Miten tapahtuu ns. Nollaus

Rasiassahan laitetaanko kevi kaapelin nollan ja kevin väliin

Mutta kummassa päässä jatkojohtoa ns. Nollaus tehdään useimmiten

Nollataanko yhdessä
53703
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 53

Vanhimmat

joko taas nollataan ?

Äänestä
  • Mitä aattelit ottaa, kuulostat kossumieheltä.
    Puolikas riittää nollaukseen nopeasti tyhjään vatsaan.

    Äänestä

Aloittaja haluaa nollata itsensä ja toiset

Äänestä

Antakaa sen nollata ihan itse, ei sekaannuta ollenkaan.

Äänestä

Vaimo sanoo että olen ihan nolla.

Äänestä

Jotkut eivät aloituksillaan nollaa vaan nolaavat itseään jatkuvasti...

Äänestä

Jatkoroikan nollaamisessa on tärkeää että tekee nollauksen molemmissa päissä samasta johtimesta. Silloin ei haittaa vaikka laittaa pistotulpan väärin päin, sulake vain palaa.

Äänestä
  • Oletkos nyt aivan varma...

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Oletkos nyt aivan varma...

    Kyllä se palaa.
    Sulake.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Kyllä se palaa.
    Sulake.

    Mietippä vielä kerran.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Mietippä vielä kerran.

    Miettii ite vaan...
    Taitaa vaan siellä pääkoppa kumista tyhjyyttään. 😁

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Miettii ite vaan...
    Taitaa vaan siellä pääkoppa kumista tyhjyyttään. 😁

    Mitä jos noin nollatun pistotulpan laittaa 0-luokan rasiaan?

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Mitä jos noin nollatun pistotulpan laittaa 0-luokan rasiaan?

    Miksi laittaisit maadoitetun jatkoroikan olohuoneen 0-luokan pistorasiaan?
    Siellä käytetään 0-luokan jatkojohtoja.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Miksi laittaisit maadoitetun jatkoroikan olohuoneen 0-luokan pistorasiaan?
    Siellä käytetään 0-luokan jatkojohtoja.

    Toinen hyvä konsti nollata jatkoroikka on kytkeä kaksinapaisen kumikaapelin sininen johto pistotulpassa suojamaaliittimeen ja ruskea normaalisti toiseen tappiin. Roikan toisessa päässä sitten sinisestä johdosta nollataan jatkorasian suojamaa. Nyt pistotulpan väärin päin laittaminen aiheuttaa vai sen ettei roikkaan tule sähköä.
    Tätäkään roikkaa ei ole syytä kytkeä olohuoneen maadoittamattomaan pistorasiaan. 😁

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Toinen hyvä konsti nollata jatkoroikka on kytkeä kaksinapaisen kumikaapelin sininen johto pistotulpassa suojamaaliittimeen ja ruskea normaalisti toiseen tappiin. Roikan toisessa päässä sitten sinisestä johdosta nollataan jatkorasian suojamaa. Nyt pistotulpan väärin päin laittaminen aiheuttaa vai sen ettei roikkaan tule sähköä.
    Tätäkään roikkaa ei ole syytä kytkeä olohuoneen maadoittamattomaan pistorasiaan. 😁

    ÄLÄ LAITA hengenvaarallisia ohjeita jos olet nolla aivoilla varustettu!

    Äänestä

  • Anonyymi00022 kirjoitti:

    ÄLÄ LAITA hengenvaarallisia ohjeita jos olet nolla aivoilla varustettu!

    Joillekin kaikki sähkölaitteet ovat vaarallisia. 😂😂😂

    Äänestä

Koska tulee jotain näin jännää seuraavaksi ?

Äänestä
  • Hyvä neuvo ainakin toimii kaskun en ole itse tuota keksinyt kun ole niin neropatti

    Äänestä

Laittaa vaiheet,nollat ja kevit yhteen niin ainakin sulake nollaa. Vanhan sähkärin vinkki.

Äänestä

Lakatkaa nollaamasta, maadoitettu jatkoroikka niin mitä hyötyä?? Rasiassa nollattu tai erillinen PE johdin niin roikan nollaus ei ole kun vaarallista. Nyt kannattais nollata päänuppi ekaks. Tosin taitaa olla aloitus vsin huvia.

Äänestä
  • Olin eilen liikennevaloissa ja jonnen bemari nollasi skeidani 100-0. Olen masentunut.

    Äänestä

Ainoa sallittu nollaamistapa on vetää nollat tauluun ja sen jälkeen peppuun

Yst. Terv. Nimim.

-Suolihomo

Äänestä
  • Nolla ja maa on sama asia

    Äänestä

Joo-o jotta niin se on jotta jatkojohtoa ei saa nollata. Töks töks töks, sillä nollauksen saa suorittaa ainoastaan verkon kiinteän asennuksen puolella. Jotta töks töks töks, sillä jatkojohdon voi liittää pistorasiaan ihan kumminpa päin vain ja silloin menee nollauksen persiilleen. Jotta töks töks töks vaan jatkojohdon nollajille.

Rane lähtee nyt röihin eikä suorita mitään jatkojohdon nollauksia. Jotta töks töks töks sekä hyvää kevättä.

Äänestä

Ihan on typerää ajanvietettä tämäkin keskustelu ja kommentit aiheesta. Hengelle hupaisia.
Ei kai näitä onneksi lue ja älykkäästi kommentoi kuin omakoti ja mökkiasukkaat, jotka yrittäisivät jotenkin varmistua siitä, että mahtoiko nyt mennä luvat omaavaltakaan työt oikein. Kun näyttää kätilön silminkin tehtynä arveluttavalta. Ihminen voi myös ymmärtävää rahan ja tilatun palvelun päälle.
Sitten asiallisiinkin kysymyksiin vastaavat koulu ja ammattilaisjoukon pudokkaat.
Ei se luottamusta herätä.

Äänestä

Ei ikinä nollata jatkojohdossa nollaa ja maata. Tuurilla ei pamahda sulake het tai paukkuu heti kuinkapäin laitat pistotulpan seinärasiaan!

Äänestä
  • Ei siinä mikään pauku vaan jos panet pistokeen väärin päin, niin jännite menee laitteen kuoreen. Johdon nollaaminen on idioottimaisinta, mitä voi tehdä.

    "Joulukuu

    Maanviljelijä käytti suojamaadoitettua porakonetta eläinsuojassa. Hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan samanaikaisesti porakoneen runkoa ja metallikarsinaa. Porakoneen runko oli jännitteinen, sillä omatekoisen jatkojohdon pistorasiassa suojakoskettimet olivat jännitteiset. Jatkojohto oli kaksijohtiminen ja siihen oli liitetty kiinteään asennukseen tarkoitettu nollattu pistorasia."

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    Ei siinä mikään pauku vaan jos panet pistokeen väärin päin, niin jännite menee laitteen kuoreen. Johdon nollaaminen on idioottimaisinta, mitä voi tehdä.

    "Joulukuu

    Maanviljelijä käytti suojamaadoitettua porakonetta eläinsuojassa. Hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan samanaikaisesti porakoneen runkoa ja metallikarsinaa. Porakoneen runko oli jännitteinen, sillä omatekoisen jatkojohdon pistorasiassa suojakoskettimet olivat jännitteiset. Jatkojohto oli kaksijohtiminen ja siihen oli liitetty kiinteään asennukseen tarkoitettu nollattu pistorasia."

    Mietipä hölömö uudelleen. Jos roikan pistorasia ja pistotulppa ovat molemmat nollattu. Miten silloin käy jos laitat pistotulpan väärin päin?

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    Ei siinä mikään pauku vaan jos panet pistokeen väärin päin, niin jännite menee laitteen kuoreen. Johdon nollaaminen on idioottimaisinta, mitä voi tehdä.

    "Joulukuu

    Maanviljelijä käytti suojamaadoitettua porakonetta eläinsuojassa. Hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan samanaikaisesti porakoneen runkoa ja metallikarsinaa. Porakoneen runko oli jännitteinen, sillä omatekoisen jatkojohdon pistorasiassa suojakoskettimet olivat jännitteiset. Jatkojohto oli kaksijohtiminen ja siihen oli liitetty kiinteään asennukseen tarkoitettu nollattu pistorasia."

    Jännä juttu se että, mitä vähemmän on tietoa, sitä innokkaammin asiaa kommentoidaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Mietipä hölömö uudelleen. Jos roikan pistorasia ja pistotulppa ovat molemmat nollattu. Miten silloin käy jos laitat pistotulpan väärin päin?

    Ei mitenkään kun koneet on nykyään kaksoiseristettyjä. Kunhan ei lääpi maarautoja.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Mietipä hölömö uudelleen. Jos roikan pistorasia ja pistotulppa ovat molemmat nollattu. Miten silloin käy jos laitat pistotulpan väärin päin?

    Fiksu kyllä tajuaa mikä idea on tässä roikan nollausniksissä.
    Joka ei tajua, sen on toimittava vain oman aivokapasiteettinsa puitteissa.

    Äänestä

Taas yksi älytön on nykyään myös hengetön...

Äänestä
  • Darwin palkinto ehdokas.

    Äänestä

Koska nollataan palsta seuraavan kerran aktiiviseksi ?

Äänestä

Aikuisten oikeasti nollaus tapahtuu hörppäämällä pari pulloa kossua ennen sähkötöihin ryhtymistä.

Äänestä
  • Sähkötyö vaatii rohkeutta, muuten ei tule tarpeeksi suoritteita työnantajalle.
    Jos luontaista rohkeutta ei ole tarpeeksi, niin rohkaisuryyppy auttaa.

    Äänestä

Kahden viikon kuuri on myös hyvä tapa nollata.

Äänestä

Ei tietääkseni mitään jatkojohtoja nollata lainkaan vaan se tehdään nimenomaan pistorasiassa.

En tiedä mitä ovat suositukset tänä päivänä, mutta aiemmin kun pistorasialle oli vedetty ainoastaan vaihe ja nolla johtimet, silloin pistorasiasta sai "maadoitetun" kun yhdisti pistorasian päässä nollajohtimen maadoitusjohtimen kanssa. Käytännössä tuo vaati vain lyhyen muutaman sentin pätkän johtoa pistorasiaan joka yhdisti ne maadoitukseen tarkoitetut johtimet nollajohtoon.

Näin siis, mikäli halusi maadoitetun pistorasian käyttöön, mutta varsinaista maajohtoa ei ollut saatavilla. Aiemmin oli melko yleistä että taloissa oli vanhat sähköjohdot ja vain 2 johdinta nolla ja vaihe, mutta monet laitteet siis alkaneet vaatimaan myös maajohdon olemassaoloa.

Sähkökeskuksessa tehtävistä johtojen muutostöistä on kuitenkin oltava tietoinen. Sehän olisi ikävää jos esim. kerrostalossa sähkötöitä tehtäessä vaihdetaan nollien ja vaihejohtojen paikkoja jostain syystä, sitten se nollattu pistorasia yhdistää vaihejohdon pistorasian maakoskettimiin, ja sitä voi vain pohdiskella mitä tapahtuu kun vaihe yhdistetään vaikkapa kahvinkeittimen maadoitusjohtimeen.

Tämä näin kotinikkarin kokemuksella, sähkömiehet varmasti osaa kertoa turvallisemmat ratkaisut.

Äänestä
  • Ne nollaavat jatkojohtoja jotka osaavat, ei ole amatöörin askareita se homma.

    Äänestä

  • Jatkojohdon nollaus on ehdottoman kiellettyä, koska jos sen laittaa väärinpäin tulee vaihe kuoreen.

    Mikään laite ei vaadi maadoituksen olemassaoloa. Erityisesti mikään ei tee eroa pistorasiassa tai keskuudella nollaamisen välillä (Kumpikin siis on nollaus. Varsinainen maadoitus tarkoittaa maajohtmen kytkemistä maaelektrodiin ja sitä ei käytetä Suomessa). On hyvin vaikea havaita eroa pistorasialla ja keskuksella nollaamisen välillä. Mikään pistorasiatesteri ei sitä kerro.

    Asunnon keskuksessa nolla ja maa ovat yhdessä, jos siellä on nollattuja pistorasioita. Jos joku talossa vaihtaisi vaiheen ja nollan, niin sulakkeet menisi samantien.

    Äänestä

  • Anonyymi00045 kirjoitti:

    Jatkojohdon nollaus on ehdottoman kiellettyä, koska jos sen laittaa väärinpäin tulee vaihe kuoreen.

    Mikään laite ei vaadi maadoituksen olemassaoloa. Erityisesti mikään ei tee eroa pistorasiassa tai keskuudella nollaamisen välillä (Kumpikin siis on nollaus. Varsinainen maadoitus tarkoittaa maajohtmen kytkemistä maaelektrodiin ja sitä ei käytetä Suomessa). On hyvin vaikea havaita eroa pistorasialla ja keskuksella nollaamisen välillä. Mikään pistorasiatesteri ei sitä kerro.

    Asunnon keskuksessa nolla ja maa ovat yhdessä, jos siellä on nollattuja pistorasioita. Jos joku talossa vaihtaisi vaiheen ja nollan, niin sulakkeet menisi samantien.

    " koska jos sen laittaa väärinpäin tulee vaihe kuoreen. "

    Luepas tässä kerrotut nollaustavat ajatuksen kanssa, huomaat että väärässä olit. Jos kuitenkin luit viestit huolellisesti, etkä kuitenkaan ymmärtänyt, olet eksynyt sinulle ihan väärään keskusteluryhmään.

    Äänestä

Täällä esitettyjen parin nollausniksin lisäksi on vielä kolmaskin konsti, nimittäin jos sitä 2-napaista kumikaapelia sattuu nurkista löytymään.
Kytketään johto pistotuppaan ja -rasiaan vain nollaan ja vaiheeseen, jättäen PE- liittimet kytkemättä. Lisätään vain johdon väliin tällainen vikavirtasuoja:
https://www.onninen.fi/opal-vikavirtasuoja-opal-johdon-valiin-ip54-16a-3680w/p/ADO515
Nyt jatkojohdon suojaus on jopa parempi kuin suojamaadoituksen avulla.

Äänestä
  • Vikavirtasuoja on hyvä kisäsuoja ja ehdottomasti suositeltava. Se kuitenkaan ei korvaa maadoitusta missään tilanteessa, jossa maadoitusta vaaditaan. Vikavirtasuoja laukeaa 30 mA virrasta (käytännössä 20-30 mA). Kuitenkin jo 15 mA estää irrottautumisen.

    Vikavirtasuoja ei myöskään suojaa väärin tehdyn nollauksen vaaroilta, mitä putkimiehen kuolema vuonna 2015 osoitti.

    Äänestä

  • Anonyymi00044 kirjoitti:

    Vikavirtasuoja on hyvä kisäsuoja ja ehdottomasti suositeltava. Se kuitenkaan ei korvaa maadoitusta missään tilanteessa, jossa maadoitusta vaaditaan. Vikavirtasuoja laukeaa 30 mA virrasta (käytännössä 20-30 mA). Kuitenkin jo 15 mA estää irrottautumisen.

    Vikavirtasuoja ei myöskään suojaa väärin tehdyn nollauksen vaaroilta, mitä putkimiehen kuolema vuonna 2015 osoitti.

    Huomaan että et ymmärrä vikavirtasuojasta yhtään mitään.
    Ei vikavirtasuoja rajoita vikavirtaa mitenkään, sen sisäinen impedanssi on kokolailla pyöreä nolla. Vikavirtasuojan idea on nopea virran katkaisu, et edes kerkeä ajatellakaan johdosta irrottautumista, kun virta on jo vikavirtasuojan toimesta katkaistu.

    Äänestä

  • Anonyymi00046 kirjoitti:

    Huomaan että et ymmärrä vikavirtasuojasta yhtään mitään.
    Ei vikavirtasuoja rajoita vikavirtaa mitenkään, sen sisäinen impedanssi on kokolailla pyöreä nolla. Vikavirtasuojan idea on nopea virran katkaisu, et edes kerkeä ajatellakaan johdosta irrottautumista, kun virta on jo vikavirtasuojan toimesta katkaistu.

    Sinä se et taida ymmärtää lukemaasi.

    Äänestä

  • Anonyymi00048 kirjoitti:

    Sinä se et taida ymmärtää lukemaasi.

    Toivottavasti kukaan ei erehdy pitämään tuon tekstisi sisältöä totena.

    Äänestä

  • Anonyymi00051 kirjoitti:

    Toivottavasti kukaan ei erehdy pitämään tuon tekstisi sisältöä totena.

    Ei muuten ollut minun tekstiä...

    Äänestä

  • Anonyymi00052 kirjoitti:

    Ei muuten ollut minun tekstiä...

    Varmaankaan 2024-10-30 13:30:18 päivätyn kommentin kirjoittaja ei enää ilmoittaudu kirjoittajaksi.

    Äänestä

Selvästi näyttökokeet suorittamatta



🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:

sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.


Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset

Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.

Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:

soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:

Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä

Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?

Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.

Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.


Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

Usein kysyttyä

Äänestä
  • Kiinnostaisi tietää millaisen lääketieteellisen diagnoosin tämä häirikköpostaaja on saanut?

    Äänestä

Kaksisuunainen mielialahäiriö

Vuoden sairasloman jälkeen täysin terve


Terveys keskuslääkäei
Psykiatri omalaääkäri

Äänestä

Mollaus on baarallista

Nolla ja suoja maa on kuitenkin yhdistetty sähkö pääkeskuskessa toisiinsa.


Maa ja generaattori nollapiste on sama aina koska generaattori on aina maadoitettu mollapisteestään.

Äänestä
  • Generaattorin nollapisteellä ei ole mitään tekemistä kyseessä olevan jutustelun kanssa.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Rasiassahan laitetaanko kevi kaapelin nollan ja kevin väliin

Mutta kummassa päässä jatkojohtoa ns. Nollaus tehdään useimmiten

Nollataanko yhdessä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu