osakkaat hyväksyvät testamenttiin tehdyt muutokset sellaisinaan oletuksina testamentin tekijän tekemiksi (sopimusjako), hakevat oikeudelta pesänjakajaa joka ratkaisee asian (toimitusjako) tai tekevät oikeudelle testamentista tulkinta- tai moitekanteen. Vain yksi näistä vaihtoehdoista on maksuton, ja kuka tahansa voi oikeuden väliintuloa vaatia.

Kun testamenttiin vedotaan, eikä sitä moitita, se pätevöityy lainvoimaiseksi joko hyväksyttässä tai määräajan kuluessa. Mitätön tai lainvastainen testamentti ei voi tietenkään kuitenkaan koskaan olla tehokas.

Lue lisää

>>>> tekevät oikeudelle testamentista tulkinta- tai moitekanteen.

Yliviivausten ja muutosten kanssa ei ole aivan selvää, mikä kanne asiassa tulisi nostaa.

Jos testamentissa on (suuri määrä) yliviivauksia, muutoksia ja lisäyksiä, joiden seurauksena testamentin tekijän tahto jää epäselväksi, asiassa nostetaan tulkintakanne.

Testamentista on tarkat muotomääräykset. Jos on epäselvyyttä siitä, onko testamentin tekijä lainkaan edes tehnyt muutoksia (vrt. petos, väärennys) tai olisiko testamentti pitänyt todistaa tai jopa laatia (merkittävien) muutosten jäljiltä uudestaan, kyseeseen tulisi moitekanne. Samalla tietenkin tulee kyseeseen rikosilmoitus, jos epäillään, että joku on väärentämällä käynyt säätämään teatmentin sisältöä omaksi hyväkseen tai toisen hyväksi.

"1. Oletuksena kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Muutokset tulevat voimaan sellaisina kuin ne on merkitty."

Tämä oli väärin.

Testamentin muutokset ovat oletuksena myöhemmin tehtyjä. Jollei niitä tehtäessä ole noudatettu testamentin muotosäännöksiä, ne - vaikka olisivat testaattorin itsensä tekemiä - moitekanteesta julistetaan pätemättömiksi.

Anonyymi kirjoitti:

"1. Oletuksena kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Muutokset tulevat voimaan sellaisina kuin ne on merkitty."

Tämä oli väärin.

Testamentin muutokset ovat oletuksena myöhemmin tehtyjä. Jollei niitä tehtäessä ole noudatettu testamentin muotosäännöksiä, ne - vaikka olisivat testaattorin itsensä tekemiä - moitekanteesta julistetaan pätemättömiksi.

Lue lisää

Jahah, tuolla toisessa ketjussa on kyllä nostettu esiin kaksi hovioikeuden päätöstä joissa ainakin yliviivaukset ilman todistajia on hyväksytty. Korkeimman oikeuden päätöksiä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

"1. Oletuksena kaikki mahdolliset muutokset testamentissa ovat testamentin tekijän itsensä tekemiä ja viimeinen tahto. Muutokset tulevat voimaan sellaisina kuin ne on merkitty."

Tämä oli väärin.

Testamentin muutokset ovat oletuksena myöhemmin tehtyjä. Jollei niitä tehtäessä ole noudatettu testamentin muotosäännöksiä, ne - vaikka olisivat testaattorin itsensä tekemiä - moitekanteesta julistetaan pätemättömiksi.

Lue lisää

Ei tuolla tavoin, ei!

Testamentti, joka ei ole lainvastainen, pätevöityy, ellei sitä moitita. Oletuksena on, että muutokset ovat testaattorin itsensä tekemiä ja siten myös tuoreimpia ja viimeisin tahto. Jos testamenttia moititaan määräajan kuluessa, oikeus yksin päättää näkemänsä ja kuulemansa perusteella, rasittaako testamenttia muotovirhe.

Laivoimaisestakin testamentista voi nostaa tulkintakanteen, sillä tarkkarajaista määräaikaa kanteelle ei ole laissa annettu. Silloin tuomari joutuu tulkitsemaan testaattorin tarkoittamaa viimeistä tahtoa eli mitä muutoksilla on tarkoitettu.

Anonyymi kirjoitti:

Jahah, tuolla toisessa ketjussa on kyllä nostettu esiin kaksi hovioikeuden päätöstä joissa ainakin yliviivaukset ilman todistajia on hyväksytty. Korkeimman oikeuden päätöksiä ei ole.

Lue lisää

Testamentin muutos on eri asia kuin testamentin peruutus. Yliviivauksissa kysymys on testamentin peruutuksesta yliviivatuilta osin. Peruutus on vapaamuotoinen, muutos on määrämuotoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuolla tavoin, ei!

Testamentti, joka ei ole lainvastainen, pätevöityy, ellei sitä moitita. Oletuksena on, että muutokset ovat testaattorin itsensä tekemiä ja siten myös tuoreimpia ja viimeisin tahto. Jos testamenttia moititaan määräajan kuluessa, oikeus yksin päättää näkemänsä ja kuulemansa perusteella, rasittaako testamenttia muotovirhe.

Laivoimaisestakin testamentista voi nostaa tulkintakanteen, sillä tarkkarajaista määräaikaa kanteelle ei ole laissa annettu. Silloin tuomari joutuu tulkitsemaan testaattorin tarkoittamaa viimeistä tahtoa eli mitä muutoksilla on tarkoitettu.

Lue lisää

"Oletuksena on, että muutokset ovat testaattorin itsensä tekemiä ja siten myös tuoreimpia ja viimeisin tahto."

Sillä ei asiassa ole merkitystä, ovatko muutokset testaattorin itsensä tekemiä ja viimeisin tahto. Moitekanteesta ne julistetaan testamenttina pätemättömiksi, koska ne eivät täytä testamentin tekemisen varsinaisia muotosäännöksiä. (Pelkkä yliviivaus on testamentin peruuttamisena vapaamuotoinen ja siten ainakin lähtökohtaisesti pätevä.)

"Jos testamenttia moititaan määräajan kuluessa, oikeus yksin päättää näkemänsä ja kuulemansa perusteella, rasittaako testamenttia muotovirhe."

Olipa hassu kommentti! Tietysti "oikeus yksin päättää" tuomiosta! Mutta testamentin muuttamisen osalta laki on yksiselitteinen (PK 10:1):
"1 §
Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön."

Jos muutoksessa ei ole em. säännöstä noudatettu, oikeudella ei ole muuta mahdollisuutta kuin julistaa tehty muutos testamenttina pätemättömäksi.

Hyvä että nyt ymmärsit, että olematon testamentti ei ole millään muoto mitätön. Tapaus KKO 1992:31 ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Normi juristeriaa ja osoittaa hienosti, kuinka kaduuntkin testamentti voi olla voimassa oleva ilman alkuperäistä kappaletta siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä että nyt ymmärsit, että olematon testamentti ei ole millään muoto mitätön. Tapaus KKO 1992:31 ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Normi juristeriaa ja osoittaa hienosti, kuinka kaduuntkin testamentti voi olla voimassa oleva ilman alkuperäistä kappaletta siitä.

Lue lisää

Nimenomaan, olematon on mitätön. Nyt ei kyse ollutkaan olemattomasta.

Erittäin kummallinen tapaus kuten KKO:ssa usein on. Sinne ei tavalliset tarinat mene.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan, olematon on mitätön. Nyt ei kyse ollutkaan olemattomasta.

Raastuvanoikeus on hyväksynyt kantajien kanteen siltä osin, että tehtyjä testamentteja ei ole ollut olemassa A:n kuollessa. Tämän vuoksi A:n allekirjoittamat testamentit on julistettu mitättömiksi, sikäli kun ne loukkasivat kantajien oikeutta jäämistöön.

Raastuvassa päätettiin, että testamentteja ei ollut olemassa, joten ne olivat mitättömät. Ihan kuin onkin luontaista tulkita asiaa.

KKO kuitenkin oli vakuuttunut siitä, että testamentit olivat olemassa, eikä testaattorilla ollut ollut aikomusta itse peruuttaa tai hävittää kumpaakaan niistä. Eikä hänellä myöskään ollut siihen mahdollisuutta. Testamentti oli siis jäljennyksen myötä olemassa, ja hävinnyt testaattorin tahtomatta. Testamentti ei ollut mitätön.

On ilmeistä että perilliset olivat hävittäneet sairaan ihmisen testamentin hyötyäkseen asiassa itse.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan, olematon on mitätön. Nyt ei kyse ollutkaan olemattomasta.

Kyse oli kadonneesta eli olemattomasta testamentista, joka oli voimassa, ks KKO 1992:31

Anonyymi kirjoitti:

Raastuvanoikeus on hyväksynyt kantajien kanteen siltä osin, että tehtyjä testamentteja ei ole ollut olemassa A:n kuollessa. Tämän vuoksi A:n allekirjoittamat testamentit on julistettu mitättömiksi, sikäli kun ne loukkasivat kantajien oikeutta jäämistöön.

Raastuvassa päätettiin, että testamentteja ei ollut olemassa, joten ne olivat mitättömät. Ihan kuin onkin luontaista tulkita asiaa.

KKO kuitenkin oli vakuuttunut siitä, että testamentit olivat olemassa, eikä testaattorilla ollut ollut aikomusta itse peruuttaa tai hävittää kumpaakaan niistä. Eikä hänellä myöskään ollut siihen mahdollisuutta. Testamentti oli siis jäljennyksen myötä olemassa, ja hävinnyt testaattorin tahtomatta. Testamentti ei ollut mitätön.

On ilmeistä että perilliset olivat hävittäneet sairaan ihmisen testamentin hyötyäkseen asiassa itse.

Lue lisää

"Raastuvassa päätettiin, että testamentteja ei ollut olemassa, joten ne olivat mitättömät. Ihan kuin onkin luontaista tulkita asiaa. "

KKO oli kuitenkin eri mieltä. Testamentti tai testamentit oli tehty, jäljennös oli olemassa, mutta testamentti oli hävinnyt testamentin laatijan tahtomatta. Perilliset olivat rahan ahneudessaan hävittäneet testamentin.

Perillisten rikollisuudesta ei esitetty näyttöä.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä että nyt ymmärsit, että olematon testamentti ei ole millään muoto mitätön. Tapaus KKO 1992:31 ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Normi juristeriaa ja osoittaa hienosti, kuinka kaduuntkin testamentti voi olla voimassa oleva ilman alkuperäistä kappaletta siitä.

Lue lisää

Puskajuristeriaa toimestasi. Tapaus oli erittäin poikkeuksellinen, eikä tavallinen missään muodossaan. Kannattaisi lukea päätös edes läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Puskajuristeriaa toimestasi. Tapaus oli erittäin poikkeuksellinen, eikä tavallinen missään muodossaan. Kannattaisi lukea päätös edes läpi.

Tapaus KKO 1992:31 ilmaisi yleisen periaatteen siitä, että tetsamentti voi olla voimassa, vaikka itse asiakirjaa ei olisikaan tallella. Päätös on merkittävä ennakkopäätös tässä asiassa eikä siis millään muotoa poikkeuksellinen.

Sinun kannattaisi opetella ymmärtämään ennakkopäätöksiä paremmin, niin et kuvitteli omien mielipiteidesi menevän niin ylitse.

Anonyymi kirjoitti:

Tapaus KKO 1992:31 ilmaisi yleisen periaatteen siitä, että tetsamentti voi olla voimassa, vaikka itse asiakirjaa ei olisikaan tallella. Päätös on merkittävä ennakkopäätös tässä asiassa eikä siis millään muotoa poikkeuksellinen.

Sinun kannattaisi opetella ymmärtämään ennakkopäätöksiä paremmin, niin et kuvitteli omien mielipiteidesi menevän niin ylitse.

Lue lisää

Kerro lisää tuosta testamentin tekijästä.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää tuosta testamentin tekijästä.

Et ymmärtänyt kommenttiani. Ennakkopäätös koskee kaikkia testamentin tekijöitä. Jos testamentti joutuu kateisiin perittävän tahtomatta, sitä ei ole peruutettu. Tämän vahvistaa KKO 1992:31 korkein oikeus ennakkopäätöksellään.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää tuosta testamentin tekijästä.

OK.

- Testamentin tekijä oli pian testamentin laatimisen jälkeen joutunut tilanteeseen, jossa hänen mahdollisuutensa hävittää testamentti kenenkään havaitsematta olivat vähäiset.

- Kantajat ovat edelleen katsoneet, että A oli allekirjoittaessaan testamentit joka tapauksessa ollut sieluntoiminnaltaan häiriintynyt.

- A:n allekirjoittaman kummankin testamentin todistajina ovat olleet asianajaja X sekä lehdenjakaja Y, jotka ovat kummassakin testamentissa vakuuttaneet, että A oli täysin oikeustoimikelpoisena ja omasta tahdostaan vapaaehtoisesti ilmoittanut testamentin sisältävän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

- Todistajana kuultuna asianaja X on kertonut laatineensa molemmat testamentit käytännöllisesti katsoen A:n sanelun mukaan.

- A:sta rikosasian yhteydessä tehdyssä mielentilatutkimuslausunnossa hänen oli todettu olleen 25.8.1986 mielisairauden kaltaisessa tilassa. Hän ei kyennyt huolehtimaan itsestään eikä ymmärtänyt omaa tilaansa, joten hän oli pysyvän laitoshoidon tarpeessa.

- Todistajana on vielä kuultu asianajaja W:tä, joka oli 2.6.1987 määrätty A:n holhoojaksi. W on kertonut tavanneensa A:n ensimmäisen kerran 1.7.1987. Tällöin todistaja oli pyrkinyt selvittämään A:lta testamenttien kohtaloa, jolloin A oli kertonut, että hän oli tehnyt testamentin ja että vanha testamentti oli heitetty roskiin ja uusi oli hänellä asunnon holvissa talletettuna.

- Vajaan kahden kuukauden kuluttua jälkimmäisen testamentin tekemisestä A oli joutunut pidätetyksi rikoksen johdosta sekä, koska hänen oli todettu olleen rikoksen tehdessään ymmärrystä vailla, sijoitetuksi suljettuun laitoshoitoon, jossa hän oli lopun elämäänsä.

Edellä kuvatun vuoksi tapaus on ihan tavanomainen. Eräiden kannattaisi opetella ymmärtämään ennakkopäätöksiä paremmin, niin he eivät kuvittelisi ihan turhia asioita.

On selvää, että alkuperäistä testamenttia ei tarvitse olla olemassa, Riittää että Korkein oikeus toteaa testamentin kadonneen testamentin tekijän tahdosta huolimatta.

Anonyymi kirjoitti:

OK.

- Testamentin tekijä oli pian testamentin laatimisen jälkeen joutunut tilanteeseen, jossa hänen mahdollisuutensa hävittää testamentti kenenkään havaitsematta olivat vähäiset.

- Kantajat ovat edelleen katsoneet, että A oli allekirjoittaessaan testamentit joka tapauksessa ollut sieluntoiminnaltaan häiriintynyt.

- A:n allekirjoittaman kummankin testamentin todistajina ovat olleet asianajaja X sekä lehdenjakaja Y, jotka ovat kummassakin testamentissa vakuuttaneet, että A oli täysin oikeustoimikelpoisena ja omasta tahdostaan vapaaehtoisesti ilmoittanut testamentin sisältävän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

- Todistajana kuultuna asianaja X on kertonut laatineensa molemmat testamentit käytännöllisesti katsoen A:n sanelun mukaan.

- A:sta rikosasian yhteydessä tehdyssä mielentilatutkimuslausunnossa hänen oli todettu olleen 25.8.1986 mielisairauden kaltaisessa tilassa. Hän ei kyennyt huolehtimaan itsestään eikä ymmärtänyt omaa tilaansa, joten hän oli pysyvän laitoshoidon tarpeessa.

- Todistajana on vielä kuultu asianajaja W:tä, joka oli 2.6.1987 määrätty A:n holhoojaksi. W on kertonut tavanneensa A:n ensimmäisen kerran 1.7.1987. Tällöin todistaja oli pyrkinyt selvittämään A:lta testamenttien kohtaloa, jolloin A oli kertonut, että hän oli tehnyt testamentin ja että vanha testamentti oli heitetty roskiin ja uusi oli hänellä asunnon holvissa talletettuna.

- Vajaan kahden kuukauden kuluttua jälkimmäisen testamentin tekemisestä A oli joutunut pidätetyksi rikoksen johdosta sekä, koska hänen oli todettu olleen rikoksen tehdessään ymmärrystä vailla, sijoitetuksi suljettuun laitoshoitoon, jossa hän oli lopun elämäänsä.

Edellä kuvatun vuoksi tapaus on ihan tavanomainen. Eräiden kannattaisi opetella ymmärtämään ennakkopäätöksiä paremmin, niin he eivät kuvittelisi ihan turhia asioita.

On selvää, että alkuperäistä testamenttia ei tarvitse olla olemassa, Riittää että Korkein oikeus toteaa testamentin kadonneen testamentin tekijän tahdosta huolimatta.

Lue lisää

Selvä, kiitos tuosta selvennyksestä.

Lähtökohtaisesti olematon testamentti on voimassa, kuten ennakkopäätös KKO 1992:31 osoittaa, jos se on kadonnut perittävän tahtomatta.

Testamentin löytyminen perittävän asunnosta tai muusta hänen eläessään hallitsemasta paikasta helpottaa todistelua, sillä perittävällä on aina oikeus peruuttaa testamenttinsa se hävittämällä. Myös suullinen testamentin peruuttaminen on pätevä tapa toimia, joten testamentin löytyminenkään ei välttämättä tarkoita, että se olisi voimassa (ks. KKO 2010:54).

Perittävä voi aina myös yliviivata osan testamentistaan, mikä on lain mukainen tapa peruuttaa sen määräys.

Edellä sanottu onkin oikeushistorian valossa ymmärrettävää, sillä ennen perintökaaren voimaan tuloa oli sallittua tehdä testametti suullisesti kahden todistajan läsnäollessa ja peruuttaa vapaamuotoisesti miten mieli teki. Perintökaaren säätämisen myötä tuli voimaan testamentin tekemisen kirjallinen muotomääräys kahden yhtäaikaisen ja esteettömän todistajan allekirjoituksin. Se koskee uusien määräysten laatimista (ja lisäämistä) perittävän viimeisenä tahtona. Peruuttamista ei edelleenkään säädellä muotomääräyksin, vaan viimeisen tahtonsa voi ilmoittaa tässä mielessä tavalla, joka itsestä tuntuu parhaimmalta.

"Lähtökohtaisesti olematon testamentti on mitätön."

Niinpä, tähän ratkaisuun päätyi myös käräjä- ja hovioikeus. Sitä mitä ei ole, on mitätön. Mikään olematon ei korjautua itsestään, ja mitätön oikeustoimi on automaattisesti pätemätön. Mitättömyydellä viitataan lähtökohtaisesti absoluuttisesti korjaantumiskelvottomaan pätemättömyyteen; ainoastaan osakeyhtiöoikeus tuntee tässä poikkeuksen eli yhtiöoikeudellinen mitättömyys voi korjaantua.

KKO päätyi ennakkopäätöksessään 1992:31 kuitenkin siihen, että jutussa testamentin katsottiin olevan olemassa, koska siitä oli olemassa jäljennös sekä todistajien ja asianajajien kertomukset. Vankan näytön pohjalta KKO päätyi tähän poikkeukselliseen ratkaisuun ja katsoi, että testamentti oli kadonnut tekijänsä tahtomatta.

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1992/19920031

Anonyymi kirjoitti:

"Lähtökohtaisesti olematon testamentti on mitätön."

Niinpä, tähän ratkaisuun päätyi myös käräjä- ja hovioikeus. Sitä mitä ei ole, on mitätön. Mikään olematon ei korjautua itsestään, ja mitätön oikeustoimi on automaattisesti pätemätön. Mitättömyydellä viitataan lähtökohtaisesti absoluuttisesti korjaantumiskelvottomaan pätemättömyyteen; ainoastaan osakeyhtiöoikeus tuntee tässä poikkeuksen eli yhtiöoikeudellinen mitättömyys voi korjaantua.

KKO päätyi ennakkopäätöksessään 1992:31 kuitenkin siihen, että jutussa testamentin katsottiin olevan olemassa, koska siitä oli olemassa jäljennös sekä todistajien ja asianajajien kertomukset. Vankan näytön pohjalta KKO päätyi tähän poikkeukselliseen ratkaisuun ja katsoi, että testamentti oli kadonnut tekijänsä tahtomatta.

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1992/19920031

Lue lisää

Sitkeästi jaksat vääristelellä kommenttiasi, vaikka KKO 1992:31 osoittaa, että olematon testamentti on lähtöhtaisesti voimassa, jos se on kadonnut perittävän tahtomtta.

Viimeinen tahto on mitätön ainoastaan ja vain, jos se on aikaansaatu pakottavalla väkivallalla uhkaamalla, se on selvä väärennös tai sen tekijä ei ole voinut tahtoaan pätevästi muodostaa, koska on ollut ikänsä tai terveytensä puolesta selvästi oikeustoimikelvoton. Viimeksi mainittuja ovat esim. hyvin pienet lapset tai syvästi kehitysvammaiset.

Erityisesti on huomattava, että alle 15-vuotiaanakin tehty testamentti ei ole mitätön, jos henkilön voi ikänsä puolesta katsoa ymmärtävän testamentin merkityksen oikeustoimena.

Anonyymi kirjoitti:

"Lähtökohtaisesti olematon testamentti on mitätön."

Niinpä, tähän ratkaisuun päätyi myös käräjä- ja hovioikeus. Sitä mitä ei ole, on mitätön. Mikään olematon ei korjautua itsestään, ja mitätön oikeustoimi on automaattisesti pätemätön. Mitättömyydellä viitataan lähtökohtaisesti absoluuttisesti korjaantumiskelvottomaan pätemättömyyteen; ainoastaan osakeyhtiöoikeus tuntee tässä poikkeuksen eli yhtiöoikeudellinen mitättömyys voi korjaantua.

KKO päätyi ennakkopäätöksessään 1992:31 kuitenkin siihen, että jutussa testamentin katsottiin olevan olemassa, koska siitä oli olemassa jäljennös sekä todistajien ja asianajajien kertomukset. Vankan näytön pohjalta KKO päätyi tähän poikkeukselliseen ratkaisuun ja katsoi, että testamentti oli kadonnut tekijänsä tahtomatta.

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1992/19920031

Lue lisää

"Niinpä, tähän ratkaisuun päätyi myös käräjä- ja hovioikeus. Sitä mitä ei ole, on mitätön. Mikään olematon ei korjautua itsestään, ja mitätön oikeustoimi on automaattisesti pätemätön. Mitättömyydellä viitataan lähtökohtaisesti absoluuttisesti korjaantumiskelvottomaan pätemättömyyteen; ainoastaan osakeyhtiöoikeus tuntee tässä poikkeuksen eli yhtiöoikeudellinen mitättömyys voi korjaantua."

Tuo on erikoista, että yhtiöoikeudessa mitättömyys voi korjaantua, mutta olematon ei tietenkään korjaudu edes siellä.

"KKO päätyi ennakkopäätöksessään 1992:31 kuitenkin siihen, että jutussa testamentin katsottiin olevan olemassa, koska siitä oli olemassa jäljennös sekä todistajien ja asianajajien kertomukset. Vankan näytön pohjalta KKO päätyi tähän poikkeukselliseen ratkaisuun ja katsoi, että testamentti oli kadonnut tekijänsä tahtomatta.

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1992/19920031"

On arvattavaa, että kassakaapista alkuperäisen testamentin olivat vohkineet perilliset. Testamentin saajalla kuitenkin oli kopio valvottavana.

Harmi ettei yliviivauksista ole KKO:n ennakkopäätöksiä, en ainakaan löytänyt!

Anonyymi kirjoitti:

Harmi ettei yliviivauksista ole KKO:n ennakkopäätöksiä, en ainakaan löytänyt!

Erityisesti on huomattava, että alle 15-vuotiaana tehty testamentti on aina mitätön ja siten automaattisesti pätemätön. Laki ei salli alle 15-vuotiaan koskaan tekevän testamenttia, josta voisi tulla lainvoimainen.

Joka muuta väittää, voi tietenkin yrittää perustalla asiaansa. Ei onnistunut viimeksi, eikä onnistu nytkään. Taapero ei tee testamenttia, eikä taaperon testamenttia kukaan todista.

Anonyymi kirjoitti:

Erityisesti on huomattava, että alle 15-vuotiaana tehty testamentti on aina mitätön ja siten automaattisesti pätemätön. Laki ei salli alle 15-vuotiaan koskaan tekevän testamenttia, josta voisi tulla lainvoimainen.

Joka muuta väittää, voi tietenkin yrittää perustalla asiaansa. Ei onnistunut viimeksi, eikä onnistu nytkään. Taapero ei tee testamenttia, eikä taaperon testamenttia kukaan todista.

Lue lisää

Taapero ei voikaan tehdä testamenttia, mutta vanhempi lapsi voi sikäli, että hänen tekemänsä testamentti on moitekanteen johdosta todettava tuomioistuimessa pätemättömäkis, jollei sitä sitten ole hänen kuoltuaan hyväksytty lainvoimaiseksi.

Et tosiaan aiemminkaan onnistunut löytämän lainkohtaa, jossa säädettäisiin testamentin mitättömyydestä.

Siis on mitätön, koska laki ei anna edes 14 vuotta täyttäneelle oikeutta laatia testamenttia.

Lainvastainen on ilman tulkintaakin ihan suoraan tehoton. Vain idiootti tuhlaisi varojaan moisen asian selvittelyyn eli testamentti suoraan vaan paperinkeräykseen.

Lakiteksti on asiassa yksiselitteinen. Niin kuin lainasit PK 9:1 säännöstä: perittävän on testamenttia laatiessaan oltava vähintään 18-vuotias, ja 15 v täytettyään hän saa laatia testamentin siitä, mitä hänellä on oikeus itse hallita.

PK 13:1 säädetään testamentin pätemättömyyden julistamisesta seuraavasti.
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."

Niin kuin laista voidaan todeta, PK 13:1 säädetään moitteen johdosta tapahtuvasta pätemättömäksi julistamisesta (kohta 1) silloin, jos testamentin tekijä ei ole PK 9:1 mukaan ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään.

Moite tehdään PK 14:5 mukaisesti määräajassa. Jos moitteen laiminlyö, alle 15-vuotiaan tekemästä testamentista tulee pätevä.

Anonyymi kirjoitti:

Lakiteksti on asiassa yksiselitteinen. Niin kuin lainasit PK 9:1 säännöstä: perittävän on testamenttia laatiessaan oltava vähintään 18-vuotias, ja 15 v täytettyään hän saa laatia testamentin siitä, mitä hänellä on oikeus itse hallita.

PK 13:1 säädetään testamentin pätemättömyyden julistamisesta seuraavasti.
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."

Niin kuin laista voidaan todeta, PK 13:1 säädetään moitteen johdosta tapahtuvasta pätemättömäksi julistamisesta (kohta 1) silloin, jos testamentin tekijä ei ole PK 9:1 mukaan ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään.

Moite tehdään PK 14:5 mukaisesti määräajassa. Jos moitteen laiminlyö, alle 15-vuotiaan tekemästä testamentista tulee pätevä.

Lue lisää

Tuo nauratti, kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Lakiteksti on asiassa yksiselitteinen. Niin kuin lainasit PK 9:1 säännöstä: perittävän on testamenttia laatiessaan oltava vähintään 18-vuotias, ja 15 v täytettyään hän saa laatia testamentin siitä, mitä hänellä on oikeus itse hallita.

PK 13:1 säädetään testamentin pätemättömyyden julistamisesta seuraavasti.
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."

Niin kuin laista voidaan todeta, PK 13:1 säädetään moitteen johdosta tapahtuvasta pätemättömäksi julistamisesta (kohta 1) silloin, jos testamentin tekijä ei ole PK 9:1 mukaan ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään.

Moite tehdään PK 14:5 mukaisesti määräajassa. Jos moitteen laiminlyö, alle 15-vuotiaan tekemästä testamentista tulee pätevä.

Lue lisää

"Jos moitteen laiminlyö, alle 15-vuotiaan tekemästä testamentista tulee pätevä."

Höpsis!

Tuota kysymystä on käsitelty aiemmin ja kerrottu myös oikea vastaus, joka kuuluu: Alle 15-vuotiaan "testamentti" on testamenttina mitätön eikä se millään keinolla muutu testamentiksi.

Pätevöityä voi sen sijaan 15-vuotiaan testamentti, jossa on määrätty hänen sellaisesta omaisuudestaan, jonka hallitsemiseen häneltä alle 18-vuotiaana puuttuu kompetenssi.

Anonyymi kirjoitti:

Lakiteksti on asiassa yksiselitteinen. Niin kuin lainasit PK 9:1 säännöstä: perittävän on testamenttia laatiessaan oltava vähintään 18-vuotias, ja 15 v täytettyään hän saa laatia testamentin siitä, mitä hänellä on oikeus itse hallita.

PK 13:1 säädetään testamentin pätemättömyyden julistamisesta seuraavasti.
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."

Niin kuin laista voidaan todeta, PK 13:1 säädetään moitteen johdosta tapahtuvasta pätemättömäksi julistamisesta (kohta 1) silloin, jos testamentin tekijä ei ole PK 9:1 mukaan ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään.

Moite tehdään PK 14:5 mukaisesti määräajassa. Jos moitteen laiminlyö, alle 15-vuotiaan tekemästä testamentista tulee pätevä.

Lue lisää

Kiitos Lawetti; ei voisi mennä enempää väärin.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos moitteen laiminlyö, alle 15-vuotiaan tekemästä testamentista tulee pätevä."

Höpsis!

Tuota kysymystä on käsitelty aiemmin ja kerrottu myös oikea vastaus, joka kuuluu: Alle 15-vuotiaan "testamentti" on testamenttina mitätön eikä se millään keinolla muutu testamentiksi.

Pätevöityä voi sen sijaan 15-vuotiaan testamentti, jossa on määrätty hänen sellaisesta omaisuudestaan, jonka hallitsemiseen häneltä alle 18-vuotiaana puuttuu kompetenssi.

Lue lisää

Tiedän, että asiaa on kommentoitu ennenkin, ja silloinkin oltiin asiassa samaa mieltä, että myös alle 15-vuotiaana tehtyä testamenttia on moitittava, jotta sen pätevyys voidaan selvittää. Tämä sillä edellytyksellä, että perittävä on voinut ikänsä puoelsta oikeustoimen merkityksen ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän, että asiaa on kommentoitu ennenkin, ja silloinkin oltiin asiassa samaa mieltä, että myös alle 15-vuotiaana tehtyä testamenttia on moitittava, jotta sen pätevyys voidaan selvittää. Tämä sillä edellytyksellä, että perittävä on voinut ikänsä puoelsta oikeustoimen merkityksen ymmärtää.

Lue lisää

"Tuota kysymystä on käsitelty aiemmin ja kerrottu myös oikea vastaus, joka kuuluu: Alle 15-vuotiaan "testamentti" on testamenttina mitätön eikä se millään keinolla muutu testamentiksi."

Lawetti oli myös silloin ainoa, joka oli sitä mieltä, että fiksun taaperon testamentti on pätevä - tyhmän taaperon testamentti puolestaan ei ole pätevä. Nyt on sama tilanne, eikä tuollainen lawetin kaltainen yksinkertaisuus voi paremmaksi hetkessä muuttua. Kun ei ymmärrä, niin ei ymmärrä, ja jankkaa asiaansa vaikka maailman tappiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän, että asiaa on kommentoitu ennenkin, ja silloinkin oltiin asiassa samaa mieltä, että myös alle 15-vuotiaana tehtyä testamenttia on moitittava, jotta sen pätevyys voidaan selvittää. Tämä sillä edellytyksellä, että perittävä on voinut ikänsä puoelsta oikeustoimen merkityksen ymmärtää.

Lue lisää

Kyseleekö tuomari moitekanteessa testamentin tehneen lapsen kypsyyttä eli voiko tuomari hyväksyä taaperon testamentin pätevänä tai hylätä sen pätemättömänä?

Millä perustein tuomari päättää, onko pikkulapsi ymmärtänyt asiasta mitään; tuodaanko paikalle lääkärit, koulupsykologi, opettajat, kummit, vanhemmat, kaverit, naapurit vai kuka?

Montako todistajaa tarvitaan?

Paljonko pikkulasten ja taaperoiden laatimien testamenttien moitekanteita käsitellään oikeudessa vuosittain?

Anonyymi kirjoitti:

"Tuota kysymystä on käsitelty aiemmin ja kerrottu myös oikea vastaus, joka kuuluu: Alle 15-vuotiaan "testamentti" on testamenttina mitätön eikä se millään keinolla muutu testamentiksi."

Lawetti oli myös silloin ainoa, joka oli sitä mieltä, että fiksun taaperon testamentti on pätevä - tyhmän taaperon testamentti puolestaan ei ole pätevä. Nyt on sama tilanne, eikä tuollainen lawetin kaltainen yksinkertaisuus voi paremmaksi hetkessä muuttua. Kun ei ymmärrä, niin ei ymmärrä, ja jankkaa asiaansa vaikka maailman tappiin.

Lue lisää

Mainitsemasi Lawetti ei kommentoinut asiaa lainkaan. Asiassa on esitetty selvät ja lainmukaiset perusteet, joita kukaan ei ole tähän mennessä kumonnut. Asia on selvä.

Anonyymi kirjoitti:

Mainitsemasi Lawetti ei kommentoinut asiaa lainkaan. Asiassa on esitetty selvät ja lainmukaiset perusteet, joita kukaan ei ole tähän mennessä kumonnut. Asia on selvä.

Olet nyt sotkenut pahasti puurot ja vellit keskenään. Moitekanne ei lapsen asiaan sovi lainkaan, vaan kyseeseen tulisi tehottomuuskanne.

PK 9:1: "Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

15 - 18 -vuotias saa testamentilla päättää siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus hallita. Lähinnä siis 15–18 -vuotias voi tehdä testamentin, jossa hän testamenttaa omalla työllään ansaitsemansa varat. Mistään muusta hän ei saa päättää.

Perintökaaren mukaisesti alle 15-vuotiaalla ei siis ole testamenttimielessä oikeus hallita itse mistään omaisuudesta. Perintökaaressa edellytetään yli 15 vuoden ikää, että voisi hallita mitään perintömielessä. Ellei ole oikeutta hallita asiayhteydessä mitään, testamentti on automaattisesti tehoton, mitätön. Asiassa pitäisi nostaa tehottomuuskanne, mutta perintökaaren mukaan alle 15-vuotiaalla ko. hallintaoikeutta ei ole.

Tuomari ota asiaa tehottomuuskanteena edes käsittelyyn. Tehottomuuskanteessa testamentin pätevyys riitautetaan, mutta nyt lapsi testamentin tekijänä olisi määrännyt oikeudesta, joka ei ole hänelle lainkaan kuulunut. Laki selittää itse itsensä.

Anonyymi kirjoitti:

Mainitsemasi Lawetti ei kommentoinut asiaa lainkaan. Asiassa on esitetty selvät ja lainmukaiset perusteet, joita kukaan ei ole tähän mennessä kumonnut. Asia on selvä.

Nykyisin testamenttilahjoitukset ovat yleisiä.

Miksi lasten tekemiä testamenttejä ei hyväksytä mukaan, vaan vaaditaan täys'ikäisyyttä?

Anonyymi kirjoitti:

Olet nyt sotkenut pahasti puurot ja vellit keskenään. Moitekanne ei lapsen asiaan sovi lainkaan, vaan kyseeseen tulisi tehottomuuskanne.

PK 9:1: "Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

15 - 18 -vuotias saa testamentilla päättää siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus hallita. Lähinnä siis 15–18 -vuotias voi tehdä testamentin, jossa hän testamenttaa omalla työllään ansaitsemansa varat. Mistään muusta hän ei saa päättää.

Perintökaaren mukaisesti alle 15-vuotiaalla ei siis ole testamenttimielessä oikeus hallita itse mistään omaisuudesta. Perintökaaressa edellytetään yli 15 vuoden ikää, että voisi hallita mitään perintömielessä. Ellei ole oikeutta hallita asiayhteydessä mitään, testamentti on automaattisesti tehoton, mitätön. Asiassa pitäisi nostaa tehottomuuskanne, mutta perintökaaren mukaan alle 15-vuotiaalla ko. hallintaoikeutta ei ole.

Tuomari ota asiaa tehottomuuskanteena edes käsittelyyn. Tehottomuuskanteessa testamentin pätevyys riitautetaan, mutta nyt lapsi testamentin tekijänä olisi määrännyt oikeudesta, joka ei ole hänelle lainkaan kuulunut. Laki selittää itse itsensä.

Lue lisää

Perintökaaren mukaan testamenttia vastaan nostetaan moitekanne, jos lakimääräiset perilliset haluavat sen pätevyyden kyseenalaistaa. Tämä koskee lain mukaan (PK 13:1) myös alle 15-vuotiaana tehtyä testamenttia. Pesänjakaja voisi ratkaista kysymyksen alle 15-vuotiaan tekemästä testamentista perinnöjaon yhteydessä, jos ainoastaan toinen testamentinsaaja pitäisi alaikäisen laatimaan testamenttia pätemättömänä.

Tällöin olisi siis tilanne, jossa alle 15 v olisi tehnyt kaksi tai useampia testamentteja ja hieman vanhemmalla iällä (esim. 14-vuotias) olisi laatinut testamentin, ja tämän testamentin edunsaaja vaatisi nuoremmalla iällä laaditun testamentin katsomista pätemättömäksi tai mitättömäksi. Toimivalta testamentinsaajien väliseen riitaan on pesänjakajalla.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaren mukaan testamenttia vastaan nostetaan moitekanne, jos lakimääräiset perilliset haluavat sen pätevyyden kyseenalaistaa. Tämä koskee lain mukaan (PK 13:1) myös alle 15-vuotiaana tehtyä testamenttia. Pesänjakaja voisi ratkaista kysymyksen alle 15-vuotiaan tekemästä testamentista perinnöjaon yhteydessä, jos ainoastaan toinen testamentinsaaja pitäisi alaikäisen laatimaan testamenttia pätemättömänä.

Tällöin olisi siis tilanne, jossa alle 15 v olisi tehnyt kaksi tai useampia testamentteja ja hieman vanhemmalla iällä (esim. 14-vuotias) olisi laatinut testamentin, ja tämän testamentin edunsaaja vaatisi nuoremmalla iällä laaditun testamentin katsomista pätemättömäksi tai mitättömäksi. Toimivalta testamentinsaajien väliseen riitaan on pesänjakajalla.

Lue lisää

Aivan, eli taaperon testamentti astuu voimaan, ellei sitä moitita.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaren mukaan testamenttia vastaan nostetaan moitekanne, jos lakimääräiset perilliset haluavat sen pätevyyden kyseenalaistaa. Tämä koskee lain mukaan (PK 13:1) myös alle 15-vuotiaana tehtyä testamenttia. Pesänjakaja voisi ratkaista kysymyksen alle 15-vuotiaan tekemästä testamentista perinnöjaon yhteydessä, jos ainoastaan toinen testamentinsaaja pitäisi alaikäisen laatimaan testamenttia pätemättömänä.

Tällöin olisi siis tilanne, jossa alle 15 v olisi tehnyt kaksi tai useampia testamentteja ja hieman vanhemmalla iällä (esim. 14-vuotias) olisi laatinut testamentin, ja tämän testamentin edunsaaja vaatisi nuoremmalla iällä laaditun testamentin katsomista pätemättömäksi tai mitättömäksi. Toimivalta testamentinsaajien väliseen riitaan on pesänjakajalla.

Lue lisää

Mitähän tuossa yllä yritettiin sanoa taaperoista ja pikkuisista lapsista...?!

Kopioidaan tähän tiedoksi muutama sana faktaa:

Prof. Martti Rautialan mukaan lain tai hyvän tavan vastainen testamentti on mitätön.

Perintökaari ei salli koskaan alle 15 vuoden ikäisen tekevän testamenttia. Jos testamentin teko ei noudata voimassa olevaa lakia, testamentti on lain vastainen ja siten mitätön. Testamenttia ei katsota edes syntyneen, koska olennaisia edellytyksiä tehdä oikeustoimi ei ole ollut käsillä.

Mitättömyyteen ei tarvitse erikseen vedota, eikä mitätöntä tarvitse erikseen moittia. Mitättömästä pitää erottaa moitteenvaraisesti pätemätön, joka ei ole lainvastainen ja siten mitätön. Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on mitätön eli automaattisesti ja korjaantumiskelvottomasti tehoton, joka ei voi pätevöityä moittimalla.

Mitättömyys voi korjaantua vain yhtiöoikeudessa, ei perintöoikeudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän tuossa yllä yritettiin sanoa taaperoista ja pikkuisista lapsista...?!

Kopioidaan tähän tiedoksi muutama sana faktaa:

Prof. Martti Rautialan mukaan lain tai hyvän tavan vastainen testamentti on mitätön.

Perintökaari ei salli koskaan alle 15 vuoden ikäisen tekevän testamenttia. Jos testamentin teko ei noudata voimassa olevaa lakia, testamentti on lain vastainen ja siten mitätön. Testamenttia ei katsota edes syntyneen, koska olennaisia edellytyksiä tehdä oikeustoimi ei ole ollut käsillä.

Mitättömyyteen ei tarvitse erikseen vedota, eikä mitätöntä tarvitse erikseen moittia. Mitättömästä pitää erottaa moitteenvaraisesti pätemätön, joka ei ole lainvastainen ja siten mitätön. Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on mitätön eli automaattisesti ja korjaantumiskelvottomasti tehoton, joka ei voi pätevöityä moittimalla.

Mitättömyys voi korjaantua vain yhtiöoikeudessa, ei perintöoikeudessa.

Lue lisää

MItäähän tuossa kommentoija yritti lainata Rautialaa, vaikkei selvästi edes ymmärrä, mistä Rautiala kirjoittaa.

Testamentti on silloin mitätön, jos sen tekijä on kykenemätön ymmärtämään oikeutoimen luonnetta ja merkitystä. Mitätön ei korjaannu päteäväksi eikä sitä tarvitse moittia.

Kun alle 15-vuotias tekee testamentin, sitä on moitittava, jos mainittu henkilö on ymmärtänyt sen oikeudellisen luonteen ja merkityksen. Jollei tällaista testamenttia moiti PK 14:5 mukaisesti määräajassa, testamentti tulee lainvoimaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

MItäähän tuossa kommentoija yritti lainata Rautialaa, vaikkei selvästi edes ymmärrä, mistä Rautiala kirjoittaa.

Testamentti on silloin mitätön, jos sen tekijä on kykenemätön ymmärtämään oikeutoimen luonnetta ja merkitystä. Mitätön ei korjaannu päteäväksi eikä sitä tarvitse moittia.

Kun alle 15-vuotias tekee testamentin, sitä on moitittava, jos mainittu henkilö on ymmärtänyt sen oikeudellisen luonteen ja merkityksen. Jollei tällaista testamenttia moiti PK 14:5 mukaisesti määräajassa, testamentti tulee lainvoimaiseksi.

Lue lisää

Mitätön testamentti, kuten alle 15-vuotiaan, ei pätevöidy millään keinolla.

Lawetin on vaikea ymmärtää asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

MItäähän tuossa kommentoija yritti lainata Rautialaa, vaikkei selvästi edes ymmärrä, mistä Rautiala kirjoittaa.

Testamentti on silloin mitätön, jos sen tekijä on kykenemätön ymmärtämään oikeutoimen luonnetta ja merkitystä. Mitätön ei korjaannu päteäväksi eikä sitä tarvitse moittia.

Kun alle 15-vuotias tekee testamentin, sitä on moitittava, jos mainittu henkilö on ymmärtänyt sen oikeudellisen luonteen ja merkityksen. Jollei tällaista testamenttia moiti PK 14:5 mukaisesti määräajassa, testamentti tulee lainvoimaiseksi.

Lue lisää

Todella typerästi kirjoitettu! Onnea siitä, että kuvittelet itsestäsi todella suuria asioita. Siis kuvittelet.

Fiksuimmakaan lukutaitoisen esikoululaisen testamentti ei oikeustoimena pätevöidy, vaikka apuna olisi kymmenen parasta juristia selittämässä asiaa. Perintökaari ei puhu luonteesta ja merkityksestä vaan lapsen iästä. Kun vaan ei ole kykenevä.

Jos tuntisit, et toki tunne, yhtään juristia, he osaisivat vääntää asian sinulle rautalangasta. Varsinainen jäärä.

Anonyymi kirjoitti:

MItäähän tuossa kommentoija yritti lainata Rautialaa, vaikkei selvästi edes ymmärrä, mistä Rautiala kirjoittaa.

Testamentti on silloin mitätön, jos sen tekijä on kykenemätön ymmärtämään oikeutoimen luonnetta ja merkitystä. Mitätön ei korjaannu päteäväksi eikä sitä tarvitse moittia.

Kun alle 15-vuotias tekee testamentin, sitä on moitittava, jos mainittu henkilö on ymmärtänyt sen oikeudellisen luonteen ja merkityksen. Jollei tällaista testamenttia moiti PK 14:5 mukaisesti määräajassa, testamentti tulee lainvoimaiseksi.

Lue lisää

Lawetti: vastaa nyt tähän, mitä sinulta on kysytty kymmenen kertaa.

(1) Miten on mahdollista, että todella älykkään 9-vuotiaan lapsen testamentti saa lainvoiman, vaikka hänellä ei ole testamentintekokelpoisuutta?

(2) Paljonko maksaa (arviolta) se, että hyvämaineisesta asianajotoimistosta kaksi asianajajaa todistaa testamentin? Riittääkö viisisataa tai tuhat euroa?

Ei siis ole lainkaan epäilystä, että tuo lapsi olisi kykenemätön ymmärtämään oikeustoimen luonnetta ja merkitystä. Kyllä ymmärtää, koska se on hänelle monta kertaa selitetty. Missä perintökaaressa sanotaan, että tuo 9-vuotias voi laatia testamentin ja että testamentti saa määräajassa lainvoiman?

Anonyymi kirjoitti:

Lawetti: vastaa nyt tähän, mitä sinulta on kysytty kymmenen kertaa.

(1) Miten on mahdollista, että todella älykkään 9-vuotiaan lapsen testamentti saa lainvoiman, vaikka hänellä ei ole testamentintekokelpoisuutta?

(2) Paljonko maksaa (arviolta) se, että hyvämaineisesta asianajotoimistosta kaksi asianajajaa todistaa testamentin? Riittääkö viisisataa tai tuhat euroa?

Ei siis ole lainkaan epäilystä, että tuo lapsi olisi kykenemätön ymmärtämään oikeustoimen luonnetta ja merkitystä. Kyllä ymmärtää, koska se on hänelle monta kertaa selitetty. Missä perintökaaressa sanotaan, että tuo 9-vuotias voi laatia testamentin ja että testamentti saa määräajassa lainvoiman?

Lue lisää

> Missä perintökaaressa sanotaan, että tuo 9-vuotias voi laatia testamentin ja että testamentti saa määräajassa lainvoiman?

No ei missään!

Se on tuo yksi ja sama idiootti, joka on nyt vuosi- tai kuukausikaupalla hokenut, että pikkunaperonkin testamentti pätevöityy ellei sitä moitita. Mutta lisäyksenä se, että sitä ei tarvitse moittia, ellei napero ymmärrä testamentin merkitystä. Silloin se on suoraan mitätön. Ihan järjetöntä logiikan puutetta ja silkkaa trollausta ja pelleilyä!

Kuka päättää naperon ymmärryksen tason, koska perintökaari ei siihen alle 15 vuoden ikäisen osalta milloinkaan viittaa? Löpsötti ei ole asiaan vastannut.

Oikeuslaitoksen tuomari ei voi koskaan julistaa alle 15-vuotiaan testamenttia päteväksi ja lainvoimaiseksi, vaan oikeudessa se julistetaan aina ja poikkeuksetta mitättömäksi. Sama koskee pesänjakajaa, joka ei voi huomioida koskaan alle 15-vuotiaan tekemää testamenttia jaossaan, vaan jättää sen täysin omaan arvoonsa: mitätön mikä mitätön. Tuo idiootti-Löpsö ei ymmärrä edes sitä ristiriitaa, että perilliset voisivat sopimusjaossa antaa ko. lapsen testamentille lainvoiman, mutta tuomari ei asiaan koskaan kykene, eikä myöskään pesänjakaja.

Lawetti-Löpsö on trollaava pelle.

Anonyymi kirjoitti:

> Missä perintökaaressa sanotaan, että tuo 9-vuotias voi laatia testamentin ja että testamentti saa määräajassa lainvoiman?

No ei missään!

Se on tuo yksi ja sama idiootti, joka on nyt vuosi- tai kuukausikaupalla hokenut, että pikkunaperonkin testamentti pätevöityy ellei sitä moitita. Mutta lisäyksenä se, että sitä ei tarvitse moittia, ellei napero ymmärrä testamentin merkitystä. Silloin se on suoraan mitätön. Ihan järjetöntä logiikan puutetta ja silkkaa trollausta ja pelleilyä!

Kuka päättää naperon ymmärryksen tason, koska perintökaari ei siihen alle 15 vuoden ikäisen osalta milloinkaan viittaa? Löpsötti ei ole asiaan vastannut.

Oikeuslaitoksen tuomari ei voi koskaan julistaa alle 15-vuotiaan testamenttia päteväksi ja lainvoimaiseksi, vaan oikeudessa se julistetaan aina ja poikkeuksetta mitättömäksi. Sama koskee pesänjakajaa, joka ei voi huomioida koskaan alle 15-vuotiaan tekemää testamenttia jaossaan, vaan jättää sen täysin omaan arvoonsa: mitätön mikä mitätön. Tuo idiootti-Löpsö ei ymmärrä edes sitä ristiriitaa, että perilliset voisivat sopimusjaossa antaa ko. lapsen testamentille lainvoiman, mutta tuomari ei asiaan koskaan kykene, eikä myöskään pesänjakaja.

Lawetti-Löpsö on trollaava pelle.

Lue lisää

Lawetit vain inttävät vastaan vuosikausia asiassa, joka on selvä laissa.

Lisää lakia siis, kun he eivät asiaa ymmärrä.

Perintökaari 5 luku 3 §
"Valtiolla on oikeus moittia perittävän tekemää testamenttia siten kuin 14 luvun 5 §:ssä säädetään. Vaikka valtiolla olisi aihetta moittia testamenttia mutta ei ole epäilystä testamentin tekijän todellisesta tarkoituksesta, valtiokonttori voi päättää, että testamenttia ei moitita."

Edellä kerrotun lainkohdan perusteella valtiokonttorikin voi olla moittimatta alle 15-vuotiaan tekemää testamenttia, jo perittävä on kuollut ilman lakimääräisiä perillisiä. Edellytyksenä on, ettei testmanrin tekijän todellisesta tarkoituksesta ole epäilystä. Eritääin hyvä, että tällainen lainkohta on lainsäätäjän toimesta säädetty. 14-vuotias orpo miljonääri voi tehdä testamentin haluamallaan tavalla, eikä valitokonttori siihen puutu moittein, mikä olisikin kohtuutonta.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetit vain inttävät vastaan vuosikausia asiassa, joka on selvä laissa.

Lisää lakia siis, kun he eivät asiaa ymmärrä.

Perintökaari 5 luku 3 §
"Valtiolla on oikeus moittia perittävän tekemää testamenttia siten kuin 14 luvun 5 §:ssä säädetään. Vaikka valtiolla olisi aihetta moittia testamenttia mutta ei ole epäilystä testamentin tekijän todellisesta tarkoituksesta, valtiokonttori voi päättää, että testamenttia ei moitita."

Edellä kerrotun lainkohdan perusteella valtiokonttorikin voi olla moittimatta alle 15-vuotiaan tekemää testamenttia, jo perittävä on kuollut ilman lakimääräisiä perillisiä. Edellytyksenä on, ettei testmanrin tekijän todellisesta tarkoituksesta ole epäilystä. Eritääin hyvä, että tällainen lainkohta on lainsäätäjän toimesta säädetty. 14-vuotias orpo miljonääri voi tehdä testamentin haluamallaan tavalla, eikä valitokonttori siihen puutu moittein, mikä olisikin kohtuutonta.

Lue lisää

Löpsön typerä vastaus asian vierestä. Turha kysyä enää mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetit vain inttävät vastaan vuosikausia asiassa, joka on selvä laissa.

Lisää lakia siis, kun he eivät asiaa ymmärrä.

Perintökaari 5 luku 3 §
"Valtiolla on oikeus moittia perittävän tekemää testamenttia siten kuin 14 luvun 5 §:ssä säädetään. Vaikka valtiolla olisi aihetta moittia testamenttia mutta ei ole epäilystä testamentin tekijän todellisesta tarkoituksesta, valtiokonttori voi päättää, että testamenttia ei moitita."

Edellä kerrotun lainkohdan perusteella valtiokonttorikin voi olla moittimatta alle 15-vuotiaan tekemää testamenttia, jo perittävä on kuollut ilman lakimääräisiä perillisiä. Edellytyksenä on, ettei testmanrin tekijän todellisesta tarkoituksesta ole epäilystä. Eritääin hyvä, että tällainen lainkohta on lainsäätäjän toimesta säädetty. 14-vuotias orpo miljonääri voi tehdä testamentin haluamallaan tavalla, eikä valitokonttori siihen puutu moittein, mikä olisikin kohtuutonta.

Lue lisää

(1) Miten on mahdollista, että todella älykkään 9-vuotiaan lapsen testamentti saa lainvoiman, vaikka hänellä ei ole testamentintekokelpoisuutta?

(2) Paljonko maksaa (arviolta) se, että hyvämaineisesta asianajotoimistosta kaksi asianajajaa todistaa testamentin? Riittääkö viisisataa tai tuhat euroa?

Anonyymi kirjoitti:

(1) Miten on mahdollista, että todella älykkään 9-vuotiaan lapsen testamentti saa lainvoiman, vaikka hänellä ei ole testamentintekokelpoisuutta?

(2) Paljonko maksaa (arviolta) se, että hyvämaineisesta asianajotoimistosta kaksi asianajajaa todistaa testamentin? Riittääkö viisisataa tai tuhat euroa?

Lue lisää

1. Jollei 9-vuotiaan testamnettia moitita, se voi saada lainvoiman.

2. Testamentin saa laatia ihan itse. Laissa ie ole asetettu asianajajapakkoa mutovaatimuskena testamentille.

Oliko muita typeriä kysymysiä?

Anonyymi kirjoitti:

(1) Miten on mahdollista, että todella älykkään 9-vuotiaan lapsen testamentti saa lainvoiman, vaikka hänellä ei ole testamentintekokelpoisuutta?

(2) Paljonko maksaa (arviolta) se, että hyvämaineisesta asianajotoimistosta kaksi asianajajaa todistaa testamentin? Riittääkö viisisataa tai tuhat euroa?

Lue lisää

Tenavan testamenttia ei tarvitse moittia kun tuomioistuin ei ota asiaa edes käsittelyyn.

Anonyymi kirjoitti:

1. Jollei 9-vuotiaan testamnettia moitita, se voi saada lainvoiman.

2. Testamentin saa laatia ihan itse. Laissa ie ole asetettu asianajajapakkoa mutovaatimuskena testamentille.

Oliko muita typeriä kysymysiä?

Lue lisää

Kysymyksessä on todistaminen ei laatiminen.

2) Paljonko maksaa (arviolta) se, että hyvämaineisesta asianajotoimistosta kaksi asianajajaa todistaa testamentin? Riittääkö viisisataa tai tuhat euroa?

Anonyymi kirjoitti:

Kysymyksessä on todistaminen ei laatiminen.

2) Paljonko maksaa (arviolta) se, että hyvämaineisesta asianajotoimistosta kaksi asianajajaa todistaa testamentin? Riittääkö viisisataa tai tuhat euroa?

Lue lisää

Testamentin todistajan voi lain mukaan olla kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää ,mistä testamentin todistamisessa on kysymys. Etkö tiennyt tätäkään?

Anonyymi kirjoitti:

Testamentin todistajan voi lain mukaan olla kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää ,mistä testamentin todistamisessa on kysymys. Etkö tiennyt tätäkään?

Lisään vielä, että todistajan on oltava esteetön. Muutoin testamenttia voitaisiin moittia muotovirheestä todistamisen osalta. Mutta jollei sitä silloinkaan moitittaisi määräajassa, se tulisi lainvoimaiseksi. Niin kuin tulee alle 15-vuotiaana laadittu testamenttikin, jollei sitä moitita määräajassa.

Ei tämä ole vaikeaa!

Eipä ole Lawetit vastanneet kysymyksiin. No, sen saattoi arvata, koska laki on asiassa yksiselitteinen. Alle 15-vuotias voi laatia testamentin, jos ymmärtää sen merkityksen ja oikeudellisen luonteen. Todistajina voi olla vaikka luokkakaverit, jos he ovat jo täyttäneet 15 vuotta. Silloin he ovat esteettömiäkin, elleivät ole testamentinsaajina.

Koska kukaan ei osaa niihin vastata selviin kysymyksiin, asiaa voinee pitää itsestään selvänä. Hienoa että asia selvisi!

En ole Löpötti, mutta vastaan.

"(2) Paljonko maksaa (arviolta) se, että hyvämaineisesta asianajotoimistosta kaksi asianajajaa todistaa kyseisen älykkään 9-vuotiaan lapsen testamentin? Riittääkö viisisataa tai tuhat euroa?"

Yksikään asianajaja ei todista tuollaista lapsen testamenttia. Eikä kyse tietenkään ole hinnasta, vaan asianajajan pitää ylläpitää hyvää mainettaan. Ei asianajaja todista oikeudellista asiakirjaa, joka on yhtä tyhjän kanssa. AA joutuisi jopa selittämään toimiaan petoksesta käräjillä tai liitolle.

Anonyymi kirjoitti:

En ole Löpötti, mutta vastaan.

"(2) Paljonko maksaa (arviolta) se, että hyvämaineisesta asianajotoimistosta kaksi asianajajaa todistaa kyseisen älykkään 9-vuotiaan lapsen testamentin? Riittääkö viisisataa tai tuhat euroa?"

Yksikään asianajaja ei todista tuollaista lapsen testamenttia. Eikä kyse tietenkään ole hinnasta, vaan asianajajan pitää ylläpitää hyvää mainettaan. Ei asianajaja todista oikeudellista asiakirjaa, joka on yhtä tyhjän kanssa. AA joutuisi jopa selittämään toimiaan petoksesta käräjillä tai liitolle.

Lue lisää

Voi itku, miten te nyt näihin alaikäisiin sekaannuitte? Itselläni olisi tarve tietää, miten testamentin yliviivaukset voi todistaa oikeiksi, tai tarvitseeko edes todistaa kun ne kerran ovat siellä. Ymmärrän kyllä, että varakaampi osapuoli vie käräjille vaikka tietäisi olevansa väärässä, toiveena ettei toinen osapuoli lähde peliin mukaan!

Jokainen, joa on täyttänyt 15 vuotta, voi toimia testamentin todistajana. Ehtona testamentin todistajaksi on, että henkilö on esteetön ja ymmärtää todistamisen merkityksen.

Lainsäädäntöä: perintökaari 10:4

"Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana."

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen, joa on täyttänyt 15 vuotta, voi toimia testamentin todistajana. Ehtona testamentin todistajaksi on, että henkilö on esteetön ja ymmärtää todistamisen merkityksen.

Lainsäädäntöä: perintökaari 10:4

"Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana."

Lue lisää

"Yksikään asianajaja ei todista tuollaista lapsen testamenttia. Eikä kyse tietenkään ole hinnasta, vaan asianajajan pitää ylläpitää hyvää mainettaan. Ei asianajaja todista oikeudellista asiakirjaa, joka on yhtä tyhjän kanssa. AA joutuisi jopa selittämään toimiaan petoksesta käräjillä tai liitolle."

Paljonko maksaa kahden asianajajan todistaminen lapsen tekemään testamenttiin? Saako rahalla ostettua, arvaa?

Anonyymi kirjoitti:

"Yksikään asianajaja ei todista tuollaista lapsen testamenttia. Eikä kyse tietenkään ole hinnasta, vaan asianajajan pitää ylläpitää hyvää mainettaan. Ei asianajaja todista oikeudellista asiakirjaa, joka on yhtä tyhjän kanssa. AA joutuisi jopa selittämään toimiaan petoksesta käräjillä tai liitolle."

Paljonko maksaa kahden asianajajan todistaminen lapsen tekemään testamenttiin? Saako rahalla ostettua, arvaa?

Lue lisää

Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.

Sen takia lapsen testamentin todistajiksi kelpaavat parhaiten muut lapset. Ehkä luokan ope suostuu, ellei tunne lakia.

Anonyymi kirjoitti:

Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.

Sen takia lapsen testamentin todistajiksi kelpaavat parhaiten muut lapset. Ehkä luokan ope suostuu, ellei tunne lakia.

Lue lisää

Onneksi testamentin todistjaksi ei tarvita asianajajaa. Jokainen 15-vuotia sopii tehtäävään, kunhan esteetön ja ymmärtää asian.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi testamentin todistjaksi ei tarvita asianajajaa. Jokainen 15-vuotia sopii tehtäävään, kunhan esteetön ja ymmärtää asian.

"Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa."

Sen takia höpötapauksissa lapset todistavat muiden lapsien testamentit, koska asianjajat eivät ammattinsa puolesta voi suostua mitättömän paperin todisteluihin.

Vähänkö nuo Lawetin höpötarinat naurattaa...!!!

Yksikään asianajaja ei todista tuollaista lapsen testamenttia. Eikä kyse tietenkään ole hinnasta, vaan asianajajan pitää ylläpitää hyvää mainettaan. Ei asianajaja todista oikeudellista asiakirjaa, joka on yhtä tyhjän kanssa. AA joutuisi jopa selittämään toimiaan petoksesta käräjillä tai liitolle.

Anonyymi kirjoitti:

"Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa."

Sen takia höpötapauksissa lapset todistavat muiden lapsien testamentit, koska asianjajat eivät ammattinsa puolesta voi suostua mitättömän paperin todisteluihin.

Vähänkö nuo Lawetin höpötarinat naurattaa...!!!

Yksikään asianajaja ei todista tuollaista lapsen testamenttia. Eikä kyse tietenkään ole hinnasta, vaan asianajajan pitää ylläpitää hyvää mainettaan. Ei asianajaja todista oikeudellista asiakirjaa, joka on yhtä tyhjän kanssa. AA joutuisi jopa selittämään toimiaan petoksesta käräjillä tai liitolle.

Lue lisää

Onneksi laissa ei vaadita asianajajaa testamentin todistajaksi. Testamentin muotomääräyksenä ei ole lain mukaan asianajajan todistama testamentti. Oma keksimänne muotomääräykset eivät aiheuta muuta kuin huutonaurua!!

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi laissa ei vaadita asianajajaa testamentin todistajaksi. Testamentin muotomääräyksenä ei ole lain mukaan asianajajan todistama testamentti. Oma keksimänne muotomääräykset eivät aiheuta muuta kuin huutonaurua!!

Lue lisää

Kiitos Löpsötti. Sen takia mitättömiin testamentteihin pitää saada muut lapset todistamaan. Asianajajat ymmärtävät asiasta ihan liikaa.