Yliopistoista valmistuu paljon enemmän maistereita ja tohtoreita kuin esim. 1970-19990 luvuilla.
Johtuuko tuo siitä, että
a) Keskimääräinen ÄO on noussut selvästi
b) Opetus on parantunut huomattavasti, koska
yliopistojen pitää tehdä tulosta
c-vaihtoehtoa en kerro.
Mitkä kohdat ovat tosia?
Olisikohan se c-vaihtoehto, päätelkää itse!
Kokemusta on ikäiseni tuttavan (FM) puheista opiskelusta sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla.
Tuttava on täydentänyt opettajan opintojaan eräässä luonnont. aineessa cum-laudeksi ja kertoi vaikutelmiaan. Itse olen myös opiskellut avoimessa yliopistossa vielä 1981 suoritetun tutkintoni jälkeen.
Johtuuko tuo siitä, että
a) Keskimääräinen ÄO on noussut selvästi
b) Opetus on parantunut huomattavasti, koska
yliopistojen pitää tehdä tulosta
c-vaihtoehtoa en kerro.
Mitkä kohdat ovat tosia?
Olisikohan se c-vaihtoehto, päätelkää itse!
Kokemusta on ikäiseni tuttavan (FM) puheista opiskelusta sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla.
Tuttava on täydentänyt opettajan opintojaan eräässä luonnont. aineessa cum-laudeksi ja kertoi vaikutelmiaan. Itse olen myös opiskellut avoimessa yliopistossa vielä 1981 suoritetun tutkintoni jälkeen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
..ei olla perhekeskeisiä..naisia yo:ssa enemmän myös näin ollen..
Ts. nykyään koulutus ennen perhettä..Taitaapa syntyvyyskin ollut laskevaan suuntaan tämän seurauksena.. Koulutusta pidetään tavoiteltavampana nykyään kuin ennen.. Ajatellaan ettei ilman kunnon koulutusta ole mahdollisuutta saada hyvää ja kiinnostavaa työpaikkaa..
Kannattaa ehkä miettiä hieman muutamia muitakin vaihtoehtoja. Itse keksin ihan pikaisesti neljä muutakin vaihtoehtoa. Emme kuitenkaan elä enään mustavalkoisessa maailmassa, joten on hyvin mahdollista, että useampikin noista vaihtoehdoista on osa totuudesta.
c) Ennen eivät kaikki potentiaaliset maisterit ja tohtorit hakeutuneet koulutukseen. Ei toki välttämättä edelleenkään.
d) Koulutuksen arvostus on noussut ja sen takia, tai jostain muusta syystä, ihmisillä on enemmän motivaatiota opiskeluun.
e) Läpipääsyvaatimukset ovat laskeneet, joten maisteriksi pääsee hieman helpommalla kuin ennen. Tämä lisäisi myös hakijoita.
f) Korkea-asteen opiskelijoiden pohjatieto, peruskoulussa ja toisen asteen koulussa saatu opetus, on nykyään parempaa.
saada aikaiseksi rivien välistä.
Mielestäni vastauksesi e) on totta.
Tuttavani ihmetteli, miksi erään aineen appro
70-luvulla tuntui vaikeammalta kuin saman aineen cum laude (sai sen valmiiksi aika nopeasti hiljattain).
En taida kertoa mikä aine on kyseessä jotta henkilö ei paljastu, ei niitä meidän ikäisiä opiskelijoita paljoa löydy juuri tuohon aineeseen.
Kohtaan d väittäisin vastaan: Kaikilla jo kohta on ylempi loppututkinto. Voidaanko sen vaativuutta enää arvostaa? jos keskimääräinen ÄÖ on vain jotain 100 (nykyään kai enemmän, mutta tämähän on jo normeerauskysymys) ja 1/2 ikäluokasta saa korkeakoulututkinnon, siispä meillä on hyvin paljon tuollaisia melko taukkeja maistereita tulossa. Ehkä taso vastaa ylioppilasta.
Lisäksi monissa tutkinnoissa opitut asiat ovat aika hyödyttömiä työelämän kannalta (etenkin yliopiston, ehkä korkeakoulut vähän käytännön läheisempiä).
Sinun c-kohtasikin pätee myös.
Ennenvanhaan, kun yliopistot saivat rahaa virkoihinsa sen perusteella, miten paljon opiskelijoita oli kirjoilla, niin opiskelijoita myös otettiin paljon sisään. Sitten pidettiin tasoa, ja esim. matematiikassa ei kuulemma 60-luvulla monikaan saanut laudaturia suoritetuksi. Proffat halusivat pitää tasoa, koska
a) tietyt arvostetut korkeakoulut, kaikki aineet, ja muutamat yliopistoaineet olivat erittäin arvostettuja. Proffat ajattelivat, että heidän laitoksistaan ei ainakaan saa valmistua yhtään huonompia tyyppejä kuin esim. TKK:lta.
b) varmasti taka-ajatuksena jo tuolloin oli oman arvostuksen ylläpitäminen, koska proffat eivät halunneet, että heidän omien tutkintojensa ja oppiaineidensa arvostukset olisivat kärsineet inflaation. Valmistuneiden määrä haluttiin pitää pienenä. Nykyään ei enää voida jarruttaa valmistumista erittäin vaativilla tutkinnoilla, vaan yliopistot tekevät ns. tulosta.
f)-kohtaan väittäisin kyllä vastaan. Entinen koulukaveri on yliopettajana jossain tekn.oppilaitoksessa. Olisikohan joku nykyajan AMK. Hän valitteli opiskelijoiden pohjatietojen tasoa heikoksi (matematiikka). Tapaamme pitkästä aikaa lauantaina luokkakokouksessa, pitää kysellä tarkemmin. Tietysti nykyajan informaatiotulva on valtava, saattaahan joku siitä oppiakin jotain hyödyllistä. Mm. Internet tuo paljon tietoa, ja siitä tiedosta voi osa olla virheellistä ja muutenkin puppua.
Yliopistotason opetuksen nousuun en oikein usko.
Olen kuullut, että sielläkin vedetään melkoisen kiireellä läpi esim. joitain laboratoriotöitä.
Alemman tason perusopetus saattaa olla tasokkaampaa, jos on työrauhaa, kuten paremmissa kouluissa lienee asia. Oma poikani menee elokuussa yläasteelle arvostettuun kouluun, jossa ei ole häiriköitä, jotka ennenvanhaan olisivat käyneet apukoulua tai menneet kansalaiskouluun.
Äo keskimäärin 100?! Itselläni oli 143, enkä pidä itseäni millään lailla yli keskiverron..
En kyllä usko muutenkaan noihin älykkyystesteihin kokonaisuudessaan, osittain ehkä. Toisin sanoen sain tuon pistemäärän logiikkaa/matematiikkaa(!) vaatineesta älykkyystestistä, olikohan sen nimi eurooppalainen Äo-testi... Onhan niitä vielä sosiaalisia taitoja, avaruudellista hahmottamista ym vaativia testejä..
Ihan vain juolahti mieleen ;)
jollain tavalla haettu, ÄO noudattaa normaalijakaumaa (Gaussin kellokäyrä). Puolella väestöstä olisi siis alle 100 ja toisella puolella vähintään 100. Onhan noista testeistä yritetty puhdistaa pois koulutuksen vaikutus, mutta ei kai siinä hyvin ole onnistuttu. Tietynlainen nykyaikainen koulutus voisi nostaa äo:ta siitä alkuaikojen määrittelytasosta. Jossain oli vuosia sitten väite, että jollain professorillakin oli vain 85 ÄO (taisi olla USA:ssa, heh heh).
Jos sinulla on yli 140 ÄO ja muisti lisäksi hyvä, pääset minusta kyllä opiskelemaan mihin tahansa kunhan valmistaudut pääsykokeisiin. Jollain 120:lla ei kunnolla pärjää yliopistossa esim. matemaattisissa aineissa, tai ainakin edistyminen on hidasta on (esim. minä). Minulle olisi kauhun paikka opiskella aineita, joissa pitää lukea tentteihin tuhansia sivuja kirjoja. Muistini ei ole hyvä, ja taitaa olla lieviä luki-häiriöitäkin.
Muija väittää, että olen autistinen, MBD-vammainen yms. Hän onkin lastentarhan opettaja.
Tarkkaavaisuuteni on heikko. Vaivun helposti omiin maailmohini. Toisaalta, ei meidän firman (iso) kokouksissa pirukaan pärjäisi jos pitäisi jaksaa tarkasti kuunnella tiettyjä puhujia, varsinkin entistä esimiestäni (nainen) jonka jutuissa ei ole paljoa tolkkua. Määrä korvaa puheessa laadun.
...että pääsisin mihin tahansa! Olen yrittäny jo pari kertaa..pitänyt väliä hakemisessa ja nyt haen taas, mutta täysin eri alalle..
Tuo minun ÄO-tulokseni kyllä mittasi vain loogista ajattelukykyä(?), ei mielestäni riitä koko persoonan ym. mittaamiseen. Ts. varmasti pärjäisin yliopistossa (olen ainakin avoimessa pärjännyt), mutta muistini ei todellakaan ole hyvä, joudun pakertamaan paljon oppimisen eteen..
Joudun ilmeisesti turvautumaan avoimen väylään (onneksi sellainekin on!!!) vaikkei sekäänj ole selvä juttu, pitäähän sielläkin olla hyvät numerot.. no..toivotaan parasta.
Loppukaneettina: Luulen, että puhumme eri ÄO-testistä..en pidä itseäni millään lailla keskivertoa älykkäämpänä. Varsinkaan matemaattisesti, sosiaalisesti kyllä.
c) Opintotukijärjestelmän ansiosta nykyisin kaikkien halukkaiden ja kykenevien on mahdollista hakeutua yliopistoihin.
Tämä ei nyt liity itse asiaan,mutta
Olisin kovin utelias tietämään,missä Suomesta löytyy sellainen koulu jossa ei ole häiriköitä ollenkaan. Toki meillä jotka olemme käyneet ylä
-asteen että lukion sellaisessa koulussa,jonka sisään pääsyyn todistuksemme täytyi olla enemmän kuin "hyvä" ,niin ei meidän koulummekaan ole ainakaan ennen (nykyisin olen siirtynyt jatko-opinojen pariin) ilman häiriköitä selvinnyt. Toki seulominen (opiskelijoiden valinta) luultavasti karsi pahimmat häiriköt pois. Ja opiskelusta (tosin puhuisin mielummin oppimisesta) kiinnostuneita oli luultavasti yli keskiarvon.
ja vaikka Töölön yhteiskoulu ole hyviä kouluja.
Poika on menossa em. kouluun yläasteelle, joka tosin on vielä oppivelvollisuusaikaa.
Koulut, joissa ei lusita sitä pakollista oppivelvollisuusaikaa, voivat vaikka herkästi uhata erottaa häiriköt. Ja eikö yläasteeltakin voida koulupiirin ulkopuolelta tulleille vihjata: Menkää takaisin sinne J-Mäkeen häiriköimään.
Tarvitaan vain ankarampia opettajia.
Kyllä 60-luvulla oltiin aivan kusi sukassa oppikoulun alaluokilla (likim. nykyinen yläaste, siloin 5:s kouluvuosi ja siitä ylöspäin 5 luokkaa ennen lukiota). Muistelen vieläkin joitain täysin kusipäitä opettajia, vieläkin äijämiehenä tekisi mieli turpiin vedellä noita muutamia kyykyttäjiä. Aika kusi sukassa oltiin ja silti opettajilla tuli sanomista ja raivareita. Koulua kävin jossain pikkukaupungissa Länsi-Suomessa (yhteiskoulu ja lyseo).