Miten tapahtuu ns. Nollaus

joko taas nollataan ?

Aloittaja haluaa nollata itsensä ja toiset

Antakaa sen nollata ihan itse, ei sekaannuta ollenkaan.

Vaimo sanoo että olen ihan nolla.

Jotkut eivät aloituksillaan nollaa vaan nolaavat itseään jatkuvasti...

Jatkoroikan nollaamisessa on tärkeää että tekee nollauksen molemmissa päissä samasta johtimesta. Silloin ei haittaa vaikka laittaa pistotulpan väärin päin, sulake vain palaa.

Koska tulee jotain näin jännää seuraavaksi ?

Laittaa vaiheet,nollat ja kevit yhteen niin ainakin sulake nollaa. Vanhan sähkärin vinkki.

Lakatkaa nollaamasta, maadoitettu jatkoroikka niin mitä hyötyä?? Rasiassa nollattu tai erillinen PE johdin niin roikan nollaus ei ole kun vaarallista. Nyt kannattais nollata päänuppi ekaks. Tosin taitaa olla aloitus vsin huvia.

Ainoa sallittu nollaamistapa on vetää nollat tauluun ja sen jälkeen peppuun

Yst. Terv. Nimim.

-Suolihomo

Joo-o jotta niin se on jotta jatkojohtoa ei saa nollata. Töks töks töks, sillä nollauksen saa suorittaa ainoastaan verkon kiinteän asennuksen puolella. Jotta töks töks töks, sillä jatkojohdon voi liittää pistorasiaan ihan kumminpa päin vain ja silloin menee nollauksen persiilleen. Jotta töks töks töks vaan jatkojohdon nollajille.

Rane lähtee nyt röihin eikä suorita mitään jatkojohdon nollauksia. Jotta töks töks töks sekä hyvää kevättä.

Ihan on typerää ajanvietettä tämäkin keskustelu ja kommentit aiheesta. Hengelle hupaisia.
Ei kai näitä onneksi lue ja älykkäästi kommentoi kuin omakoti ja mökkiasukkaat, jotka yrittäisivät jotenkin varmistua siitä, että mahtoiko nyt mennä luvat omaavaltakaan työt oikein. Kun näyttää kätilön silminkin tehtynä arveluttavalta. Ihminen voi myös ymmärtävää rahan ja tilatun palvelun päälle.
Sitten asiallisiinkin kysymyksiin vastaavat koulu ja ammattilaisjoukon pudokkaat.
Ei se luottamusta herätä.

Ei ikinä nollata jatkojohdossa nollaa ja maata. Tuurilla ei pamahda sulake het tai paukkuu heti kuinkapäin laitat pistotulpan seinärasiaan!

Taas yksi älytön on nykyään myös hengetön...

Koska nollataan palsta seuraavan kerran aktiiviseksi ?

Aikuisten oikeasti nollaus tapahtuu hörppäämällä pari pulloa kossua ennen sähkötöihin ryhtymistä.

Kahden viikon kuuri on myös hyvä tapa nollata.

Ei tietääkseni mitään jatkojohtoja nollata lainkaan vaan se tehdään nimenomaan pistorasiassa.

En tiedä mitä ovat suositukset tänä päivänä, mutta aiemmin kun pistorasialle oli vedetty ainoastaan vaihe ja nolla johtimet, silloin pistorasiasta sai "maadoitetun" kun yhdisti pistorasian päässä nollajohtimen maadoitusjohtimen kanssa. Käytännössä tuo vaati vain lyhyen muutaman sentin pätkän johtoa pistorasiaan joka yhdisti ne maadoitukseen tarkoitetut johtimet nollajohtoon.

Näin siis, mikäli halusi maadoitetun pistorasian käyttöön, mutta varsinaista maajohtoa ei ollut saatavilla. Aiemmin oli melko yleistä että taloissa oli vanhat sähköjohdot ja vain 2 johdinta nolla ja vaihe, mutta monet laitteet siis alkaneet vaatimaan myös maajohdon olemassaoloa.

Sähkökeskuksessa tehtävistä johtojen muutostöistä on kuitenkin oltava tietoinen. Sehän olisi ikävää jos esim. kerrostalossa sähkötöitä tehtäessä vaihdetaan nollien ja vaihejohtojen paikkoja jostain syystä, sitten se nollattu pistorasia yhdistää vaihejohdon pistorasian maakoskettimiin, ja sitä voi vain pohdiskella mitä tapahtuu kun vaihe yhdistetään vaikkapa kahvinkeittimen maadoitusjohtimeen.

Tämä näin kotinikkarin kokemuksella, sähkömiehet varmasti osaa kertoa turvallisemmat ratkaisut.

Täällä esitettyjen parin nollausniksin lisäksi on vielä kolmaskin konsti, nimittäin jos sitä 2-napaista kumikaapelia sattuu nurkista löytymään.
Kytketään johto pistotuppaan ja -rasiaan vain nollaan ja vaiheeseen, jättäen PE- liittimet kytkemättä. Lisätään vain johdon väliin tällainen vikavirtasuoja:
https://www.onninen.fi/opal-vikavirtasuoja-opal-johdon-valiin-ip54-16a-3680w/p/ADO515
Nyt jatkojohdon suojaus on jopa parempi kuin suojamaadoituksen avulla.

Selvästi näyttökokeet suorittamatta



🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:

sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.


Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset

Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.

Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:

soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:

Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä

Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?

Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.

Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.


Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

Usein kysyttyä

Kaksisuunainen mielialahäiriö

Vuoden sairasloman jälkeen täysin terve


Terveys keskuslääkäei
Psykiatri omalaääkäri

Mollaus on baarallista

Nolla ja suoja maa on kuitenkin yhdistetty sähkö pääkeskuskessa toisiinsa.


Maa ja generaattori nollapiste on sama aina koska generaattori on aina maadoitettu mollapisteestään.