Minäpäs kerron...

Tai no ei tässä paljon kerrottavaa ole, vaan kun sanoin Citrinellalle, että kerron asiat kerralla halkipoikkipinoon, niin kerron sitten.

Vaan miltä se tuntuisi, jos et osaisi sanoa kuka olet? Henkkareista näkee asiat tietty, mutta et sinällään tietäisi kuka olet? Etkä varsinkaan osaisi määritellä millainen olet? Millaista se olisi? Mietin, että se millaistakin on aika hankalaa, tänään vituttija olin tällainen, eilen olin mukava ja kaikkea sellaista, vaihtelevaa, vähän hankalaa.

No minä en tiedä kuka tai millainen olen. Minulla ei ole sellaista ehyttä kokemusta, että voisin sanoa olevani tuo tai tämä. Ei vain ole. Ei ole ikinä ollutkaan. En ole kukaan tai mikään. Minua ei ole, oikeastaan.

128

837

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vastaan sinulle muualla, täällä menee liian henkilökohtaisuuksiin.

      • Anonyymi

        Onko hän tällä kerralla tosissaan?
        Se on aina hankalaa tällaisten tapausten kanssa joista meistä ei ota selvää.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi

        Hyväksynnän kerjäämistä ei pitäisi palkita paijaamalla


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko hän tällä kerralla tosissaan?
        Se on aina hankalaa tällaisten tapausten kanssa joista meistä ei ota selvää.

        -keinovaginamies-

        No tuo on tosissaan, muttaei tietenkään edellytä vastaamista eikä varsinkaan tosissaan vastaamista, eihän hupailija voi sellaista odottaakaan.

        Mutta joo, nyt olen tosissani, poikkeuksellisesti vain ja ainoastaan.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        No tuo on tosissaan, muttaei tietenkään edellytä vastaamista eikä varsinkaan tosissaan vastaamista, eihän hupailija voi sellaista odottaakaan.

        Mutta joo, nyt olen tosissani, poikkeuksellisesti vain ja ainoastaan.

        Aina kun alkaa tulla liian kevyt olo, niin kannattaa maadoittaa.
        Jos veren ja lihan olemassaolo alkaa epäilyttää, niin yleensä otan riskin.

        Toinen keino on vaan mennä pajalle ja lyödä moskalla peukaloon, joko vahingossa tai tarkoituksella, saa valita. Kyllä ne elämän realiteetit siitä alkaa asettua tärkeysjärjestykseen.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aina kun alkaa tulla liian kevyt olo, niin kannattaa maadoittaa.
        Jos veren ja lihan olemassaolo alkaa epäilyttää, niin yleensä otan riskin.

        Toinen keino on vaan mennä pajalle ja lyödä moskalla peukaloon, joko vahingossa tai tarkoituksella, saa valita. Kyllä ne elämän realiteetit siitä alkaa asettua tärkeysjärjestykseen.

        -keinovaginamies-

        No mää menen mökille tekemään puuhommia, sillä saa aika hyvin jalat maahan ja se on kivaa, pöllien halkominen. Vaan eipä se poista sitä, että sen jälkeen en tiedä kuka tai mikä olen. Tiiän, että osaan pilkkoa klapeja aika hyvin, mutta mitäpä sitten? Saatana...


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        No mää menen mökille tekemään puuhommia, sillä saa aika hyvin jalat maahan ja se on kivaa, pöllien halkominen. Vaan eipä se poista sitä, että sen jälkeen en tiedä kuka tai mikä olen. Tiiän, että osaan pilkkoa klapeja aika hyvin, mutta mitäpä sitten? Saatana...

        Entäs jos ottaisi vaan jonkun roolin ja pitäytyisi siinä?
        Aikansa kun sitä vetää, niin menee jo itsellekin täydestä.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Entäs jos ottaisi vaan jonkun roolin ja pitäytyisi siinä?
        Aikansa kun sitä vetää, niin menee jo itsellekin täydestä.

        -keinovaginamies-

        No onhan mulla nyt yksi rooli palstalla, mutta on tämä vähän raskas 😂
        Tuntuu että olen aina vetänyt jotain roolia ja mikään ei ole minä, aina uuvahdan niihin, olisi kiva olla vai oma ittensä. Ja no, uuvahtaa ehkä joskus siihenkin, aika tylsä jätkä sekin olisi.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        No onhan mulla nyt yksi rooli palstalla, mutta on tämä vähän raskas 😂
        Tuntuu että olen aina vetänyt jotain roolia ja mikään ei ole minä, aina uuvahdan niihin, olisi kiva olla vai oma ittensä. Ja no, uuvahtaa ehkä joskus siihenkin, aika tylsä jätkä sekin olisi.

        Yleensä ihmisellä on useitakin rooleja rinnakkain. Yksi siellä, toinen täällä ja niin edespäin..

        Minä olen varmaan henkisesti vaan laiska, kun en ole jaksanut koskaan kehittää mitään ikä- tai identiteettikriisiä. Se on joku tyytymisentaito ihmisellä sisällä, että on vaan sellainen kuin on, ja tyytyväinen siihen.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä ihmisellä on useitakin rooleja rinnakkain. Yksi siellä, toinen täällä ja niin edespäin..

        Minä olen varmaan henkisesti vaan laiska, kun en ole jaksanut koskaan kehittää mitään ikä- tai identiteettikriisiä. Se on joku tyytymisentaito ihmisellä sisällä, että on vaan sellainen kuin on, ja tyytyväinen siihen.

        -keinovaginamies-

        No ei se ainakaan laiskuutta ole, ennemminkin viisautta, oman elämän hyväksymisen iloa. En tiedä tästä, tämä varjo vain on seuraillut minua jo niin pitkään, että oli ihan paikallaan kun siitä kysyttiin. Ja vastasin, vaikka kysymyksellä. En kärsi tästä tai mitään sellaista, mutta häiritseehän tämä...


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        No ei se ainakaan laiskuutta ole, ennemminkin viisautta, oman elämän hyväksymisen iloa. En tiedä tästä, tämä varjo vain on seuraillut minua jo niin pitkään, että oli ihan paikallaan kun siitä kysyttiin. Ja vastasin, vaikka kysymyksellä. En kärsi tästä tai mitään sellaista, mutta häiritseehän tämä...

        Joskus olen miettinyt - kun katson ympäriinsä häärääviä ihmisiä ympärilläni - että jos osaisin ja voisin myydä tätä sisäistä rauhaa joka sisälläni vallitsee, olisin multimiljardööri :)

        Mutta eipä tässä nyt sullekaan apuja ollut. Että kait ne miljardit jää haaveeksi :)

        Muistaa vaan, että eipä tämä elämä niin vakava juttu ole.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä ihmisellä on useitakin rooleja rinnakkain. Yksi siellä, toinen täällä ja niin edespäin..

        Minä olen varmaan henkisesti vaan laiska, kun en ole jaksanut koskaan kehittää mitään ikä- tai identiteettikriisiä. Se on joku tyytymisentaito ihmisellä sisällä, että on vaan sellainen kuin on, ja tyytyväinen siihen.

        -keinovaginamies-

        Kompaan. Yhteen ihmiseen mahtuu kaikenlaista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kompaan. Yhteen ihmiseen mahtuu kaikenlaista.

        Olen samaa mieltä, että ihmiseen mahtuu kaikenlaista. Eri ympäristössä voi ottaa hieman erilaisen roolin, ilman että se on edes mitään roolia vaan saman ihmisen persoonan eri puolia.

        Roolit käy rankaksi vain, jos ne ei lähde ihmisestä itsestään vaan niitä ”suoritetaan” VAIN miellyttämisen halusta, saadakseen hyväksyntää ja kelvatakseen, saadakseen ystäviä tai parin (vaikka oikeasti se aito ihminen on usein se kiinnostavin virheineen kaikkineen ja kukaan ei jaksa suorittaa päälle liimattua roolia lopun elämää…), menestyäkseen, tunnollisuudesta jne. Enkä tässä tarkoita, että vaikka omasta määrätietoisuudesta kumpuavat tavoitteet tai normaaliin sosiaalisuuteen liittyvä miellyttäminen olisi pahasta. Ei ne ole, vaan päin vastoin! Huonoa on vain, jos vetää roolia, joka on vastoin omia toiveita, omia arvoja ja omaa ydinminää vastaan ja syy sen tekee vääristä syistä.

        Luulenpa, että harva välttyy siltä, että oma minä on ainakin väliaikaisesti hukassa. Jos hukassa on vain joku osa-alue vaikka työminä tai parisuhdeminä tai ystäväminä, on asia paljon helpompi kohdattava, kuin jos kaikki on samaan aikaan kateissa.


      • Anonyymi

        😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋

        😍 ­­N­­y­m­­f­­­o­­­m­a­­­a­­n­i -> https://ye.pe/finngirl21#17737803x

        🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞


    • Idetiteettikriisi?

      • 50 vuotta? Voi ollakin, minähän sitä nimenomaan en osaa sanoa... Vituttaa...


      • Identititeetti.. Piru kun ei toimi hiplailu. 👿

        Jos ei tiedä kuka on, onko pukannut identiteettikriisiä?


      • G-LoveR kirjoitti:

        Identititeetti.. Piru kun ei toimi hiplailu. 👿

        Jos ei tiedä kuka on, onko pukannut identiteettikriisiä?

        Tuokin on tyypillisintä ihmisiltä, jotka on omaksuneet identiteetin ei tavallaan itse sitä muodostaneet.


      • randombypasser kirjoitti:

        50 vuotta? Voi ollakin, minähän sitä nimenomaan en osaa sanoa... Vituttaa...

        Kyllä voi hyvin olla 50 vuotta, kunnes havahtuu etten tiedä kuka mä oon. Jotkut herää vähän myöhemmin. Kuten minäkin joihinkin elämäni osa-alueisiin ja sitten onkin kaikki sekaisin. Ainakin jonkun aikaa.

        Haluisit nähdä selkeen kuvan, kuka sä oot?


      • G-LoveR kirjoitti:

        Identititeetti.. Piru kun ei toimi hiplailu. 👿

        Jos ei tiedä kuka on, onko pukannut identiteettikriisiä?

        Ei, idioottikriisi ennemmin. EI vaan ole ikinä ollut persoonaa, johon nojata, ei koskaan. En nyt tietty tiedä nojaako kukaan persoonaansa tai muuta, vittu, kun ei ole siitä mitään havaintoakaan. Mutta kriisihän tästä tulisi jos sille antautuisi, vaan itselleni tämä on enemmänkin ihmetyksen aihe.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Kyllä voi hyvin olla 50 vuotta, kunnes havahtuu etten tiedä kuka mä oon. Jotkut herää vähän myöhemmin. Kuten minäkin joihinkin elämäni osa-alueisiin ja sitten onkin kaikki sekaisin. Ainakin jonkun aikaa.

        Haluisit nähdä selkeen kuvan, kuka sä oot?

        Niin, kai. En tiedä. On vain aika pirun hämmentävää, kun ei pysty sanomaan edes itselleen kuka ja millainen on. Sitä katsoo aamulla peilistä sitä olmia ihmeissään, että minähän se tuolla olen, mutta kuka helvetti tuo tyyppi todella on? Mennee hiukan kuuppa himmeeksi sen asian kanssa, kun ei ole siihen mitään otetta...


      • G-LoveR kirjoitti:

        Kyllä voi hyvin olla 50 vuotta, kunnes havahtuu etten tiedä kuka mä oon. Jotkut herää vähän myöhemmin. Kuten minäkin joihinkin elämäni osa-alueisiin ja sitten onkin kaikki sekaisin. Ainakin jonkun aikaa.

        Haluisit nähdä selkeen kuvan, kuka sä oot?

        Valokuvat esiin ja kynää, paperia. Muistot, ala hahmottaa pienestä pitäen minä olen.

        Äitini xxxxxx poika, tulen xxxxx paikasta. 😁

        Alkujuurille palaaminen, muistoihin meneminen ne voi auttaa siinä että hahmottaa itsensä. Ja sitten se mitä tulevaisuudelta haluaa. Jos suunta on hukkunut matkalla tai matka ei enää maita ennallaan.

        Mitä olisin tehnyt toisin, voi avata jonkun vanhan umpisolmun. Mitä tekisin toisin nyt? Mitä aion tehdä toisin nyt tai kohta?

        Mitkä on sun arvot, mitä ehdottomasti haluat mitä et?

        Voi ristus ton hamsterin hyrrä kitisee. Pakko öljytä ruokaöljyllä se.. 🥴

        https://youtu.be/V1KsXGf4N2A


      • G-LoveR kirjoitti:

        Valokuvat esiin ja kynää, paperia. Muistot, ala hahmottaa pienestä pitäen minä olen.

        Äitini xxxxxx poika, tulen xxxxx paikasta. 😁

        Alkujuurille palaaminen, muistoihin meneminen ne voi auttaa siinä että hahmottaa itsensä. Ja sitten se mitä tulevaisuudelta haluaa. Jos suunta on hukkunut matkalla tai matka ei enää maita ennallaan.

        Mitä olisin tehnyt toisin, voi avata jonkun vanhan umpisolmun. Mitä tekisin toisin nyt? Mitä aion tehdä toisin nyt tai kohta?

        Mitkä on sun arvot, mitä ehdottomasti haluat mitä et?

        Voi ristus ton hamsterin hyrrä kitisee. Pakko öljytä ruokaöljyllä se.. 🥴

        https://youtu.be/V1KsXGf4N2A

        Ja asiat mihin et juuri voi vaikuttaa ja mihin voit...


      • G-LoveR kirjoitti:

        Valokuvat esiin ja kynää, paperia. Muistot, ala hahmottaa pienestä pitäen minä olen.

        Äitini xxxxxx poika, tulen xxxxx paikasta. 😁

        Alkujuurille palaaminen, muistoihin meneminen ne voi auttaa siinä että hahmottaa itsensä. Ja sitten se mitä tulevaisuudelta haluaa. Jos suunta on hukkunut matkalla tai matka ei enää maita ennallaan.

        Mitä olisin tehnyt toisin, voi avata jonkun vanhan umpisolmun. Mitä tekisin toisin nyt? Mitä aion tehdä toisin nyt tai kohta?

        Mitkä on sun arvot, mitä ehdottomasti haluat mitä et?

        Voi ristus ton hamsterin hyrrä kitisee. Pakko öljytä ruokaöljyllä se.. 🥴

        https://youtu.be/V1KsXGf4N2A

        Mää oon noi kaikki jo käyny läpi, jonkun kerrankin ja aina uuelleen. Ei ne uppoa, olen jääräpäinen pentele, tykkään vain roikkua puiden oksista ja sellaista.

        Mää voin tulla teille hamsun hoitajaksi, makoilen sen vieressä ja palvelen sitä, siinä on mulle persoonaa kylliksi 😁


      • randombypasser kirjoitti:

        Ei, idioottikriisi ennemmin. EI vaan ole ikinä ollut persoonaa, johon nojata, ei koskaan. En nyt tietty tiedä nojaako kukaan persoonaansa tai muuta, vittu, kun ei ole siitä mitään havaintoakaan. Mutta kriisihän tästä tulisi jos sille antautuisi, vaan itselleni tämä on enemmänkin ihmetyksen aihe.

        Ehkä et vaan ole miettinyt sun persoonaa, mistä se muodostuu? Ei mullakaan sellaista mielikuvaa minusta ole, kun varmasti muilla on. Ja monella vieläpä erilainen käsitys mun persoonasta.

        Mutta mä mietin persoonani aikalailla arvojeni mukaan, toimintani ja käytökseni mukaan, tuntemusteni olotilat, tunteet mukaan. Siitä muodostuu ihmiskäsitys.


      • randombypasser kirjoitti:

        Mää oon noi kaikki jo käyny läpi, jonkun kerrankin ja aina uuelleen. Ei ne uppoa, olen jääräpäinen pentele, tykkään vain roikkua puiden oksista ja sellaista.

        Mää voin tulla teille hamsun hoitajaksi, makoilen sen vieressä ja palvelen sitä, siinä on mulle persoonaa kylliksi 😁

        Phehheeh, se sitten puree helposti. Tykkää närppiä hampailla, välillä kovempaakin.

        Hmm, onko sulla pitkään ollut tuollanen "ontto" olo?


      • G-LoveR kirjoitti:

        Ehkä et vaan ole miettinyt sun persoonaa, mistä se muodostuu? Ei mullakaan sellaista mielikuvaa minusta ole, kun varmasti muilla on. Ja monella vieläpä erilainen käsitys mun persoonasta.

        Mutta mä mietin persoonani aikalailla arvojeni mukaan, toimintani ja käytökseni mukaan, tuntemusteni olotilat, tunteet mukaan. Siitä muodostuu ihmiskäsitys.

        No en. Ja olen. Tää on vähän silleen hämärä setti, että olen tietty kelaillut kuka ja millainen olen ja jotainhan niistä aina irtoaa, mutta ei mitään kokonaista. Niin sitäkin sitten saa funtsia, että vaadinko vain liikaa itseltäni? Että pitäis löytyä joku maaginen ehyt persoona? No enpä tiedä. Ja kun asiasta puhuu, on kaikilla yleensä tassit levällään että mitähän hittoa toi horisee... No enpä tiedä.

        Psykopaatille asiasta aloin avautumaan niin, silläpä ne tassit vasta levisivätkin, jätin asian sitten aika nopeasti siihen. Eikä tuo mikään lapsi enää ollut ittekään...


      • randombypasser kirjoitti:

        No en. Ja olen. Tää on vähän silleen hämärä setti, että olen tietty kelaillut kuka ja millainen olen ja jotainhan niistä aina irtoaa, mutta ei mitään kokonaista. Niin sitäkin sitten saa funtsia, että vaadinko vain liikaa itseltäni? Että pitäis löytyä joku maaginen ehyt persoona? No enpä tiedä. Ja kun asiasta puhuu, on kaikilla yleensä tassit levällään että mitähän hittoa toi horisee... No enpä tiedä.

        Psykopaatille asiasta aloin avautumaan niin, silläpä ne tassit vasta levisivätkin, jätin asian sitten aika nopeasti siihen. Eikä tuo mikään lapsi enää ollut ittekään...

        Niin eli haluisit selkeän kuvan itsestäsi, et paloja...pitäisi ensin tietää mikä se puuttuva palanen on, että voi rakentaa koko kuvan.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Phehheeh, se sitten puree helposti. Tykkää närppiä hampailla, välillä kovempaakin.

        Hmm, onko sulla pitkään ollut tuollanen "ontto" olo?

        Ei pitkään, vain sen 50 vuotta. Tai no ehkä vain 40, ei sitä heti ole kaikkea tajunnut.


      • randombypasser kirjoitti:

        Ei pitkään, vain sen 50 vuotta. Tai no ehkä vain 40, ei sitä heti ole kaikkea tajunnut.

        Hmm, jännä tilanne. Mulla on joskus olo, että hetkeksi hukkaan itseni. Olen niin ahdistunut jostain x, että kadotan hetkeksi vakaan itseni.

        Kun mulla on kuitenkin enimmän aikaa ihan varma olo itsestäni ja millainen ihminen mä olen. Sitä on vaikea edes horjuttaa.

        Mutta joku epävarmuus on hetkittäin läsnä. Mulle tulee se ihmisten kanssa IRL helposti, tuo blackout. Olen tulkinnut sen itse ominpäin sosiaalisten tilanteiden peloksi tai pikemminkin en pelkää, vaan ahdistun. Ja sitten tulee toi itseni hukkaamisen hetki, blackout.

        Että kaikilla jotain..


      • G-LoveR kirjoitti:

        Niin eli haluisit selkeän kuvan itsestäsi, et paloja...pitäisi ensin tietää mikä se puuttuva palanen on, että voi rakentaa koko kuvan.

        Niin, sen kun tietäisi, mitä kaipaa, edes 😂
        Tämä on tavallaan aika koomista itsellenikin, kun en tiedä yhtään mitä olen vailla, mitä koen kadottaneeni ja muuta. Kuin olisi kokenut muistinmenetyksen ja yrittäisi selittää sitä toiselle. Miten selität tyhjyyden? Saakeli...


      • randombypasser kirjoitti:

        Niin, sen kun tietäisi, mitä kaipaa, edes 😂
        Tämä on tavallaan aika koomista itsellenikin, kun en tiedä yhtään mitä olen vailla, mitä koen kadottaneeni ja muuta. Kuin olisi kokenut muistinmenetyksen ja yrittäisi selittää sitä toiselle. Miten selität tyhjyyden? Saakeli...

        Juu, uskon olevani kartalla mitä tarkoitat. Ikävä kyllä mulla ei ole taikasanaa, muuta kuin pidä kiinni kaikesta tärkeestä ja päästä menee kaikki vähemmän tärkee.

        Koskee siis sisintäkin. ☺️


      • G-LoveR kirjoitti:

        Hmm, jännä tilanne. Mulla on joskus olo, että hetkeksi hukkaan itseni. Olen niin ahdistunut jostain x, että kadotan hetkeksi vakaan itseni.

        Kun mulla on kuitenkin enimmän aikaa ihan varma olo itsestäni ja millainen ihminen mä olen. Sitä on vaikea edes horjuttaa.

        Mutta joku epävarmuus on hetkittäin läsnä. Mulle tulee se ihmisten kanssa IRL helposti, tuo blackout. Olen tulkinnut sen itse ominpäin sosiaalisten tilanteiden peloksi tai pikemminkin en pelkää, vaan ahdistun. Ja sitten tulee toi itseni hukkaamisen hetki, blackout.

        Että kaikilla jotain..

        Täptäptäp! Eipä jatketa tästä enempää palstalla, vaan privana, jooko? Soittelit tuolla kuvauksella kelloja, niin olen utelias juttelemaan enemmänkin aiheesta, oli aika tuttuja juttuja tuossa.


      • randombypasser kirjoitti:

        Täptäptäp! Eipä jatketa tästä enempää palstalla, vaan privana, jooko? Soittelit tuolla kuvauksella kelloja, niin olen utelias juttelemaan enemmänkin aiheesta, oli aika tuttuja juttuja tuossa.

        Juu. Mä näpytän sulle huomenna, jos sopii? Saat miettiä yön yli mikä kilisikolisi? Aamusta on käytävä lapsen palaverissä, niin koitan nukkua hetken. 6 herätys. ☺️

        Sopiiko sulle näin?


      • G-LoveR kirjoitti:

        Juu. Mä näpytän sulle huomenna, jos sopii? Saat miettiä yön yli mikä kilisikolisi? Aamusta on käytävä lapsen palaverissä, niin koitan nukkua hetken. 6 herätys. ☺️

        Sopiiko sulle näin?

        Kaikki käy, ihan omaan tahtiin, tarttee munkin painua nyt orrelle, alkaa simmut luppaseen jo.


      • randombypasser kirjoitti:

        Kaikki käy, ihan omaan tahtiin, tarttee munkin painua nyt orrelle, alkaa simmut luppaseen jo.

        Kiva. Hyvää yötä. 💤


      • G-LoveR kirjoitti:

        Valokuvat esiin ja kynää, paperia. Muistot, ala hahmottaa pienestä pitäen minä olen.

        Äitini xxxxxx poika, tulen xxxxx paikasta. 😁

        Alkujuurille palaaminen, muistoihin meneminen ne voi auttaa siinä että hahmottaa itsensä. Ja sitten se mitä tulevaisuudelta haluaa. Jos suunta on hukkunut matkalla tai matka ei enää maita ennallaan.

        Mitä olisin tehnyt toisin, voi avata jonkun vanhan umpisolmun. Mitä tekisin toisin nyt? Mitä aion tehdä toisin nyt tai kohta?

        Mitkä on sun arvot, mitä ehdottomasti haluat mitä et?

        Voi ristus ton hamsterin hyrrä kitisee. Pakko öljytä ruokaöljyllä se.. 🥴

        https://youtu.be/V1KsXGf4N2A

        Onkos sulla paljonkin eläimiä?


      • Lyhytfleda kirjoitti:

        Onkos sulla paljonkin eläimiä?

        Hamsteri ja nahkamarakatti.


      • Lyhytfleda
        G-LoveR kirjoitti:

        Hamsteri ja nahkamarakatti.

        Onko nahkamarakatti karvaton koira, kissa vai apina?


      • Lyhytfleda kirjoitti:

        Onko nahkamarakatti karvaton koira, kissa vai apina?

        Se on mun puolisoni. Jonkun mielestä kuulemma apinakin. Koitaa siitä ei saa, kun ei nuole naamaa eikä heiluta häntää, haukkuu kyllä. Ja kissaksikaan sitä ei pääse luulemaan, kynnettömyyttään ei pysy missään ja kalaa vierastaa, naukuu kyllä välillä.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Se on mun puolisoni. Jonkun mielestä kuulemma apinakin. Koitaa siitä ei saa, kun ei nuole naamaa eikä heiluta häntää, haukkuu kyllä. Ja kissaksikaan sitä ei pääse luulemaan, kynnettömyyttään ei pysy missään ja kalaa vierastaa, naukuu kyllä välillä.

        Koiraa korjaan.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Se on mun puolisoni. Jonkun mielestä kuulemma apinakin. Koitaa siitä ei saa, kun ei nuole naamaa eikä heiluta häntää, haukkuu kyllä. Ja kissaksikaan sitä ei pääse luulemaan, kynnettömyyttään ei pysy missään ja kalaa vierastaa, naukuu kyllä välillä.

        Selvä sipuli sopuli.


      • Lyhytfleda kirjoitti:

        Selvä sipuli sopuli.

        Eiku nahkamarakatti. 😉

        Ei sopuli.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Eiku nahkamarakatti. 😉

        Ei sopuli.

        Niin no tarkoitin että asia on vain selvä kuin sipuli sopuli. 👍Lisäsin tuohon vain tuommoisen sanan parren. 😁


      • Lyhytfleda kirjoitti:

        Niin no tarkoitin että asia on vain selvä kuin sipuli sopuli. 👍Lisäsin tuohon vain tuommoisen sanan parren. 😁

        Juu, arvasin sen mutta halusin pelleillä. 😜☺️


      • G-LoveR kirjoitti:

        Juu, arvasin sen mutta halusin pelleillä. 😜☺️

        Juu okkei. 🤭👍


      • Lyhytfleda kirjoitti:

        Juu okkei. 🤭👍

        Ettei mee niin vakavaksi kaikki jutut. Ymmärsit näköjään hyvällä, hieno juttu. 😋👍


    • Anonyymi

      Toi on huomiohakuisuutta eikä mitää muuta.

    • Minuutta onkin vaikea kuvailla.
      Sinä olet juuri sinä.

      Sanotaan; Kerro minulle millaisia ystäväsi ovat, niin minä kerron sinulle, millainen sinä olet. 🙂

      • No kun niitä on. Laidasta laitaan. Niin hittoako niistä sanoa?


      • randombypasser kirjoitti:

        No kun niitä on. Laidasta laitaan. Niin hittoako niistä sanoa?

        Ehkä sinäkin olet sitten sellainen?
        Sisältörikas 🙂


      • Xena-183 kirjoitti:

        Ehkä sinäkin olet sitten sellainen?
        Sisältörikas 🙂

        Niin. Minä vaan en osaa sanoa. Sepä se ongelma osin on.


      • randombypasser kirjoitti:

        Niin. Minä vaan en osaa sanoa. Sepä se ongelma osin on.

        Miksi sinun pitäisi tietää, kuka sinä olet?
        Etkö voi vaan hyväksyä, että sinä olet sinä?

        Ei tässä moni mukaan osaa kertoa, kuka minä olen. Voin määritellä itseäni monilla tavoilla: nimeni on X, olen äiti, toimin Y ammatissa jne, mutta ei se silti kerro sitä, millainen minä olen.

        Meillä on erilaisia luonteita, koemme erilaisia asioita ja tunnemme eri tavoin. Voimme muokata ukonäköämme, mutta minuus ei muutu.

        Minä olen minä ja sinä olet sinä.


      • Xena-183 kirjoitti:

        Miksi sinun pitäisi tietää, kuka sinä olet?
        Etkö voi vaan hyväksyä, että sinä olet sinä?

        Ei tässä moni mukaan osaa kertoa, kuka minä olen. Voin määritellä itseäni monilla tavoilla: nimeni on X, olen äiti, toimin Y ammatissa jne, mutta ei se silti kerro sitä, millainen minä olen.

        Meillä on erilaisia luonteita, koemme erilaisia asioita ja tunnemme eri tavoin. Voimme muokata ukonäköämme, mutta minuus ei muutu.

        Minä olen minä ja sinä olet sinä.

        En tiedä, miksi pitäisi ja pitäisikö ensinkään. Tiedätkö sinä, omalta osaltasi?

        Tottahan tiedän, että nimeni on Rande, olen 50v., asun Suvelassa, Espoossa ja olen Suvelan Sulttaani, palstan varakreivi ja Kirkkonummen kreivi. Teen työkseni sitä ja tätä, mutta onko se kaikki minä? Onko sillä väliäkään?


      • randombypasser kirjoitti:

        En tiedä, miksi pitäisi ja pitäisikö ensinkään. Tiedätkö sinä, omalta osaltasi?

        Tottahan tiedän, että nimeni on Rande, olen 50v., asun Suvelassa, Espoossa ja olen Suvelan Sulttaani, palstan varakreivi ja Kirkkonummen kreivi. Teen työkseni sitä ja tätä, mutta onko se kaikki minä? Onko sillä väliäkään?

        Ihmissuhteet, perhe ja ystävät, ovat se, mihin heijastan itseni ja sen millaisena näen itseni.
        Ehkä opin tuntemaan itseäni, kun näen minut heidän kauttaan? Mutta kaikki elämänkokemus ja uudet, elämääni tulevat ihmiset muuttavat minua aina jollakin tavalla.
        Siis minä olen minä, mutta minä muutun.
        Jos sanoisin tuntevani, kuka olen, se olisi vain se hetki. Huomenna olen erilainen.
        Siksi minusta ei ole niin tärkeää pohtia kuka minä olen.

        On totta, että elämässä tulee käännekohtia, joissa ihminen pysähtyy enemmän miettimään asioita ja omaa elämäänsä, omaa itseään. Minulle sellainen on ollut mm. isäni kuolema 63-vuotiaana. Silloin menin astrologi Seppo Tanhuan kurssille piirtämään oman karttani ja tutustumaan omaan luonteeseeni. Oli vähän noloa, mutra avartavaa ja hauskaa, kun hän siinä ryhmän edessä kävi läpi minun karttaani. Seppo kertoi mm., että minä en tarvitse miestä itselleni sohvaani siirtelemään, vaan minulla on miehelle ihan muuta käyttöä.. - Kyllä siinä hieman posket punottivat, mutta naurulla siitäkin selvittiin. Ja tottakai minun oli pakko tunnustaa, että tuossakin on vinha perä. - En mene väittämään, että astrologien luonnetulkinnat ovat mitään eksaktia tietoa, mutta kyllä siinä paljon tuttua oli minun osaltani. Esiin tuli hätkähdyttävästi muitakin asioita, jotka kyllä itsessäni sitten heti tunnistin, mutta mitä en ollut aiemmin tullut ajatelleeksi.

        Niin.. kysyit, onko sillä väliä kuka sinä olet.
        Siihen sinun täytyy vastata itse. Muut ihmiset peilaavat sinua itseensä ja haluavat varmaan kovasti määrittää sinut. Kenelläkään toisella ei kuitenkaan ole sinun elämänkokemuksiasi, sinun ihmissuhteitasi ja tapaasi toimia niissä.

        Tuolla kysymyksellä voi olla merkitystä sinulle itsellesi jossakin elämän käännekohdassa, mutta, kuten totesin, jos sinä selvitätkin itsellesi, kuka sinä olet sillä hetkellä, niin se on silti vain se hetki. - Yksi silmänräpäys ja jotakin sellaista saattaa tapahtua, mikä muuttaa sinua ihmisenä. Tai minua.


      • Anonyymi
        Xena-183 kirjoitti:

        Ihmissuhteet, perhe ja ystävät, ovat se, mihin heijastan itseni ja sen millaisena näen itseni.
        Ehkä opin tuntemaan itseäni, kun näen minut heidän kauttaan? Mutta kaikki elämänkokemus ja uudet, elämääni tulevat ihmiset muuttavat minua aina jollakin tavalla.
        Siis minä olen minä, mutta minä muutun.
        Jos sanoisin tuntevani, kuka olen, se olisi vain se hetki. Huomenna olen erilainen.
        Siksi minusta ei ole niin tärkeää pohtia kuka minä olen.

        On totta, että elämässä tulee käännekohtia, joissa ihminen pysähtyy enemmän miettimään asioita ja omaa elämäänsä, omaa itseään. Minulle sellainen on ollut mm. isäni kuolema 63-vuotiaana. Silloin menin astrologi Seppo Tanhuan kurssille piirtämään oman karttani ja tutustumaan omaan luonteeseeni. Oli vähän noloa, mutra avartavaa ja hauskaa, kun hän siinä ryhmän edessä kävi läpi minun karttaani. Seppo kertoi mm., että minä en tarvitse miestä itselleni sohvaani siirtelemään, vaan minulla on miehelle ihan muuta käyttöä.. - Kyllä siinä hieman posket punottivat, mutta naurulla siitäkin selvittiin. Ja tottakai minun oli pakko tunnustaa, että tuossakin on vinha perä. - En mene väittämään, että astrologien luonnetulkinnat ovat mitään eksaktia tietoa, mutta kyllä siinä paljon tuttua oli minun osaltani. Esiin tuli hätkähdyttävästi muitakin asioita, jotka kyllä itsessäni sitten heti tunnistin, mutta mitä en ollut aiemmin tullut ajatelleeksi.

        Niin.. kysyit, onko sillä väliä kuka sinä olet.
        Siihen sinun täytyy vastata itse. Muut ihmiset peilaavat sinua itseensä ja haluavat varmaan kovasti määrittää sinut. Kenelläkään toisella ei kuitenkaan ole sinun elämänkokemuksiasi, sinun ihmissuhteitasi ja tapaasi toimia niissä.

        Tuolla kysymyksellä voi olla merkitystä sinulle itsellesi jossakin elämän käännekohdassa, mutta, kuten totesin, jos sinä selvitätkin itsellesi, kuka sinä olet sillä hetkellä, niin se on silti vain se hetki. - Yksi silmänräpäys ja jotakin sellaista saattaa tapahtua, mikä muuttaa sinua ihmisenä. Tai minua.

        Hyvin toimii randomin huomionhaku.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin toimii randomin huomionhaku.

        No jospa edes minä siten annan sinullekin hetken huomiota. 🤗

        Minä nukuin sikeästi saunan jälkeen. Hetken päästä lähden ajelemaan työpäivään. Pakkaan kuitenkin hammasharjan mukaan, jos sattuu, että en pääsekään illalla omaan sänkyyni nukkumaan 🙂

        Mitäpä sinä tänään pohdit?


    • Anonyymi

      Onhan sinua,200 viestin päivätahtia

      • Kuka näitä laskee? 😄


      • Anonyymi
        Xena-183 kirjoitti:

        Kuka näitä laskee? 😄

        Noin arvio. Jäikö alakanttiin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noin arvio. Jäikö alakanttiin?

        Kysyin, kuka näitä laskee? 😉


    • Anonyymi

      Oikeesti oot jäätävän raskas äijä .

      • He ain' t heavy he's my brother


      • Kevyt jätkä oliskin ihan tuulen vietävissä, parempi olla raskas ja antaa jotain muillekin.


    • Anonyymi

      Turinatiimiläistä itsesääliä taas

    • Anonyymi

      on niin vaikeeta taas, onneksi tiimin naiset kerääntyy nopeesti lohduttelemaan.

      • Käykö kateeksi?


      • Ei mikään ole vaikeaa, kaikki on ihan hyvin, mutta yksi ihminen kysyi miten asiat on ja katsoin parhaaksi kertoa miten ne ovat tarkalleen. Kun ei ole salaisuuksia, niin ei ole


      • Ei tää raskasta ole, mutta tää kyrsii, kun on koko ikänsä tätä ihmetellyt. Kavereiden kanssa puhunut, niillä on käsitys ittestään ja myös minusta, vaan kun se ei ole oma käsitys. Niin alkaa se vähän häiritsemään. Vaan jos näillä pitää mennä, niin sitten mennään, vähemmän tässä on kilometrejä edessä kuin takana, kyllä se hoituu.


    • Anonyymi

      Niin. Suosittelen suuresti, että juttelette muissa viestintäkanavissa, kuten Cittis jo ehdotti. Täällä saat vaan susilauman kimppuusi. Kaikkea hyvää sulle 🤗

      • Eipä mua susilaumat jännitä, niitä potkin munille kuten mökilläkin, sillä niistä pääsee. Vaan lady C jo laittoi tuossa viestiä, niin siellä sitten jatkoja 😁


    • Anonyymi

      Muistatko millainen olit lapsena?

      • No tällainen, hiivatin höhlä ja sähköjänis. Aika sama kuin olen nytkin, mikäli muistikuviinsa voi luottaa.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        No tällainen, hiivatin höhlä ja sähköjänis. Aika sama kuin olen nytkin, mikäli muistikuviinsa voi luottaa.

        Uskon, että lapsuudesta löytyy paljon sitä aitoa minää. Ihminen kasvaa, oppii, kehittyy ja oivaltaa, mutta kantaa aina mukanaan sisäistä lastaan. Ne ominaisuudet ovat sinussa aina, ehkä ajoittain vain niin syvällä hautautuneena, ettei sitä niin selkeästi näe.

        Kaikki me olemme kaikenlaisia. Elämä kuljettaa erilaisiin tilanteisiin ja erilaiset puolet meissä ovat eri aikoina vahvempina, toisinaan aikoina heikompina. Joskus oma minä on hukassa. Kyllä se sieltä sitten taas löytyy 😊 Täytyy vain hyväksyä se, että joskus olo on irrallinen itsestä ja antaa tilaa myös sille tunteelle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Uskon, että lapsuudesta löytyy paljon sitä aitoa minää. Ihminen kasvaa, oppii, kehittyy ja oivaltaa, mutta kantaa aina mukanaan sisäistä lastaan. Ne ominaisuudet ovat sinussa aina, ehkä ajoittain vain niin syvällä hautautuneena, ettei sitä niin selkeästi näe.

        Kaikki me olemme kaikenlaisia. Elämä kuljettaa erilaisiin tilanteisiin ja erilaiset puolet meissä ovat eri aikoina vahvempina, toisinaan aikoina heikompina. Joskus oma minä on hukassa. Kyllä se sieltä sitten taas löytyy 😊 Täytyy vain hyväksyä se, että joskus olo on irrallinen itsestä ja antaa tilaa myös sille tunteelle.

        Nooo, mun oloni on ollut irrallinen vähän pidempään, ehkä noin 20 vuotta, ainakin. Se tekee tämän hiukan vmäiseksi selvitettäväksi...


    • Anonyymi

      Kannattaa alkaa tutustua itseensä. Suosittelen.

      • Jos se olisikin noin yksinkertaista, niin olisin tehnyt sen jo aikoja sitten. Mutta se ei ole, minun harmikseni.


    • Olet sinkku randombypasser joku täällä epäili että sulla olisi suhde citrinellaan niin onko sulla?
      Kysyn vaikkei mulle milläänlailla kuulukkaan.

      • Ei oikeen tunnu uskottavalta, ku randoli iteki selkeesti tuntee olevansa luuseri, citris taas elää megalomaanises harhassa, jossa tiede ja ideologia ois muka yhistetty loogisesti maholliseksi kokonaisuudeksi. 🌹👀


      • Kynis kirjoitti:

        Ei oikeen tunnu uskottavalta, ku randoli iteki selkeesti tuntee olevansa luuseri, citris taas elää megalomaanises harhassa, jossa tiede ja ideologia ois muka yhistetty loogisesti maholliseksi kokonaisuudeksi. 🌹👀

        Älä viitsi toisen puolesta kertoa mitä hän tuntee olevansa.


      • Lyhytfleda kirjoitti:

        Älä viitsi toisen puolesta kertoa mitä hän tuntee olevansa.

        Ei intressini ollut mainita hänestä jotakin kielteistä, vaan osoittaa romanssin epätodennäköisyyttä hänen antamallaan itsekuvalla verrattuna megalomaaniseen oletettuun vastapuoleen.

        Indisioni clou oli siis yhteensopimattomat luonteet. 🌹👀


      • Anonyymi
        Kynis kirjoitti:

        Ei intressini ollut mainita hänestä jotakin kielteistä, vaan osoittaa romanssin epätodennäköisyyttä hänen antamallaan itsekuvalla verrattuna megalomaaniseen oletettuun vastapuoleen.

        Indisioni clou oli siis yhteensopimattomat luonteet. 🌹👀

        Vastakohdathan täydentävät toisiaan.


      • Kynis kirjoitti:

        Ei intressini ollut mainita hänestä jotakin kielteistä, vaan osoittaa romanssin epätodennäköisyyttä hänen antamallaan itsekuvalla verrattuna megalomaaniseen oletettuun vastapuoleen.

        Indisioni clou oli siis yhteensopimattomat luonteet. 🌹👀

        Randombypasserin luonne ei ole tällä lyhyellä tutustumisella sanoen niin mikään luuseri.


      • Anonyymi
        Kynis kirjoitti:

        Ei intressini ollut mainita hänestä jotakin kielteistä, vaan osoittaa romanssin epätodennäköisyyttä hänen antamallaan itsekuvalla verrattuna megalomaaniseen oletettuun vastapuoleen.

        Indisioni clou oli siis yhteensopimattomat luonteet. 🌹👀

        Paskapuhetta. Tunnistettavaa.


      • Anonyymi
        Kynis kirjoitti:

        Ei oikeen tunnu uskottavalta, ku randoli iteki selkeesti tuntee olevansa luuseri, citris taas elää megalomaanises harhassa, jossa tiede ja ideologia ois muka yhistetty loogisesti maholliseksi kokonaisuudeksi. 🌹👀

        Tunnistettavaa.


      • Olen ihan ihka aito kahden mirrin mies. Ja ne ovat siis edelleen kissoja, muita mirrejä elämässäni ei nyt ole. Ystäviä kyllä on ja enemmistö naisia, Citrinella on heistä yksi. Toki ystävyys voi muuttua myöhemmin muuksi tai vaikka päättyä, mutta en murehdi sellaisia etukäteen.

        Kyllä multa saa kysyä ihan mitä mieleen juolahtaa, vastaan jos uskallan. Ja kysymys on asiallinen 😁


    • Tiedän tavallaan fiiliksen. Kun on huomannut, että on koko elämänsä ollut jotain, mitä ehkä itse on halunnut olla, ehkä muutkin halunneet sinun olla ja se ei olekaan sitä, mitä oikeasti olet.

      Tuntuu, että koko identiteetiltä on vedetty pohja pois ja olet tyhjä...mutta ei se ihan niinkään onneksi ole. Se vaan tuntuu siltä.

      Se pohja on vielä, mutta pala palalta alat vaan maistelee oikeasti mikä missäkin on oikeasti sun juttu ja kyllä se oikea Rane löytyy. Sellainen, minkä nahoissa on rento viilettää, kun ei tartte yrittää mitään, on vaan. 😊

      • Hyvin kuvailtu, todella hyvin 👍

        Ja kelpo ohje, ehkä olen vain kärsimätön 😁


      • randombypasser kirjoitti:

        Hyvin kuvailtu, todella hyvin 👍

        Ja kelpo ohje, ehkä olen vain kärsimätön 😁

        Ootas...

        https://youtu.be/GvSk5AhFWrc

        Örps! 😁


      • Disseisback kirjoitti:

        Ootas...

        https://youtu.be/GvSk5AhFWrc

        Örps! 😁

        Mää mietin, mutta sä olet selvästi löytänyt sen mitä maistella 😁


      • randombypasser kirjoitti:

        Mää mietin, mutta sä olet selvästi löytänyt sen mitä maistella 😁

        Tiedä häntä.😁


    • Anonyymi

      "Minua ei ole, oikeastaan"

      Onpas. Juuri sinä kirjoittelet palstalle. Käyt töissä, tapaat läheisiä ja muita ihmisiä, menet mökille, hakkaat puita jne. Juuri sinulla menee näin " tänään vituttija olin tällainen, eilen olin mukava ja kaikkea sellaista, vaihtelevaa, vähän hankalaa."

      Ihminen on olemassa ennenkaikkea muille ihmisille niin pitkälle kuin elämää riittää. Monellakaan meistä ei ole ehyttä kokemusta siitä millainen on, siinä et ole yksin. Syntyessäsi 50v sitten aniharva mietiskeli millainen on. Yksinkertaisesti ei ollut aikaa, ei juuri tuumailtu, synnyttiin, käytiin koulu, tehtiin töitä ja toimittiin.

      • Se on muutenkin hyvin länsimaista, että ylipäänsä itse voi mitään itseään rakentaa ja kehittää. On maita missä sinulta ei kysytä mitä sinä olet ja haluat, sinä vaan otat sen pestin ja roolin mikä sinulle siirtyy tai siirretään.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Se on muutenkin hyvin länsimaista, että ylipäänsä itse voi mitään itseään rakentaa ja kehittää. On maita missä sinulta ei kysytä mitä sinä olet ja haluat, sinä vaan otat sen pestin ja roolin mikä sinulle siirtyy tai siirretään.

        Niinpä, ja länsimaissakin kuten esimerkiksi USA.ssa itsensä kehittäminen on kiven alla, jos sattuu syntymään tavalliseen tai köyhempään perheeseen. Tarvitaan aivan valtavia ponnisteluja, että saisi koulun suoritettua hyvin arvosanoin ja pääsisi opiskelemaan. Yliopisto jää monella haaveeksi. Niiden ketkä sen pystyvät suorittamaan, täytyy tehdä kokoajan paljon töitä opiskelujen ohessa. Kun viimein valmistuu, töitä pitää paiskia vähintään 12h päivässä, lomaa max kaksi viikkoa vuodessa, sellainen tapa.

        Itsensä mietiskely on harvojen etuoikeus.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, ja länsimaissakin kuten esimerkiksi USA.ssa itsensä kehittäminen on kiven alla, jos sattuu syntymään tavalliseen tai köyhempään perheeseen. Tarvitaan aivan valtavia ponnisteluja, että saisi koulun suoritettua hyvin arvosanoin ja pääsisi opiskelemaan. Yliopisto jää monella haaveeksi. Niiden ketkä sen pystyvät suorittamaan, täytyy tehdä kokoajan paljon töitä opiskelujen ohessa. Kun viimein valmistuu, töitä pitää paiskia vähintään 12h päivässä, lomaa max kaksi viikkoa vuodessa, sellainen tapa.

        Itsensä mietiskely on harvojen etuoikeus.

        Itsensä mietiskely on harvojen etuoikeus.👍


      • Hyvää pohdintaa, kiitos! Ehkä ongelmani on se, etten halua vain tehdä ja suorittaa, olla se mitä teen tai tein eilen, koska ne ovat täysin toisarvoisia asioita.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Hyvää pohdintaa, kiitos! Ehkä ongelmani on se, etten halua vain tehdä ja suorittaa, olla se mitä teen tai tein eilen, koska ne ovat täysin toisarvoisia asioita.

        Heh. Elämän sietämätön keveys :) Jonkun pitäisi täräyttää sinut raiteille hyvässä mielessä. Se ei välttämättä ole ihminen vaan asia, joka avaa tajunnan ja antaa sille vapaan tien lähteä etsimään itseään.


    • Anonyymi

      tärkeä on tehdä mitä tahtoo

      kun tekee paljon mitä muut tahtovat silloin ei löydä itseään

      ihmiset töissä vuosikymmeniä firmoissa ja lopussa eivät saa kiitosta

      muu asia jos elämässä ei mikään kiinnostanutkaan

      on sellaisia ihmisiä, joita ei mikään kiinnostaa ja tahtovat vain olla paikoillaan

      eikä siinä ole mitään pahaa

      horoskoopista kyllä löytyy, että jokaisella kuitenkin on joku profilointi

      mihin he toimeissaan kallistuvat...

      • Anonyymi

        ..ja eletty kokemus voi alkaa painaa...


    • Anonyymi

      En nyt ehkä ihan täysin ymmärrä aloituksesi pointtia, mutta vastaan silti. Onko joillakuilla oikeasti tuollainen ehyt kokemus itsestään? Onko joku oikeasti aina samanlainen? Minä ainakaan en muista tavanneeni kovin montaa tuollaista ihmistä, vaan jokaisessa on ollut ennemmän tai vähemmän useita puolia ja vastapuolen käytöskin vaikuttaa aina siihen millainen toinen on. Jos kysyy kahdelta ihmiseltä heidän kokemustaan ja mielipidettään jostakusta, niin voi saada hyvinkin erilaiset vastaukset.

      Itselläni on kyllä itsestäni ihan selkeä kuva ja tiedän mitä ja millainen olen, vaikka omakuvani ei ole tuollainen ehyt kokemus. Mä tiedän vallan mainiosti olevani hyvinkin ristiriitainen yksilö ja täynnä vastakkaisuuksia. Olen rauhallinen, mutta vilkas ja looginen, mutta intuitiivinen. Olen hiljainen, mutta äänekäs ja ujo, mutta rohkea. Olen aikuismainen, mutta lapsellinen, ja vetäytyvä, mutta tuon itseäni tykö. Voisin jatkaa tuota listaa vaikka kuinka pitkälle, sillä olen monessa asiassa täysin vastakkainen tilanteesta ja seurasta riippuen. Jos minut tuntee vain jossain yhdessä yhteydessä, niin minusta voi olla täysin erilainen kuva kuin toisaalla olen.

      • Anonyymi

        Lisään vielä ... jos sanon rehellisesti mitä ajattelen, niin minä en usko "ehyen kokemuksen itsestä" olevan kovin rehellinen ja avoin kuva itsestä. Kukaan ei ole aina samanlainen, jollei sitten ole jotenkin persoonallisuushäiriöinen tai vaikka autismin kirjon ihminen. Jokainen ns. normaali ihminen on jossain määrin erilainen erilaisissa tilantessa. Jollei tunnista itsestään lainkaan erilaisia puolia ja uskoo olevansa aina samanlainen, niin tuskin on kauheammin itseään analysoinut ja omaa toimintaansa ja käytötään pohtinut.


      • Anonyymi

        Hyvä kuvaus!

        - Sheena


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä ... jos sanon rehellisesti mitä ajattelen, niin minä en usko "ehyen kokemuksen itsestä" olevan kovin rehellinen ja avoin kuva itsestä. Kukaan ei ole aina samanlainen, jollei sitten ole jotenkin persoonallisuushäiriöinen tai vaikka autismin kirjon ihminen. Jokainen ns. normaali ihminen on jossain määrin erilainen erilaisissa tilantessa. Jollei tunnista itsestään lainkaan erilaisia puolia ja uskoo olevansa aina samanlainen, niin tuskin on kauheammin itseään analysoinut ja omaa toimintaansa ja käytötään pohtinut.

        Hmmm, kyllä tunnistan varsin hyvin erilaisia puolia ja/tai rooleja, miten vain, itsestäni. VOi olla, että olen funtsinut liikaakin itseäni, olemistani ja toimintaani.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Hmmm, kyllä tunnistan varsin hyvin erilaisia puolia ja/tai rooleja, miten vain, itsestäni. VOi olla, että olen funtsinut liikaakin itseäni, olemistani ja toimintaani.

        Ehkä sun kannattaa ihan vaan yrittää hyväksyä se, että ei ole olemassakaan mitään yhtä ja yhtenäistä sinua. Meillä kaikilla on useita eri puolia ja niin sen kuuluu ollakin. Erilaisia "rooleja" karsastetaan minusta ihan turhaa, eivätkä ne minusta ole mitään esittämistä, ainakaan niin kauan kun ne tulevat suht luonnostaan. En mä ole töissä työkavereille sama ihminen kuin kotona miehelle ja ei kai mun nyt kuulukaan olla. Ei niiden työkavereiden todellakaan tarvitse sitä puolta minusta nähdä. Enkä ole lapselleni sama ihminen, kuin miehelle. Eihän se nyt toimisi lainkaan. En ole vanhemmilleni sama ihminen kuin kavereilleni, meidän välimme eivät ole sellaiset. JNE.


    • Anonyymi

      Mitä "monipuolisempi" on, sitä hankalampaa on itsensä määrittely. Monipuolisuudella tarkoitan sen myötä tulleita omia ristiriitoja eri asioiden välillä ja laaja-alaista ihmistuntemusta.

      Minulla on vahva kokemus itsestä, vaikka se on varsin sekalainen kokemus laidasta laitaan (vrt klassinen musiikki/virret ja black metal). Jätän pois sanan "ehyt" ja korvaan sen sanalla "monipuolinen".

      - Sheena

      • Olipa hyvä kuvailu, sekalainen kokemus, ei siis ehyt vaan monipuolinen. Kiitos!


    • Anonyymi

      Persoonallisuustesti ainakin kertoo millainen olet.

      • Se/ne kertoo vain kolikon yhden puolen, vaikka olen havainnut että sama testi tehtynä eri aikoina tuottaa joiltain osin säännömukasesti samoja tuloksia.


    • Opin randombypasser sulta yhden asian olet auttanut minua olemamaan huumorintajuisempi. 🙂👍

      • Ohhoh, minä? 😯
        No se oli kiva kuulla, mahtavaa että minun hassutteluni on tuottanut sinulle tuollaisen löydön itsestäsi 🤗


    • Dodiih..

      Sä olet sä.

      Pohdin tuota samaa aikanaan,enkä päässyt asian tiimoilta mihinkään.

      Löysin ratkaisun. Minun ei tarvitse tietää kuka olen. Hyväksyin sen seikan, ettei minun tarvitse tietää.. elämän tarkoitusta, jumalan olemassaoloa, kuoleman jälkeistä elämää tai sitä kuka minä olen.

      Olen riittävän viisas tajutakseni, että olen niin tyhmä, etten koskaan saa vastausta noihin pähkylöimällä. Elämä on kuin kultainen häkki itsensä ympärillä. Ja on jokaisen oma valinta avaako häkin oven.

      Avaa tajuntasi ymmärtämään, ettei kaikkea tarvitse tietää. Se mikä on tässä ja nyt, se merkitsee.

      • Niinhän minä olen.

        Painan sanasi mieleen ja maistelen niitä, palaamme tähän asiaan täysin varmasti IRL 😉


      • randombypasser kirjoitti:

        Niinhän minä olen.

        Painan sanasi mieleen ja maistelen niitä, palaamme tähän asiaan täysin varmasti IRL 😉

        Luotan sanaasi ja laitan sinut maksamaan ne tällä kertaa. Mutta hyvää palstailua sinulle. Mä vetäydyn pikkuhiljaa jonkun leffan pariin. Kokeilen miten tämä läppäri toimii teeveenä,


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Luotan sanaasi ja laitan sinut maksamaan ne tällä kertaa. Mutta hyvää palstailua sinulle. Mä vetäydyn pikkuhiljaa jonkun leffan pariin. Kokeilen miten tämä läppäri toimii teeveenä,

        Jep, tiiän että tällä kertaa en pääse kuin koira veräjästä 😁

        Mukavaa leffailtaa 🤗


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Jep, tiiän että tällä kertaa en pääse kuin koira veräjästä 😁

        Mukavaa leffailtaa 🤗

        Random on kuuma mies. Tykkää kiusata hylättyjä 14- vuotiaita porukkansa kanssa. Pidä toi.


    • Anonyymi

      Kaveri kysyi minulta kerran "Tiedätkö kuka olet"? Vastasin "Tottakai". Monta kertaa olen meinannut vastata jonkun kommenttiin "Etkö tiedä kuka olen?" Näin ajattelen yhä, jälkimmäisellä taidan vain huvittaa itseäni. En varsinaisesti tiedä kuka olen, mutta tiedän silti.

      Mitä kukin on, muodostuu jokaisen valinnoista. Omia valintoja tarkastelemalla pitäisi jonkinmoinen johtolanka löytää siitä mikä on. Miksi valitset niinkuin valitset, mikä valintoihisi vaikuttaa. Huomattavaa on, että oli omat valinnat mitä tahansa, ne muuttuvat elämän aikana ja niihin vaikuttaa toisten ihmisten valinnat. Toisten ihmisten valinnat eivät tietenkään vaikuta siinä tapauksessa, että asuu yksin metsän keskellä eikä ole koskaan tekemisissä kenenkään kanssa.

      Vanhemmiten on ainakin itselläni aina vain vähemmän "sääntöjä" valintojen välillä "jos olen tällainen minun on valittava näin. Jos valitsen näin minun on oltava tällainen". Kuten tuossa edellä kirjoitettiin, voi olla sekä ujo että puhelias riippuen kenen kanssa on vuorovaikutuksessa.

    • Anonyymi

      Tutustut itseesi kai vain niin voi oppia tuntemaan itsensä

      • NIin, isossa kuvassa se onkin noin, mutta ei mikään yksinkertainen asia toteuttaa.


    • Minusta tuo itsensä määrittely on sama kuin istuisi vaikka liikuntalautakunnassa jakamassa seuroille avustuksia ja viikon päästä on tarkastuslautakunnassa tarkastamassa että avustukset on kohdennettu sääntöjen mukaan. Ei oikein toimi. Sanoisin että tekee niin kuin oikeaksi näkee ja saattoväki sitten kertoo miten se elämä meni.

      Jos nyt tuntuu että on hieman hukassa niin miten olisi ajatus että lähtisi kirjoittamaan uutta tarinaa; jos ei nyt koko elämää uusiksi niin ainakin pieneltä osin.
      Itselle meni treffeillä helposti suojaus päälle koska aiemmat pakit loivat itselleni kuvan epäkelvosta miehestä. Täällä siitä tuli keskustelua ja sain matkaani hyviä ajatuksia joista olen kyllä täällä kirjoittajille kiitollinen.
      Hiukan tuo tietysti teetti töitä enkä vielä ole päässyt testaamaan miten käytännössä toimii mutta toiveissa on kirjoittaa uusi tarina onnistuneista treffeistä vaikka ne eivät pidemmälle kantaisi.
      Toki eihän tuo kirjoittaminen ihan autuaaksi tekevä asia ole. Vaikka miten jääkaapin oveen kirjoittaa lapulle että olen pitkä niin tuskin sillä mitään kasvupyrähdystä saadaan.

      • Anonyymi

        "Sanoisin että tekee niin kuin oikeaksi näkee ja saattoväki sitten kertoo miten se elämä meni."

        Hyvin sanottu. Saattoväellä riittää mahdollisesti juttua sitä enemmän mitä vähemmän saatettava on miettinyt elämäänsä, paitsi juuri tuon "oikein-väärin" osalta. Vanha aika oli siitä yksinkertaisempaa, ettei ollut aikaa miettiä omaa elämää. Sitä vain elettiin eteenpäin aina kuolemaan asti.


    • Anonyymi

      Nosta kivekset pöydälle ja ota pari naulaa ja vasra esiin. Naulaa itsesi pöytään kiinni.
      Ei tunnu muut asiat niin painavan.
      Hyvää jatkoa. Kokeilepa.

      • Anonyymi

        Pakko kysyä, ootko sää tehny sulle noin?


    • Anonyymi

      Kato sinne peiliin ensinnäkin erilailla, seuraavaks hyväksy se mikä olet ja mikä et. Ole monta "roolia". Meinaan ne mitä sanot rooliks, on oikeesti se mikä olet. Hyväksy se että olet se mitä olet. Hyväksy sun peilikuva, hyväksy se varsinkin sillon kun oot omasta mielestä pahimmillas.

      • Anonyymi

        tai tee niinkun toi mun yöpuolella oleva, mikä alko naurattaan.


    • Hyvä aihe, piti ihan tarkistaa oma pääkoppa, olisiko minulla identiteettikriisi tai eksistentiaalinen häiriö.
      Näyttäisi siltä, että vaikka olen erakko, samalla tavalla ajattelevien ihmisten verkosto vahvistaa identiteettiäni. Kuulun vahvasti ryhmään, jota harvoin tapaan.

      Eksistenssiä vahvistaa älyllinen uteliaisuus ja kaiken kyseenalaistaminen.

      Näitä nopeita intuitiivisia päätelmiä ei kannata pohtia sen enempää. Minun pitää ensin selittää itselleni, mitä pirua mä taas tarkoitan. :/

    • Anonyymi

      Sä olet niin ihanan syvällinen <3
      T: lyhytfleda

    • Anonyymi

      kerro mitä kerhosi hwluww ker6owa...... muttwa mnä swqnon e4ttä vit6un isäsi on luuse4ri jo synteäänkin hän oli.

    • Anonyymi

      ,om'å'dlrttpm ryy' odpod'dolom pm ;miöör vröl'' lim pm yimmryyifwqltion petturi noin 343434 miljkoonwaw e3urowa...

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      72
      3289
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2343
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1879
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      31
      1851
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1431
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1381
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1286
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      24
      1281
    9. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1197
    10. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1187
    Aihe